Digijärjestelmäkamerat/rungot ja objektiivit -yleisketju

[OzPoz]

Olisi taas tässä kevään korvilla kamerasettien päivityskuumetta. Tällä hetkellä kamerana Panasonic G9 ja linsseinä Olympuksen 12-40mm f2.8 pro ja Olympuksen 40-150f2.8 pro 1,4x & 2x TC:illä. Aiemmin oli käytössä myös Olympuksen ja Panasonicin 100-400mm putket vuoron perään, mutta ne myin pois, kun aikaa ei perheenlisäyksen vuoksi lintuihin kaiken muun kuvaamisen kanssa riittänyt. Nyt tekisi vähän mieli vaihtaa Panasonicista OM Systemin OM-1:een. Paikallisesta liikkeestä olisi nyt suhteellisen hyvän vaihtotarjouksen laitteista.

Onko kukaan tehnyt vastaavaa vaihtoa? Onko millaisia kokemuksia ylipäätään OM1:stä. Limingassa kun asun niin ihan muutaman kilometrin päässä on erinomaiset muuttolintujen kuvausmahdollisuudet. Vaelluksilla myös hieman pienempi kamera olisi mukava, vaikkakin G9 sopii käteen erinomaisesti. Samalla olen kyllä vähän miettinyt 12-40 f2.8:n korvaamista 12-100mm f4:lla päivittäiseen kuvaamiseen, OM-1:llä saisi tälle linssille sync is:n käyttöön ja olisi vähän pitempi linssi käytössä. Vaelluksilla ja päiväretkillä pärjäisi yhdellä linssillä. 40-150f2.8 on ollut käytössä juhlissa ja urheilua kuvatessa. Onpahan siinä huikea linssi, vaikkakin kokoa on toki turhan paljon aina mukana kanniskeluun.

Canonilta hieman kiinnostusta on herättänyt R7, mutta valmiiksi ei vanhoja EF-laseja löydy adaptoitavaksi ja taitaapi nuo RF:n linssit olla enemmänkin FF-kennoille suunnattu. Nopea kamera toki ja olisi hyvä lintujen kuvaukseen sekä sopii käteen ihan hyvin.

Nikonin Z6II on myös ihan omaan käteen hyvin sopiva ja mitä seurannut niin uudet f4 zoomit ovat ilmeisesti erinomaisia. Tässäkin olisi toki uusien linssien hankkiminen edessä.

Sony ei omaan käteen oikein sovi, aiemmin käytössä oli A6400, joka toimi hyvin akkukahvan kanssa mutta ilman oli liian pieni. Myös A73 ei oikein ole omaan käteen sopiva vaikka erinomainen kamera onkin.

Ennen nykyistä settiä käytössä oli Fujifilm X-T3, joka oli kyllä myös erinomainen kamera, ei mikään paras sopivuus mutta tyylikäs.

Itse olen tykännyt MFT:n 2x kroppikertoimesta kuvauksessa, sisätiloissa ja hämärässä toki omat haasteensa. Vaikkei G9 mikään pieni kamera millään muotoa ole niin hyvin sekin on matkassa vaelluksillakin kulkenut. Osittain koon vuoksi tuo OM1 kiinnostaisi yhdistettynä 12-100mm linssiin, jolla saisi hyvin katettua monet tarpeet.

Kaikkia kolmea kameraa (OM1, R7 ja Z6II) saa suurin piirtein samaan hintaan +-muutama satanen tällä hetkellä käytettyinä. Mitä kameraa näistä suosittelette?

 

[pannu]

Nyt tekisi vähän mieli vaihtaa Panasonicista OM Systemin OM-1:een. Paikallisesta liikkeestä olisi nyt suhteellisen hyvän vaihtotarjouksen laitteista.

Olympuksen parhaat kamerarungot ovat pienempiä kuin Panasonicin, vastaavasti objektiivit ovat vähän isompia (mutta useasti myös valovoimaisempia.)

OM-1:stähän tuli juuri kakkosversio, joka tosin ei ole kovin iso päivitys, mutta tarkoittaa että OM-1:n saattaa saada varsin hyvään hintaan.

Itse kun olen 15v sitten opppinut kuvaamaan Panasonicilla (sitä ennen Canonin pokkari jonka käyttöliittymästä tykkäsin kovasti), niin en voisi kuvitellakaan käyttämäni Olympus/OM-systemsin kameroita, yritin siis kyllä jokunen vuosi sitten. Jos nykyinen kamera tuntuu käden jatkeelta, niin ilman kokeilujaksoa en hevillä vaihtaisi merkkiä.

 

[Esterhaus]

Onkos tuo 100-150 mm hiukka lyhkäinen polttovälimaksimi lintujen kuvaukseen? En ole sen puolen osaaja eikä niitä pitempiä polttovälejä aina lintukuvaajakaan tarvitse, mutta kai yleensä kuitenkin pidetään hyvänä että löytyy enemmänkin millejä. 4/3:n 150 on vain 300 mm kinovastaavana, ei ole linnuille kovin paljoa. Mutta löytyyhän sitä micro4/3:een pitkääkin, vajaalla tonnilla vaikka käytetty Panasonicin 100-400 ja painoa vain kilo.

Nikonin tsetat on hyviä kameroita kyllä etenkin kun päivityksillä on paranneltu mm. tarkennusta vuosien mittaan, esim se Z6II ei ole painava mutta täyden kennon optiikka vaan painaa, siitä ei pääse mihinkään. Tietysti mitä haluaa ja tarvitsee, Niksun 24-200 on melko kevyt, mutta kustannustietoisen lintumiehen henkilön asiallinen työkalu kuten vanhemman mallin 200-500/5.6 on käytettynä tsetan vaatiman adapterin kanssa kyllä kohtuuhintainen ostos (reilun tonnin hintainen yhteensä) mutta painoa tulee reippaat pari kiloa kannettavaksi.

edit olen täysin samaa mieltä, että jos joku kamera istuu näppiin, niin merkin vaihtamista kannattaa aika pitkään harkita ja kokeilujakso kannattaa. Pelkästään käyttöliittymissä on niin suuret erot että uuden opiskelu voi olla todella työlästä.

 

[Frankie]

Onkos tuo 100-150 mm hiukka lyhkäinen polttovälimaksimi lintujen kuvaukseen?

On. Lähdetään 400 millistä croppikennoilla.

 

[j1m2]

On. Lähdetään 400 millistä croppikennoilla.

Komppaan edellistä,minulla oli Canonin kroppirungossa 150-600 mm putki ja kyllä se oli 95% ajasta 600mm asennossa,joitakin lintukuvia otin 400-500 mm. Nyt on R6 jossa 400 mm +1.4 telejatke ja silti suurinta osaa kuvia joutuu kroppaamaan kuvakäsittelyssä.

 

[mkoosebi]

Olisi taas tässä kevään korvilla kamerasettien päivityskuumetta. Tällä hetkellä kamerana Panasonic G9 ja linsseinä Olympuksen 12-40mm f2.8 pro ja Olympuksen 40-150f2.8 pro 1,4x & 2x TC:illä.

Mä tykkäsin paljon om-1 rungosta, varsinkin etsin oli todella hyvä. Mutta kohteentunnistus/seuranta ja autofocus eli liikaa omaa elämäänsä sekä tummanpään erottelu kuvissa käänsi kelkan Canoniin R8 malliin. Koonpuolesta en huomaa eroa, toki yli 200mm putkille ei ole tarvetta. Nämä uudet F4.0 L sarjalaiset objektiivit on pieniä ja hyviä. Ilman seuranta/focus ongelmia kuvailisin edelleen OM-1sellä

 

[Esterhaus]

Komppaan edellistä,minulla oli Canonin kroppirungossa 150-600 mm putki ja kyllä se oli 95% ajasta 600mm asennossa,joitakin lintukuvia otin 400-500 mm. Nyt on R6 jossa 400 mm +1.4 telejatke ja silti suurinta osaa kuvia joutuu kroppaamaan kuvakäsittelyssä.

Tirppojen kuvaamista on tehnyt mieli kokeilla. Kyllä tuossa omat haasteensa taitaa olla kinokennokameran kanssa saada polttovälit riittämään.

