Digijärjestelmäkamerat/rungot ja objektiivit -yleisketju

Reissu reissulta kameralaukku on keventynyt, muta reissu reissulta se tuntuu painavammalta.
Taas kerran pitäisi miettiä mitä tehdä asialle. Monena päivän ei ollut mukana kuin taskuunmahtuva Panasonic PM-1, mutta sillä ei juuri tullut kuin videoitua. Persnäytöstä ei juuri mitään näe, edes oloissa josta siitä jotain näkisi, eli aika räiskimistä. Eikä tuon kameran säätimissäkään ole hurraamista.
Käytännössä kuvaaminen yhtä holtitonta kuin puhelimella.
Vaimon Olympus OM-D E-M5 mahtuisi pannarilla vielä jotenkin takin taskuun, mutta en tykkää senkään etsimestä yhtään. Sitä on nin Nikon D700 -ja tietenkin filmikameroiden peilietsimiin tottunut.
Hankala juttu.
Ajattelin josko kunnon säätimet omaavan Fujin kävisi lainaamassa päiväksi kokeiluun, mutta tuskin se mahtuu taskuun, enkä odota niidenkään etsimiltä liikoja. Joskus sitä toivoo että olisi kuvannut mittaetsinkameroilla, olisi jo valmiiksi tottunut puolivelttoihin etsimiin ;-)
Tuossa E-M5:ssä on 1,4M-dot ja suurennukseltaan liki pahnanpohjimmainen 0,58x, eli epätarkka ja todella pieni EVF. Suuri parannus olisi jo E-M5 Mark II, jossa on 2,4M-dot ja 0,74x. Käytettynä varmaan löytyy.


Fuji X-T3:ssa olisi vielä maukkaampi 3,7M-dot 0,75x ja mahdollisuus käyttää sulavampaa 100 fps-tilaa. Alkaa tosin olla liian iso kamera taskuun.

Minulla on Panasonic GX7 ja G80. Laitoin nokalle 20 mm f/1,7:n. Molemmat yhdistelmät mahtuivat takin taskuun, mutta eivät tietysti kaikkiin takkeihin mahdu. Tuo G80 on 7 mm paksumpi EVF:stä linssinsuojukseen, 87 mm vs. 80 mm. Etsimen sijainti G80:ssä on taskun kannalta parempi, koska EVF ei ole reunassa. Tasku pullistuu helpommin keskeltä kuin reunoilta. Ilman EVF:ää 75 mm vs. 70 mm. G80 on todella miellyttävä käyttää. GX7:n rullien tuntuma on huonompi. Siinä EVF on 2,8M-dot 0,70x, mutta sateenkaaret välillä välähtävät. G80:ssä on OLED 2,4M-dot 0,74x.

EVF:ien speksejä:

Päivitysnopeudet pitää selvittää muualta, jos siis 100/120 fps kiinnostaa.


Edit. Viralliset paksuudet ovat GX7 55 mm ja G80 74 mm, eli eroa peräti 19 mm. Suurin osa erosta kuitenkin tulee G80:n suuremmasta otekahvasta. Objektiivi ulottuu vielä pidemmälle, joten sen kanssa mitattuna paksuusero on vain 5-7 mm, mikä on yllättävän vähän.

Edit 2. Nikon D700:ssa on optinen 0,68x, eli ehdottamissani etsimen kuva näyttää suuremmalta kuin Nikonissa.

Etsimet, DSLR + peilittömät:

Jos haluaa järjestää etsinkuvan koon mukaan, niin klikkaa "effective size".

Edit 3. Lisäsin vertailukuvan parikytmillisellä: GM5, M5 II ja G80.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230506-145448.png
    Screenshot_20230506-145448.png
    1,2 MB · Luettu: 33
  • Screenshot_20230506-145503.png
    Screenshot_20230506-145503.png
    957,4 KB · Luettu: 36
  • Screenshot_20230506-145526.png
    Screenshot_20230506-145526.png
    1,3 MB · Luettu: 32
  • Screenshot_20230506-145543.png
    Screenshot_20230506-145543.png
    955,1 KB · Luettu: 39
  • Screenshot_20230506-162743.png
    Screenshot_20230506-162743.png
    376,6 KB · Luettu: 33
Viimeksi muokattu:
Mun videokuvauksessani milään ei ole väliä, vain valokuvauksessa on. Ja joo: GM1.
Pitääpäs miettiä... Noissa tosiaan tuo järkky pasmarulla, ihan toivoton, mutta valtaosassahan on.
Paitsi Panan LX100:ssa, ja Fujeissa.

onhan se jännä miten paljon suurempi tuo pokkari on:
Tässä ylhäältä kuvattuna "Daltonin veljekset". GM5@14 mm f/2,5, LX100, E-M5 II + 14 mm f/2,5, Fuji X-T3 + 18 mm f/2,0.

Kerroit aiemmin, että 35 mm kinovastaava ei käy. Päättelin videostasi, että sinulle sopii vähän laajempi kuvakulma. Siksi laitoin MFT-kameroihin 14 mm (28 mm kv.) ja Fujiin 18 mm (27 mm kv.). Fujista tuli sillä aika paksu, mutta etsin on suurin, tarkin ja nopein. Jos etsin ei ole niin tärkeä, Fujilta varmasti löytyy pienempiäkin runkoja, mutta objektiivit ovat aika isoja, jos 35-40 mm kv. ei sovi.

Olympus E-M5 II:ssa voisi käyttää 14 mm sijaan suht samankokoista 12-32 mm:ä, jossa valovoima on perus, mutta piirtää hyvin. Hämärissä sisätiloissa 14 mm on parempi. Etsin on toiseksi paras.

LX100:ssa etsin näyttää värit yksitellen, joten sateenkaari saattaa välähtää, jos räpäyttää silmää/kääntelee kameraa. Etsin on toiseksi huonoin näistä. Koon puolesta melko ok, eli jos sateenkaaret eivät häiritse, niin on ihan käytettävä etsin, muttei todellakaan nautinto. Olin joskus innostunut LX100:sta. Omilla käsillä käpistellessä se ei kuitenkaan tuntunut niin hyvältä kuin kuvista olin päätellyt. G80 on paljon luontevampi käyttää ja koko sopii paremmin kouraan.

GM5:n pienuuden hintana käytettävyys on aika kökköä, kun kaikki on niin pientä, eikä ole omaa rullaa aukolle ja ajalle. Etsin on todella pieni, eli pokkarietsin. Speksilistan täytettä, mutta todellinen hyöty vähän niin ja näin.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230506-172504.png
    Screenshot_20230506-172504.png
    355,1 KB · Luettu: 33
Tuossa E-M5:ssä on 1,4M-dot ja suurennukseltaan liki pahnanpohjimmainen 0,58x, eli epätarkka ja todella pieni EVF. Suuri parannus olisi jo E-M5 Mark II, jossa on 2,4M-dot ja 0,74x. Käytettynä varmaan löytyy.


Fuji X-T3:ssa olisi vielä maukkaampi 3,7M-dot 0,75x ja mahdollisuus käyttää sulavampaa 100 fps-tilaa. Alkaa tosin olla liian iso kamera taskuun.

Minulla on Panasonic GX7 ja G80. Laitoin nokalle 20 mm f/1,7:n. Molemmat yhdistelmät mahtuivat takin taskuun, mutta eivät tietysti kaikkiin takkeihin mahdu. Tuo G80 on 7 mm paksumpi EVF:stä linssinsuojukseen, 87 mm vs. 80 mm. Etsimen sijainti G80:ssä on taskun kannalta parempi, koska EVF ei ole reunassa. Tasku pullistuu helpommin keskeltä kuin reunoilta. Ilman EVF:ää 75 mm vs. 70 mm. G80 on todella miellyttävä käyttää. GX7:n rullien tuntuma on huonompi. Siinä EVF on 2,8M-dot 0,70x, mutta sateenkaaret välillä välähtävät. G80:ssä on OLED 2,4M-dot 0,74x.

EVF:ien speksejä:

Päivitysnopeudet pitää selvittää muualta, jos siis 100/120 fps kiinnostaa.


Edit. Viralliset paksuudet ovat GX7 55 mm ja G80 74 mm, eli eroa peräti 19 mm. Suurin osa erosta kuitenkin tulee G80:n suuremmasta otekahvasta. Objektiivi ulottuu vielä pidemmälle, joten sen kanssa mitattuna paksuusero on vain 5-7 mm, mikä on yllättävän vähän.

Edit 2. Nikon D700:ssa on optinen 0,68x, eli ehdottamissani etsimen kuva näyttää suuremmalta kuin Nikonissa.

Etsimet, DSLR + peilittömät:

Jos haluaa järjestää etsinkuvan koon mukaan, niin klikkaa "effective size".

