Digiköyhyys Suomessa

[Joku_242]

En käsitä, miten tuon minun tarinan voi ymmärtää noin. Koko ajanhan meillä oli niin hyvä tietokone kuin vain oli mahdollista.

Ai paljonko tehokkaampi kone, vaikka ne Celeronit olisi maksanut 2003?

 

[baggio]

Välttämättä ei myöskään ole mahdollisuutta kuljettaa kookasta pöytäkonetta kotiinsa.

Jos kansalainen on perusterve ja alle 60v, ja juuttuu tällaiseen ongelmaan, niin sanoisin että tällainen mätisäkki lähinnä ansaitseekin digiköyhyyttä.

Mulla on kyllä kaveri joka käyttää tuota argumenttina, ei voi hakea digilaitetta x kun ei jaksa kantaa, niin tarvitsee multa kyydin. Sossun elätti burger sekakäyttäjä. Hänen kohdallaan digiköyhyys on kuitenkin ehkä ennemminkin sitä, että kun aina haetaan sitä gigantin halvinta läppäriä ja telkkaria, niin niitä saa sitten koko ajan olla hakemassa (ja kuskaamassa edestakaisin takuuhuoltoon) ja kaikki rahat menevät niihin. Fiksumpaa olisi ottaa käytetty samanhintainen vanhempi premium-malli joka toimii ja kestää. Mutta jos hänellä on varaa jatkuviin digiostoihin niin miten jollain digiköyhällä lapsettomalla aikuisella ei voi olla?

 

[Antw]

Ai paljonko tehokkaampi kone, vaikka ne Celeronit olisi maksanut 2003?

Olisi hauska nähdä joku 2003 halpis-celeron (eli sellainen jonka tuolloin on jokainen voinut kyllä hankkia) vs 386 -benchmark

386 v. 2003 on ollut kyllä jo tasoa "hyvä että joku vei romun pois". Jos joku tällaisesta vielä on jotain maksanut oikeasti, niin kyseessähän on suoranainen vedätys.

 

[Joku_242]

Olisi hauska nähdä joku 2003 halpis-celeron (eli sellainen jonka tuolloin on jokainen voinut kyllä hankkia) vs 386 -benchmark

386 v. 2003 on ollut kyllä jo tasoa "hyvä että joku vei romun pois". Jos joku tällaisesta vielä on jotain maksanut oikeasti, niin kyseessähän on suoranainen vedätys.

Samaa mietin että onkohan kirjoittajan äitiä vedätettu pahemman kerran, jos 386:sta on pyydetty tuohon aikaan rahaa. Kun silloin sillä ei edes vielä ollut antiikkiarvoa.

 

[Tonnin Seteli]

Lisäksi tämä nettiasia. Kännyköillä on voinut käyttää GPRS:n kautta internettiä jo vuodesta 2001 ja UMTS tuli vuonna 2004. Kovin erikoista ettei taaskaan kenelläkään tutuilla ollut internet-yhteyttä ennen vuotta 2005.

Vertaus mobiilivehkeisiin ja verkkoihin on hieman väärä, vuodet epärelevantteja ja asiayhteys netin käyttöön yleisesti puuttuu.

Käytännössä sellaista oikeaa netinkäyttöä pystyi Suomessa tekemään rajoittamattomalla datapaketilla GPRS/EDGE/UMTS yli kännykkää läppärin modeemina käyttäen alkaen noin loppuvuodesta 2005. Tämä siis saatavilla olevien liittymäsopimusten eikä verkon kattavuuden takia eli koskien koko maata. Aiemminkin oli vastaavaa yritysliittymäpuolelle (myös kuluttajakäytössä mutta ei jatkuvasti myynnissä uusille asiakkaille saati että kaikilta operaattoreilta) ja verkkojen kattavuus toki etenkin jossain nälkämaassa lähes nolla. Aika marginaalin hifistelyä(tai tuskaa kuten omassa reissukäytössä maaseudun GPRS:n varassa) siis. Myös varsinaiset älypuhelimet ja niiden sujuvat full browserit vasta ihan alkutekijöissään ja kallista hupia.

Olen kuitenkin itse pääpointista samaa mieltä. Kuulostaa kummalta, etteikö nettiä(kotona) olisi ollut kenelläkään 2003-2005 vaikka mistä Kainuun korvesta ja perälapista puhutaan. Kyllähän silloin oli yleisesti maalaisilla huonosti toimiva ADSL, joka oli ihan suht jees. Joillakin vielä rajaton ISDN, joka taisi kuitenkin jo olla hintapolitiikalla ulosmitattu.

Jos puhelinjohto oli vähän pitkä, paikallinen osuuskunta taantunut tai jollain ei ollut varaa tai halua maksaa avausmaksua tai sitoutua vuoden minimidiiliin, niin kai sitten nettiä käytettiin tuohonkin aikaan samoin kuin normaalit ihmiset 10 vuotta tuota aiemmin, eli modeemisoittosarjan kautta. Paskaahan se oli 2003-2005 mutta eri kuin "ei nettiä kenelläkään".

Tällaista palvelua oli tarjolla ainakin vielä 2010-luvun alussa, jolloin siirtonopeuden ja mainospaikan massiivisuuden takia normaali webin selaus ei tietenkään enää ollut realismia. Silloin kysymys ei kenellekään ollut hinnasta vaan vanhaan juuttumisesta ja periaatteesta - osuvasti samasta kuin koko aloituksen aiheessa. Jos jollain suomalaisteinillä ei tänä päivänä ole kotoa pääsyä nettiin tai mahdollisuutta matkaviestimeen, se ei johdu omasta/perheen/vanhemman köyhyydestä vaan oudosta asenteesta, erakoitumisesta sähköttömään mökkiin, ääriuskonnollisuudesta tms. marginaalisesta rahaan liittymättömästä syystä.

 

[Bansheebot]

Vasta vuonna 2005 vanhemmat hommasivat ensimmäisen laajakaistayhteytensä, kun modeemilasku kävi liian kalliiksi sisarusten nettisurffailun vuoksi eikä soosoo-heristely enää toiminut. Samana vuonna hommasin oman (paketti)tietokoneen, jotta pääsisin vähän edes nauttimaan uutuuspeleistä, kun eivät edelleenkään suostuneet päivittämään Pentium II 350mhz, 64mb, Win98 -tasoisesta koneesta uudempaan. PC-pelailu oli niitä harvoja oikeasti mieluisia harrastuksia, joten ei auttanut muuta kuin itse raapia tarvittava määrä pätäkkää tiskiin. Sitä ennen sai haikeana kuulla muiden kavereiden HL2-hehkutuksia sivusta, kun itse tyytyi vain katsomaan kuvia Pelit-lehdestä.

 

[Team_Slow]

Mä oon samanikäinen kuin aloittaja mutten ole koskaan edes nähnyt Windows 98 SE edeltäviä käyttöjärjestelmiä, koska ekassa meille tulleessa koneessa oli 98 SE. Oon siis hieman hämmentynyt nyt kärsinkö itsekin tietämättäni digiköyhyydestä vai rikkaudesta. Meillä mentiin tuolla 98 Se:llä pitkään vaikka XP olikin olemassa. En muista minä vuonna tuli työkoneena nyt myynti osastolla oleva Acer 4233 WLMi jossa oli xp perheeseen jolla pelattiin vuoteen 2008 jolloin kävin rippukoulun ja jaon lehtiä sekä uhkapelailin yms. ja onnistuin saamaan rahat kasaan pelikoneeseen jossa oli 8800gts näytönohjaimena ja 8400e prossuna. Hyvin muistaa osat vieläkin kun joutui niin paljon tekemään työtä tuon koneen eteen joka maksoi 1300€ kaikkine oheislaitteineen ja kuittikin löytyy edelleen muistona.

Ennen vanhaan sitä osas olla tyytyväinen kun pelit pyöri jotenkin ja muistan kuinka GTA 3 jouduttiin modailemaan esim. kipinät pois, että pyöri kunnolla. Star Wars Kotoria jouduin venailemaan vuosia, että pääsin pelaamaan kun peli oli kokonaan valkoinen kaikilta osin kun yritti tuolle 98 koneella pelailla. Nykyään sitten onkin vähän enemmän rahaa kiinni koneessa, mutta toisaalta töitäkin on sen rahan eteen tehty niin osaa arvostaa.

EDIT: Tuossa ylempänä on juurikin puhetta tuosta miten jotkut eivät arvosta mitään niin yleensä näissä tapauksissa se pitkälti johtuu siitä ettei sen eteen ole jouduttu tekemään mitään. Ainakin itse pidän kaikesta omaisuudestani niin hyvin huolta kuin pystyn, koska tietää paljonko on joutunut tekemään töitä sen eteen.

Ja jos joku oikeasti digiköyhyydestä kärsii niin mullekin voi laittaa viestiä kun löytyy sekä puhelimia, että noi pari läppäriä niin voidaan kyllä tosi halvat kaupat tehdä. Tyyliin jollain
Samsung SM-J100H + Hp Pavilion G7 (17"/i3-380m/4GB DDR3/Win7) vaikkapa 30€ (Ehkä jopa halvemmallakin) hintaan luulisi pääsevän ulos digiköyhyydestä. Voin heittää vielä kajarit tohon päälle ja erillisen web kameran niin etähaastattelutkin sujuu sulavammin.