Itse mietin josko kokeilisi Nikoniin 200-500/5.6 hinnan takia. Ei siinä sitten millit riitä, niin pitää kropata tai kuvata kroppimoodilla. Tai käyttää telejatketta mutta sitten menee jo aika himmeäksi joskin kai jotenkin vielä toimii. Voi olla että Sigma/Tamron 600 milliin asti olisi kohtalainen kompromissi + kroppaamista.

 

[Fortucry]

Onko millaisia kokemuksia ylipäätään OM1:stä.

Käyttänyt julkaisusta asti eli noin 2v ja pitkillä putkilla. Referenssinä omistan myös vanhemmat mallit EM1.2 ja EM1.3. Kaikki ominaisuudet parantui mukavasti paitsi tarkennus otti mielestäni takapakkia, vaikka on arvosteluissa kehuttu. Tarkennus pumppaa jatkuvasti, eikä meinaa tarttua kiinni. Mitä hämärämpää on sitä surkeampi vrt. edelliset mallit. Lähetin kameran jopa OM-huoltoon Portugaliin testivideoiden kera, mutta tuli takaisin saatesanoilla ei vikaa. Tästä syystä itsellä ei ole kovin innostunut fiilis OM1.2:sta. Pitäisi melkein päästä testaamaan viikoksi-kahdeksi ennen ostoa.
Noin yleisesti kannattaa käyttää natiiviobjektiiveja ja kameraa tässä formaatissa. Jos käyttää ristiin esim. Olympus/OM runkoa ja Panasonicin objektiivia, niin sync-is (yhteisvakautus) ei toimi ollenkaan. Myös tarkennus yleisesti toimii huonommin.

 

[j1m2]

Tirppojen kuvaamista on tehnyt mieli kokeilla. Kyllä tuossa omat haasteensa taitaa olla kinokennokameran kanssa saada polttovälit riittämään.

Itse mietin josko kokeilisi Nikoniin 200-500/5.6 hinnan takia. Ei siinä sitten millit riitä, niin pitää kropata tai kuvata kroppimoodilla. Tai käyttää telejatketta mutta sitten menee jo aika himmeäksi joskin kai jotenkin vielä toimii. Voi olla että Sigma/Tamron 600 milliin asti olisi kohtalainen kompromissi + kroppaamista.

Minulla oli Tamronin 150-600 ykkösversio( uusi versio on kuulemma vähän parempi) ja vaihdoin sen pois valovoimasemman 400mm telen takia enkä ole katunut,toki hintaluokka oli toinen vaikka käytettynä ostin,mutta niin on myös kuvanlaatu 400 DO II.

 

[mahead]

Tuossa noin 5 m päässä pihlajassa pyörii milloin mitäkin pikkulintua, ja niitä aina välillä tulee kuvattua. MFT-kameran 20 megapikselin kennon ja 300 mm (eli 600 mm kinovastaava) objektiivin kanssa se tipu vielä jotenkin oli siinä kuvassa, mutta täyskennon 25 megapikselin kennon ja 300 mm objektiivin kans piti kropata niin, että jäljelle jäi 3,3 megapikselin pieni suttu enää.

Ei tuo toki sinänsä yllättänyt, mutta piti kokeilla silti.

 

[Vilperi]

Olisi taas tässä kevään korvilla kamerasettien päivityskuumetta. Tällä hetkellä kamerana Panasonic G9 ja linsseinä Olympuksen 12-40mm f2.8 pro ja Olympuksen 40-150f2.8 pro 1,4x & 2x TC:illä. Aiemmin oli käytössä myös Olympuksen ja Panasonicin 100-400mm putket vuoron perään, mutta ne myin pois, kun aikaa ei perheenlisäyksen vuoksi lintuihin kaiken muun kuvaamisen kanssa riittänyt. Nyt tekisi vähän mieli vaihtaa Panasonicista OM Systemin OM-1:een. Paikallisesta liikkeestä olisi nyt suhteellisen hyvän vaihtotarjouksen laitteista.

Onko kukaan tehnyt vastaavaa vaihtoa? Onko millaisia kokemuksia ylipäätään OM1:stä. Limingassa kun asun niin ihan muutaman kilometrin päässä on erinomaiset muuttolintujen kuvausmahdollisuudet. Vaelluksilla myös hieman pienempi kamera olisi mukava, vaikkakin G9 sopii käteen erinomaisesti. Samalla olen kyllä vähän miettinyt 12-40 f2.8:n korvaamista 12-100mm f4:lla päivittäiseen kuvaamiseen, OM-1:llä saisi tälle linssille sync is:n käyttöön ja olisi vähän pitempi linssi käytössä. Vaelluksilla ja päiväretkillä pärjäisi yhdellä linssillä. 40-150f2.8 on ollut käytössä juhlissa ja urheilua kuvatessa. Onpahan siinä huikea linssi, vaikkakin kokoa on toki turhan paljon aina mukana kanniskeluun.

Canonilta hieman kiinnostusta on herättänyt R7, mutta valmiiksi ei vanhoja EF-laseja löydy adaptoitavaksi ja taitaapi nuo RF:n linssit olla enemmänkin FF-kennoille suunnattu. Nopea kamera toki ja olisi hyvä lintujen kuvaukseen sekä sopii käteen ihan hyvin.

Nikonin Z6II on myös ihan omaan käteen hyvin sopiva ja mitä seurannut niin uudet f4 zoomit ovat ilmeisesti erinomaisia. Tässäkin olisi toki uusien linssien hankkiminen edessä.

Sony ei omaan käteen oikein sovi, aiemmin käytössä oli A6400, joka toimi hyvin akkukahvan kanssa mutta ilman oli liian pieni. Myös A73 ei oikein ole omaan käteen sopiva vaikka erinomainen kamera onkin.

Ennen nykyistä settiä käytössä oli Fujifilm X-T3, joka oli kyllä myös erinomainen kamera, ei mikään paras sopivuus mutta tyylikäs.

Itse olen tykännyt MFT:n 2x kroppikertoimesta kuvauksessa, sisätiloissa ja hämärässä toki omat haasteensa. Vaikkei G9 mikään pieni kamera millään muotoa ole niin hyvin sekin on matkassa vaelluksillakin kulkenut. Osittain koon vuoksi tuo OM1 kiinnostaisi yhdistettynä 12-100mm linssiin, jolla saisi hyvin katettua monet tarpeet.

Kaikkia kolmea kameraa (OM1, R7 ja Z6II) saa suurin piirtein samaan hintaan +-muutama satanen tällä hetkellä käytettyinä. Mitä kameraa näistä suosittelette?

Itse vaihdoin Em1 mark II -- >OM-1. Black friday tarjous, cash back ja vaihtohyvitys niin jäi reilusti alle tonnin hinta. Lähinnä tirppoja sillä kuvailen ja ainakin vanhaan runkoon verrattuna olen kyllä ollut tyytyväinen.
Isoa kärsii nostaa reippaastikkin enemmän vanhaan verrattuna. Omaan harrasteluun tarkennus on vallan erinomainen ja valikotkin tuntuu selkeemmiltä. Eturulla saisi omiin sormiin olla vähän isompi, mutta muuten ei ole ollut valittamista.

 

[pannu]

Noin yleisesti kannattaa käyttää natiiviobjektiiveja ja kameraa tässä formaatissa. Jos käyttää ristiin esim. Olympus/OM runkoa ja Panasonicin objektiivia, niin sync-is (yhteisvakautus) ei toimi ollenkaan. Myös tarkennus yleisesti toimii huonommin.

Sanoisin että aika huoletta voi Panasonicin ja OM/Olympuksen kameroita ja objektiiveja käyttää ristiin. Hirveän monessa Olympus/OM -objektiivissa ei sitä vakautusta edes ole, joten tuo sync IS-juttu riippuu ihan siitä mitä linssiä käyttää. Panasonicin rungoissa ehkä kannattaa enemmänkin painottaa Panasonicin objektiivejä. Panasonicin 7-14mm f/4 tosin ei ole kovin yhteensopiva O-kameroiden kanssa, koska kennon filtterit ovat erilaiset, mutta sekin on korjattavissa takafiltterillä joka vaatii pienen modin linssiin (Anders W fix; dpreview.com).