Edit 3. Lisäsin vertailukuvan parikytmillisellä: GM5, M5 II ja G80.
Pakko sen verran ohi aiheen sanoa, että tuo Panan 20mm/1.7 on todella herkullinen objektiivi. Aikoinaan omistin sen ja tykkäsin todella paljon, todella terävä, mukava bokeh, tarkentaa suht lähelle, Pieni ja kuvakulma on juuri oikea. Ihmettelen suuresti että miksei tuota 40mm kinovastaavaa kuvakulmaa ole useammalla valmistajalla saatavilla?

Melkein tekisi itsekin mieli ostaa pieni panan järkkäri ja tuo 20mm reissuja varten.
 
Pakko sen verran ohi aiheen sanoa, että tuo Panan 20mm/1.7 on todella herkullinen objektiivi. Aikoinaan omistin sen ja tykkäsin todella paljon, todella terävä, mukava bokeh, tarkentaa suht lähelle, Pieni ja kuvakulma on juuri oikea. Ihmettelen suuresti että miksei tuota 40mm kinovastaavaa kuvakulmaa ole useammalla valmistajalla saatavilla?

Käsittääkseni viimeisen viiden vuoden sisään 40mm-vastaavia objektiiveja on tullut melkein joka systeemiin, jossain YouTube-videolla puhuttiin jopa 40mm villityksestä. Kuvasuhde tosin vähän on eri 4:3 ja 3:2 kennolla. 20mm on 4:3 kuvasuhteella vaakatasossa vähän kapeampi kuin 3:2 suhteella.
 
Joo, ostin tuon Panan GM1 kameran settinä ( Panasonic Lumix DMC-GM1W Double Kit )
-lootassa oli runko, 12-32mm littana, 20/1,7 ja se metallinen käsikahva.

Ostin lisäksi Panan 45-175mm telezoomin, ja Olympuksen 45/1,8n.
Sen 20mm möin heti pois kun arvasin että sekä vaimo että minä käytämme mielummin noita pannarizoomeja, mutta jätin 45mm myymättä kun vaimo sitä hiukan käytti, ja tuo telezoomi, vaikka turha sekin oli -kumpikaan ei käyttänyt, jäi kun ei mennyt kaupaksi.
Tuollaisessa kamerassa, jossa kaikki on herran hallussa ei jaksa paljoa objektiveilla vehkoa. Se kahvakin jäi hyllyyn kertakokeilun jälkee. Hyvää työtä, mutta turha, haittasi vain taskuunlaittoa...
Kivoja objektiiveja kunnon kameraan.
 
Lainaan ketjua:
On jo pitkään ollut halu hankkia CPL-filtteri puhelimelle ulkokuvaamista varten. Sellainen, missä voisi kiertää linssin vaaka- ja pystykuvausta varten. Tämä olisi isoin, että peittäisi mahd. suuren osan S21 Ultran linsseistä takana. Täydellinen peitto vaatisi jonkun 60-70mm filtterin, mutta isompaa en löydä. Tuossa tulee suojapussi ja filtterinsuojus mukana yht. 17€. Muutoin vastaavaa pelkkää suodatinta näyttää saavan alle kympillä, mutten jaksa etsiä erikseen sopivaa suojapussia.

Parempia ehdotuksia tai tieto, että tuo on ihan susi, eikä kannata ostaa, vai painanko osta?

Kiitos ja anteeksi hieman väärän ketjun käytöstä.

edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Lainaan ketjua:
On jo pitkään ollut halu hankkia CPL-filtteri puhelimelle ulkokuvaamista varten. Sellainen, missä voisi kiertää linssin vaaka- ja pystykuvausta varten. Tämä olisi isoin, että peittäisi mahd. suuren osan S21 Ultran linsseistä takana. Täydellinen peitto vaatisi jonkun 60-70mm filtterin, mutta isompaa en löydä. Tuossa tulee suojapussi ja filtterinsuojus mukana yht. 17€. Muutoin vastaavaa pelkkää suodatinta näyttää saavan alle kympillä, mutten jaksa etsiä erikseen sopivaa suojapussia.

Hinta ei ole paha, nykyään myös halvalla saattaa saada kelvollisia filttereitä, 15v sitten ei olisi saanut. Kiinasta kun tilaa niin aina pitää varautua pettymykseen, mutta jos kuukauden tai mahdollisesti kahden odottelu ja mahdollinen 17€ menetys ei kaada budjettia niin miksipä ei?

Hommasin itse aikanani polarisaatiofiltterin ja se olikin aktiivisessa käytössä noin puoli vuotta. Nyt en ole siihen koskenut viimeiseen reiluun 10 vuoteen. Polarisaatiofiltterin avulla kuvista saa kauniimpia ja korukuvauksessa lienee välttämätön. Itseltäni meni kuitenkin into "superlatiivikuvien" ottamiseen esim. HDR-boomin myötä. Haen siis enemmänkin realismia kuin näyttävyyttä. Polarisaatiofiltteri ei siis ole mikään pakollinen varuste, mutta se on kyllä kiva jos siitä tykkää.

Yleisesti polarisaatiofilttereihin liittyen, niin olen ymmärtänyt lineaariset polarisaatiofiltterit ovat helpompia tehdä ja niistä saa käsittääkseni halvemmalla myös laadukkaita. Toisaalta ne eivät ole yhteensopivia vaihetarkennuksen (PDAF) kanssa, joka monessa puhelimessakin nykyään on. Käytännössä kuitenkin pyöröpolarisaatiofiltterit ovat laadukkaampia kuin lineaariset. Saa korjata jos käsitykseni on väärä, sitä vartenhan keskustelufoorumit ovat olemassa.
 
Mikä on muuten macro-linssi? Soveltuuko se peruskuvaukseen? Olisi halvalla tarjolla sellanen.
 
Toisaalta ne eivät ole yhteensopivia vaihetarkennuksen (PDAF) kanssa, joka monessa puhelimessakin nykyään on.
Käsittääkseni ongelma ei liittynyt varsinaisesti vaihetarkennukseen, vaan peilijärkkäreiden puoliläpäiseviin peileihin, ja se periaatteessa se olisi vaikuttanut myös valoisuuden mittaamiseen. Kuitenkin mieleen jäänyt hämärä muistikuva testistä, jonka perusteella polarisaatiolla ei ollut käytännössä merkitystä tarkennuksen kannalta muuta kuin ääriolosuhteissa peilijärkkäreissä.

Käytännössä kuitenkin pyöröpolarisaatiofiltterit ovat laadukkaampia kuin lineaariset.
Ja nykyisin kaikki suoraan kameroihin tarkoitetut polarisaatiosuotimet tekevät valosta pyöröpolarisoitunutta, tai en ainakaan ole huomannut, että myynnissä olisi muita.
 
Mikä on muuten macro-linssi? Soveltuuko se peruskuvaukseen? Olisi halvalla tarjolla sellanen.

Macro-linssi on erittäin voimakas suurennuslasi käytännössä.
Mutta macro-objektiivi on taas lähikuvaukseen tarkoitettu vehje. Se on korjattu siis lähietäisyyksille, eikä siihen kolmeen metriin kuten muut tupaavat olemaan. Niissä on usein aika pitkä tarkennuskieräkin, eivätkä ole valtavan nopeita tarkennusmoottoreiltaan, noin yleisesti ottaen. Piirroltaan toki ovat hyviä kaikkeen kuvaamisen, mutta tarkenusnopeus ja valovoima -ja hintakin, saattaa olla esteenä hankinnalle.
Ottamatta tähän mysteeeriobjektiviin kantaa, puhutaan yleisellä tasolla, onhan macroja toki ilman moottoriakin, ja on huonojakin macroja, ja macro-teksti saataa olla surkeaakin surkeammassa Sigman geogessa präntättynä.
 
Se oli tämä Sigma DG 70-300mm f/4-5.6 Macro Nikon - Käytetty | Foto Monza mutta se osottautuikin vääräksi hälytykseksi, putki tarkoitettu full frame-sensorille ja mulla ei ole.
Makroa tuossa lasissa on lähinnä hieman vastaavia lyhyempi pienin tarkennusetäisyys. Muutoin normi zoomi ja kaukana oikeista makroista.

Täyskennoon sopivan voit toki laittaa croppiin, se ei ole mikään ongelma. Toiseen suuntaan tilanne on eri. Mutta tuo lasi on käytännössä halvin mahdollinen olemassa oleva zoom noilla milleillä. Mitään erikoista kuvan laatua on siis aivan turha odotella varsinkaan himmentämättä.

Jättäisin kauppaan ja katsoisin jotain vakaajallista. Hintaa toki enemmän mutta hyödyn sen arvoisia. Ja ihan riippumatta kamerastasi, tuon lasin laadun puute näkyy käytännössä kaikilla.
 