 

[huglo]

DIGIKÖYHYYS SUOMESSA

Digiköyhyys on taloudellista kyvyttömyyttä hankkia tietoteknistä laitetta sellaisena aikana, jolloin ympäröivä yhteiskunta käytännössä edellyttää sellaisen omistamista. Tarkoituksena on kerätä tarinoita suomalaisesta digiköyhyydestä ja julkaista ne sitten internetissä kokoelmana. Tarinan voi kirjoittaa omalla nimellään, nimimerkillä tai nimettömänä. Tarinat voidaan jakaa kahteen luokkaan, "modernina aikana" koettuun digiköyhyyteen (käytännössä siis 2000-luku, jolloin tietokoneen omistaminen oli jo enemmän sääntö kuin poikkeus) ja "retrokoneiden aikana" koettuun digiköyhyyteen, jolloin tietokoneet olivat useammin vain pelkkä harrastus eikä sellaisen omistamista vielä yhteiskunta vaatinut. Voit laittaa oman tarinasi vastauksena tähän viestiketjuun tai sähköpostilla osoitteeseen sami.tikkanen@haxaa.net.

Oma tarinani:

Ensimmäinen tietokoneemme oli 386-prosessorinen Nokia MikroMikko, jonka äiti osti silloisesta opiskelupaikastaan. Käyttöjärjestelmänä siinä oli MS-DOS ja Työryhmä-Windows 3.11. Tietokoneessa oli alle satamegainen kiintolevy ja korppuasema. Sain pelata tietokoneella DOS-pelejä, joita oli muutamalla korpulla, jotka minulla ovat yhä tallessa. Ne pelit oli joku enon tuttu joskus ladannut jostain BBS-purkista. Elettiin vuotta 2003.

Juuri kenelläkään tutulla ei ollut sen parempaa tietokonetta - useimmilla ei oikeastaan ollut tietokonetta ollenkaan. Jos jollain oli Windows 95, niin se vaikutti modernilta, koska siinä oli Käynnistä-valikko ja siinä toimi uudet ohjelmat. Internet-yhteys meille tuli vasta vuonna 2005, kun kohtuuhintaiset kiinteähintaiset laajakaistat yleistyivät. Eipä internet-yhteyttä ollut ennen sitä useimmilla tutuillakaan. Modeemeista ja BBS-kulttuurista emme tienneet mitään. Linuxista oltiin jotain kuultu, mutta tietenkään sitä ei missään päässyt käyttämään.

Kaikki softat olivat joko korpuilla tai myöhemmin myös kertapoltettavilla CD-R-levyillä. Lisenssiaitoa alkuperäistä ei ollut mikään. Tietokoneiden lisäksi myös muu elektroniikka oli vaatimatonta. Televisiona oli Saloran vanha puurunkoinen kuvaputkitelevisio, jossa ei ollut kaukosäädintäkään eikä teksti-tv:n tukea. Puhelimena toimi vanha lankapuhelin.

Internetissä pääsi surffaamaan Iisalmen kirjastossa, jossa oli sitä varten useampikin tietokone. Tietokoneille oli ajanvaraus, ja vuosituhannen alkuvaiheissa ajanvarauslistat olivatkin jatkuvasti täynnä. Jo vuonna 2004 nettikoneille kuitenkin pääsi yleensä jo aikaa varaamattakin, koska yhä useammalla alkoi olla internet-yhteys kotonaan.

Ala-asteella pelastin koulun serriin joutumiselta vielä vanhemman MikroMikon. Siinä oli levykeasema rikki, tai sitten se oli tarkoitettu 720 kilotavun korpuille. Joka tapauksessa en koskaan saanut siinä toimimaan yhtään meillä ollutta levykettä. Tietokoneessa oli käyttöjärjestelmänä suomenkielinen MS-DOS 3.2 ja asennettuna vanhoja EGA-grafiikkaisia opetusohjelmia ja Microsoft Works. Kirjoittelin sillä QBasicilla melko monimutkaisiakin ohjelmia, joita en tietenkään saanut talteen.

Jossain vaiheessa äidin opiskelukäytössä ollut MikroMikko korvautui uudemmalla tietokoneella, jossa oli 200-megahertsinen Pentium MMX -suoritin, 96 megatavua muistia, kahden gigatavun kiintolevy ja CD-asema (!) sekä äänikortti (!!!). Käyttöjärjestelmänä oli Windows 98 SE. Vaikka tämäkin tietokone oli jo ajankohtaan nähden aikoja sitten vanhentunut, se tuntui supermodernilta vanhaan MikroMikkoon verrattuna. Siinä toimi jo monet nykyaikaisetkin ohjelmat.

Toisella enolla oli tapana rakennella tietokoneita ja joskus hän toi minulle tietokoneen osia, joista yritin rakennella itselleni konetta saamatta sitä kuitenkaan toimimaan, koska tietotaitoni eivät siihen vielä silloin riittäneet. Vuonna 2005 sain serkkujen vanhan pöytäkoteloisen IBM PC 300GL:n, jossa oli 333 megahertsin Pentium II -prosessori ja 256 megatavua muistia sekä neljän gigatavun kiintolevy ja Sound Blaster -äänikortti. Opettelin tällä koneella tekemään ohjelmia Visual Basic 6.0:lla. Harjoittelin myös nettisivujen tekoa kirjoittamalla HTML-koodia Windowsin muistiolla.

Vuonna 2006 sain koulun poistohuutokaupasta huudettua itselleni kaksi Fintekin valmistamaa tietokonetta, jotka olivat senaikaisten standardieni perusteella moderneja ja tehokkaita. Tietokoneissa oli 466 megahertsin Celeron-prosessori, 128 megatavua muistia ja kuuden gigatavun kiintolevy. Maksoin näistä koneista euron kappaleelta. Näitä koneita käytin vuoteen 2008 asti, jolloin olin kasiluokalla. Jumppereista prosessorin sai kellotettua 533 megahertsiin, jolloin Youtube toimi pätkimättä. Useimpia koulutovereita kone ei kyllä siltikään miellyttänyt.

Nykyäänkin huomaan usein digiköyhyyden takia jääväni asioista paitsi. Ihmisiin on hankalaa pitää yhteyttä, koska suurin osa suostuu käyttämään etäyhteydenpitoon vain jotain suljetun koodin kännykkä-äppiä, jollaiselle minulla ei ole puhelinta. En voi myöskään esimerkiksi lainata kaupunkipyöriä, koska sekin tapahtuu kännykkäohjelmalla. Monia perusasioita, kuten joukkoliikenteen ja pankkipalveluiden käyttöä, tehdään jatkuvasti vaikeammaksi tai kokonaan mahdottomaksi digiköyhälle ihmiselle. Myös Windows 11:n ja sitä vaativien ohjelmien yleistyminen asettanee taas tietokonelaitteistolle vaatimuksia, joita ei minun budjetillani pysty vielä useampaan vuoteen täyttämään.

Sen verran samaa tuossa on kuin itsellä, että eka tietokone kotiin (meidän lasten käyttöön siis, pelaamisen jne) hankittiin suhteellisen myöhään, pelien ostamiseen ei paljoa rahaa herunut, puhelimia ei saatu ekojen joukossa kun vertaa luokkakavereihin, ja sitten varsinkin netti tuli taloon vasta melko myöhään, olin jotain kuudentoista silloin. Ei tainnut olla rahat syynä, ehkä siinä oli ennemmin jotain sellaista taustalla että pelaamista ja netin sisältöä ei pidetty hyvänä ajanvietteenä ja yritettiin pitää meitä edes vähän erossa siitä. Kyllä se nettiyhteyskin sitten lopulta hankittiin.

Omaan koneeseen 16-17v ikäisenä piti rahat tienata itse, ei varmaan olis tullut kuuloonkaan että vanhemmat olisivat siihen antaneet rahaa.

Ei mulla hirveästi valittamista ole tästä lapsuudesta/nuoruudesta, mutta kyllä tässä on asioita miettinyt, kun siinä opiskeluaikoina ja muutenkin 20-30v välillä aikaa kului sen ATK:n ääressä aika paljon. Ja kuluuhan sitä edelleenkin. Että yrittikö sitä ottaa "kiinni" sen mistä lapsena jäi vähän niin kuin paitsi. Jos olisi saanut lapsena pelata ja surffata mielin määrin, miten olisi käynyt myöhemmin?

 

[HTK12]

Pyytäisin ihmisiä lopettamaan offtopicin ja kirjoittamaan niitä kokemuksia digiköyhyydestä tai sitten olemaan kirjoittamatta ketjuun yhtään mitään. Usein digiköyhyyteen liittyy kontaktien puute - tuttavapiirissä ei vain välttämättä ole ketään, jonka kautta saisi tuota ilmaista serriä hankittua. Välttämättä ei myöskään ole mahdollisuutta kuljettaa kookasta pöytäkonetta kotiinsa. Ja kyllä ainakin täällä köyhässä itä-Suomessa oli vielä vuonna 2006 kouluissa jotain nelikasikuutosiakin käytössä, hävisivät kyllä sittemmin kun oppilaitokset alkoivat hankkia koneensa leasing-sopimuksilla. Ei todellakaan joskus vuonna 2003 saanut välttämättä ilmaiseksi edes sitä kolmekasikuutosta ainakaan markkinahinnoilla.

Älypuhelimet ovat kyllä kalliita, vaikka niitä miten päin katsoisi - uskomatonta, että yhä löytyy porukkaa, jotka tulevat kertomaan köyhälle, miten pieni raha joku 50 euroa tai 100 euroa on. Parhaat ilmaiseksi saamani puhelimet ovat olleet jotain vanhoja Lumioita ja nelosandroideja, joilla ei tee enää mitään.

En kyllä usko, että 2006 olisi enää yleisesti kouluissa mitään 486 käytetty Suomessa. Paljon aiemmin ne oli jo kannettu serriin.