Yksi esimerkki epäyhteensopivuudesta on Leica (Panasonic) 15mm f/1.7-objektiivi, jossa itsessään on aukon valintakytkin, mutta se ei toimi O/OM-kameroissa. Porukka sitten ostaa O:n lähinnä tarjolla olevan version, jossa tuota ominaisuutta ei ole alkuunkaan. En ymmärrä logiikkaa. O:n PRO-capturessa on kyllä rajoitteita linssien suhteen. Yleensä se on kuitenkin niin että objektiivit eivät tue kaikkia kamerarunkojen ominaisuuksia, eli ne objektiivit kyllä toimivat juuri niinkuin pitää. Neuroottisille ihmisille tämä toki on mahdottomuus.

Tarkennuksessa en ole huomannut eroja, Panasonicin DFD ei virallisesti toimi O-linsseillä, mutta käytännössä en ole huomannut eroa. Ehkä AF-C tilassa eroja on, mutta en sitä käytä, koska AFF on Panasoniceissa paljon parempi, ja toisaalta tykkään käyttää yhtä fokuspistettä ja AF-S:ää.

 

[Fortucry]

Sanoisin että aika huoletta voi Panasonicin ja OM/Olympuksen kameroita ja objektiiveja käyttää ristiin. Hirveän monessa Olympus/OM -objektiivissa ei sitä vakautusta edes ole, joten tuo sync IS-juttu riippuu ihan siitä mitä linssiä käyttää. Panasonicin rungoissa ehkä kannattaa enemmänkin painottaa Panasonicin objektiivejä. Panasonicin 7-14mm f/4 tosin ei ole kovin yhteensopiva O-kameroiden kanssa, koska kennon filtterit ovat erilaiset, mutta sekin on korjattavissa takafiltterillä joka vaatii pienen modin linssiin (Anders W fix; dpreview.com).

Yksi esimerkki epäyhteensopivuudesta on Leica (Panasonic) 15mm f/1.7-objektiivi, jossa itsessään on aukon valintakytkin, mutta se ei toimi O/OM-kameroissa. Porukka sitten ostaa O:n lähinnä tarjolla olevan version, jossa tuota ominaisuutta ei ole alkuunkaan. En ymmärrä logiikkaa. O:n PRO-capturessa on kyllä rajoitteita linssien suhteen. Yleensä se on kuitenkin niin että objektiivit eivät tue kaikkia kamerarunkojen ominaisuuksia, eli ne objektiivit kyllä toimivat juuri niinkuin pitää. Neuroottisille ihmisille tämä toki on mahdottomuus.

Tarkennuksessa en ole huomannut eroja, Panasonicin DFD ei virallisesti toimi O-linsseillä, mutta käytännössä en ole huomannut eroa. Ehkä AF-C tilassa eroja on, mutta en sitä käytä, koska AFF on Panasoniceissa paljon parempi, ja toisaalta tykkään käyttää yhtä fokuspistettä ja AF-S:ää.

Onhan noista yhteensopivuuksista kirjoitettu jo pitkään. Täällä aika hyvin listattuna mita kaikkea kivaa tulee kylkiäisenä, jos käyttää ristiin:
9 Issues when mixing Olympus & Panasonic bodies & lenses

 

[Vaateri]

Mistäköhän voisi olla kyse, kun jo teini-ikää käyttöiältään lähentelevä Lumix 14 - 140 mm linssi ei tarkenna lainkaan kun linssi on 14 mm kohdalla? Aivan todella pieni pyöräytys korjaa asian eli linssi tarkentaa tyyliin matkalla 14,1 - 140 mm.

 

[OskuK]

Nopea veikkaus, smäidää kontaktissa objektiivin sisällä.

 

[Vaateri]

Nopea veikkaus, smäidää kontaktissa objektiivin sisällä.

Eli koska tuosta ei mitään suurta haittaa ole, niin on parasta vain hyväksyä se eikä lähteä yrittämään korjata? Näin sen tulkitsen.

 

[OskuK]

Ei kannata, oikeastaan ainoa mikä näissä kannattaa on pölyjen pyyhintä ja näkyvien kontaktien puhdistus tenulla då och då. Aika moni kalliskin opiska jää huoltamatta, koska korjaukset usein paljon objektivin arvoa kalliimmat. Ja siksi näkee aika tavalla jotain 24-70/2.8 a yms. myynnissä "toimii mutta..."

 

[kurkimies]

Tirppojen kuvaamista on tehnyt mieli kokeilla. Kyllä tuossa omat haasteensa taitaa olla kinokennokameran kanssa saada polttovälit riittämään.

Itse mietin josko kokeilisi Nikoniin 200-500/5.6 hinnan takia. Ei siinä sitten millit riitä, niin pitää kropata tai kuvata kroppimoodilla. Tai käyttää telejatketta mutta sitten menee jo aika himmeäksi joskin kai jotenkin vielä toimii. Voi olla että Sigma/Tamron 600 milliin asti olisi kohtalainen kompromissi + kroppaamista.

Tässä suhteessa nuo kroppikennokamerat loistavat, kun pitää saada pidemmältä kuvattua ja Sigmalla löytyy kyllä se 200-500mm f2.8 optiikka, mutta se taitaa mennä aika kauas hinnan puolesta. Tai saahan sillä heidän omalla jatkeella vielä 400-100mm F5.6

 

[--Jansa--]

Onko lähtökohtaisesti isoa eroa kuvanlaadussa kinokennon croppimoodi vs croppikamera ?

 

[Frankie]

Onko lähtökohtaisesti isoa eroa kuvanlaadussa kinokennon croppimoodi vs croppikamera ?

Keskimäärin kinokennon croppi hakkaa croppikennon croppaamattoman ja cropatun kuvan ilman kilpailua. Näin kokemusasiantuntijan näkemyksellä.

 

[modeemiraattori]

Olettaen sama tekniikkasukupolvi ja pikselitiheys, kuvilla ei ole eroa laadullisesti.

 

[Squirrel]

Olettaen sama tekniikkasukupolvi ja pikselitiheys, kuvilla ei ole eroa laadullisesti.

Kamerahan ylipäätään vaikuttaa aika vähän kuvanlaatuun.

 

[--Jansa--]

Satunnaisesti saa lukea että jotkin kuvaajat ovat valinneet rungoksi juurikin croppikennoisen, jotta saavat lisää millejä / ulottuvuutta esim. luontokuvaukseen. Toisilla kuvaajilla on jopa erikseen omat saman sukupolven rungot kino ja croppi näihin eri kuvaus tarkoituksiin.
Itselle on nyt jäänyt hieman epäselväksi että mikä on tuo croppikameran etu esim. luontokuvauksessa, jos saman sukupolven kinokennon croppimoodilla saadaan sama hyöty ulottuvuudessa.
Jos oikein asiaa tulkitsen, niin mikäli croppi riittää kuvaajan kaikkiin tarpeisiin, niin se hyöty on lähinnä taloudellinen, koska runko maksaa hieman vähemmän.

 

[Squirrel]

Satunnaisesti saa lukea että jotkin kuvaajat ovat valinneet rungoksi juurikin croppikennoisen, jotta saavat lisää millejä / ulottuvuutta esim. luontokuvaukseen. Toisilla kuvaajilla on jopa erikseen omat saman sukupolven rungot kino ja croppi näihin eri kuvaus tarkoituksiin.
Itselle on nyt jäänyt hieman epäselväksi että mikä on tuo croppikameran etu esim. luontokuvauksessa, jos saman sukupolven kinokennon croppimoodilla saadaan sama hyöty ulottuvuudessa.
Jos oikein asiaa tulkitsen, niin mikäli croppi riittää kuvaajan kaikkiin tarpeisiin, niin se hyöty on lähinnä taloudellinen, koska runko maksaa hieman vähemmän.

Ei kait sitä taloudellista etua pidä väheksyä + painoa vähemmän.

Viestiä muokattu kun ymmärsin aluksi kysymyksen väärin.