Se oli tämä Sigma DG 70-300mm f/4-5.6 Macro Nikon - Käytetty | Foto Monza mutta se osottautuikin vääräksi hälytykseksi, putki tarkoitettu full frame-sensorille ja mulla ei ole.
Joo tuo ei ole oikea macro, lähinnä markkinointimielessä lätkäisty teksti. Kaikenlisäksi on melko tuhnu piirroltaan, tuota en ostaisi edes tuolla hinnalla. Ennemmin tosiaan joku vakaajallinen tele.

Ja kuten yllä sanottiin, täyskennoiseen lasiin tarkoitetut objektiivit käy täysin croppikennoiseen, mutta toisinpäin ei välttämättä.

Aidot 1:1 macrot on aina kiinteäpolttovälisiä ilman zoomausmahdollisuutta. Ne kyllä käy muuhunkin kuvaukseen, kuten maisema ja potrettikuvaukseen.
Esim tässä on muutama macro Nikonille:


 
Viimeksi muokattu:
Se oli tämä Sigma DG 70-300mm f/4-5.6 Macro Nikon - Käytetty | Foto Monza mutta se osottautuikin vääräksi hälytykseksi, putki tarkoitettu full frame-sensorille ja mulla ei ole.
Jostain on jäänyt käsitys että sinulla olisi Nikon Z50 joka on Z-mountilla ja tuo putki on ilmeisesti peililliselle F-mountille tarkoitettu joten tarvitsisit joka tapauksessa FTZ-adapterin siihen väliin. Muutenhan full-framelle tarkoitettujen objektiivien käytössä ei pitäisi olla ongelmaa kunhan huomioi cropin vaikutuksen kuvakulmaan.

Fotoformalla on muuten sama putki käytettynä 40% halvemmalla: Käytetty Sigma 70-300mm f/4-5.6 DG MACRO (Nikon) | Foto-Forma
 
Muutenhan full-framelle tarkoitettujen objektiivien käytössä ei pitäisi olla ongelmaa kunhan huomioi cropin vaikutuksen kuvakulmaan.

Hmm, mutta kun crppiobjektiivin ja kinokennobjektiivin millit on kuitenkin millejä. Ei kai kukaan mu kuin puhelinteollisuus valehtele milleissä?
 
Jostain on jäänyt käsitys että sinulla olisi Nikon Z50 joka on Z-mountilla ja tuo putki on ilmeisesti peililliselle F-mountille tarkoitettu joten tarvitsisit joka tapauksessa FTZ-adapterin siihen väliin. Muutenhan full-framelle tarkoitettujen objektiivien käytössä ei pitäisi olla ongelmaa kunhan huomioi cropin vaikutuksen kuvakulmaan.

Fotoformalla on muuten sama putki käytettynä 40% halvemmalla: Käytetty Sigma 70-300mm f/4-5.6 DG MACRO (Nikon) | Foto-Forma

Mulla on Z50 sekä D80 ja myöskin FTZ-adapteri. :) D80:n tota olisin pääasiassa ostanut.
 
Makrokuvaus on oma lajinsa ja siinä voi päästä aika halvalla koska automaattitarkennus ei ole yhtä tärkeä kuin normaaleissa objektiiveissa. Moni tekee makrokuvausta manuaalitarkennuksella vaikka objektiivissa olisikin automaattitarkennus. Jos on peilitön järjestelmäkamera, niin niihin saa vanhoja filmiajan manuaalitarkenteisia makro-objektiiveja varsin edullisestikin. 100€ saa jo hyvää optiikkaa ja yksinkertainen (dummy) adapteri maksaa 10-20€. Jos tarkoitus on saada mahdollisimman iso suurennos kohteesta niin nimenomaan makrokuvauksessa (ja käytettäessä pitkiä teleobjektiiveja) ei haittaa vaikka objektiivi on suunniteltu isommalle kennolle, päinvastoin siitä voi olla hyötyä (jos objektiivi on oikeasti laadukas).

Makrokuvauksessa myös monet jo markkinoilta poistuneet pokkarikamerat ovat hyviä, koska isommalla kennolla kuvattaessa täytyy aukkoa joka tapauksessa pienentää rajusti, mikä osaltaan syö isomman kennon hyödyn pois (paitsi jos on todella paljon valoa ja voi kuvata natiivi-ISO:lla). Samoin moni älypuhelin on yllättävän hyvä makrokuvauksessa ja älypuhelimen objektiivi ei varjosta kohdetta (esim. salaman valolta) kuten järjestelmäkameroilla tuppaa käymään.
 
Satunnaiseen lähikuvailuun on myös loittoja ja lähilinssejä, siis tällä kertaa oikea linssi ;-) joka on siis periaatteessa suurenuslasi. Semmoisella aloitin itse muuten lähikuvaamisen: ihan tavallisella suurennuslasilla, se sinitarralla kiinni objektiivin suodinkierten eteen. Olympuksen Pen D2 puolikino-filmipokkarilla joskus -73 tms.
Arvatkaas miten tarkensin? Mitä 13-vuotias voisi moiseen ideoida? ;-)
 
Satunnaiseen lähikuvailuun on myös loittoja ja lähilinssejä, siis tällä kertaa oikea linssi ;-) joka on siis periaatteessa suurenuslasi. Semmoisella aloitin itse muuten lähikuvaamisen: ihan tavallisella suurennuslasilla, se sinitarralla kiinni objektiivin suodinkierten eteen. Olympuksen Pen D2 puolikino-filmipokkarilla joskus -73 tms.
Arvatkaas miten tarkensin? Mitä 13-vuotias voisi moiseen ideoida? ;-)

Jos haluaa jostain voikukan kukan kokoisesta objektista ottaa kuvan niin ei välttämättä tarvitse mitään varsinaista makroa, toki tuokaan ei joka objektiivilla onnistu.

Suurennuslasi ja muurahaiset... Auringonvalo liittynee oikeaan vastaukseen. "Polttovälin" voinee mitata sormien nivelten avulla, jos kamerassa ei ole tarkennusmekanismia joka näkee linssin läpi.

Mutta siis käytännössähän makrokuvauksessa ainakin itse tarkennan liikuttamalla kameraa kauemmas ja lähemmäs. Sarjakuvaus ja ennenkaikkea fokuksen haarukointi (focus bracketing) ja fokuksen yhdistely (pinoaminen; focus stacking) on nykypäivää. Jalustalla kuvatessa voi tehdä omia hienosteluja kuten säätää kameran etäisyyttä sen mukaan miten linssi hengittää, joku kai näitäkin ottaa huomioon kun kuvia pinoilee?
 
En tiedä miten sormien nivelet tähän liittyy, mutta ei niistä paljoa ole apua, jollei tiedä mihin etäisyyteen kamera tarkentaa ;-D Kysymys siis on a) miten ottaa selville mille etäisyydelle kamera tarkentaa b) miten kuvata, jos suurennuslasista on kuvaustilanteessa vaikka 73mm terävään kohteeseen, vaikka voikukkaan? Jalusta ja mittanauha, joo, mutta jottei ihan noin vaikeasti halua kuvata?
 
En tiedä miten sormien nivelet tähän liittyy, mutta ei niistä paljoa ole apua, jollei tiedä mihin etäisyyteen kamera tarkentaa ;-D

Googlehaun perusteella 32mm objektiivilla lähin tarkennusetäisyys on 0.8m ja jos suurennuslasi on sinitarrattu samalla tavalla objektiivin eteen ja tarkoitus on ottaa makrokuvia (maksimi suurennos) niin tarkennusetäisyys on vakio. Sormien nivelet ovat hyödyllisiä jos tarkennusetäisyys on alle 10cm.
Kysymys siis on a) miten ottaa selville mille etäisyydelle kamera tarkentaa b) miten kuvata, jos suurennuslasista on kuvaustilanteessa vaikka 73mm terävään kohteeseen, vaikka voikukkaan? Jalusta ja mittanauha, joo, mutta jottei ihan noin vaikeasti halua kuvata?

a) Varmaan voi katsoa linssien läpi (kun ne ovat kiinnitettynä kameraan) milloin filmi näkyy tarkkana ja mitata etäisyyden silmän ja suurennusvälin etäisyydellä. Tähän voi käyttää sormien niveliä tai mittanauhaa. Jos taas sitä tarkennusetäisyyttä muutetaan jatkuvasti niin tämä ratkaisu ei käy. Irroittamalla linssin ja katsomalla siitä läpi silmä filmiä simuloiden voi myös tarkennusetäisyyden jotenkin arvioida.
b) Jos on matikkapäätä niin käyttämällä suurennuslasin diopterikertoimia tuon voisi saada laskettua. En nyt tähän hätään keksi muutakaan. Ihan hauskahan näitä on miettiä.
 