Ikää on ensimmäisen viestin perusteella jo 28v, joten pitäisi olla ollut töissä jo vuosia, joten 50€ ei kyllä ole tänäpäivänä enää mikään iso raha työssä käyvälle. 50€ saa kasaan ympäri vuoden helposti kun tekee vaikka ns. hanttihommia. Tekevälle löytyy hommia, jos ei työt kiinnosta niin sitten oma vika.

 

[Tonnin Seteli]

Älypuhelimet ovat kyllä kalliita, vaikka niitä miten päin katsoisi - uskomatonta, että yhä löytyy porukkaa, jotka tulevat kertomaan köyhälle, miten pieni raha joku 50 euroa tai 100 euroa on. Parhaat ilmaiseksi saamani puhelimet ovat olleet jotain vanhoja Lumioita ja nelosandroideja, joilla ei tee enää mitään.

Ostin joskus 2012 ensimmäisen android-puhelimeni, kun olin siihen asti pitänyt turhana homosteluna vaikka "älypuhelimia" olin käyttänyt viitisen vuotta. Taisi maksaa se halpissarjan Galaxy peräti 69 euroa uutena, ja sillä jopa teki silloin jotain. Enimmäkseen sittemmin hylkäämäni luurit ovat ollet toimivia. Johonkin mm. vaihdoin uuden akun enkä sitten sattumalta kuitenkaan enää käyttänyt, mutta muuten olisi ollut ehta. Kyllä niitä toimivia android-puhelimia nykyään saa ihan ilmaiseksi, eivätkä ole mitään nelosversiota. Saattavat kyllä olla yli 12-24 kk sitten julkaistuja malleja, joihin ei enää tule säännöllisiä tietoturvapäivityksiä. Jos olisin ihan ojassa, itkisin joen moiselle puutteelle kunhan akku ei ole turvonnut, latausliitin ehjä ja näyttö ei pahasti halki. Nytkin muuten kärvistelen liitinvikaisella paskalla, kun pitää maksaa veroja tai oikeastaan olen vaan laiska valitsemaan seuraava. Melkein 2 vuotta kesti.

Toki reilun tonnin ökylaite on kallis vaikka miten päin katsoisi, mutta toisaalta perustason paskoilla työssäkäyvätkin yleensä pelaavat. Esimerkiksi 300 euron laite voi kestää pari vuotta. 150 euroa vuodessa nykyisen yhteiskunnan käyttötavarasta ei ole paljon, vaan monikäyttöistä ja halpaa kuin saippua 90-luvun matkapuhelimiin verrattuna, jo nimellisesti kuin etenkin reaaliarvossaan. Verrattuna köyhimmänkin hobon vuosibudjettiin yhdellä prosentilla saa jo uutta hyvää rautaa. Serriä saa 0,3 prosentilla tai ilmaiseksi.

Lisäksi matkapuhelimen käyttöikä noin mekaanisesti on pidempi tietoteknisellä ihmisellä kuin nollapäisellä tiktokkaajalla tai muuten lapsella, koska sillä ei yritetä korvata normaalia tietokoneen käyttöä. Akku ei välttämättä ole päivittäin ladaten tämän tästä iltapäivästä tyhjä, vaan saattaa jopa normaalilla kapasiteetilla olla 30-60 prosenttia jäljellä. Ei tule niin älytöntä syklitystä.

On voinut joo, mutta ei kukaan käytännössä tietokoneellaan nettiä tuolloin noin käyttänyt. Koneessa oli joko soittosarjamodeemi tai ADSL tms.

Marginaaliset uudesta tekniikasta kiinnostuneet käyttivät.

Minulla oli 2003-2004 armeija-aikana käytössä kannettava tietokone bluetooth-yhteydellä ja Nokia 6310i:n kautta GPRS-yhteys kiinteällä kuukausimaksulla. Nopeutta oli about saman verran kuin muutamaa vuotta aiemmin puhelinmodeemin kautta. Kotona porukoilla oli toki kiinteä 512/512 ADSL ja yliopiston asuntolassa itsellä maksuton 10/10M ethernet-yhteys.

Näihin aikoihin oli mahdollista, vaikka verkko oli reikäisempi. Tähän kykenevä puhelin ja läppäri eivät olleet ilmaisia, eikä yhteys kovin siedettävä tavallisen tallaajan asteikolla.

Tällaista palvelua kuluttaja-asiakkaille myi kai lähinnä DNA. Kuten sanottua, katosi markkinoilta ilmeisesti olemattoman kysynnän takia kokonaan palatakseen rytinällä 2005-2006. Silloin riitti halvin paska eli noin 600-800 euron markettiläppäri ja soveltuvan uuden luurinkin sai 150 eurolla.

Heti perään alkoi aggressiivinen USB-3G-modeemien pakottaminen joka taajamaan kytkynä. 1M nopeutta myytiin ja sekin jäi kohta toteutumatta, koska verkkoihin ei oikein ajoissa investoitu. Vastapainoksi tosin kuukausimaksut muuttuivat äkisti kohtuullisemmiksi. 20/kk 128 tai 246 kbps rajoitetusta laski aika äkkiä kymppiin kuussa 384 kbps tai vähän enemmän nopeammasta. Maaseudun peräpersiöissä ja vähän vähemmän sivussakin jonkin aikaa saatiin haaveilla 3G-yhteyksistä.

 

[vienna]

Olipahan tarina digiköyhyydestä tämän ketjun aloituspostauksena. Mutta painotan vastaustani enemmän nykyaikaan, eli 2010- ja 2020-lukujen Suomeen ja pyrin osoittamaan sen, että digiköyhyys ei ole estämätön kohtalo vaan yksilö voi vaikuttaa tietoisuudellaan, valinnoillaan ja aktiivisuudellaan siihen, päätyykö digiköyhäksi vai ei.

Nykyäänkin huomaan usein digiköyhyyden takia jääväni asioista paitsi. Ihmisiin on hankalaa pitää yhteyttä, koska suurin osa suostuu käyttämään etäyhteydenpitoon vain jotain suljetun koodin kännykkä-äppiä, jollaiselle minulla ei ole puhelinta. En voi myöskään esimerkiksi lainata kaupunkipyöriä, koska sekin tapahtuu kännykkäohjelmalla. Monia perusasioita, kuten joukkoliikenteen ja pankkipalveluiden käyttöä, tehdään jatkuvasti vaikeammaksi tai kokonaan mahdottomaksi digiköyhälle ihmiselle. Myös Windows 11:n ja sitä vaativien ohjelmien yleistyminen asettanee taas tietokonelaitteistolle vaatimuksia, joita ei minun budjetillani pysty vielä useampaan vuoteen täyttämään.

Viestisi ei kertonut sitä, onko sinulla puhelinta ylipäätään vai onko ongelma (nykyaikaisen, ei esim. Symbian) älypuhelimen puutteessa. Totean kuitenkin tähän väliin yhden faktan, jolla pystyy digiköyhyydeltä välttämään kommunikoinnin osalta ja tämä pätee myös tietotekniikan suhteen. Käytännössä kaikilla (ainakin työkykyisillä) on mahdollisuus tienata rahat joko vähitellen uuteen tai nopeammassa tahdissa käytettyyn älypuhelimeen. Tämä johtuu siitä, että jopa Suomen pienituloisimmalla väellä, eli euroakaan toimeentulotukea saavilla henkilöillä on suojaosuus, jota ei huomioida sosiaaliturvassa. Toimeentulotukea saavilla raja on 150€ kuukaudessa, lisäksi työssäkäyntikulut eli työmatkat korvataan myös toimeentulotuessa. Tämä tienattu 150€ ei vaikuta myöskään asumistukeen, koska sen suojaosuus on suurempi, peräti 300€ kuukaudessa.

Eli mikäli olet (lähes) tuloton tai varaton Suomessa, pystyt toimeentulotuen suojaosuuden avulla tienaamaan vuodessa kasaan jopa 1800€ (12 x 150€) edestä rahaa niiden tukiesi päälle. Tällä lähes 2000€ suuruisella summalla pystyisi halutessaan päivittämään vaikka joka vuosi uuteen iPhoneen ja pöytäkoneeseen, mikäli todella yrittää pinnistellä silpputöiden parissa vuoden ajan tuilla ollessaan.

Opintotukea saavilla henkilöillä suojaosuus on tätä korkeampi, eli 870€/kk opintotuen suhteen, mutta opiskelijoilla merkittävämpi ja mahdollinen rajoitin on asumistuki, jossa suojaosuus on 300€/kk. Opintotukea saava pystyy siis ansaitsemaan sivuun ainakin 3600€ (12 x 300€) ja enemmänkin, mikäli on esimerkiksi kotoa käsin opiskeleva.

Työttömillä taasen suojaosuus on 300€ kuukaudessa, olitpa peruspäivärahalla, työmarkkinatuella tai muhkeammalla ansiosidonnaisella.

Mikäli tilanne sattuisi olemaan se, että asuu niin korvessa, ettei edes silpputöitäkään ole, on tilanne tiukempi, muttei mahdoton. Tällöin loogisinta on kerätä säästöä esimerkiksi ruokaostoksista siten, että leipäjonon/kirkon maksusitoumuksien avulla vähentää tukirahojen käyttöä ruokaan, jolloin leipäjonon tai maksusitoumuksen avulla hankittujen antimien avulla rahaa voidaan käyttää älypuhelimeen tai tietokoneeseen.

Rahaa kännykkään voi saada kasaan myös siten, että toimeentulotuella ollessaan anoo kerran vuodessa ns. vaatetuen, joka on Helsingissä noin 200 euron luokkaa. Tällä harkinnanvaraisella tuella voi vähentää varsinaisen tukirahan käyttöä vaatteisiin, jolloin varsinaista perustukirahaa jää digihankintoihin.