 

[Esterhaus]

Satunnaisesti saa lukea että jotkin kuvaajat ovat valinneet rungoksi juurikin croppikennoisen, jotta saavat lisää millejä / ulottuvuutta esim. luontokuvaukseen. Toisilla kuvaajilla on jopa erikseen omat saman sukupolven rungot kino ja croppi näihin eri kuvaus tarkoituksiin.
Itselle on nyt jäänyt hieman epäselväksi että mikä on tuo croppikameran etu esim. luontokuvauksessa, jos saman sukupolven kinokennon croppimoodilla saadaan sama hyöty ulottuvuudessa.
Jos oikein asiaa tulkitsen, niin mikäli croppi riittää kuvaajan kaikkiin tarpeisiin, niin se hyöty on lähinnä taloudellinen, koska runko maksaa hieman vähemmän.

On siinä kinokennoisen kroppimoodissa se miinuspuoli, että sitä käyttäen kuvaan jää vähemmän pikseleitä. Se on ihan sama kuin kroppaisi kuvan jälkikäteen. Nikon Z5/6/6II DX-moodissa kuvaan jää vain 10,3 MP kun kennossa pikseleitä 24,5 M. Tietysti 45MP kameroissa Z7/7ii/8/9 kroppimoodissakin kuvaan jää 19 MP joka alkaa olla jo riittävästi ja pelivaraa on paremmin. Verrattuna jälkikäteiseen kroppaukseen on kroppimoodin käytössä se etu että kuvan rajaus näkyy jo etsinkuvassa, joskus se voi olla taas haittakin koska toisinaan on järkevämpi kropata vasta jälkikäteen.

Pienissä kuten micro4/3 on optiikka pienempää ja kevyempää, siitä voi jotain etua tulla jos kamerakalustoa pitää kanniskella enemmän.

Itse palasin kinokennoiseen pienen syrjähypyn jälkeen ja vaikka itselleni jotenkin paremmin sopii kinokennoinen, on tässäkin tietenkin huonotkin puolensa kuten vaikka orastavan luontokuvauskiinnostuksen vaatima rahamäärä, 2000 e on käytännössä nyt se mitä on laitettava rahaa optiikaan kiinni että saa kerralla tarpeeksi hyvän, ja sitten telekonvertteriin €€€ vielä jos myöhemmin tulee tarvis saada lisää ulottuvuutta 600mm päälle.

Toisaalta tässä nykyisessä kamerassa mahtuu kennon kontrastialueeseen huikeasti enemmän käyttökelpoisia sävyjä kuin välillä käytössä olleessa kroppikamerassani, jolla ei olisi onnistunut esim lumisessa maisemassa aurinkoon päin kuvata oikein mitään järkevää lopputulosta. Mutta se on niitä kennotekniikka/kuvaprosessori/pikselitiheysjuttuja. Liittyy kennon kokoon osittain tietysti välillisesti.

 

[--Jansa--]

Ei kait sitä taloudellista etua pidä väheksyä + painoa vähemmän.

Viestiä muokattu kun ymmärsin aluksi kysymyksen väärin.

Ei pidä väheksyä, varsinkaan jos taloudellinen hyöty tulee myös objektiiveista, johon saa halutessaan uppoamaan rahaa hyvän auton verran.

 

[TommiZeliard]

Keskimäärin kinokennon croppi hakkaa croppikennon croppaamattoman ja cropatun kuvan ilman kilpailua. Näin kokemusasiantuntijan näkemyksellä.

Hakkaamisesta tuskin voi puhua, ellet tarkoita selvästi halvempaa/vanhempaa croppirunkoa.

Molemmat keräävät vakioetäisyydeltä kohteesta saman verran valoa, jos objektiivi on sama. Cropin absoluuttinen pikselitiheys on lähes poikkeuksetta täyskennoa suurempi, joten kohde tallennetaan useamman mutta pienemmän pikselin avulla. Cropissa pikselien välistä aluetta on enemmän, mikä hukkaa valoa, mutta niin vähän, ettei sitä silmällä kuvasta huomaa. Jos ei edes näe kohinaeroa 1/400 ja 1/320 valotetuissa kuvissa, ei taatusti näe pikseliverkkoeron hukkaaman valon eroa.

Jos täyskennon kuvaan jää riittävästi pikseleitä, niin se on yhtä hyvä (jopa parempi, mutta hyvin vähän (.

Jos rajataan yli tuon rajan (lintu, lentokone, Kuu jne.), voittaa croppikenno selvästi. Täyskennoon voisi ostaa telejatkeen, mutta se maksaa ja lisäksi heikentää optista polkua. Cropissa pärjää pidemmälle ilman telejatketta.

Edellisten perusteella vastaavan ikäinen ja prossullinen croppi keskimäärin voittaa sellaisissa kuvaustilanteissa, joissa joudutaan rajaamaan croppikertoimen verran tai enemmän. Jos mukaan lasketaan alle croppikertoimen rajaamiset, voittaa täyskenno.

Ideaali sellaiseen käyttötarkoitukseen, missä kuvataan sekä rajaamatta että >=1,5-2,0 -rajaten, olisi täyskenno jonka absoluuttinen pikselitiheys on yhtä suuri kuin cropin. Sonyn a7R IV on lähellä tätä, sillä sen 61 MP vastaa 27 MP 1,5-croppikennoa. Rajaamatta se kerää valoa kuvaan kuin täyskenno (toki alasskaalaus pitää tehdä laadukkaasti, jotta saa kohinahyödyn), ja tarvittaessa sillä ulottuu yhtä kauas kuin 27 MP APS-C samoilla milleillä. Jostain syystä tuollaiset herkut on hinnoiteltu aika korkealle.

Canonilla on Digic X -prossulliset R7 APS-C 33 MP ja R8 FF 24 MP. Löysin samalla RF 100-400:lla otetut kuvat Kuusta (hiukan eri vaiheessa). Rajasin kuvat samoin. R7 kuvaan jäi 1138x488, eli 0,56 MP. R8:lla 606x260, eli 0,158 MP. Jälkimmäinen ei riitä kraatterien piirtämiseen yhtä hyvin. Jos objektiivia ei saa vaihtaa, pitäisi ostaa 2x-telejatke (tarkasti 1,88x), mikä ei tekisi piirrolle hyvää. Toinen vaihtoehto olisi ostaa 85 MP täyskenno, mutta niitä ei vielä saa kaupasta.

 

[Squirrel]

Millaisia kuvia muuten tulee jos laittaa ff kameraan droppikennon putken ja kuvaa ilman croppimodia? Vai antaako kamera kuvata ilman/menee automaattisesti dcoppitilaan?

 

[emerik]

Millaisia kuvia muuten tulee jos laittaa ff kameraan droppikennon putken ja kuvaa ilman croppimodia? Vai antaako kamera kuvata ilman/menee automaattisesti dcoppitilaan?

Vinjetoinnit reunalla.

 

[kjns]

Millaisia kuvia muuten tulee jos laittaa ff kameraan droppikennon putken ja kuvaa ilman croppimodia? Vai antaako kamera kuvata ilman/menee automaattisesti dcoppitilaan?

Jos saa kuvattua niin tulee vahva vinjetointi, eli kuva tummuu tai jopa menee mustaksi reunoista.

Vinjetointi – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[Squirrel]

Jos saa kuvattua niin tulee vahva vinjetointi, eli kuva tummuu tai jopa menee mustaksi reunoista.

Vinjetointi – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Sehän on ihan oletettua kun piirtää pienemmän ympyrän kuin sensori tarvitsee.

 

[Frankie]

Hakkaamisesta tuskin voi puhua, ellet tarkoita selvästi halvempaa/vanhempaa croppirunkoa.

Tein pari vuotta sitten ihan tieteellisen testin aiheesta. Laitoin kamerat jalustalle ja kuvasin vastapäistä rakennustyömaata. Putkena toimi Canonin 100-400 L II, runkoina 90D ja R. Sitten isolta ruudulta 100 % croppia. R vei selkeästi silmätestin.

E. ai niin, tirppakuvat metsässä, R:n kuvat huomattavasti käyttökelpoisempia kuin 90D:n, kun pitää cropata rankasti. Vain keskipäivän auringonvalossa 90D pysyi kyydissä ilman mutinoita. Myin pois.