Hmm, mutta kun crppiobjektiivin ja kinokennobjektiivin millit on kuitenkin millejä. Ei kai kukaan mu kuin puhelinteollisuus valehtele milleissä?
Millit on millejä, kuvakulma tulee piirtoympyrältä otetusta alasta. Kroppikennolla kinokennon lasi on kuvakulmaltaan ihan samanlainen kuin kroppikennon vastaava lasi (esim 70-300 dx ja 70-300 fx nikonilta). Toki kuvakulma on sama kroppilasilla kinokamerassakin, mutta piirtoympyrä jää vajaaksi.
 
Tuli just mieleen, käyttääkö jenkkifotomiehet ja naiset millimetrejä objektiivissa vai onko niillä omat mitat käytössä?
 
Millit on millejä, kuvakulma tulee piirtoympyrältä otetusta alasta. Kroppikennolla kinokennon lasi on kuvakulmaltaan ihan samanlainen kuin kroppikennon vastaava lasi (esim 70-300 dx ja 70-300 fx nikonilta). Toki kuvakulma on sama kroppilasilla kinokamerassakin, mutta piirtoympyrä jää vajaaksi.


Juujuu, mutta joku joka miettii macrozoomin ostamista, hänellä tuskin on olut 6x6 tai edes kinokameraa, että tarvitsisi moisia miettiä, ostaa hän macrokseen minkä vain, aina ne millit pitää paikkansa ;-) -Ja jos hänellä olisikin pari Hasselia kotona, ei hän silloinkaan tarvitsisi moista neuvoa ;-D

Eli: kuka tarvitsee moisen neuvon? Ihminen jolla on kittizoomi, ja mikävaan kamera - hänkö ei voi luottaa objektiivinsa milleihin? Miksi hänen pitäisi huomioida milit seuraavassa ostoksessa, verratuna omaan nykyiseen?
 
Juujuu, mutta joku joka miettii macrozoomin ostamista, hänellä tuskin on olut 6x6 tai edes kinokameraa, että tarvitsisi moisia miettiä, ostaa hän macrokseen minkä vain, aina ne millit pitää paikkansa ;-) -Ja jos hänellä olisikin pari Hasselia kotona, ei hän silloinkaan tarvitsisi moista neuvoa ;-D

Eli: kuka tarvitsee moisen neuvon? Ihminen jolla on kittizoomi, ja mikävaan kamera - hänkö ei voi luottaa objektiivinsa milleihin? Miksi hänen pitäisi huomioida milit seuraavassa ostoksessa, verratuna omaan nykyiseen?
Jos mft kameraan laitetaan putki jonka kyljessä lukee 300mm, niin kuva etsimessä näyttää melko erilaiselta verrattuna täyskennoon jossa on kiinni sille tarkoitettu 300mm. Niin täytyyhän niitä millejä miettiä kennon koon kautta, vai menikö multa nyt jotain ohi?
 
Jos mft kameraan laitetaan putki jonka kyljessä lukee 300mm, niin kuva etsimessä näyttää melko erilaiselta verrattuna täyskennoon jossa on kiinni sille tarkoitettu 300mm. Niin täytyyhän niitä millejä miettiä kennon koon kautta, vai menikö multa nyt jotain ohi?
Ei millejä, mutta kuvakulmaa minkä millimäärä antaa. Nykyään yleisesti verrataan kuitenkin millejä kertoimella kinokoon kennon kameraan kun harrastajakäytössä on useampaa eri formaattia ja tarjolla on näihin ristiin sopivia laseja. Tässä tulee sitten tätä sekaannusta, että millimäärä tarkoittaisi dx ja fx (tai mft) -laseissa eri asiaa mitä tulee sen fyysisesti antamaan kuvakulmaan. Kuvakulman ilmoittaminen asteina olis mielekkäämpi systeemi jos lasit ei menis järjestelmien kanssa ristiin

Ennen muinoin harrastaja osti sen kinokameran ja kuvasi yhdellä, kahdella lasilla tyytyväisenä tietäen että toinen on normaali ja toinen esim laajakulma. Ammattilainen samaan tyyliin käytti keski- ja/tai ison formaatin kameroita ja niissä oli sitten se laajakantti, normaali ja potrettitele (ja luontokuvaajilla se lintutele kinokamerassa). Vielä kauemmas kun mentiin niin siinä harrastajan keskarifolderissa tai laatikkokamerassa oli vain se normaalipolttoväli.
 
Viimeksi muokattu:
Hei! Saisiko täältä hieman apua ja ohjeistusta kameran hankintaa varten? Anoppi haluaisi ostaa ensimmäisen oikean kameran ja kyseli apua sellaisen valintaan. Itse en kameroista ymmärrä mitään, niin yritän tässä tutkia vaihtoehtoja.

Käyttötarkoituksena pääasiassa valokuvaus, mutta satunnaisesti myös videoita ottaa. Ei sen tarkemmin osaa sanoa mitä haluaa kuvata, mutta ainakin luontoa ja eläimiä mökillä. Helppokäyttöisyydestä ja hyvästä automaatti tarkennuksesta plussaa.

Budjetti siinä 1000€ paikkeilla ja arvostaa kompaktia kokoa.

Olisiko esim. joku seuraavista hyvä hankinta?

Panasonic Lumix G90 + 12-60mm objektiivi
Sony A6400 + 16-50mm objektiivi
Canon EOS R50 + 18-45mm objektiivi

Onko esim. Sony sopivia objekteja enemmän tarjolla aloittelijalle kohtuulliseen hintaan jatkoa ajatellen?

Kiitos avusta jo valmiiksi!
 
Hei! Saisiko täältä hieman apua ja ohjeistusta kameran hankintaa varten? Anoppi haluaisi ostaa ensimmäisen oikean kameran ja kyseli apua sellaisen valintaan. Itse en kameroista ymmärrä mitään, niin yritän tässä tutkia vaihtoehtoja.

Käyttötarkoituksena pääasiassa valokuvaus, mutta satunnaisesti myös videoita ottaa. Ei sen tarkemmin osaa sanoa mitä haluaa kuvata, mutta ainakin luontoa ja eläimiä mökillä. Helppokäyttöisyydestä ja hyvästä automaatti tarkennuksesta plussaa.

Budjetti siinä 1000€ paikkeilla ja arvostaa kompaktia kokoa.

Olisiko esim. joku seuraavista hyvä hankinta?

Panasonic Lumix G90 + 12-60mm objektiivi
Sony A6400 + 16-50mm objektiivi
Canon EOS R50 + 18-45mm objektiivi

Onko esim. Sony sopivia objekteja enemmän tarjolla aloittelijalle kohtuulliseen hintaan jatkoa ajatellen?

Kiitos avusta jo valmiiksi!
Joku superzoom kamera, ihan peruskuvauksessa riittää aloittelijalle kaikenlaiseen. Sitten kun homma hallussa ja tietää mitä haluaa kuvata niin miettii asiaa uudestaan?
 
Joku superzoom kamera, ihan peruskuvauksessa riittää aloittelijalle kaikenlaiseen. Sitten kun homma hallussa ja tietää mitä haluaa kuvata niin miettii asiaa uudestaan?
Jos tässä haetaan ensimmäistä oikeaa kameraa niin veikkaan, että nuo pikkukennoiset on jo käyty ja koettu.

Ostaisin käytettynä sopivan pikkurungon ja lasin
 
Jos tässä haetaan ensimmäistä oikeaa kameraa niin veikkaan, että nuo pikkukennoiset on jo käyty ja koettu.

Ostaisin käytettynä sopivan pikkurungon ja lasin
Jos pikkukennoiset on koettu ja perusteet hallussa, niin voisi olettaa että tietää jo itsekkin mihin suuntaan omaa kalustoa pitäisi kehittää? Oma oletus että kuvia räpsitty kännykällä täysautomaatilla.
 
Ei sen tarkemmin osaa sanoa mitä haluaa kuvata, mutta ainakin luontoa ja eläimiä mökillä.
Jos villieläimiä on tarkoitus kuvata, niin joku kinovastaava 100 mm jää aika lyhyeksi. Lemmikeille riittää lyhyempikin.

Ja jos haluaa varsinkin kompaktia kameraan, niin silloin kompaktikamera lienee tässä tapauksessa parempi vaihtoehto kuin järkkäri, siitäkin huolimatta, että järkkäreihin on saatavilla pieniäkin objektiiveja.
 
Jos mft kameraan laitetaan putki jonka kyljessä lukee 300mm, niin kuva etsimessä näyttää melko erilaiselta verrattuna täyskennoon jossa on kiinni sille tarkoitettu 300mm. Niin täytyyhän niitä millejä miettiä kennon koon kautta, vai menikö multa nyt jotain ohi?
Meni, jos ostat ensimmäiseksi kameraksesi sen Hasselin, mikä toki on nykyisin epätodennäköistä, mutta mahdollista. Todnäk ostat sen 80-millisen kanssa. Kuvaat sen kanssa, ja saat tiedon etysimeen katsoessasi mikä on sen kuvakulma. Mihin tarvitsisit tiedon että sinun pitä olla toosi tarkkana ostaessasi no vaikka macron, sen milleistä? Kyllä sinulle piisaa hyvin se tieto että 45mm laajis on tupla kuvakulmaltaan ja semmoinen 150mm luoka pikkutele on noin 2x suurennokseltaan.
Jos nyt sitten ostat toiseksi kameraksesi croppidigin, sillä kittizoomilla, aivan sama tarina, näet objektivin läpi miltä maailma näyttää. Ei kenenkään tarvise tulla sinulle sanomaan mitään sen jälkeen milleistä, ne kun lukee siinä sun zoomissasi. Vai ajattelitko että päätyisit ostamaan 80-milisen normaaliksi, vahingossa, jollei kukaan auta?
 
