Croppikenno käyttää pienemmän osan piirtoympyrää hyödyksi, mikä johtaa:
Näin on. Minulla on Micro Four Thirds -kamera, jonka kroppikerroin on 2. Kun laitan siihen vanhan Canon FD 50mm f/1.4 (täyskennofilmille suunnitellun) objektiivini kiinni, niin se objektiivi on edelleen 50mm f/1.4. Kuitenkin koska kamerani kennon pinta-ala on noin neljäosa siitä mitä tarvittaisiin että piirtoympyrä peittäisi sen, niin ainoastaan 1/4 valosta tulee käytettyä niinkuin linssin suunnittelija oli alunperin ajatellut. Käytännössä objektiivi vastaa kuvakulmaltaan täyskennokamerassa 100mm objektiivia. Valoa se pystyy toimittamaan kennolle yhtä paljon kuin f/2.8 objektiivi täyskennokamerassa. Mutta edelleen aukko on f/1.4. Mutta: jos laitan objektiivin ja kameran väliin polttovälin lyhentäjän (focal reducer) kuten MetaBones SpeedBooster 1.4x:n, niin objektiivini polttoväli muuttuu: Siitä tuleekin 35mm f/1.0. Nyt ainoastaan puolet valosta menee harakoille. Mutta: täyskennokamerassa se 50mm f/1.4 keräisi silti kaksi kertaa enemmän valoa, siitäkin huolimatta että F-luku on minulla pienempi. Täyskennosysteemi on "valovoimaisempi".
Kun puhutaan valovoimasta ja jos sitä käytetään synonyyminä aukolle, niin on olemassa väärinymmärryksen vaara. Mielestäni on parempi käyttää eksakteja termejä eikä ammattislangia. Valovoima != F-luku != aukon koko. Käytännössä joo puhutaan aukosta tai jopa lasin nopeudesta viitaten samaan asiaan, tämä ei itseäni haittaa mutta asiaan perehtymättömälle saattaa olla harhaanjohtavaa.
Kyllä ainakin minulle aiheutti enemmän iloa. Tässä kun on vielä aika alkumatkalla kuvaustaipaleensa kanssa, niin näitä on tullut pähkyröityä. Ainakin itseni on tosi vaikea tajuta, mitä kuvaamiseen liittyvää parametria minun pitäisi muuttaa jotta kuvasta tulisi halutunlainen, jos en ymmärrä mitä ne parametrit pohjimmiltaan tarkoittavat. ISO ja valotusaika ovat selkeitä ja ykskäsitteisiä, f-luku ei todellakaan. Puolet ajasta sitä käyttävät ihmiset eivät itsekään tunnu ihan tietävän mitä lukuun liittyvää aspektia loppujen lopuksi tarkoittavat (en viittaa mitenkään erityisesti tähän ketjuun, vaan yleisesti Youtube-videoihin ja foorumeihin).
Jos puhutaan aukosta, niin mitä isompi aukko, sitä enemmän saadaan kennolle valoa. Enemmän valoa tarkoittaa että voidaan pudottaa herkkyyttä ja/tai lyhentää valotusaikaa, jolloin saadaan teknisesti parempilaatuisia kuvia. MUTTA: Kun kasvatetaan aukkoa, hävitään kuvan tarkkuudessa. Nimittäin isommalla aukolla pienempi osa kuvasta (syvyyssuunnassa) on tarkka. Muuta ymmärrettävää ei oikeastaan ole, paitsi että aukon säätöjen ääripäissä terävyys ja muut optiset ominaisuudet saattavat kärsiä. Tosin kun lähdetää vertailemaan kameroita joissa on erikokoiset kennot, niin homma menee mutkikkaammaksi (muttei mitenkään mahdottoman vaikeaksi).
Hyviä huomiota. Iso F:hän on pienen äffän käänteisluku, siis F = 1/f. Ison äffän (F) tapauksessa isompi luku tarkoittaa isompaa aukkoa. Tämä poistaa käänteisyyden ongelman. Vastaavasti valotusajasta (exposure time) puhuttaessa on mielestäni parempi käyttää termiä sulijinnopeus (shutter speed). Näin päästään taas siihen että isompi luku on "parempi".
Jeps, ne jotka ei ymmärrä niin katsokaa tämä. Valovoimaltaan se f1.8 linssi eri kennolla yhä se f1.8
Jep, linssi on se mikä se on, vaikkapa FF 600 mm/F6,3.
Jep, nimenomaan tässä kohtaa huomaa että aivot alkavat mennä solmuun, vaikka oman kameran kanssa perusteet alkaakin olla jo hallussa.