 

[Esterhaus]

Millaisia kuvia muuten tulee jos laittaa ff kameraan droppikennon putken ja kuvaa ilman croppimodia? Vai antaako kamera kuvata ilman/menee automaattisesti dcoppitilaan?

Riippuu kamerasta. Nikon Z tunnistaa kroppioptiikan ja vaihtaa kroppimoodiin. Sitä en kyllä tiedä, tunnistaako ihan aina ja jokaisen eli perustuuko objektiivin elektroniikaan vai kennolle tulevaan valoon tms.

 

[Frankie]

Millaisia kuvia muuten tulee jos laittaa ff kameraan droppikennon putken ja kuvaa ilman croppimodia? Vai antaako kamera kuvata ilman/menee automaatisesti dcoppitilaan?

Canonilla tuo on hankalaa, jos ei ole peilitön runko adapterilla. Tai oikeastaan fyysisesti mahdotonta, kun tulee kolinaa peilin ja putken kesken. Jouduin kesällä olosuhteiden pakosta kokeilemaan Sigman turistiputkea (18-250 suttu-zoom) peilittömän ff:n kanssa. Laajispäässä armoton vinjetointi, telepäässä muuten ok, mutta kuvanlaatu ei ollut hääppöinen. Hävisi aika 100-0 Sony RX10 mkIV:lle. Tarkennuksenkin kanssa oli aika lottoa. Paremmalla putkella olisi saattanut tulla hiukan siedettävämpää jälkeä.

 

[TommiZeliard]

Tein pari vuotta sitten ihan tieteellisen testin aiheesta. Laitoin kamerat jalustalle ja kuvasin vastapäistä rakennustyömaata. Putkena toimi Canonin 100-400 L II, runkoina 90D ja R. Sitten isolta ruudulta 100 % croppia. R vei selkeästi silmätestin.

E. ai niin, tirppakuvat metsässä, R:n kuvat huomattavasti käyttökelpoisempia kuin 90D:n, kun pitää cropata rankasti. Vain keskipäivän auringonvalossa 90D pysyi kyydissä ilman mutinoita. Myin pois.

Tottakai R näyttää silmällä laadukkaammalta, jos katselet isolta ruudulta 100 % croppia molempien kuvista.

Jos sen sijaan kuvaat samasta paikasta samoilla milleillä samaa kohdetta, ja rajaat kohteen samoin, on 90D:n tarkempi ja siinä on ~saman verran valoa kohteen alueelta, eli 90D:llä on laadukkaampi kuva kohteesta. Tämä tietysti olettaen, että täyskennoa on kropattu >= 1,6x.

Esim.
Canon 90D:n (33 MP APS-C) kuvasta 1,5x-croppikertoimen rajaus kohteesta tuottaa 4640 / 1,5 = 3093 pikseliä korkean kuvan.

Canon R:llä (30 MP FF) samoilla milleillä samalta etäisyydeltä kuvattuna pitää rajata ensin 1,6-croppikertoimella ja sitten vielä 1,5:llä, jotta kuvaan tulee sama rajaus kohteesta. Kuvan korkeudeksi jää 4480 / 1,6 / 1,5 = 1867 pikseliä.

Nyt jos kuvista tulostetaan A4-valokuva, on 90D silmän mukaan tarkempi.

Jos kuvia katselee koko ruudulta, pitäisi olla 8K-näyttö (4320p), jottei katseluohjelman skaalaustapa tekisi vääryyttä 90D-kuvalle, mitä esim. 2160p-näyttö ei sellaisenaan kykene näyttämään. Aina voi toki zoomata, mutta siinä pitää olla tarkkana, jotta tulee verranneeksi kohteen tiettyä osaa samankokoisena molemmista kuvista.

Tuon 90D:n 3093 pikseliä korkean kuvan voi skaalata laadukkaasti 1867 pikseliä korkeaksi. Tämän jälkeen molempia kuvia voi katsella koko ruudulla (tai 100 % koossa) 2160p-näytöllä. Syön laskutikkuni, jos alasskaalauksen ansiosta bayer-filtterin väriepätarkkuudesta eroon päässyt 90D ei ole silminnähden parempi.


Sinun rankasti croppaaminen tirppakuvissa tarkoittanee alle 1,6x, sillä muuten väite ei voi pitää paikkaansa.

Kun cropataan >=1,6x, menettää R valoetunsa vs. 90D, kun sama etäisyys, kohde, putki, millit, aukko ja valotusaika. Molemmat ovat pulassa aivan samaan kellonaikaan.

 

[Frankie]

Jos sen sijaan kuvaat samasta paikasta samoilla milleillä samaa kohdetta, ja rajaat kohteen samoin, on 90D:n tarkempi ja siinä on ~saman verran valoa kohteen alueelta, eli 90D:llä on laadukkaampi kuva kohteesta. Tämä tietysti olettaen, että täyskennoa on kropattu >= 1,6x.

No justhan mä todistin tuon palturiksi.

 

[Frankie]

Kun cropataan >=1,6x, menettää R valoetunsa vs. 90D, kun sama etäisyys, kohde, putki, millit, aukko ja valotusaika. Molemmat ovat pulassa aivan samaan kellonaikaan.

Täyskennoinen ei ole läheskään yhtä pulassa hämärässä kuin 90D.

 

[TommiZeliard]

Täyskennoinen ei ole läheskään yhtä pulassa hämärässä kuin 90D.

Täyskennoisella on etu, kun lopullinen kuva on rajattu enintään 1,6-kertoimella. Tuon rajan kohdalla ja jälkeen Canonilla sekä FF että APS-C keräävät kohteesta yhtä paljon valoa, jolloin kohinat ja värit ovat yhtä laadukkaita, paitsi APS-C on tarkempi ja sillä on bayer-etu, jos sen kuvaa on ollut varaa alasskaalata ja FF:n ei.

 

[Frankie]

Täyskennoisella on etu, kun lopullinen kuva on rajattu enintään 1,6-kertoimella. Tuon rajan kohdalla ja jälkeen Canonilla sekä FF että APS-C keräävät kohteesta yhtä paljon valoa, jolloin kohinat ja värit ovat yhtä laadukkaita, paitsi APS-C on tarkempi ja sillä on bayer-etu, jos sen kuvaa on ollut varaa alasskaalata ja FF:n ei.

Sinä saat teorisoida ihan niin paljon kuin jaksat. Mulle riittää, kun näen konkreettisen lopputuloksen koneen ruudulla. Aika monen tuhannen kuvan kokemuksella R:llä saa käyttökelpoista lopputulosta huomattavasti 90D:tä paremmalla prosentilla.

 

[Ihmemies]

Itse käytän lähinnä 24-50mm polttovälejä, 85mm silloin tällöin. Ff on hyvä näihin, ja suht pieniä laseja saa. Etenkin M-mount lasit ovat todella pieniä ja kevyitä, mutta joillain kameroilla voi reunapiirto olla huonoa kennon paksun lasin vuoksi.

 

[Sorbuss]

Itse vaihdoin kroppikennoisesta A6600:sta täyskennoiseen A7 IV:ään pitkälti paremman etsimen ja ergonomian takia. Selkeästi huomaa että lintuputken kanssa isompaa kameraa käyttäessä etenkään oikea käsi ei mene yhtä jumiin ja kuvaaminen on vaivattomamman tuntuista kun on enemmän nappuloita ja rullia mistä säätää asetuksia lennossa.

1.4x telejatke pitäisi ottaa kokeiluun mutta en ole saanut aikaiseksi + kyttääm käytettyjä.

 

[TommiZeliard]

Sinä saat teorisoida ihan niin paljon kuin jaksat. Mulle riittää, kun näen konkreettisen lopputuloksen koneen ruudulla. Aika monen tuhannen kuvan kokemuksella R:llä saa käyttökelpoista lopputulosta huomattavasti 90D:tä paremmalla prosentilla.

No mennään konkreettisen lopputuloksen kautta.

Olet kertonut oman koneesi ruudulla näkyvistä omista kuvista, joiden perusteella täyskenno voittaa (vaikka cropataan 1,6x tai enemmän). Minun on vaikea sanoa niistä mitään, koska en ole niitä nähnyt.