Joku superzoom kamera, ihan peruskuvauksessa riittää aloittelijalle kaikenlaiseen. Sitten kun homma hallussa ja tietää mitä haluaa kuvata niin miettii asiaa uudestaan?
Oisko suositella jotain malleja, mitkä ei ois hirveitä möhkäleitä?

Jos villieläimiä on tarkoitus kuvata, niin joku kinovastaava 100 mm jää aika lyhyeksi. Lemmikeille riittää lyhyempikin.

Ja jos haluaa varsinkin kompaktia kameraan, niin silloin kompaktikamera lienee tässä tapauksessa parempi vaihtoehto kuin järkkäri, siitäkin huolimatta, että järkkäreihin on saatavilla pieniäkin objektiiveja.
Ilmeisesti on tulossa monikäyttöiseksi laitteeksi eli aika mahdoton yhtälö saada kevyt kamera, jolla voi kuvata kauas ja lähelle. Siksi mietin järkkärin runkoa, että voisi sitten ostaa uutta objektiivia kun oppii kitillä perusteet.

Mutta voisitko suositella jotain monikäyttöisiä kompaktikameroita n. 1000€ hintaan, niin jatkan tutkimista ja kyselen anopin mielipiteitä.
 
Kaikilla kameroilla saa hyviä kuvia. Omasta mielestä pitää päästä hypistelemään kameraa niin tietää sopiiko laitteen ergonomia itselle. Käykää kivijalkaliikkeessä kyselemässä. Joku sanoi että saman hintaluokan kamerat on suht samanlaisia teknillisiltä ominaisuuksiltaan, ei varmaan ole just paikkaansa pitävä, mut ei niissä isoja eroja ole. joissain joku ominaisuus on parempi, onko juuri se mikä on itselle tärkeä? Kivijalkaliikkeen myyjä kyl osaa kertoa.
 
Hei! Saisiko täältä hieman apua ja ohjeistusta kameran hankintaa varten? Anoppi haluaisi ostaa ensimmäisen oikean kameran ja kyseli apua sellaisen valintaan. Itse en kameroista ymmärrä mitään, niin yritän tässä tutkia vaihtoehtoja.

Käyttötarkoituksena pääasiassa valokuvaus, mutta satunnaisesti myös videoita ottaa. Ei sen tarkemmin osaa sanoa mitä haluaa kuvata, mutta ainakin luontoa ja eläimiä mökillä. Helppokäyttöisyydestä ja hyvästä automaatti tarkennuksesta plussaa.

Budjetti siinä 1000€ paikkeilla ja arvostaa kompaktia kokoa.

Olisiko esim. joku seuraavista hyvä hankinta?

Panasonic Lumix G90 + 12-60mm objektiivi
Sony A6400 + 16-50mm objektiivi
Canon EOS R50 + 18-45mm objektiivi

Onko esim. Sony sopivia objekteja enemmän tarjolla aloittelijalle kohtuulliseen hintaan jatkoa ajatellen?

Kiitos avusta jo valmiiksi!
Noilla 45-60 mm objektiiveilla ei ole kiva kuvata eläimiä. Lähtevät heti karkuun, jos yrität niin lähelle, että saisi kelvollisen kuvan. Itselläni on MFT-Panasonicissa 45-175 mm ja 100-300 mm (kino- ja pokkarivastaavana siis 90-350 mm ja 200-600 mm). Jälkimmäinen on niin paljon mukavampi eläimien kuvaamisessa, eikä sekään aina tunnu riittävältä pienien lintujen kanssa.

Kävisikö vähän parempi bridge-pokkari, eli yhden tuuman kenno ulottuvalla zoomilla?

Pieni (340 g ja syvyys 45 mm) 1" 20 Mpiks. 24-360 mm f/3,3-6,4:

Isommalla murikalla (808 g ja syvyys 132 mm) ulottuvuutta ja etenkin valovoimaa lisää, eli 1" 20 Mpiks. 25-400 mm f/2,8-4,0:

Ja reilut 100 g lisää (915-966 g ja syvyys 135 mm), niin saa 20 % ulottuvuutta, eli 1" 20 Mpiks. 24-480 mm f/2,8-4,5:

Jos vielä sietää reilut 100 g (1051 g ja 127 mm), saa 25 % lisää ulottuvuutta edelliseen, eli 1" 20 Mpiks. 24-600 mm f/2,4-4,0:


Järkkäristä kasattuna massaa ja syvyyttä kertyy enemmän. Panasonic MFT + 12-60 mm ja 100-300 mm niin heilahtaa helposti yli kilon ja syvyyttä joku 180 mm. Valovoimassa tuollainen paketti menee vasta tasoihin bridge-Sonyn kanssa. Järkkäri kannattaa, jos kaipaa Sonyn tarjoaman 24-600 mm alueen lisäksi ultralaajakulmaa/valovoimaisia objektiiveja/yli 600 mm kinovastaavaa, mutta sellaista järjestelmää ei ainakaan uutena saa tonnilla.


Paljonko syvyyttä saa olla, 50 mm, 100 mm, 150 mm vai 200-250 mm?

Entä massan yläraja, 500 g, 1 kg vai 1,5 kg?

Onko tuuman kennolla olevat ulottuvat kamerat jo koettu, vai miksi pitää olla järkkäri?

Jos pitää olla järkkäri, niin etsisin jonkun käytetyn ja siihen vähintään 300 mm nokalle. Kaveriksi joku lyhyempi. Tarkennusetäisyyksiä ja suurennoksia kannattaa katsella, jos on aikomus kuvata hyönteisiä tms. Bridgeillä luultavasti onnistuu kohtalaisesti nuokin hommat.


Edit. Tarkensin tuota järkkärin kannattavuuskohtaa. Järkkäri ei mielestäni tarjoa tarpeeksi hyötyjä, jos siihen ei saa Sonyn bridgen hinnalla:

A) 24-600 mm kv. JA joku ultralaajis, mitä Sony ei tarjoa

Tai

B) 24-600 mm kv. JA valovoimaa on enemmän mitä Sony tarjoaa, eli telepäässä vaikkapa f/4@MFT

Tai

C) 24-600 mm kv. JA joku yli 600 mm kv. mitä Sonyn bridge ei tarjoa


Se minun muistelema reilu tonnin hinta RX10 III:sta olikin toissakesäinen 1099 €. Nyt näytti olevan ~1,3 k€, mikä vähän muuttaa tilannetta.

Jos järkkäri on vaikkapa MFT, jossa 12-60 f/3,5-5,6 + 100-300 f/4-5,6, niin hyödyt ovat laajennettavuudessa, käyttöiässä/kustannuksissa (vaihtaa halvalla pelkän rungon uuteen). Valovoima menee suunnilleen tasan. Haittapuolena 120-200 mm kv jää tyhjäksi, objektiivia joutuu vaihtamaan ja telekäytössä syvyys on lähes puolitoistakertainen (alle 13 cm vs. 18-19 cm) ja lisäksi laukussa pyörii toinenkin putki. Mielestäni haitat ovat liian suuret, jos ei aio laajentaa tuota enempää.

Jos laajentaa tuon lisäksi 9 mm f/1,7, niin se tarjoaa sellaista mihin Sonyn RX10 ei taivu. Tosin MFT-paketti maksaa noilla kolmella putkella jo puolisen tonnia Sonya enemmän.

Jos taas 12-60 ja 100-300 lisäksi laajentaa 300-600 mm kv-alueelle Sonya parempaa kokonaisvalovoimaa esim. f/2,8 tai f/4, niin paketti kolmella putkella maksaa tonnin tai toisenkin Sonya enemmän.

Jos hommaakin 12-60 ja 100-400, niin saa sellaista ulottuvuutta mitä Sony ei tarjoa, mutta rahaa palaa tonni enemmän.

Noiden esimerkkien takia olen sitä mieltä, että MFT ei tarjoa riittävästi hyötyjä vs. RX10 III, jos vaatimus eläinkuvaukseen on 600 mm kv. JA budjetti ei ole rajaton vaan Sonyn luokkaa.