Tässäpäs tämä oikeastaan olikin, mikä pitkään hämmensi ja vaati 1+1 -laskentaa: kädessä kaksi objektiivia, toinen fyysisesti pienikokoinen prime, f-luku 1,7 ja toinen fyysisesti isokokoisempi prime, jossa f-luku 1,8. Silmällä näkee että isomman f-luvun omaavasta objektiivista mahtuu enemmän valoa läpi, eli f-luku ei korreloi aukon koon kanssa. Vaikka f-lukua puhekielessä käytetään kertomaan "aukon kokoa". Aikansa otti, ennen kuin tajusi että miksi luku ei ole sellaisenaan verrannollinen eri objektiivien välillä.
Se on F1,8, jos ei katso koko valokuvaa, vaan vain sitä millaisen ISO-arvon kamera valitsee tietyllä valotusajalla. Ja ISO-arvo on vain kuvan ottamisen jälkeen tapahtuvaa analogisen jännitetason nostamista ennen AD-muunninta. Suurella kennolla jännitettä tarvitsee nostaa vähemmän kuin pienellä kennolla, vaikka molempien ruuduilla lukisi sama ISO-arvo. Numeroita vain, mitkä eivät ole vertailukelpoisia.
Kyllä, optiikan valovoima säilyy samana kennon koosta riippumatta, eli kukaan ei tule irrottamaan F1,8-merkintää objektiivista, ja valoa tulee ihan entiseen tahtiin per ala. Mutta koska juuri ala riippuu siitä kennon koosta, niin täyskenno kerää kroppia nopeammin fotoneita samalla objektiivilla (olettaen, että se on FF-objektiivi). Valotusarvotkin säilyvät samana, mutta täyskennon ISO 1 600 ei vastaa samaa jännitteen (kohinan) nostamista kuin kropin ISO 1 600. Täyskenno keräsi enemmän valoa samalla aukkoarvolla ja valotusajalla. Tuo asetettu (tai automatiikan arpoma) ISO 1 600 ohjaa täyskennokameraa kuvan ottamisen jälkeen vahvistamaan jännitettä hiukan. Sama ISO 1 600 -ohje ohjaa kroppirungossa vahvistamaan jännitettä reilusti, jotta siitä vähäisemmän valomäärän kuvasta tulisi kropilla yhtä kirkas kuva kuin täyskennolla. Samoilla valotusarvoilla on tarkoitus tulla samoissa olosuhteissa yhtä kirkas kuva kennon koosta riippumatta.
Esimerkkikuvissasi on valotusvirhe, 1/3s f1.8 iso1000 ei vastaa 1/3s f/4 iso6400 jälkimmäisen ollessa 1/3 aukkoa kirkkaampi ja mitä lähemmäs histogrammi oikeaa laitaa menee sitä vähemmän näkyvää kohinaa kuvaan tulee.
m.dpreview.com
Valon etäisyys kohteesta on se, joka vaikuttaa "normaalietäisyyksillä" kuvan kokonaiskirkkauteen, ei kameran etäisyys kohteesta jos rajaus pysyy samana, tämäkin voidaan helposti todentaa ottamalla esimerkiksi kuva valkoisesta seinästä metrin ja kymmenen metrin päästä samoilla asetuksilla.
Jos kohde on objektiivin piirtoympyrän sisällä niin valon tulokulmalla ei ole mitään merkitystä ellei puhuta korkean suurennoksen makrokuvauksesta tai tulokulmasta takalinssiltä kennolle ja tässäkin tapauksessa kyse on laajakulmista, joiden takalinssi tulee lähelle kennoa ja (täys)kennon reunoille valo tulee suuressa kulmassa vähentäen terävyyttä.
Normaalietäisyyksillä valonlähteen etäisyys kohteesta tottakai vähentää valon määrää, mutta edelleenkään kameran etäisyys kohteesta ei merkitse mitään. Laita taskulamppu osoittamaan kohti seinää ja ota siitä kuva metrin ja kymmenen metrin päästä samoilla asetuksilla
Aikanaan pohdin m43 ja täyden kennon kameran välillä. Päädyin sitten sonyn täyskennoiseen kun 200-600mm oli käytettynä myynnissä.
Tietenkin, koska valotuksessa käytetty järjestelmä on tehty juuri tuota varten, eli samat asetukset antaa saman kirkkauden riippumatta objektiivin polttovälistä. Kauempaa kuvattaessa käytetään kuitenkin paljon suuremmalta alalta valoa keräävää objektiivia saman kirkkauden saavuttamiseksi. Esimerkiksi 50mm f/2 vs 100mm f/2 kirkkaus on sama ja kerättyjen fotonien määrä on suunnilleen sama, 100mm f/2 objektiivilla valoa kerätään isommalta alalta, mikä peittää kohteesta katsottuna saman avaruuskulman kuin 50mm f/2 puolesta välistä. Tässä myös syy miksi objektiivien polttovälin kasvaessa kasvaa myös objektiivin halkaisija, samaan kuvan kirkkauteen vaaditaan suurempi pinta-ala miltä fotoneja kerätään(etulinssi + aukko).
Seinän kirkkaus on sama, vaikka kuvattaisiin samalla 28mm f/8 objektiivilla läheltä ja kaukaa, kuvan kokonaiskirkkaus voi toki muuttua jos seinän ympäriltä tulee esimerkiksi pimeä yömaisema näkyviin, mutta etäisyys kohteesta ei vaikuta valotukseen normaalietäisyyksillä.
En missään vaiheessa väittänyt muuta, seinän kirkkaus esimerkkisi kuvissa on sama, mutta kennolle osuu täysin eri määrä fotoneja seinän alueelta, mitkä kauempaa kuvatessa peittää pienemmän alueen kennosta samalla kirkkaudella.
Englanniksi tuo osa on negative space, kutsutaan sitä suomeksi vaikka negatiiviseksi tilaksi. Maalaustaiteessa tyypillisesti kaikki on tarkkaa (laaja syväterävyys). Maalaustaidetta katsellessa usein kiinnitänkin erityisestä huomiota negatiivisen tilan käyttöön. Maisemakuvissa yleensä isossa osassa kuvaa ei ole mitään mielenkiintoista, vaan siinä voi olla esim. taivasta tai merta. Tämä ei johdu maalarin laiskuudesta, vaan sitä että taidemaalari maalaa "täydellistä valokuvaa". Hyvässä maalauksessa ei ole mitään liikaa, eikä mitään liian vähän, kaikki on paikallaan ja kaikkea on oikeassa suhteessa. Samaan voi pyrkiä (maisema)valokuvauksessa ja maalauksia katsoessa miettiä mitä teoksen tekijän pään sisällä on maalatessa liikkunut. Yleensä hyvätkään maisemavalokuvat eivät ole sommittelultaan "täydellisiä" ("olisipa kiva kun tuo paikalle oivallisesti sopinut lintuparvi lentäisi toiseen suuntaan ja olisi hieman enemmän vasemmalla"), joskin valokuvauksessa eittämättä tavoitellaan myös eri asioita kuin esim. romantiikan ajan maisemakuvissa.
Kuten todettua, isommalla kennolla ja valovoimaisella objektiivilla kuvaaminen on huolettomampaa, koska negatiivinen tila on helppo luoda. Huolettomuutta lisää myös että laatua riittää kuvan voimakkaaseenkin uudelleenrajaukseen ja esim. vastavaloon kuvatessa on helpompi jälkikäteen editoida kuva sellaiseksi että taivas saadaan näkymään siniseltä ja kohdekin jotenkin järkevänä. Pienemmällä kennolla / alhaisemmalla valovoimalla joutuu tarkemmin miettimään esim. valotusasetuksia. Kun tietää miten kamera toimii ja tuntee kameransa kuin omat taskunsa, pystyy esim. kuvanvaikaimesta repimään kaiken potentiaalin irti. Jos on aikaa ja mielenkiintoa, muttei rahaa tai lihaksia, niin halvemmalla ja pienemmällä kamerasysteemilläkin pääsee aika pitkälle kun tietää mitä tekee.
Tein tietoisen valotusvirheen:Esimerkkikuvissasi on valotusvirhe, 1/3s f1.8 iso1000 ei vastaa 1/3s f/4 iso6400 jälkimmäisen ollessa 1/3 aukkoa kirkkaampi ja mitä lähemmäs histogrammi oikeaa laitaa menee sitä vähemmän näkyvää kohinaa kuvaan tulee.
Kennon koko ei vaikuta kerätyn valon määrään vaan ainoastaan pinta-alaan, jolla piirtoympyrän valo kerätään. Piirtoympyrältä kroppaamalla ei menetetä valonvoimakkuutta vaan ainoastaan jätetään osalle alasta lankeava valo käyttämättä. Valotuksen aikana per neliö fotoneita tulee optiikan läpi sama määrä kennon koosta riippumatta ja pikselikoko määrittää miten paljon luku- ja vahvistuskohinaa kuvaan tulee. Jos pikselikoko on sama sensorien välillä tekniikan ollessa samaa sukupolvea ilman erikoisuuksia niin kuvassa ei ole käytännön eroa.
The effect of pixel size on noise
A quick look at why, in most circumstances, a larger sensor will make much more difference to your images quality than the size of your pixels.
Valon etäisyys kohteesta on se, joka vaikuttaa "normaalietäisyyksillä" kuvan kokonaiskirkkauteen, ei kameran etäisyys kohteesta jos rajaus pysyy samana, tämäkin voidaan helposti todentaa ottamalla esimerkiksi kuva valkoisesta seinästä metrin ja kymmenen metrin päästä samoilla asetuksilla.
Jos kohde on objektiivin piirtoympyrän sisällä niin valon tulokulmalla ei ole mitään merkitystä ellei puhuta korkean suurennoksen makrokuvauksesta tai tulokulmasta takalinssiltä kennolle ja tässäkin tapauksessa kyse on laajakulmista, joiden takalinssi tulee lähelle kennoa ja (täys)kennon reunoille valo tulee suuressa kulmassa vähentäen terävyyttä.
Normaalietäisyyksillä valonlähteen etäisyys kohteesta tottakai vähentää valon määrää, mutta edelleenkään kameran etäisyys kohteesta ei merkitse mitään. Laita taskulamppu osoittamaan kohti seinää ja ota siitä kuva metrin ja kymmenen metrin päästä samoilla asetuksilla
www.dpreview.com
RF-bajonetti?
On, jo 90-luvulta tuttu "keksintö"
Tuon kun saisi integroitua yhdelle piirille "täysikokoisella" kennolla ilman mitään lisäpalikoita niin olisin kiinnostunut. Akku/muisti jolla saisi otettua mahtuisi 96 (raw) otosta riittäisi minulle.
Itse olen odottanut 15 vuotta, tai sanotaanko näin että viimeiseen 10 vuoteen en enää ole odottanut.
Äläs nyt, siinä joutuu käyttämään aivoja kun ei ole auto-ISOa (ASAa).
En ole ihan uusimpia filmiemulointifilttereitä kokeillut joko niillä saa autenttista lopputulosta? Dynaamiikkakaan ei taida olla enää digillä huonompi.
Päinvastoin, neulanäyttö etsimessä ja aurkkorengas objektiivissa,
Itsellä jokin vastaava "filter wrech set" toiminut tässä hyvin. Omani ostin Amazon de kautta.
Nippusiteistä ja leveästä kuminauhasta saa kanssa rakenneltua toimivan työkalun.
Samaten sopivan kaapelin/johdon voi pyöräyttää filtterin ympäri ja vääntää sillä.
Mietin, auttaisiko jos laittaa pakastimeen. Toisaalta heti sekuntti kun kirjoitin viestin se läks irti ihan niinkuin ei olisi ollut koskaan jumissa. Tiedä mikä sen sitten jumitti, liekö joku roska joka sitten sopivasti liikahti pois kriittisestä kohtaa.
Joo, samaa suositteli Seppälän Jyri Fotomonzasta.
Harmi vaan että pitkässä päässä F9...kysymys herää että mikä on arvo ~600mm kohdalla mikä nyt riittää suurinpaan osaan kohteista. Loput 200mm olisi kiva extraa hyviin olosuhteisiin.Ei nämä vanhojen peilillisten kameroiden pdaf vaan toimi kovin hyvin. Nikonin omilla linsseillä keskimäärin paremmin kuin 3rd party.Meinaa pää räjähtää kun yrittää kelata noita aukko/valovoima/syvyysterävyys/kennokoko asioita
Noh tässä on nyt talvi aikaa miettiä peliliikettä että saa lintujen pesintään mennessä kalustoon päivityksen. En nyt aivan kohtuuttomia vaadi mutta sanotaanko että 25% parempi suorituskyky vähän hämärämmässä 90d + tamron 100-400mm pelastaisi kymmeniä kuvia per reissu. Ehkä kerkeää tulemaan jotain mielenkiintoista uutta tavaraakin markkinoille.
Jos täyskennoiseen siirtyisi, niin ihan kohta julkaistava ( Canon RF 200-800mm f/6.3-9 IS coming on November 2, 2023 ) canonin 200-800mm aiheuttaa pientä kuolan valumista suupielistä millimetrien suhteen
Sitten ostin käytettynä joku aika sitten Sigman 35mm art f1.4 linssin jos vaikka kiinnostaisi kuvailla jotain muutakin kuin lintuja. En tiedä missä on vika (vai ominaisuus) että tarkennus etsimen kautta tuntuu olevan (varsinkin yhtään hämärämmässä) ihan mitä sattuu. Sain kamerasta säädettyä tarkennusetäisyyttä mikä hieman paransi tilannetta. Mutta kun saa tarkennuksen toimimaan tietyllä etäisyydellä se onkin väärin toisella.
Sen sijaan jos räpäyttää peilin ylös ja tarkentaa suoraan kennolta niin tarkennus on _joka_ kerta aivan 100%. Tässähän toimii jopa automaattinen silmiin tarkennus. No ongelma ratkaistu periaatteessa...