Mitä olit mieltä laittamistani Kuu-kuvista? Niissä olivat vastakkain Canonin FF R8 ja APS-C R7 samalla RF 100-400:lla samoilla milleillä ja aukolla. Kuu ei valitettavasti ollut aivan samassa vaiheessa, mutta alaosassa varjorajasta reilusti oikealle, niin riittävän hyvin pystyi vertailemaan. Minun silmääni R7 oli tarkempi. Toki nuo olivat jonkun muun ottamia kuvia, joten ei oteta niitä liian vakavasti.

Tein omankin testin, ja näytän kuvat sinullekin. Kaapista löytyi Canon G7 pokkari vuodelta 2006, eli tulee täysi-ikäiseksi. Akussa (7,4 V) oli 7,55 V ja latasin 8,1 V:iin. Sehän mokoma lähti käyntiin, joten testiä pystyyn!

Valaistus vakioitu, kuvausetäisyys 500 cm, jalusta, vakaimet off, 10 s vitka. Kohteena tuotepakkaus (leveys 10,3 cm) teksteineen, pieni neule ja juuttipussukka.

Kamera 1:
Canon G7 2006
10 MP (3648*jotain)
1/1,8"
f = 44,4 mm, todellinen
F4,8
1/13 s
ISO 100 (natiivi olisi ISO 80)
Crop 3x -> kuvan leveys 1216 pikseliä
Bicubic resize, alasskaalaus 707 pikseliä leveäksi vertailukuvaksi

Kamera 2:
Panasonic G80 2016
16 MP (4592*jotain)
4/3"
Olympus 45 mm/F1,8 -prime
f = 45 mm, todellinen
F5
1/25 s
ISO 200 (natiivi)
Crop 6,50x -> kuvan leveys 707 pikseliä, jolloin kohteen rajaus on sama kuin pokkarilla

Molempien polttoväli oli alle millin sisällä sama (44,4 mm vs. 45 mm). Pokkarin aukkoarvo oli inasen parempi i F4.8 vs. F5.0. Pokkarin fyysinen aukko oli halkaisijaltaan 9,25 mm vs. MFT:n 9,0 mm. Riittävän lähellä. Herkkyyden kanssa piti keksiä jotain, sillä Pansun natiivi on 200, mutta vanha pokkari pehmenee sillä jo selvästi. Pokkari sai pitää ISO 100, mikä johti erilaisiin valotusaikoihin. Halusin pitää kiinni tuosta alkuperäisestä FF vs. Croppirunko samalla putkella, milleillä ja aukolla. Valotusajoiksi tulivat pokkarille 1/13 s@ISO100 ja järkkärille 1/25 s@ISO200.

Ensin pokkarivanhus:

Ja sitten 10 v uudempi MFT-järkkäri tarkasti piirtävällä primellä:

Huomaan pokkarin tekstien olevan tarkempia. Google-sanan o-kirjaimet eivät ole ummessa, kuten järkkärillä. QR-koodi on parempi pokkarilla. Google-play -logon värit ovat laadukkaammat pokkarilla. Neuleen värit toistuvat paremmin pokkarilla. Juutissa pokkarilla värisuodattimen vihreät virheet eivät puske läpi.

Miten tämä nyt näin meni, että ikivanha pikkupikselipokkari ohitti järkkärin? Kohde oli sama, kuvausetäisyys oli sama, todellinen polttoväli oli sama ja aukkoarvokin hyvin lähellä, 4,8 vs. 5,0.

Tarkkuuseron selitys on se, että pokkari sai samalla polttovälillä tallennettua enemmän pikseleitä, koska croppikertoimen ero on niin suuri vs. kennojen pikselimäärien neliöjuuren ero. Järkkäri sai samasta kohteesta vain 707 pikseliä leveän kuvan vaikka siinä on 16 MP. Vanha pokkari sai vaatimattomasta 10 MP:stä huolimatta peräti 1216 pikseliä leveän kuvan, minkä ansiosta kirjaimet on mahdollista tallentaa tarkemmin.

Värintoiston ero johtui siitä, että pokkari keräsi enemmän valoa. Kun kohde ja kuvausetäisyys olivat samat, niin ainoa mikä merkkaa, on aukon fyysinen ala kertaa aika.
Pokkari, 9,25 ^ 2 * 1 / 13 = 6,58 nippua valonsäteitä

MFT, 9,0 ^ 2 * 1 / 25 = 3,24 nippua valonsäteitä

Pokkarilla oli tuplasti valmistusaineita kuvan rakentamiseksi, mikä riitti ajamaan uudemman kennon ohi.

Olisin käyttänyt molempiin saman verran valoa, jos kamerat olisivat olleet samaa ikäluokkaa ja saman valmistajan samalla kuvaprossulla.


Edit. Olin katsellut kuvia vain 100 % koossa. Pikseleitä suurentamalla vanhan pokkarin varjoista suurenee kohina näkyviin. Olisi sittenkin pitänyt kuvata pokkarin natiiviherkkyydellä, eli ISO 80, eikä sekään olisi kokonaan estänyt tuota suurentamalla esiin nousevaa kohinaa. Kennon 18 vuoden ikä alkaa painaa.

Tässä vielä alasskaalaamaton pokkarin 3x-crop, eli 1216 pikseliä leveä kuva. Siinä tekstejä pystyy lukemaan vielä paremmin. Molempien kameroiden tarkennus oli laatikon yläosan pieniin teksteihin.

 

[henee]

No mennään konkreettisen lopputuloksen kautta.

Olet kertonut oman koneesi ruudulla näkyvistä omista kuvista, joiden perusteella täyskenno voittaa (vaikka cropataan 1,6x tai enemmän). Minun on vaikea sanoa niistä mitään, koska en ole niitä nähnyt.

Mitä olit mieltä laittamistani Kuu-kuvista? Niissä olivat vastakkain Canonin FF R8 ja APS-C R7 samalla RF 100-400:lla samoilla milleillä ja aukolla. Kuu ei valitettavasti ollut aivan samassa vaiheessa, mutta alaosassa varjorajasta reilusti oikealle, niin riittävän hyvin pystyi vertailemaan. Minun silmääni R7 oli tarkempi. Toki nuo olivat jonkun muun ottamia kuvia, joten ei oteta niitä liian vakavasti.

Tein omankin testin, ja näytän kuvat sinullekin. Kaapista löytyi Canon G7 pokkari vuodelta 2006, eli tulee täysi-ikäiseksi. Akussa (7,4 V) oli 7,55 V ja latasin 8,1 V:iin. Sehän mokoma lähti käyntiin, joten testiä pystyyn!

Valaistus vakioitu, kuvausetäisyys 500 cm, jalusta, vakaimet off, 10 s vitka. Kohteena tuotepakkaus (leveys 10,3 cm) teksteineen, pieni neule ja juuttipussukka.

Kamera 1:
Canon G7 2006
10 MP (3648*jotain)
1/1,8"
f = 44,4 mm, todellinen
F4,8
1/13 s
ISO 100 (natiivi olisi ISO 80)
Crop 3x -> kuvan leveys 1216 pikseliä
Bicubic resize, alasskaalaus 707 pikseliä leveäksi vertailukuvaksi

Kamera 2:
Panasonic G80 2016
16 MP (4592*jotain)
4/3"
Olympus 45 mm/F1,8 -prime
f = 45 mm, todellinen
F5
1/25 s
ISO 200 (natiivi)
Crop 6,50x -> kuvan leveys 707 pikseliä, jolloin kohteen rajaus on sama kuin pokkarilla

Molempien polttoväli oli alle millin sisällä sama (44,4 mm vs. 45 mm). Pokkarin aukkoarvo oli inasen parempi i F4.8 vs. F5.0. Pokkarin fyysinen aukko oli halkaisijaltaan 9,25 mm vs. MFT:n 9,0 mm. Riittävän lähellä. Herkkyyden kanssa piti keksiä jotain, sillä Pansun natiivi on 200, mutta vanha pokkari pehmenee sillä jo selvästi. Pokkari sai pitää ISO 100, mikä johti erilaisiin valotusaikoihin. Halusin pitää kiinni tuosta alkuperäisestä FF vs. Croppirunko samalla putkella, milleillä ja aukolla. Valotusajoiksi tulivat pokkarille 1/13 s@ISO100 ja järkkärille 1/25 s@ISO200.