@mahead uskon että saa tonnilla, mutta silläpä ei vielä kuvata alkuperäisen kysyjän anopin eläinkuvia, toisin kuin Sonyn 24-600:lla. Jos lisäät tonnin pakettiisi 100-300:n, se maksaa jo Sonya enemmän ja silti 64-200 kv. polttovälialue on tyhjää ja objektiiveja joutuu vaihtelemaan + vaatii isomman laukun.
 
Viimeksi muokattu:
Meni, jos ostat ensimmäiseksi kameraksesi sen Hasselin, mikä toki on nykyisin epätodennäköistä, mutta mahdollista. Todnäk ostat sen 80-millisen kanssa. Kuvaat sen kanssa, ja saat tiedon etysimeen katsoessasi mikä on sen kuvakulma. Mihin tarvitsisit tiedon että sinun pitä olla toosi tarkkana ostaessasi no vaikka macron, sen milleistä? Kyllä sinulle piisaa hyvin se tieto että 45mm laajis on tupla kuvakulmaltaan ja semmoinen 150mm luoka pikkutele on noin 2x suurennokseltaan.
Jos nyt sitten ostat toiseksi kameraksesi croppidigin, sillä kittizoomilla, aivan sama tarina, näet objektivin läpi miltä maailma näyttää. Ei kenenkään tarvise tulla sinulle sanomaan mitään sen jälkeen milleistä, ne kun lukee siinä sun zoomissasi. Vai ajattelitko että päätyisit ostamaan 80-milisen normaaliksi, vahingossa, jollei kukaan auta?
En kyllä ymmärrä tästäkään selityksestä mitään, mutta eipä se haittaa. Mft ja ff löytyy hyllystä ja millien perusteella niille linssejä ostellut, kuvakulmat ei kerro mitään. Hyvin on silti kelvannut kaupalliseenkin käyttöön :) Pitää jatka harjoituksia, niin ehkä asiat joskus valkenee minullekkin.
 
Noilla 45-60 mm objektiiveilla ei ole kiva kuvata eläimiä. Lähtevät heti karkuun, jos yrität niin lähelle, että saisi kelvollisen kuvan. Itselläni on MFT-Panasonicissa 45-175 mm ja 100-300 mm (kino- ja pokkarivastaavana siis 90-350 mm ja 200-600 mm). Jälkimmäinen on niin paljon mukavampi eläimien kuvaamisessa, eikä sekään aina tunnu riittävältä pienien lintujen kanssa.

Kävisikö vähän parempi bridge-pokkari, eli yhden tuuman kenno ulottuvalla zoomilla?

Pieni (340 g ja syvyys 45 mm) 1" 20 Mpiks. 24-360 mm f/3,3-6,4:

Isommalla murikalla (808 g ja syvyys 132 mm) ulottuvuutta ja etenkin valovoimaa lisää, eli 1" 20 Mpiks. 25-400 mm f/2,8-4,0:

Ja reilut 100 g lisää (915-966 g ja syvyys 135 mm), niin saa 20 % ulottuvuutta, eli 1" 20 Mpiks. 24-480 mm f/2,8-4,5:

Jos vielä sietää reilut 100 g (1051 g ja 127 mm), saa 25 % lisää ulottuvuutta edelliseen, eli 1" 20 Mpiks. 24-600 mm f/2,4-4,0:


Järkkäristä kasattuna massaa ja syvyyttä kertyy enemmän. Panasonic MFT + 12-60 mm ja 100-300 mm niin heilahtaa helposti yli kilon ja syvyyttä joku 180 mm. Valovoimassa tuollainen paketti menee vasta tasoihin bridge-Sonyn kanssa. Järkkäri kannattaa, jos kaipaa ultralaajakulmaa/valovoimaisia objektiiveja/yli 600 mm kinovastaavaa, mutta sellaista järjestelmää ei ainakaan uutena saa tonnilla.


Paljonko syvyyttä saa olla, 50 mm, 100 mm, 150 mm vai 200-250 mm?

Entä massan yläraja, 500 g, 1 kg vai 1,5 kg?

Onko tuuman kennolla olevat ulottuvat kamerat jo koettu, vai miksi pitää olla järkkäri?

Jos pitää olla järkkäri, niin etsisin jonkun käytetyn ja siihen vähintään 300 mm nokalle. Kaveriksi joku lyhyempi. Tarkennusetäisyyksiä ja suurennoksia kannattaa katsella, jos on aikomus kuvata hyönteisiä tms. Bridgeillä luultavasti onnistuu kohtalaisesti nuokin hommat.
Kiitos erittäin kattavasta vastauksesta. Tästä oli todella suuri hyöty itselle miten lähden asian kanssa eteenpäin!

Tuo pieni Panasonic TZ200 on tarjouksessa Powerilla 699€. Voisin suositella ihan ensiksi sellaista, että opettelee kuvaamaan ja helppo kantaa yhtä laitetta mukana.

Alunperin oli tarkoitus hommata kevyempi järkkäri ihan siitä syysty, että objektiivia vaihtamalla saa sitten matkalle helposti mukaan pienellä objektiivilla. Ison hommaisi sitten mökille eläimiä kuvaamaan kauempaa kun vähän oppinut.

Mutta jos tuollaisella pienellä laitteella pääsee alkuun nii helpommalla pääsee kyllä. Pitää vielä jutella anopin kanssa näillä tiedoilla.

Tuhannet kiitokset vastauksista ja hyvistä neuvoista!
 
En kyllä ymmärrä tästäkään selityksestä mitään, mutta eipä se haittaa. Mft ja ff löytyy hyllystä ja millien perusteella niille linssejä ostellut, kuvakulmat ei kerro mitään. Hyvin on silti kelvannut kaupalliseenkin käyttöön :) Pitää jatka harjoituksia, niin ehkä asiat joskus valkenee minullekkin.
Itsekin olen omistanut mft, croppi sekä ff-runkoja ja minäkin katson/valitsen millien mukaan objektiivit.
Kyllähän se selkärangassa on että miltä kuva näyttää mft:llä 40millisellä otettuna ja 40millisellä fullframella otettuna. Esim, olympuksella suosikkilasi oli 17mm, fujilla 23mm, fullframella 35mm.

Toki ymmärrän tuon ainaisen väännön tuosta kun termit sekoittuu, mutta turhaa kai se on vääntää milleistä/kuvakulmista, pääasia että kaikille löytyy mieluiset objektiivit.
 
Järkkäri kannattaa, jos kaipaa ultralaajakulmaa/valovoimaisia objektiiveja/yli 600 mm kinovastaavaa, mutta sellaista järjestelmää ei ainakaan uutena saa tonnilla.
...
Onko tuuman kennolla olevat ulottuvat kamerat jo koettu, vai miksi pitää olla järkkäri?
Vastauksesi oli muuten mainio mutta noita paria kohtaa oudoksun.

Ensinnä järkkärin hankkimista ei omasta mielestäni voi perustella vain noilla listatuilla. Ihan lähtien siitä, että nuo listaamasikin maksavat oikeasti rahaa ja laajennettavuus on nolla. Samoin jälleenmyyntiarvo on hyvin kyseenalainen. Eli olkoon kennokoko mitä tahansa, noihin laitettu raha on pitkälti hukkaan heitettyä jos tarve laajenee.

Ergonomian ja käytettävyydenkin puolesta järkkärit ovat monesti varsin paljon edellä. Enkä esimerkiksi itselleni huolisi missään tapauksessa kameraa, jossa zoom (tai tarkennus) on napilla. Toki makuasioita osin mutta siitä huolimatta.

Mitä milleihin tulee niin monellako varsinkaan täyskennolla kuvaavalla on millejä yli 600? Vertaatko Ladaa Ferrariin?

Tottakai, listaamillasi on paikkansa ja olen yhden lomareissun itsekin kuvannut aikanaan noita vastaavalla (oli testikäytössä). Varmemmin tulee kannettua mukana kun koko on järkevä eikä tarvitse laukullista muuta tavaraa. Olin tyytyväinen sen osalta ja kuvanlaatukin ihan sitä, mikä riittää mainiosti sen loman dokumentointiin. Mutta toisaalta, itselleni riitti se yksi reissu, sillä tuli rajat vastaan niin pahasti. Tuttavapiiristä löytyy pari muutakin aivan vastaavaa kokemusta. Toinen halusi lisää ominaisuuksia joten järkkäri tilalle. Toinen taas ei jaksanut kantaa tuonkaan kokoista mukanaan joten jäi vaille käyttöä.

Eli vaikka noille on paikkansa, ovat lopulta kompromissi aivan kaikessa. Monessa hyviä mutta samaan aikaan ei välttämättä missään. Todella haastava kamararyhmä siis.

Alunperin oli tarkoitus hommata kevyempi järkkäri ihan siitä syysty, että objektiivia vaihtamalla saa sitten matkalle helposti mukaan pienellä objektiivilla. Ison hommaisi sitten mökille eläimiä kuvaamaan kauempaa kun vähän oppinut.