Tämän päälle mahdollisuuksia luovat esimerkiksi pullojen keräily ja talotoimikunnassa istuminen, jossa allekirjoittanut saa 70€ kokouspalkkion kokouksessa istumisessa (vuodessa max 5 x 70€ = 350€).

Eli lainaamasi kohta on tekemällä tehtyä ongelmaa, koska verkkopankkia voi käyttää tietokoneella tai kirjaston tietokoneella, kännykkään saa rahat kasaan jopa tuista säästämällä tai silpputöitä tekemällä sekä joukkoliikenteessä tulee vielä pitkään pysymään mukana matkakortti tai paperiset kertaliput. Windows 11 ei ole vielä muutamaan vuoteen ajankohtainen asia, sillä Windows 10:n tuki jatkuu lokakuulle 2025 saakka. Lisäksi olet aiemmassa viestinnässäsi kehunut Linuxin ominaisuuksia, joten eiköhän silläkin alustalla saa tehtyä arjen perusasiat koneella.

Kaiken kaikkiaan kuulostaa oudolta, että elämme samassa Suomessa kanssasi. Meillekin kiinteä internet-yhteys tuli vasta vuonna 2005, mutta jopa jo silloin työttömänä olleella yksinhuoltajaäidillämme oli varaa ostaa osamaksulla Hobbyhallista HP:n Pavilion pöytäkonepaketti, jossa oli mukana 17 tuuman LCD-näyttö ja PC, jossa Windows XP Home, AMD Sempron 3200+, 512 mt ram ja Radeon X600.

Tuntuukin hassulta se, että työttömän yksinhuoltajan lapsilla on käytössä lähes 2Ghz:n tasoista rautaa, kun toisaalla 1-2 vanhemman avulla on menty vuosina 2006-2008 vain 500Mhz Celeroneilla...

Kaiken kaikkiaan siis omalla aktiivisuudellaan, tietämyksellään ja valinnoilla voi todellakin vaikuttaa siihen, millaisella tasolla oman kodin digiasteisuus oikein on. Sinun kohdallasi tietämys ja aktiivisuuskin voisivat olla riittäviä hyvään digitasoon halutessasi, mutta epäilykseksi jää vähän se, että tuleeko sitten valittua oikein hakemalla hakien se huono ja ikävämpi digireitti.

Olet minua muistaakseni vuoden vanhempi, joten älä jää hopealle digiköyhyyttä vastaan taistelemisessa vaan keskitä aktiivisuutta silpputöihin, jolloin digiköyhyys alkaa katoamaan tehokkaasti pois.

Digiköyhyys on siis varsin marginaalinen ilmiö Suomessa, ja enemmän se tekniikan käyttö jää pois taitojen vuoksi, ei taloudellisten syiden vuoksi. Kirjoitusläppärini maksoi peräti 20€ Murobbs:n palstalta ostettuna (T61).

 

[pottunenä]

Parin euron kuukausimaksulla saa älypuhelimen jolla pystyy hoitamaan kaiket pakolliset digihommat. Ei kyllä jää rahasta kiinni.

 

[Sally_Spectra]

Näyttäisi, että aloittajaa ei ole kiinnostanut ilmaiset lahjoitukset? Taisi kyse olla vain aloittajan omasta halusta kituuttaa vanhoilla romuilla ja kirota uutta. Mitään tekemistä köyhyyden kanssa ei ollut.

 

[Sompi]

Ketjun tarkoituksena ei ole kerjätä lisää serriä nurkkiin, vaan kerätä ihmisten kokemuksia aloitustarinan kaltaisesta digiköyhyydestä, joka oli yleistä etenkin vuosituhannen alkuvuosina.

 

[Team_Slow]

Ketjun tarkoituksena ei ole kerjätä lisää serriä nurkkiin, vaan kerätä ihmisten kokemuksia aloitustarinan kaltaisesta digiköyhyydestä, joka oli yleistä etenkin vuosituhannen alkuvuosina.

Vuosituhannen alkuvuosina ei monia digipalveluita ollut tai puutos ei näkynyt mitenkään. Eräs tuttavaperhe hommasi ensimmäisen tietokoneen 2008 tai 2009 eikä heidän elämä eronnut mitenkään meidän joilla oli kone. Kaverikin pelasi konsoleilla niin tietokoneelle ei sinänsä ollut mitään tarvetta.

Suurin ero oli jossain laskujen maksamisessa.

 

[Kautium]

Ketjun tarkoituksena ei ole kerjätä lisää serriä nurkkiin, vaan kerätä ihmisten kokemuksia aloitustarinan kaltaisesta digiköyhyydestä, joka oli yleistä etenkin vuosituhannen alkuvuosina.

Millä perusteella tämä kuvittelemasi "digiköyhyys" on ollut nimenomaan juuri silloin yleistä? Siinä vaiheessa digitalisaatiokin oli alkukengissään, eikä älypuhelimen tai edes tietokoneen omistaminen ollut sellaisessa asemassa, että sitä olisi tarvinnut yksityistalouksissa juuri muuhun kuin viihdekäyttöön.

 

[tinke]

Ketjun tarkoituksena ei ole kerjätä lisää serriä nurkkiin, vaan kerätä ihmisten kokemuksia aloitustarinan kaltaisesta digiköyhyydestä, joka oli yleistä etenkin vuosituhannen alkuvuosina.

Tuossa aloitusviestisi viimeisessä kappaleessa mainitsit että on hankalaa pitää kavereihin yhteyttä ilman älykännykkää. Ja myös kaupunkipyörällä ajaminen on mahdotonta ilman luuria.
Täällä on nyt muutama kaveri tarjonnut sulle ilmaista puhelinta, pitäisi ottaa tarjottu lahja vastaan vai jatkaa purnaamista.

 

[love_doctor]

Mihin tuhlaat rahasi? Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus ostaa 150-200€ puhelin ja sillä hoituu kaikki.

Kaupoissahan on alle 150€:lla uusia luureja, joilla pitäisi onnistua ihan kaikki. Nytkin Gigantista löytyy 19 eri mallia hintaan 0-150€. On myös tarjoukset, asiakaspalautukset, käytettyjen markkinat jne. FB:ssä porukka myy jatkuvalla syötöllä luotolla ostettuja ~20% alehintaan. Jos joku ei tiedä vuonna 2022 black fridaystä, niin vähän oma vika. Paitsi että näitä alennusmyyntejä on ihan jatkuvasti - jokohan juhannuksen jälkeiset päättyivät?

Jotta köyhyyskeskustelusta saa mitenkään järkevää, pitäisi keskustella henk.koht. talouden hoidosta ja asioiden elinkaarista, juoksevista kuluista ja investoinneista. Esim. se 150 euron puhelin voi kestää käyttöä viikon, vuoden tai 10 vuotta. Kustannusten ero voi olla 500-kertainen eri vaihtoehtojen välillä. Voihan sitä tuntea köyhäksi vaikka keskimääräistä kovemmilla tuloilla, jos ei osaa hoitaa talouttaan.

Oma ajatus tähän digiköyhyyden teemaan on, että digi on ollut kalliimpaa joskus, mutta ainakin lähimmän 20 vuoden aikana kohtalaisen edullista. 2000-luvun alkupuolella puhelimen kanssa riitti oikeastaan että on liittymä, mihin joku voi soittaa, kun digiä ei vaadittu kovin laajalti. Ihan 2000-luvun alussa taisi kk-maksu olla parin euron luokkaa halvimmissa liittymissä, sitten iski kovempi kilpailu ja halvimmillaan liittymä irtosi jollain 0,69€/kk pitkän aikaa. Itse en oikeastaan älypuhelinta kaivannut ennen kuin ZTE Blade tuli tarjousmyyntiin ja silloin hintaan 6,90€/kk sai sekä puhelimen että liittymän. Puhelin erikseen maksoi 90 eur eli liittymä maksoi 3,13€/kk. Viimeinen Android mitä itse päivitin tuohon oli 4.4.4 (4.4 julkaistiin 6/2014). Tuo versio taitaa edelleen pyörittää esim. Whatsappia, kun 2021 taisi poistua vasta < 4.1 tuen piiristä.

Hitaiden dataliittymien hinnat ovat sittemmin jatkuvasti nousseet, mutta edelleen noin kympillä kuussa irtoaa sekä nopeaa datakatollista että hitaampaa rajatonta. Puhelimissa taas hintahaitari on aika laaja, kun ilmaiseksi annetaan jo muutaman vuoden vanhaa. On jo useita vuosia kun kirpparilla tuli esim. lippulaiva-SGS3 vastaan 5 euron pyyntihinnalla. Olen useamman puhelimen itsekin heittänyt serriin kun kenellekään ei kelpaa enää Android 9 -luuri 16 gigan levytilalla ja 2 gigan muistilla. Jos oikein kitsastella haluaa, lähinnä liittymästä tarvii maksaa ja laitteita vaan saa. Kannattaa kehdata pyytää. Vaikka joku FB:n roskalavaryhmä. Ei kannata nirsoilla. Ottaa vastaan vaikka 10 huonoa ja myy ne vitosella testattuna. 50€:llä saa jo valita sadoista puhelimista kun etsii Torit, Huutonetit, FB:t ja eri foorumeita.