Ensin pokkarivanhus:


Ja sitten 10 v uudempi MFT-järkkäri tarkasti piirtävällä primellä:


Huomaan pokkarin tekstien olevan tarkempia. Google-sanan o-kirjaimet eivät ole ummessa, kuten järkkärillä. QR-koodi on parempi pokkarilla. Google-play -logon värit ovat laadukkaammat pokkarilla. Neuleen värit toistuvat paremmin pokkarilla. Juutissa pokkarilla värisuodattimen vihreät virheet eivät puske läpi.

Miten tämä nyt näin meni, että ikivanha pikkupikselipokkari ohitti järkkärin? Kohde oli sama, kuvausetäisyys oli sama, todellinen polttoväli oli sama ja aukkoarvokin hyvin lähellä, 4,8 vs. 5,0.

Tarkkuuseron selitys on se, että pokkari sai samalla polttovälillä tallennettua enemmän pikseleitä, koska croppikertoimen ero on niin suuri vs. kennojen pikselimäärien neliöjuuren ero. Järkkäri sai samasta kohteesta vain 707 pikseliä leveän kuvan vaikka siinä on 16 MP. Vanha pokkari sai vaatimattomasta 10 MP:stä huolimatta peräti 1216 pikseliä leveän kuvan, minkä ansiosta kirjaimet on mahdollista tallentaa tarkemmin.

Värintoiston ero johtui siitä, että pokkari keräsi enemmän valoa. Kun kohde ja kuvausetäisyys olivat samat, niin ainoa mikä merkkaa, on aukon fyysinen ala kertaa aika.
Pokkari, 9,25 ^ 2 * 1 / 13 = 6,58 nippua valonsäteitä

MFT, 9,0 ^ 2 * 1 / 25 = 3,24 nippua valonsäteitä

Pokkarilla oli tuplasti valmistusaineita kuvan rakentamiseksi, mikä riitti ajamaan uudemman kennon ohi.

Olisin käyttänyt molempiin saman verran valoa, jos kamerat olisivat olleet samaa ikäluokkaa ja saman valmistajan samalla kuvaprossulla.


Edit. Olin katsellut kuvia vain 100 % koossa. Pikseleitä suurentamalla vanhan pokkarin varjoista suurenee kohina näkyviin. Olisi sittenkin pitänyt kuvata pokkarin natiiviherkkyydellä, eli ISO 80, eikä sekään olisi kokonaan estänyt tuota suurentamalla esiin nousevaa kohinaa. Kennon 18 vuoden ikä alkaa painaa.

Tässä vielä alasskaalaamaton pokkarin 3x-crop, eli 1216 pikseliä leveä kuva. Siinä tekstejä pystyy lukemaan vielä paremmin. Molempien kameroiden tarkennus oli laatikon yläosan pieniin teksteihin.

Ei voi muutakuin hattua nostaa pioneerityöstä ja erinomaisen selkeistä esimerkeistä.

 

[Esterhaus]

Esimerkit oli selkeitä ja silti väitän saavani melko uudenaikaisella FF-kennoisella kamerallani tai vaikka 12 vuotta vanhalla sellaisellani paljon enemmän käyttökelpoisia kuvia kuin saisin 18 vuotta vanhalla Canon G7:llä. Jos alan harrastaa QR-koodien kuvaamista niin sitten voi mieleni muuttua.

edit Tuo lähti siitä että @Frankie saa mielestään R:llä enemmän käyttökelpoisia kuvia kuin 90D:llä. Oma kokemukseni on että kuvan käyttökelpoisuudessa on aika paljon muutakin kuin äärimmäinen tarkkuus monen sadan prosentin suurennoksessa.

Itselläni samantyylisiä kokemuksia, FF:llä tullut parempaa kuin pienempikennoisilla ja viimeisimmät vertailut kameroiden välillä, lähestulkoon saman aikakauden FF ja APS-C kennot, tosin eri merkin kameroista joiden välillä monia eroja.

 

[Esterhaus]

Jatketaan vielä. Noissa ^ minun kameroissani se APS-C:llä olevakin oli kontrolloiduissa olosuhteissa testien mukaan erittäin vähän kohisevalla kennolla oleva hyvän kuvanlaadun tuottava kamera. Silti sillä oli valaistukseltaan vaihtelevissa oloissa tai korkeilla herkkyyksillä vaikeampi saada kunnollista kuvaa kuin oli jopa vanhalla vm. 2010 FF-kamerallani. Nykyinen peilitön FF on sitten aivan eri maailmasta joka asiassa vaikka kameroiden perustekniikan iällä vs. se kroppikamera on vain pieni ero. Mutta nämä tämmöisiä omia mielipiteitä eivätkä perustu mihinkään kunnolliseen vakioituun testailuun. Mutta jos yhdellä saa onnistuneita kuvia enemmän ja toisella vähemmän, niin kai siinä kuvaajalle itselleen olennainen ero on.

 

[TommiZeliard]

Esimerkit oli selkeitä ja silti väitän saavani melko uudenaikaisella FF-kennoisella kamerallani tai vaikka 12 vuotta vanhalla sellaisellani paljon enemmän käyttökelpoisia kuvia kuin saisin 18 vuotta vanhalla Canon G7:llä. Jos alan harrastaa QR-koodien kuvaamista niin sitten voi mieleni muuttua.

edit Tuo lähti siitä että @Frankie saa mielestään R:llä enemmän käyttökelpoisia kuvia kuin 90D:llä. Oma kokemukseni on että kuvan käyttökelpoisuudessa on aika paljon muutakin kuin äärimmäinen tarkkuus monen sadan prosentin suurennoksessa.

Itselläni samantyylisiä kokemuksia, FF:llä tullut parempaa kuin pienempikennoisilla ja viimeisimmät vertailut kameroiden välillä, lähestulkoon saman aikakauden FF ja APS-C kennot, tosin eri merkin kameroista joiden välillä monia eroja.

Uskon kyllä, että sinä ja @Frankie saatte FF:llä enemmän käyttökelpoisia kuvia kuin croppirungolla. Niin se menee muillakin, kun FF:stä cropataan alle croppikertoimen verran. Tällöin FF:n kuvassa on aineksina enemmän valoa, eli laadukkaampi kuva.

Nyt kuitenkin Frankie yrittää kiistää croppirunkojen yhden harvoista eduista, eli pienemmän pikselikoon tuoman edun tarkkuudessa silloin kun FF rajataan croppikertoimen verran tai enemmän. Tuossa tilanteessa croppikenno kerää käytännössä yhtä paljon valoa, jos objektiivi ja valotusaika ovat samat, eli kohina ja värit samaa tasoa, mutta kroppirunko voittaa tarkkuuden.

Panasonic G9 II 25 MP MFT 2x -> FF pitäisi olla noin 100 MP (sellaista ei ole)

Canon R7 33 MP APS-C 1,6x -> FF pitäisi olla 84 MP (ei löydy)

Fuji X-T5 40 MP APS-C 1,5x -> FF pitäisi olla 90 MP (ei löydy)

Mikään FF ei tuota samalla putkella samoilla milleillä kuvattuna yhtä tarkkaa jälkeä, jos kohde on niin kaukana/pieni, että FF:llä pitää rajata croppikertoimen verran tai enemmän. Lähimmäksi pääsee Sony a7R IV 61 MP FF, mutta sekin huutaa telejatketta apuun em. kolmikkoa aiemmin. Olettaen, että kaikilla edelleen kuvattiin samalla putkella samoilla fyysisellä milleillä ja FF:llä cropataan vähintään croppikertoimen verran..

Mitä ilmeisimmin sinä ja Frankie ette enimmäkseen croppaa tuonne asti, jolloin FF:n valonkeräysetu säilyy ja pikselitkin riittävät.