Mutta jos tuollaisella pienellä laitteella pääsee alkuun nii helpommalla pääsee kyllä. Pitää vielä jutella anopin kanssa näillä tiedoilla.
Jäi se videon painoarvo hieman auki, se vaikuttaa kuitenkin valintaan. Hyvä videokamera ei automaattisesti ole hyvä stilleihin ja sama toiseen suuntaan. Mutta kyllä, nuo kompaktit paketit voivat olla se paras vaihtoehto kysymääsi tarpeeseen. Ehdottomasti kannattaa tutustua tarkemmin ja käydä "sovittamassa käteen" myös.

Heitän kuitenkin täysin toisen suunnan ajatuksen:
Käytetty järkkärirunko esim Canonin x00-sarjasta. Esim 800D on sekin jo sen ikäinen, että irtoaa varmasti varsin järkevään rahaan.
Normilasiksi 18-135mm STM (tiedän, tämä jakaa taatusti mielipiteitä), jota saa sitäkin varsin edukkaasti ja riittää kaveriksi peruskameralle.
Loppurahalla hetken kuvailun jälkeen sitten tarpeeseen sopivaa. Helposti menee toki 70-300mm suuntaan (edellä olikin muussa yhteydessä Tamromin lasi mainittu) mutta annetulla budjetilla hankkii noiden parin edellä mainitun lisäksi vaikkapa 70-200mm f/4L -putken. Fyysinen koko ei ole vielä mahdoton mutta laatu riittää varmasti pihapiirissä vaativampaankin kuvaamiseen. Lisäksi järkevällä hinnalla ostetusta saa kyllä rahansa pois.

Ja pari perustelua:
Mieluusti ehdottaisi laadukkaampaa mutta vanhempaa (koska budjetti) runkoa. Tuo x00-sarja on kuitenkin mukavamman kokoinen ja painoinen joten sopinee sikäli paremmin kysyttyyn. Ja jos alkuun automaattia kaipaa, noissa on se puoli myös hallinnassa. Ominaisuuksia riittää kuitenkin varmasti pidemmällekin.

Se useimmin kamerassa kiinni oleva lasi on ehkä suurin ongelma, sillä kun ottaa luonnollisesti eniten kuvia. Laadukkaita vaihtoehtoja on todella paljon mutta uskoisin kysymääsi tarpeeseen sopivan parhaiten lasi, joka täyttää mahdollisimman monta kuvaustilannetta. Eli menee noiden superzoomien puolelle auttamatta. Käytännössä tuo mainittu on astetta parempi kittilasi mutta aina voi vaihtaa parempaan jos oikeasti tarve tulee. 18mm laaja pää riittää kuitenkin varsin moneen tarpeeseen joten sen osalta ei heti ongelmia tule.

Pidempi lasi on todella tarveriippuvainen. Valovoima voi olla ehdoton kun halutaan sitä pihapiiriä kuvata hämärässä, toisaalta millejä voidaan tarvita reilusti jne. Siksi siis lähinnä "mahdollista myös"-mainintana tuo L-sarjan lasi. Mahtuu hyvin budjettiin joten käy myös esimerkkinä siitä, miten kohtuurahaan voi mahduttaa oikeasti laadukkaankin lasin kun tietää sen tarpeen. Toki sen laadukkaan voisi ottaa laajaan päähän jos kiinnostus kohdistuukin sinne.

Menee käytetyn hankkimiseksi ja se voi toki olla este. Eikä myöskään ole mikään suora ostoslista mutta ehkä yksi suunta mietittäväksi, ehkä ei.
 
Viimeksi muokattu:
Eka kuvausreissu tuolla Tenban laukulla. Nyt tosin kävelin vain tohon lähimetsän lammen rantaan. Laukku on pieni, tosin pientä hain joten se lienee haettukkin. Laukun taakse laitoin kolmijalan; kaikissa isommissa Tenban malleissa siinä on sellanen pussi, johon laitetaan jalat, ilmeisesti tukee sitä? Nyt kävi siten että kolmijalka irtosi, huomasin sen kyllä matkalla ja otin sen käteen loppumatkaksi. Noi kaksi hihnaa on vähän hankala kiristää, en oikein ymmärrä sitä kun laukku muuten tuntuu olevan laadukas ja hyvin suunniteltu, niin toi kolmijalan kiinnityssysteemi on hankala. Se tosin varmaan on ns. tekniikkalaji ja pitää opetella oikea systeemi. Noi Molly kiinnityspisteet kuulostaa hyvältä systeemiltä.
 
Vastauksesi oli muuten mainio mutta noita paria kohtaa oudoksun.

Ensinnä järkkärin hankkimista ei omasta mielestäni voi perustella vain noilla listatuilla. Ihan lähtien siitä, että nuo listaamasikin maksavat oikeasti rahaa ja laajennettavuus on nolla. Samoin jälleenmyyntiarvo on hyvin kyseenalainen. Eli olkoon kennokoko mitä tahansa, noihin laitettu raha on pitkälti hukkaan heitettyä jos tarve laajenee.

Ergonomian ja käytettävyydenkin puolesta järkkärit ovat monesti varsin paljon edellä. Enkä esimerkiksi itselleni huolisi missään tapauksessa kameraa, jossa zoom (tai tarkennus) on napilla. Toki makuasioita osin mutta siitä huolimatta.

Mitä milleihin tulee niin monellako varsinkaan täyskennolla kuvaavalla on millejä yli 600? Vertaatko Ladaa Ferrariin?

Tottakai, listaamillasi on paikkansa ja olen yhden lomareissun itsekin kuvannut aikanaan noita vastaavalla (oli testikäytössä). Varmemmin tulee kannettua mukana kun koko on järkevä eikä tarvitse laukullista muuta tavaraa. Olin tyytyväinen sen osalta ja kuvanlaatukin ihan sitä, mikä riittää mainiosti sen loman dokumentointiin. Mutta toisaalta, itselleni riitti se yksi reissu, sillä tuli rajat vastaan niin pahasti. Tuttavapiiristä löytyy pari muutakin aivan vastaavaa kokemusta. Toinen halusi lisää ominaisuuksia joten järkkäri tilalle. Toinen taas ei jaksanut kantaa tuonkaan kokoista mukanaan joten jäi vaille käyttöä.

Eli vaikka noille on paikkansa, ovat lopulta kompromissi aivan kaikessa. Monessa hyviä mutta samaan aikaan ei välttämättä missään. Todella haastava kamararyhmä siis.


Jäi se videon painoarvo hieman auki, se vaikuttaa kuitenkin valintaan. Hyvä videokamera ei automaattisesti ole hyvä stilleihin ja sama toiseen suuntaan. Mutta kyllä, nuo kompaktit paketit voivat olla se paras vaihtoehto kysymääsi tarpeeseen. Ehdottomasti kannattaa tutustua tarkemmin ja käydä "sovittamassa käteen" myös.

Heitän kuitenkin täysin toisen suunnan ajatuksen:
Käytetty järkkärirunko esim Canonin x00-sarjasta. Esim 800D on sekin jo sen ikäinen, että irtoaa varmasti varsin järkevään rahaan.
Normilasiksi 18-135mm STM (tiedän, tämä jakaa taatusti mielipiteitä), jota saa sitäkin varsin edukkaasti ja riittää kaveriksi peruskameralle.
Loppurahalla hetken kuvailun jälkeen sitten tarpeeseen sopivaa. Helposti menee toki 70-300mm suuntaan (edellä olikin muussa yhteydessä Tamromin lasi mainittu) mutta annetulla budjetilla hankkii noiden parin edellä mainitun lisäksi vaikkapa 70-200mm f/4L -putken. Fyysinen koko ei ole vielä mahdoton mutta laatu riittää varmasti pihapiirissä vaativampaankin kuvaamiseen. Lisäksi järkevällä hinnalla ostetusta saa kyllä rahansa pois.

Ja pari perustelua:
Mieluusti ehdottaisi laadukkaampaa mutta vanhempaa (koska budjetti) runkoa. Tuo x00-sarja on kuitenkin mukavamman kokoinen ja painoinen joten sopinee sikäli paremmin kysyttyyn. Ja jos alkuun automaattia kaipaa, noissa on se puoli myös hallinnassa. Ominaisuuksia riittää kuitenkin varmasti pidemmällekin.

Se useimmin kamerassa kiinni oleva lasi on ehkä suurin ongelma, sillä kun ottaa luonnollisesti eniten kuvia. Laadukkaita vaihtoehtoja on todella paljon mutta uskoisin kysymääsi tarpeeseen sopivan parhaiten lasi, joka täyttää mahdollisimman monta kuvaustilannetta. Eli menee noiden superzoomien puolelle auttamatta. Käytännössä tuo mainittu on astetta parempi kittilasi mutta aina voi vaihtaa parempaan jos oikeasti tarve tulee. 18mm laaja pää riittää kuitenkin varsin moneen tarpeeseen joten sen osalta ei heti ongelmia tule.