Tietokoneiden kanssa on pienen ikuisuuden ollut tilanne, että läppäreissä ja erityisesti Apple-laitteissa hinta pysyy loppuun asti, mutta pöytäkoneita saa harrasteltua kasaan serristä ilmaiseksi tai ostettua osia edullisesti. Jos ei ihan paskimmasta romusta jaksa koota, pikkurahalla saa jo siedettäviä osia. Esim. jostain fullhd-paneelista voi kehdata kympin pyytää mutta 1600x1200 tft on käytännössä jo ilmainen. Keskusyksiköiden puolesta ollaan nyt jossain 4. sukupolven Core i3/i5 -laitteissa, mitä heitetään roskiin täysin ehjänä kun kone on aika lailla postikulujen arvoinen. Näihin serristä kokoaa vaikka kaikki sata-paikat (esim. 6 kpl) täyteen 500 gigan kiintolevyjä ja muistia 16-32 gigaa (ddr3). DVB-kortteja saa myös ilmaiseksi tai edullisesti, jos tarvitsee TV:tä.

Jos itse olisin ihan pers auki, suosittelisin ostamaan puhelimen vain nettimodeemiksi sekä puheluiden ja SMS-viestien vastaanottoon. USB:llä jako koneeseen, niin latautuu samalla. Liittymään en 15 euroa enempää per kk pistäisi, luultavasti joku noista 12,90€ / megabitin liittymistä olisi kelvattava. Koneen päivitykset ja videoita pitäisi sitten ajastaa yöksi. Jos sähkö maksaa liikaa, tietokone vain päälle kun tarvii. Jos pitäisi optimoida sähköä ja liittymää, ehkä tuo Moin 200 Mbps ajaisi asiansa 18€/kk. Tosin edullisempia 50-100M liittymiä tarjotaan soitellen jatkuvasti. Tosiaan jos summaa yhteen, kaikkeen digiin menisi itsellä kaiken kaikkiaan ehkä 20-30€/kk. Sillä jo tekee ihan sujuvasti vaikka alan töitä ja laskuttaa jonkun Ukkon kautta jos ei muuten. S-pankin kautta saa ilmaisen verkkopankin. Onko tuo sitten paljon kun miettii vaikka työttömän kokonaistuloihin ja muihin menoeriin (asuminen, ruoka, vaatteet).

Pidän köyhälle tarpeettoman kalliina sitten taas esim. henkilökorttia/passia + passikuvaa, jonka voi tarvita että saa pankin auki tai lukkiutuneet pankkitunnukset auki. Myös oma luottokielto on ikävä kulu jos joutuu identiteettivarkauksien uhriksi. En ole kyllä ole selvittänyt, minkälaista taloudellista apua noihin saisi.

 

[love_doctor]

Vuosituhannen alkuvuosina ei monia digipalveluita ollut tai puutos ei näkynyt mitenkään. Eräs tuttavaperhe hommasi ensimmäisen tietokoneen 2008 tai 2009 eikä heidän elämä eronnut mitenkään meidän joilla oli kone. Kaverikin pelasi konsoleilla niin tietokoneelle ei sinänsä ollut mitään tarvetta.

Suurin ero oli jossain laskujen maksamisessa.

Laskuautomaatit muistaakseni osasivat jo 2000-luvulla skannata laskun viivakoodin kun taas kotona sai näpytellä koneeseen kaikki tiedot vaivalloisemmin. Vasta älypuhelimen kameralla pystyi jossain vaiheessa skannaamaan viivakoodin. Laskuja tuli paperisena aika pitkään ilman digivaihtoehtoa. Vuokraa ja muuta tasaisesti juoksevaa menoa sai suoramaksuksi jo ennen e-laskuja ja konttorissa ei laskutettu tämän asettamisesta manuaalisesti.

Verkkokaupasta.. ulkomaisilla sivuilla toimivaa luottokorttia ei saanut ilman riittäviä tuloja tai opintoviikkoja. Esim. OP:n Visa ja Visa Electron eivät toimineet. Monesta verkkokaupasta ei saanut ennen 2008 edes mitään arkistointikelpoista pdf:ää tositteeksi ostosta vaan ihan plain text -mailia lokkiskandeilla. Mieluummin sen kaupan paperisen kuitin arkistoi, kun se näyttikin todennäköisesti paremmalta. Silloin ei vielä backupit ja RAIDit olleet edes kovin suosittuja (heh, koskapa olisivat), niin koko sähköinen arkisto olisi kyrvähtänyt todennäköisesti kun taas paperinen olisi jäänyt jäljelle. Voin aika isolla varmuudella päätyä ihan samoihin johtopäätöksiin digin tarpeellisuudesta ennen 2010-lukua. Tässä on parin vanhemman ihmisen kanssa huomannut vasta nyt ihan viime vuosina, että digistä on tullut välttämättömämpi osa elämää ja digitaitojen puutteesta alkaa tulla harmia. Tämä harmi on tosiaan vasta 2010-luvun loppupuolella alkanut realisoitua.

 

[Tonnin Seteli]

Tässä on parin vanhemman ihmisen kanssa huomannut vasta nyt ihan viime vuosina, että digistä on tullut välttämättömämpi osa elämää ja digitaitojen puutteesta alkaa tulla harmia. Tämä harmi on tosiaan vasta 2010-luvun loppupuolella alkanut realisoitua.

Lopulta karma alkaa kostaa piittaamattomuuden. Ensinhän asenne oli 30 vuotta se, että kyllä tyttö tai poika tekee kun minä pidän kovan mölyn, eikä laskuta edes. Saivat aikansa alistaa muita. Nyt homma kaatuu niskaan kun alistajan rooli vaihtuu mätkinnän kohteeksi.

En minä siitä nauti mutta joudun rehellisyyden nimessä sanomaan suoraan miten kävi. Paskaa sattuu, ei siinä.

 

[Timo 2]

Tässä on parin vanhemman ihmisen kanssa huomannut vasta nyt ihan viime vuosina, että digistä on tullut välttämättömämpi osa elämää ja digitaitojen puutteesta alkaa tulla harmia. Tämä harmi on tosiaan vasta 2010-luvun loppupuolella alkanut realisoitua.

Riippuu mitä tekee ja paljonko on valmis maksamaan palvelumaksuissa ja ajankäytössä. Voin sanoa että isovanhemillani on olemattomat digitaidot. Heillä ei ole nettiä tietokonetta eikä älypuhelinta. Mitään näistä eivät osaa käyttää, silti tuntuvat pärjäävän ihan mukavasti maalaiskunnan taajamassa. Peruspuhelimella vain soittavat ja vastaavat, eivätkä käytä mitään muita ominaisuuksia tai toimintoja

Android tablettia mummi jossain vaiheessa kokeili ja jos olisi jatkanut käyttöä olisi pystynyt sitä joten kuten käyttää serkun lasten kuvien katsomiseen. Onnistui jotenkin saamaan toisen puolen näytöstä todella himmeäksi. Resetoin laitteen ja sen jälkeen kaikki toimi hyvin. Ei uskaltanut tämän jälkeen koskea laitteeseen. Muutenkin käytössä huomasin arkuutta. Toisaalta en voi vaatia heiltä osaamista sillä onhan toisella ikää jo melkein 80 v ja toinen melkein 85 v.

 

[poskiholisti]

Laskuautomaatit muistaakseni osasivat jo 2000-luvulla skannata laskun viivakoodin kun taas kotona sai näpytellä koneeseen kaikki tiedot vaivalloisemmin. Vasta älypuhelimen kameralla pystyi jossain vaiheessa skannaamaan viivakoodin. Laskuja tuli paperisena aika pitkään ilman digivaihtoehtoa. Vuokraa ja muuta tasaisesti juoksevaa menoa sai suoramaksuksi jo ennen e-laskuja ja konttorissa ei laskutettu tämän asettamisesta manuaalisesti.

Ainakin Nordean ikivanhassakin verkkopankissa oli mahdollisuus lukea viivakoodista laskun perustiedot maksulle. Vaati toki parinkympin USB-viivakoodinlukijan, mutta homma toimi ihan mallikkaasti.

 

[love_doctor]

Toisaalta en voi vaatia heiltä osaamista sillä onhan toisella ikää jo melkein 80 v ja toinen melkein 85 v.

Toisaalta nyt melkein 80v oli C-64:n julkaisun aikaan melkein 40v Ja Apple II:n aikaan melkein 35. Mihin itse viittasin, niin ikää on vajaa 65v. Kehityksen kelkasta putoaa helposti, kun ei aktiivisesti seuraa tekniikan kehitystä ja tyytyy ongelmien ilmetessä vaan ratkomaan yhden erikoistapauksen eikä ole kiinnostunut laajemmin ymmärtämään mitä on tapahtumassa.

 

[Timo 2]

Toisaalta nyt melkein 80v oli C-64:n julkaisun aikaan melkein 40v Ja Apple II:n aikaan melkein 35

Toisaalta asuivat tuollon maalla ja hoitivat lypsykarjatilaa, eikä noille ollut aikaa, eikä tarvetta. Maidonkin kantoivat tankkiin käsipelin vielä 2000 luvun puolella.

Kaupassa he maksavat käteisellä ja rahaa nostavat konttorista. Laskut maksetaan lähettämällä ne pankkiin kirjekuorissa. Osaaminen on todellakin tasoa ei ole.

Milläs tuot ne nykypäivään, kun ei ole tarvetta eikä osaamista. Yksittäisissä asioissa autellaan, kuten matkojen varaamisessa ja muussa vastaavassa.

Nähdäkseni n. 60 ikävuodessa menee raja voiko vaatia vai ei yhdistettynä muuhun historiaan.

Kehityksen kelkasta putoaa helposti, kun ei aktiivisesti seuraa tekniikan kehitystä ja tyytyy ongelmien ilmetessä vaan ratkomaan yhden erikoistapauksen eikä ole kiinnostunut laajemmin ymmärtämään mitä on tapahtumassa

Kyllä, mutta aina se ei ole pelkästään kiinnostuksesta kiinni. Myös sillä on merkitystä minkälaista opetusta/avustus on saanut sekä kuinka paljon on oikeasti ollut tarvetta ja aikaa opetella. Helppo se on kaupungissa asuvana sanoa. Maalla on monesti ihan toinen tilanne.

 

[Hyrava]

Toisaalta asuivat tuollon maalla ja hoitivat lypsykarjatilaa, eikä noille ollut aikaa, eikä tarvetta. Maidonkin kantoivat tankkiin käsipelin vielä 2000 luvun puolella.

Kaupassa he maksavat käteisellä ja rahaa nostavat konttorista. Laskut maksetaan lähettämällä ne pankkiin kirjekuorissa. Osaaminen on todellakin tasoa ei ole.

Milläs tuot ne nykypäivään, kun ei ole tarvetta eikä osaamista. Yksittäisissä asioissa autellaan, kuten matkojen varaamisessa ja muussa vastaavassa.

Nähdäkseni n. 60 ikävuodessa menee raja voiko vaatia vai ei yhdistettynä muuhun historiaan.


Kyllä, mutta aina se ei ole pelkästään kiinnostuksesta kiinni. Myös sillä on merkitystä minkälaista opetusta/avustus on saanut sekä kuinka paljon on oikeasti ollut tarvetta ja aikaa opetella. Helppo se on kaupungissa asuvana sanoa. Maalla on monesti ihan toinen tilanne.

Oma faija on aikalailla samaa tasoa osaamisessa, nykyaikaista tyhmäpuhelinta osaa juuri sen verran käyttää että osaa soittaa ja vastata puheluihin ja tuurilla lukea tekstiviestin. Kosketus tietokoneisiin on ollut ehkä yhteensä muutama tunti silloin kun minulla on ollut C64 ja faija koitti silloin ymmärtää mikä on tietokone ja pelasi muutaman tunnin minun kanssani jotain simppeliä peliä. Tuollaiselle on aika hankala opettaa tietokoneen tai älypuhelimen käyttöä kun television kaukosäätimessäkin on nykyään paljon enemmän nappeja kuin silloin 80-luvulla, eli kun isäntä painaa väärää nappia niin tulee puhelu että telkkari on sekaisin ja sitten pääsee etänä arpomaan miten telkkarin saa näkymään ellei ole lähipäivinä menossa käymään paikanpäällä.

Sellainen ihminen joka on koko työikänsä tehnyt työkseen yhtä ja samaa hommaa missä ei ole tarvinnut tietokonetta ei vaan kertakaikkiaan opi tietokoneen tai minkään monimutkaisen laitteen käyttöä ihan helpolla vaikka osaakin omasta alastaan "kaiken". Jos jo tavallisen tyhmäkännykän käyttöä pitää opettaa useamman tunnin lankapuhelimen jälkeen niin en edes halua tietää kuinka pitkään tuollaiselle henkilölle pitäisi tietokoneen käyttöä opettaa että osaisi sillä edes perusasiat tehdä.

 

[alakääntö]

Viestisi ei kertonut sitä, onko sinulla puhelinta ylipäätään vai onko ongelma (nykyaikaisen, ei esim. Symbian) älypuhelimen puutteessa. Totean kuitenkin tähän väliin yhden faktan, jolla pystyy digiköyhyydeltä välttämään kommunikoinnin osalta ja tämä pätee myös tietotekniikan suhteen. Käytännössä kaikilla (ainakin työkykyisillä) on mahdollisuus tienata rahat joko vähitellen uuteen tai nopeammassa tahdissa käytettyyn älypuhelimeen. Tämä johtuu siitä, että jopa Suomen pienituloisimmalla väellä, eli euroakaan toimeentulotukea saavilla henkilöillä on suojaosuus, jota ei huomioida sosiaaliturvassa. Toimeentulotukea saavilla raja on 150€ kuukaudessa, lisäksi työssäkäyntikulut eli työmatkat korvataan myös toimeentulotuessa. Tämä tienattu 150€ ei vaikuta myöskään asumistukeen, koska sen suojaosuus on suurempi, peräti 300€ kuukaudessa.

Eli mikäli olet (lähes) tuloton tai varaton Suomessa, pystyt toimeentulotuen suojaosuuden avulla tienaamaan vuodessa kasaan jopa 1800€ (12 x 150€) edestä rahaa niiden tukiesi päälle. Tällä lähes 2000€ suuruisella summalla pystyisi halutessaan päivittämään vaikka joka vuosi uuteen iPhoneen ja pöytäkoneeseen, mikäli todella yrittää pinnistellä silpputöiden parissa vuoden ajan tuilla ollessaan.

Toimeentulotuesta ei voi ymmärtääkseni säästää. Jo paljon aiemmin, kun sinulla on tuo 1800-2000 euroa toimeentulotuesta säästettynä, on kelassa toimeentulotuki sinultajo otettu pois, koska sinulla on rahaa tilillä, jolla voi ostaa ruokaa ja maksaa vuokraa jne.. Tuo 150€ ei myöskään ymmärtääkseni kelan sivuja lukemalla ja googlella hakemalla ole mikään raja, paljon voit säästää kuukaudessa. Se on kuukausikohtainen määrä, jonka voit saada tulona.

Tuosta löysin yhden korkeimman oikeuden päätöksen, missä toimeentulotuen säästöt olit katsottu varallisuudeksi ja toimeentulotuki siis otettu pois.

KHO:2021:129 13.9.2021/H3088 - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Lisäksi jos tulee vaikka taukoja toimeentulotukeen, käy esimerkiksi töissä välillä ja palaa sitten toimeentulotuen asiakkaaksi. Niin jos tilillä on enemmän kuin 50 euroa, ei toimeentulotukea saa. Puhumattakaan että jos kerrot että sinulla on kahden tonnin edestä uutta tietotekniikkaa kotonasi. Joudut sen myymään pois, ennenkuin saat toimeentulotukea.

 

[Joku_242]

Toimeentulotuesta ei voi ymmärtääkseni säästää. Jo paljon aiemmin, kun sinulla on tuo 1800-2000 euroa toimeentulotuesta säästettynä, on kelassa toimeentulotuki sinultajo otettu pois, koska sinulla on rahaa tilillä, jolla voi ostaa ruokaa ja maksaa vuokraa jne.. Tuo 150€ ei myöskään ymmärtääkseni kelan sivuja lukemalla ja googlella hakemalla ole mikään raja, paljon voit säästää kuukaudessa. Se on kuukausikohtainen määrä, jonka voit saada tulona.

Tuosta löysin yhden korkeimman oikeuden päätöksen, missä toimeentulotuen säästöt olit katsottu varallisuudeksi ja toimeentulotuki siis otettu pois.

KHO:2021:129 13.9.2021/H3088 - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Lisäksi jos tulee vaikka taukoja toimeentulotukeen, käy esimerkiksi töissä välillä ja palaa sitten toimeentulotuen asiakkaaksi. Niin jos tilillä on enemmän kuin 50 euroa, ei toimeentulotukea saa.

Kai sen ainakin käteiseksi voi säästää, jos ei muuten?

 

[alakääntö]

Kai sen ainakin käteiseksi voi säästää, jos ei muuten?

No se on ensinnäkin petos ja toisekseen kai he sen kelassa näkevät että rahaa nostetaan käteiseksi joka kuussa ja kysyvät että mikä tämä on.

 

[Joku_242]

No se on ensinnäkin petos ja toisekseen kai he sen kelassa näkevät että rahaa nostetaan käteiseksi joka kuussa ja kysyvät että mikä tämä on.

Sanoo että käyttää käteistä aina välillä ostoksiin yms. Siinäpäs koittavat todistaa mitään?

 

[Hyrava]

Sanoo että käyttää käteistä aina välillä ostoksiin yms. Siinäpäs koittavat todistaa mitään?

Juurikin niin. Ja parempi ottaa vaikka kaikki mahdollinen käteisenä ja käydä käteisellä maksamassa kaupassa niin ei muutenkaan jää niin paljon jälkiä mitä sillä rahalla ostetaan. Siinähän sitten koittavat selvittää mihin rahat menevät.

edit: Ja jossakin oikein suositeltiin vähävaraisia ja niitä joilla on rahankäytön ongelmia nimenomaan käyttämään käteistä niin konkreettisesti näkee miten se raha kuluu, joten siinähän on jo riittävästi syytä ottaa kaikki käteiseksi.

 

[alakääntö]

Sanoo että käyttää käteistä aina välillä ostoksiin yms. Siinäpäs koittavat todistaa mitään?

Ei vaan ymmärtääkseni sinunhan se pitää kelalle todistaa jotenkin. Sieltä varmaan tulee jonkunlainen selvityspyyntö johon pitää jotain pystyä todistamaan, tai katsovat että olet laittanut sukanvarteen rahat. Ja saattavat viedä oikeuteenkin petosjuttuna

Virkamiehellä ikävä yllätys toimeentulotuen saajille: rahaa säästänyt voidaan tuomita rikoksesta – ”äärettömän ankara pykälä”

– Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari varoittaa.

www.is.fi

 

[Joku_242]

Ei vaan ymmärtääkseni sinunhan se pitää kelalle todistaa jotenkin. Sieltä varmaan tulee jonkunlainen selvityspyyntö johon pitää jotain pystyä todistamaan, tai katsovat että olet laittanut sukanvarteen rahat. Ja saattavat viedä oikeuteenkin petosjuttuna

Virkamiehellä ikävä yllätys toimeentulotuen saajille: rahaa säästänyt voidaan tuomita rikoksesta – ”äärettömän ankara pykälä”

– Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari varoittaa.

www.is.fi

Meinaatko että toimeentulotuella oleva ei saisi käyttää käteistä esim. kaupassa yms? Sitähän tuo käytännössä tarkoittaisi.

 

[Hyrava]

Meinaatko että toimeentulotuella oleva ei saisi käyttää käteistä esim. kaupassa yms? Sitähän tuo käytännössä tarkoittaisi.

Ei tuohon tarvitse kuin muutaman kauppakuitin jossa näkyy että olet käteisellä maksanut niin uskovat että loputkin käteiset ovat menneet kauppaan. Tuon takia kannattaakin vedota siihen että vaähävaraisena rahankäytön seuranta on helpompaa kun sen konkreettisesti tuntee käsissään eli ottaa heti tukien tulon jälkeen kaikki käyttörahat käteisenä automaatista..

 

[Richt3r]

Meinaatko että toimeentulotuella oleva ei saisi käyttää käteistä esim. kaupassa yms? Sitähän tuo käytännössä tarkoittaisi.

Jos käteinen on käytetty "ostoksiin", niin sitten varmaan löytyy se kuittikin esitettäväksi.

 

[Joku_242]

Jos käteinen on käytetty "ostoksiin", niin sitten varmaan löytyy se kuittikin esitettäväksi.

Joo mutta tuskin kaikkia kuitteja on aina tallessa. Varsinkaan pienemmistä ostoksista.

 

[Richt3r]

Ei tuohon tarvitse kuin muutaman kauppakuitin jossa näkyy että olet käteisellä maksanut niin uskovat että loputkin käteiset ovat menneet kauppaan. Tuon takia kannattaakin vedota siihen että vaähävaraisena rahankäytön seuranta on helpompaa kun sen konkreettisesti tuntee käsissään eli ottaa heti tukien tulon jälkeen kaikki käyttörahat käteisenä automaatista..

Suoraselkäistä toimintaa. Tämän takia makselee mielellään veroja.

 

[Richt3r]

Joo mutta tuskin kaikkia kuitteja on aina tallessa. Varsinkaan pienemmistä ostoksista.

No sitten se on ihan oma moka jos tulee sanomista

 

[Timo 2]

Suoraselkäistä toimintaa. Tämän takia makselee mielellään veroja.

Ja parempi vaihtoehto on sinusta että kittaa vaikka kurkusta alas tai törsää sen rahan jotenkin, kuin että säästää sen rahan yllättäviin menoihin tai johonkin muuhun isompaan?

 

[Joku_242]

No sitten se on ihan oma moka jos tulee sanomista

Toimeentulotuella on kaikenlaista hiihtäjää. En jaksa uskoa, että Kela pystyy vaatimaan että jokaikinen kauppakuitti löytyisi tallesta. Varmasti muutaman kympin vajaus menisi vielä helposti läpi.

 

[pulatunnus]

Ei vaan ymmärtääkseni sinunhan se pitää kelalle todistaa jotenkin. Sieltä varmaan tulee jonkunlainen selvityspyyntö johon pitää jotain pystyä todistamaan, tai katsovat että olet laittanut sukanvarteen rahat. Ja saattavat viedä oikeuteenkin petosjuttuna

Virkamiehellä ikävä yllätys toimeentulotuen saajille: rahaa säästänyt voidaan tuomita rikoksesta – ”äärettömän ankara pykälä”

– Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari varoittaa.

www.is.fi

Puhelin kai kuuluu niihin välttämättömiin juttuihin, tässä kai käteisellä maksettiin niitä ruoka, polttoaine, kirppis, kalja, sätkä sun muita hankintoja. Asumisen ja muut isommat mitkä pitää tai on eduksi näyttää niin kuitit talteen. tai tuki osuudet mitkä korvamerkattu johonkin.

jos sillä ITC kamaa tarkoitus ostaa, niin ostaa sitten "osarilla" etu painotteisesti, tutulta. niin välttää sen että ylimääräistä käteistä kiertyy sukanvarteen josta rehtinä joutuisi toki ilmoittaan. puhelimen ja tietokone kiellettyjä ole, päinvastoin.

Se on toki ongelma toimeentulotuessa että ei kannusta säästämään kriisikassaa käteisenä, mutta se tosin vähän romuttaisi sen toimeentulotuen ideaa. Mutta muistelen että joku henkilö jokuvuosi sitten voitti jossain asteessa sen että oli vähän säästänyt ja sai säästöt "pitää", saatto toki olla kunnallista aikaa, ja eri kuvio kuin aiemmin ketjuun linkattu.

 

[pulatunnus]

Suoraselkäistä toimintaa. Tämän takia makselee mielellään veroja.

Tässä nyt puhutaan siitä että henkilö on aidosti toimeentulotuen piirissä ja tinkii aidosti niistä minimistä ajoittain jotta voisi sitä ihmisarvoista elämää elää keskimäärin. Ei kyse siitä että saa aidosti ylimääräistä tuloa (rahaa) jolla tulisi toimeen tuen tarkoitetulla tasolla ja sen lisäksi moraalisesti kierroillen hankkisi ylimääräistä kaljaraa.

Eli toiminalla välttää sen ettei tarvi "sossusta" käydä anomassa ylimääräistä puhelin,tietokone, kodinkone rahaa.

Toki asian voi hoitaa "pikavipillä" toisin päin, mutta siinä menee sitten merkittävä osa korko "kiskurille"

 

[tuskis]

Jossei ole aivan selvä narkki ja/tai juoppo omaisvalvonnan piirissä, niin Kelasta irtoaa aivan takuuvarmasti maksusitoomus puhelimen ostamiseen kun sen hakemuksen fiksusti perustelee sillä että puhelinta tarvitsee asioiden, kuten verkkopankin käytön tai Kelaan yhteydessä olemisen hoitamiseen.

 

[Trespasser]

Toimeentulotuella on kaikenlaista hiihtäjää. En jaksa uskoa, että Kela pystyy vaatimaan että jokaikinen kauppakuitti löytyisi tallesta. Varmasti muutaman kympin vajaus menisi vielä helposti läpi.

Ei niillä ole edes resursseja mitään kauppakuitteja kytätä, ja useimmilla rehellisillä sossun asiakkailla ei just tota muutamaa kymppiä enempää ole kykyä varmasti säästääkään kun loput menee oikeasti siihen elämiseen.

Sitten on se toinen laita, joka vaikeuttaa muiden tukien varassa olevien elämää. Tuttu on sossun vakioasiakas, valitettavasti just sitä "ei kiinnosta tehdä mitään" -tasoa, joka kikkailee kaiken minkä voi. Laskee tarkkaan, että voiko kavereilta/mummolta/vanhemmilta pummata vielä muutaman euron ettei mene toi kuukausittainen "tuloraja" yli. Osa rahoista nostetaan aina käteiseksi, eikä käsittääkseni kukaan ole kysellyt, että mihin niitä käteisvaroja on käytetty. Käteisellä sitten ostellaan kaikkea kalliimpaa, tyyliin näytönohjaimet. Oli aika kova kolaus kun Jimms lopetti käteisen vastaanottamisen myymälässä Ilmeisesti tienaa jostain netin palvelusta (ulkomailta) 0-400 € kuussa, jotka maksetaan paypaliin/skrilliin. Noita varten käytössä on Skrillin "luottokortti" ja vissiin Wisen tili/kortti myös, joista nostelee rahat käteiseksi kotimaassa. Ei ilmeisesti sossulla mitään (kohtuullista) keinoa saada noista tietoa nykyresursseilla. Pari kertaa tehnyt mieli käräyttää jo, mutta milläpä tuonkaan todistat.

Tosin, tämä nyt menee aika paljon Digiköyhyys -aiheen ohi ja offtopicin puolelle.

 

[alakääntö]

Yritin miettiä jotain digiköyhyys-aiheisia kokemuksia tai ajatuksia, mutta tuntuu, että nykyään niitä on aika vaikea saavuttaa. Ihan toimivan älyluurin saa aika halvalla, osamaksulla varsinkin ihan edukkaasti. Sama tietokoneiden kanssa, varsinkin jos vähän vanhempi mutta hyvä rauta kelpaa. Se että pitääkö olla alan harrastaja että saa koneen kasattua ei myöskään pidä enää paikkaansa. Johonkin 286-pentium aikaan verrattuna tietokoneen kasaaminenkin on helppoa ja ongelmiin saa apua. Kaikki osat on käytännössä yhteensopiovia ja bios/ajuriruletti on ihan helppoa. Emola löytyy valmiina kaikki, yhtään lisäkorttia ei tarvi asentaa. Ennen tarvit äänet, modeemin, verkkokortin ja ehkä vielä usb-kortin, jos emolla ei ole. Sitä aiemmin oli tilanne vielä kryptisempi.Enemmän tässäkin englannin kielen osaamattomuus haittaa, kuin rahan puute.

Ainoa digiköyhyys-asia minkä keksin on tabletti, joka monelta jää saamatta/kokematta rahan takia. Tosin, sehän on melkein kuin isoruutuinen puhelin, joten ei sekään isoa eroa tee.

Ennen oli asiat toisin. Joissakin perheissä ei ollut tietokonetta kuin vasta 2000-luvun alkupuolella, joten osa kasarilla syntyneistä varmasti pääsi tietotekniikkaan aika jälkijunassa. Samaten kavereilla saattoi olla pelikonsolia mutta kaikilla ei ollut. Joku saattoi kärsiä digiköyhyydestä jos vanhemmat ostivat väärän konsolin ja jäi siten itse juttujen ulkopuolelle. Omalta kouluajalta ysäriltä muistan kyllä selkeästi miten ysärin alussa tietokoneet olivat suht harvinaisia ja ysärin lopulla tietokoneet olivat melkein kaikilla. Eli alkupuolella viidellä oppilaalla 20:stä oli tietokone kotonaan. Loppupuolella noin kahdella sitä edelleenkään ollut. Ysärin lopusta 2000 luvun alulle mentiin kuitenkin ihan hetkessä siihen, että käsinkirjoituksesta siirryttiin tulostettuun paperiin.

Tässä nyt puhutaan siitä että henkilö on aidosti toimeentulotuen piirissä ja tinkii aidosti niistä minimistä ajoittain jotta voisi sitä ihmisarvoista elämää elää keskimäärin. Ei kyse siitä että saa aidosti ylimääräistä tuloa (rahaa) jolla tulisi toimeen tuen tarkoitetulla tasolla ja sen lisäksi moraalisesti kierroillen hankkisi ylimääräistä kaljaraa.

Eli toiminalla välttää sen ettei tarvi "sossusta" käydä anomassa ylimääräistä puhelin,tietokone, kodinkone rahaa.

Toki asian voi hoitaa "pikavipillä" toisin päin, mutta siinä menee sitten merkittävä osa korko "kiskurille"

Tässähän tuo. Toimeentulotuki varsinkin on ihan alkujaan suunniteltu sillä tavalla, että se on niin pieni että siitä ei pysty säästämään. Eli pitää olla köyhä että sen saa ja pitää pysyä köyhänä, että sen saa jatkossakin. Ts. varallisuutta ei saa toimeentulotuella kerryttää. Sen takia siitä ei taida ollakaan mitään virallista summaa, että saako olla säästöjä ja minkä verran. Mitä olen googlella hakenut, niin käytännön päätöksenteko näyttää olevan ihan mielivaltaista. Joskus saa säästää yli tuhannen euron, toinen virkailija taas sanoo että ei saa olla yhtään yli 50€.

Omasta mielestä säästäminen pitäisi olla sallittua, koska sehän on vain hyvää taloudenpitoa. Eli varautuu yllättäviin menoihin sen sijaan että ostaa turhaa joka kuukausi, jotta ei jää mitään säästöön. Nyt sitten kun ei saa säästää niin otetaan valtiolta maksusitoomuksella kännykät ja tietokoneet parin vuoden välein. Ainakaan valtio ei tuossa säästä yhtään. Puhumattakaan lisääntyvän harmaan talouden määrää, kun ihmisen on pakko tehdä petos että saa rahat säästettyä vaikka hajonneeseen pesukoneeseen käteisenä.

 

[love_doctor]

Omasta mielestä säästäminen pitäisi olla sallittua, koska sehän on vain hyvää taloudenpitoa. Eli varautuu yllättäviin menoihin sen sijaan että ostaa turhaa joka kuukausi, jotta ei jää mitään säästöön. Nyt sitten kun ei saa säästää niin otetaan valtiolta maksusitoomuksella kännykät ja tietokoneet parin vuoden välein. Ainakaan valtio ei tuossa säästä yhtään. Puhumattakaan lisääntyvän harmaan talouden määrää, kun ihmisen on pakko tehdä petos että saa rahat säästettyä vaikka hajonneeseen pesukoneeseen käteisenä.

Näinpä. Onhan se aivan selvä, jos elämisen kuluja ei mitenkään pyritä vakioimaan, eri yksilöillä vaihtelee elämisen kustannustaso, jopa huomattavasti. Jos tuki ei ole 100% subjektiivisen päätöksenteon takana, jokin tietty lakiin kirjattu vähimmäissumma on AINA yhdelle liian vähän ja jollain toisella jää säästöön. Vaikka yhdelle jäisi vain euro kuukaudessa säästöön, siitäkin kertyisi ennen pitkää liikaa tukien saamisen kannalta.

Kaikki tällaiset säästämistä kannattamattomaksi tekevät systeemit myös kehittävät haitallista asennoitumista elämään, joka myös ylläpitää digiköyhyyttä (ottamatta kantaa nyt siihen, onko digiköyhyyttä olemassa ja miten paljon). Kaikkein enitenhän tällaisista säästämisistä rankaisut satuttavat niitä, jotka elävät ihailtavan edullisesti ja rehellisesti ilmoittavat säästöistään ja palauttavat ylimääräiset rahat jäämällä paitsi tuista. Eihän siinä ole mitään järkeä, että vasta hyvin toimeentulevana saa rahaa käyttää järkevästi. Miettii vaikka terveydenhuoltoa, mitä siitäkin tulisi jos työttömiä kannustettaisiin olemaan pesemättä hampaita ja vasta säännöllisiä tuloja saavat saisivat ostaa hammastahnaa ja harjoja.

 

[Nomber]

Näinpä. Onhan se aivan selvä, jos elämisen kuluja ei mitenkään pyritä vakioimaan, eri yksilöillä vaihtelee elämisen kustannustaso, jopa huomattavasti. Jos tuki ei ole 100% subjektiivisen päätöksenteon takana, jokin tietty lakiin kirjattu vähimmäissumma on AINA yhdelle liian vähän ja jollain toisella jää säästöön. Vaikka yhdelle jäisi vain euro kuukaudessa säästöön, siitäkin kertyisi ennen pitkää liikaa tukien saamisen kannalta.

Kaikki tällaiset säästämistä kannattamattomaksi tekevät systeemit myös kehittävät haitallista asennoitumista elämään, joka myös ylläpitää digiköyhyyttä (ottamatta kantaa nyt siihen, onko digiköyhyyttä olemassa ja miten paljon). Kaikkein enitenhän tällaisista säästämisistä rankaisut satuttavat niitä, jotka elävät ihailtavan edullisesti ja rehellisesti ilmoittavat säästöistään ja palauttavat ylimääräiset rahat jäämällä paitsi tuista. Eihän siinä ole mitään järkeä, että vasta hyvin toimeentulevana saa rahaa käyttää järkevästi. Miettii vaikka terveydenhuoltoa, mitä siitäkin tulisi jos työttömiä kannustettaisiin olemaan pesemättä hampaita ja vasta säännöllisiä tuloja saavat saisivat ostaa hammastahnaa ja harjoja.

Toisaalta mikä olisi sitten raja tuolle säästölle? Miljoona euroa säästössä ja silti saa toimeentulotukea? Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu viimeiseksi mahdollisuudeksi selvitä hengissä kun mitään muuta ei ole.

 

[t11ker1]

Toisaalta mikä olisi sitten raja tuolle säästölle? Miljoona euroa säästössä ja silti saa toimeentulotukea? Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu viimeiseksi mahdollisuudeksi selvitä hengissä kun mitään muuta ei ole.

500-1000 euroa, mitä nyt yllättävä pesukoneen tai auton hajoaminen yleensä maksaa? tai eläinlääkäri?

 

[potero]

Toimeentulotuesta ei voi ymmärtääkseni säästää. Jo paljon aiemmin, kun sinulla on tuo 1800-2000 euroa toimeentulotuesta säästettynä, on kelassa toimeentulotuki sinultajo otettu pois, koska sinulla on rahaa tilillä, jolla voi ostaa ruokaa ja maksaa vuokraa jne.. Tuo 150€ ei myöskään ymmärtääkseni kelan sivuja lukemalla ja googlella hakemalla ole mikään raja, paljon voit säästää kuukaudessa. Se on kuukausikohtainen määrä, jonka voit saada tulona.

Tuosta löysin yhden korkeimman oikeuden päätöksen, missä toimeentulotuen säästöt olit katsottu varallisuudeksi ja toimeentulotuki siis otettu pois.

KHO:2021:129 13.9.2021/H3088 - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

Lisäksi jos tulee vaikka taukoja toimeentulotukeen, käy esimerkiksi töissä välillä ja palaa sitten toimeentulotuen asiakkaaksi. Niin jos tilillä on enemmän kuin 50 euroa, ei toimeentulotukea saa. Puhumattakaan että jos kerrot että sinulla on kahden tonnin edestä uutta tietotekniikkaa kotonasi. Joudut sen myymään pois, ennenkuin saat toimeentulotukea.

Onko se raja muka noin tiukka ettei 50 euroa enempää saa olla ja tietokoneetkin pitää myydä? Itse olen käsittänyt niin, että kaikki isompi omaisuus tyyliin auto pitää myydä pois, ja säästöjä ei saa olla jotain muutamaa satasta enempää.

Idioottimainen systeemi kyllä, jos sitä rahaa ei ihan oikeasta saa säästää yhtään vaan kaikki pitää tuhlata pois kuun loppuun mennessä. Joku tuollainen 500-1000 sallittuja säästöjä mitä ylempänä ehdotettiin voisi olla ihan kohtuullista.

Jos itse eläisin toimeentulotuella, niin varmaan sitten tekisin niin että ostaisin kuun lopussa viimeisillä rahoilla vaikka jotain pidempään säilyvää ruokaa. Tuolloin seuraavassa kuussa jäisi enemmän rahaa ostaa jotain. Siinäpä yrittävät alkaa vääntämään, että tuo ruoka on "säästöä".

 

[hkultala]

500-1000 euroa, mitä nyt yllättävä pesukoneen tai auton hajoaminen yleensä maksaa? tai eläinlääkäri?

Miksi yhteiskunnan(eli siis muiden ihmisten) pitäisi toimeentuella rahoittaa toisen lemmikkieläimiä?

 

[potero]

Miksi yhteiskunnan(eli siis muiden ihmisten) pitäisi toimeentuella rahoittaa toisen lemmikkieläimiä?

Tässähän on siis kyse siitä, että yhteiskunta maksaa joka tapauksessa sen saman määrän rahaa. Henkilö A tuhlaa tuo kaiken rahan vaikka kaljaan kuun loppuun mennessä, kun henkilö B taas säästää siitä tuollaista puskuria. Jostain syystä jälkimmäinen on yhteiskunnan mielestä väärin.