Pitäisi kuitenkin olla kanttia tunnustaa pikkukennon voitto niissä erikoistilanteissa, joissa voitto sille kuuluu, eli kun:
-sama putki
-sama kohde
-sama kohteen rajaus lopullisessa kuvassa
-sama etäisyys
-samat fyysiset millit
-sama aukko
-sama valotusaika
-FF cropataan vähintään croppikertoimen verran

= Sekä FF että croppikenno keräävät yhtä paljon valoa kohteen lopullisen rajauksen alueelta (yhtä hyvä kohina ja värit), joten molemmat ovat hämärtyvässä metsässä vaikeuksissa täsmälleen samaan kellonaikaan. Croppikennolla on harvinaisesti etu puolellaan, sillä sen kuvat ovat lähes poikkeuksetta tarkempia suuremman kohteen alueelta kerätyn pikselimäärän ansiosta. Kokonaisuutena croppikennon kuvat ovat siis keskimäärin parempia tuollaisessa tilanteessa. Sama kohina sekä värit, ja bonuksena tarkemmat kuvat, mikä alkaa olla aika oleellinen asia tuossa tilanteessa, kun esim. 24 MP FF:ä on cropattu vähintään 1,5x tai MFT:n verrattaessa vähintään 2x. Jälkimmäisessä 24 MP FF:n kuvissa on enää korkeintaan 6 MP. Lintukuvaaja croppaa MFT:lläkin helposti 2x, joten 24 MP FF:n kuvat ovat siinä vaiheessa enää 1,5 MP, missä vaiheessa herkästi aletaankin selailemaan tekejatkehinnastoa.

 

[kjns]

= Sekä FF että croppikenno keräävät yhtä paljon valoa kohteen lopullisen rajauksen alueelta (yhtä hyvä kohina ja värit), joten molemmat ovat hämärtyvässä metsässä vaikeuksissa täsmälleen samaan kellonaikaan. Croppikennolla on harvinaisesti etu puolellaan, sillä sen kuvat ovat lähes poikkeuksetta tarkempia suuremman kohteen alueelta kerätyn pikselimäärän ansiosta. Kokonaisuutena croppikennon kuvat ovat siis keskimäärin parempia tuollaisessa tilanteessa. Sama kohina sekä värit, ja bonuksena tarkemmat kuvat, mikä alkaa olla aika oleellinen asia tuossa tilanteessa, kun esim. 24 MP FF:ä on cropattu vähintään 1,5x tai MFT:n verrattaessa vähintään 2x. Jälkimmäisessä 24 MP FF:n kuvissa on enää korkeintaan 6 MP. Lintukuvaaja croppaa MFT:lläkin helposti 2x, joten 24 MP FF:n kuvat ovat siinä vaiheessa enää 1,5 MP, missä vaiheessa herkästi aletaankin selailemaan tekejatkehinnastoa.

Tässä nyt vaan unohdetaan ne kennojen väliset erot, eli vaikka optiikka kerää saman määrän valoa kennolle, voi siinä olla (ja todennäköisesti onkin) eroa minkä verran siitä valosta kenno saa kerättyä talteen ja millaisella "hyötysuhteella". Varmaan tänä maailman aikana on jo selvää että resoluutio != kuvanlaatu ja siihen "kuinka hyvän" kuvan saat vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkästään optiikan kennolle tuoman valon määrä tai pikseleiden lukumäärä tällä alueella.

Tärkeimpinä vaikuttavina tekijöinä nyt ehkä kennon QE (quantum efficiency), eli kuinka suuren osan kennolle osuvista fotoneista kenno pystyy muuttamaan elektroneiksi ja siten signaaliksi, toinen vahvasti vaikuttava asia mikä tekee eroa on SNR (signal to noise ratio) eli kennon signaali-kohinasuhde ja päälle vielä DR (dynamic range) eli kennon dynaaminen alue kuinka suurista kirkkauseroista kenno selviää ("mustasta valkoiseen alueen laajuus").

Karkeana yleistyksenä pääsääntöisesti suurempi pikseli pystyy keräämään enemmän valoa alueeltaan kuin pieni pikseli, mikä on se syy miksi nykyisissä kännyköissäkin nämä 50-100 megapikselin kennot käyttää pixel binningiä joissa sidotaan tyypillisesti 2x2 gridillä pikseleitä yhdeksi isommaksi pikseliksi ja lasketaan niiden signaalit yhteen. Lisäksi pienissä pikseleissä on tyypillisesti huonompi SNR kuin isommissa.

Etenkin subjektiivisesti (silmämääräisesti) tarkastellen on ihan täysin mahdollista että alhaisemman resoluution kuva-alalla tarjoava FF-kamera voi tuottaa "paremman näköisiä" kuvia kuin enemmän pikseleitä tarjoava croppi.

 

[Frankie]

Etenkin subjektiivisesti (silmämääräisesti) tarkastellen on ihan täysin mahdollista että alhaisemman resoluution kuva-alalla tarjoava FF-kamera voi tuottaa "paremman näköisiä" kuvia kuin enemmän pikseleitä tarjoava croppi.

Juu. Ja minä olen koko aika puhunut lähinnä lintukuvaamisesta ja käytännön tilanteista. Käytännössä olet suurimman osan aikaa vajaassa valossa ja kuvaat käsivaralta. Ruutupaperilaskelmat voi siinä vaiheessa rutata roskikseen. Suorassa auringonvalossa erot tietysti pienenevät, kun ne pikkupikkelssit eivät ole täysin kusessa niiden nollien ja ykkösten välillä arpoessaan.

DISCLAIMER: Canonin tuoreimmista APS-C peilittömistä mulla ei ole omaa kokemusta. Ne ovat kuulemma aika petoja tarkentamaan. Hiukan houkuttelisi kyllä. Jos nyt kuitenkin ensin opettelisi käyttämään tuota räksää tällä kaudella, kun viime kausi jäi erinäisistä syistä hiukan vajaaksi. Sen valikkohelvetti ei oikein heuristiikalla juhli. Ja pönötyksestä lentoasetuksiin vaihtokin vaatii valikossa käynnin. Tietoinen kompromissihankinta se oli joka tapauksessa. On siinä hyviäkin puolia.

 

[Esterhaus]

Juu. Ja minä olen koko aika puhunut lähinnä lintukuvaamisesta ja käytännön tilanteista. Käytännössä olet suurimman osan aikaa vajaassa valossa ja kuvaat käsivaralta. Ruutupaperilaskelmat voi siinä vaiheessa rutata roskikseen. Suorassa auringonvalossa erot tietysti pienenevät, kun ne pikkupikkelssit eivät ole täysin kusessa niiden nollien ja ykkösten välillä arpoessaan.

DISCLAIMER: Canonin tuoreimmista APS-C peilittömistä mulla ei ole omaa kokemusta. Ne ovat kuulemma aika petoja tarkentamaan. Hiukan houkuttelisi kyllä. Jos nyt kuitenkin ensin opettelisi käyttämään tuota räksää tällä kaudella, kun viime kausi jäi erinäisistä syistä hiukan vajaaksi. Sen valikkohelvetti ei oikein heuristiikalla juhli. Ja pönötyksestä lentoasetuksiin vaihtokin vaatii valikossa käynnin. Tietoinen kompromissihankinta se oli joka tapauksessa. On siinä hyviäkin puolia.

Eikös Canonissakin ole mahdollista tallentaa omia vakioasetuksia niin saa vaihdettua lentoasetuksista pönötykseen vaihdot nopeasti? Tarkennustila, kuvaustila ja auto-iso minimisuljinnopeudella jne. luulisi saavan talteen. Onko ne nyt Canonilla nimeltään C1 - C3 ja valitaan kuvaustilakiekolla.

 

[Frankie]

Eikös Canonissakin ole mahdollista tallentaa omia vakioasetuksia niin saa vaihdettua lentoasetuksista pönötykseen vaihdot nopeasti? Tarkennustila, kuvaustila ja auto-iso minimisuljinnopeudella jne. luulisi saavan talteen. Onko ne nyt Canonilla nimeltään C1 - C3 ja valitaan kuvaustilakiekolla.

Joo, siinä se on toteutettu käyttäjäystävällisesti ja mullakin käytössä. Puhuin siis tuosta Sony RX10:stä, kavereiden kesken räksä. Siinä tallennetut asetukset pitää kaivaa valikon kautta Fn-napilla (ulkomuistista tämä). Hiukan ehkä huolimattomasti tuossa edellisessä viestissä, kun tuli pyyhittyä turhaa jorinaa pois kesken kirjoittelun.