Pidempi lasi on todella tarveriippuvainen. Valovoima voi olla ehdoton kun halutaan sitä pihapiiriä kuvata hämärässä, toisaalta millejä voidaan tarvita reilusti jne. Siksi siis lähinnä "mahdollista myös"-mainintana tuo L-sarjan lasi. Mahtuu hyvin budjettiin joten käy myös esimerkkinä siitä, miten kohtuurahaan voi mahduttaa oikeasti laadukkaankin lasin kun tietää sen tarpeen. Toki sen laadukkaan voisi ottaa laajaan päähän jos kiinnostus kohdistuukin sinne.

Menee käytetyn hankkimiseksi ja se voi toki olla este. Eikä myöskään ole mikään suora ostoslista mutta ehkä yksi suunta mietittäväksi, ehkä ei.
Nopeasti lukien olen samaa mieltä kuin sinä. Luettelit syitä, joiden takia itsekin käytän järkkäreitä, enkä noita kalliita tuumakennoja. Parhaan pokkarini Canon 1/1,8"? G7:n ostin joskus 2007.


Mulla oli siinä väittämässä oletuksena, että eläinhommissa tarvitaan bridge-Sonya vastaava ulottuvuus (600 mm). Muistaakseni Verkkis myi hiljattain RX10 III:sta hieman yli tonnilla. Uutena ostaen ei mielestäni ole järkeä hommata järkkäriä tuollaiseen käyttöön ~tonnin budjetilla. Pelkkä 600 mm kv. maksanee 600-700 €, joten Sonyn hintaan on vaikea mahduttaa 600 mm:n kaveriksi muuta kuin alekorin pohjimmaista runkovanhusta. Ja entäs ne polttovälit 24-200 mm kv., joita esim. 200-600 mm kv. ei kata?

Tuossakin käyttötarpeessa järkkäri muuttuu kannattavaksi, jos sen 600 mm-tarpeen lisäksi haluaa kuvata laajempaa kuin Sonyn 24 mm. Tai jos pilvisellä säällä metsässä liikkuvien kuvaaminen edellyttää kirkkaampaa lasitavaraa kuin 1"@f/4 tai MFT@f/5,6. Tai jos hyötyy >600 mm kv:sta, niin järkkärillä on etu Sonyyn nähden. Järkkäripakettia tosin ei saa uutena reilu tonnilla, jos yksikin noista kolmesta lisätarpeesta sen 600 mm vaatimuksen lisäksi toteutuu.

Sonyn RX10 III on melkoisen vaikea voitettava samalla hinnalla, jos uusia kamoja ostaa ja pitää saada vastaava polttovälialue ja valovoima. Ja Sony on vähintään yhtä kevyt ja pienempi, eikä tarvitse vaihtaa objektiiveja.

Käytettyä minäkin suosittelin, jos piti jostain syystä olla järkkäri ja ulottuvaa.
 
Nopeasti lukien olen samaa mieltä kuin sinä. Luettelit syitä, joiden takia itsekin käytän järkkäreitä, enkä noita kalliita tuumakennoja. Parhaan pokkarini Canon 1/1,8"? G7:n ostin joskus 2007.
Ollaan siis ilmeisen samoilla jäljillä mutta toisaalta myös pitkästi siinä, miten vaikeaa on toisen puolesta tietää se lopullinen tarve. Monihan ei tiedä sitä edes itse.

En nyt lainannut koko viestiäsi mutta ihan hyvää pohdintaa siinä oli. Toisaalta myös mahdollisuus käyttää rahaa loputtomasti. Täyskenno ja tarve reiluille milleille on jo yksin yhdistelmä, johon voi upottaa pikkuauton verran käteistä.

Käytettyä minäkin suosittelin, jos piti jostain syystä olla järkkäri ja ulottuvaa.
Ulottuva toteutuu kustannustehokkaimmin edellä listaamillasi kameroilla. Ja osalle on lähinnä ikävä yllätys jos se halvin supermegazoom-pokkari vaihdetaan järkkäriin. Siellä kun ne millit maksavat aivan eri tapaan vs alemmassa luokassa. Tai siis vaihdettiin, nykyään pokkarin tilalla on se känny ja sillä tullaan toimeen ilman sitä ulottuvuutta.

Toisaalta... Tuo mainitsemasi G7 olisi pitkästi sitä, joka nykyaikaisena versiona on ollut itsellä monesti mielessä. Paras kamera on se mukana oleva ja järkkäri ei sitä läheskään aina ole.
 
Ja nykyisin kaikki suoraan kameroihin tarkoitetut polarisaatiosuotimet tekevät valosta pyöröpolarisoitunutta, tai en ainakaan ole huomannut, että myynnissä olisi muita.
Nyt alkoi epäilyttämään tämä, vaikka suunnilleen kaikissa lukeekin se CPL.

Tuli silloin ostettua tarjouksesta tuo NiSin suodin: NiSi True Color Pro Nano CPL 82mm -polarisaatiosuodin koska arvosteluissa sen kerrottiin suodattavan tehokkaasti pois haluttu polarisaatio, eikä vaikuttanut kuvan sävyyn. (Näin jälkikäteen ajateltuna kukaan ei myöskään sanonut, etteikö tarkennus tai valotuksen mittaus olisi toiminut oikein.)

Wikipediassa sanotaan Polarizing filter (photography) - Wikipedia :
Linear polarizing filters can be easily distinguished from circular polarizers. In linear polarizing filters, the polarizing effect works (rotate to see differences) regardless of which side of the filter the scene is viewed from. In "circular" polarizing filters, the polarizing effect works when the scene is viewed from the male threaded (back) side of the filter, but does not work when looking through it backwards.
Tuo hankkimani suodin kuitenkin toimii hyvin kummin päin tahansa, kun testailin sitä kädessä pyörittelemällä ja katsomalla sen läpi heijastusta ikkunasta.

Kokeilin myös tuolla sivulla ollutta testiä: Polarisaattorit
Pyöröpolarisaattori on optisesti "epäsymmetrinen" komponentti. Mene peilin eteen siten, että kasvosi on valaistu. Laita polarisaattori silmäsi eteen ja katso sen läpi peilistä näkyvää silmäsi kuvaa. Jos katsot pyöröpolan läpi "kameran puolelta" näet peilikuvasta silmäsi ympärystän varsin tummana, koska valo kulkee tällöin kahdesti polarisaattorin läpi. Jos kierrät polarisaattorin ympäri, muuttuu heijastuva pyöröpolarisaattori peilikuvassa läpinäkymättömän mustaksi.
Tämänkin perusteella suodin vaikutti olevan pelkästää lineaarisesti polarisoiva: näkyi hyvin läpi molemmin päin.

Joten onko pyöröpolarisaation tarpeellisuus kuvatessa vain pelkkä sitkeä myytti, ja lineaarisesti polarisoivia suotimia on jo pitkään myyty pyöröpolarisoivina ihan vain siksi, että ihmiset ostaisivat niitä, vaikka käytännössä eroa ei kuvatessa huomaa?

Onko täällä kukaan muu testannut, että onko oma CPL oikeasti pyöröpolarisoiva?
 
Kuten kysymyskin jo hiukan sisälsi: tarvitseeko mitään testata jos suodin toimii, tai kamera toimii sen kanssa?
Toinen asia on, miten paljon moista tarvitsee? Joku draamaefekti taivaalle, toimii vain rajattuun suuntaan, ja laajiksella sinnekin vain osin. "Syventää puun lehtien sävyä" joo osan, osan ei. "Vähentää veden heijastusta" -jota tarvitaan..ehkä joskus, kunhan muistaisi milloin...
 
Kuten kysymyskin jo hiukan sisälsi: tarvitseeko mitään testata jos suodin toimii, tai kamera toimii sen kanssa?
Toinen asia on, miten paljon moista tarvitsee? Joku draamaefekti taivaalle, toimii vain rajattuun suuntaan, ja laajiksella sinnekin vain osin. "Syventää puun lehtien sävyä" joo osan, osan ei. "Vähentää veden heijastusta" -jota tarvitaan..ehkä joskus, kunhan muistaisi milloin...

On siinä se että kannattaako maksaa filtteristä 180€ jos 10€ (tai 50€) filtteri hoitaa saman homman (lineaariset filtterit ovat todella edullisia).

Tuosta @Juce:n viestistä tuli mieleen että tosiaan lineaarinen filtteri on lähtökohtaisesti tehokkaampi kuin pyöröpolarisaatiofiltteri. Aiemmin kirjoitin asiaan liittyen "laadusta", mutta kyse oli tehokkuudesta. Muisti palailee pätkittäin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 550
Viestejä
4 556 796
Jäsenet
74 998
Uusin jäsen
hcko

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom