Custom nestejäähdytys - yleisthreadi

Pikaisella googletuksella esim. kaukolämmön tuloveden lämpötila on (säästä ja lämmöntarpeesta riippuen) 65-115°C, joka on aivan liikaa näihin hommiin; jos nyt oletetaan, että tuo max. 1500W lämmitysteho pitää paikkansa, niin se luultavasti olisi tuon asteikon yläpäässä, deltan (eli siis patterissa kulkevan veden ja huonelämpötilan eron) ollessa jossain 90°C hujakoilla.
Toisekseen noita kiertovesipattereita ei ole suunniteltu maksimaalisen lämmönsiirron kannalta, koska ei olisi tarkoituksenmukaista työntää esim. 70% veden lämpöenergiasta ensimmäiseen patteriin/kämppään kierrossa ja jättää muita kylmäksi.
Kolmannekseen, lämmönsiirtokyky korreloi melko selvästi pinta-alan kanssa, jota noissa lämpöpattereissa ei juurikaan ole, jos vertaa tarkoituksenmukaisempiin radeihin, tai vaikka auton syylariin, koska niissä on juuri em. syystä tiheät lamellit, joilla saadaan efektiivistä pinta-alaa nostettua moninkertaiseksi sileään pintaan verrattuna.

Tämä siis maalaisjärjellä mietittynä.
 
Siis mitä helvettiä. Kannaattaa ehkä tutkia aihetta pikaista googgelia enemmän.
Kaukolämpövesi ei kierrä itse lämmitysverkostossa vaan lämmönvaihtimen kautta. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilat on jokus ollut 70-40c, 60-30c ja nyt taitaa suositus uusille rakennuksille olla 45-30c. Jos tuohon samaan 22-600-1600 radiaattorin tungetaan 115-65c mukaisesti vettä lähtisi siitä tehoa reilu 4000w.
Toisekseen, nykyään suurin osa (lähes kaikki) radiaattoriverkostoista on tehty kaksiputkijärjestelmällä (radiaattorit ovat rinnankytkettyjä), joka radiaattorissa on oma meno- ja paluuputki ja järjestelmä tasapainoitetaan että kaikissa raadiaattoreissa kiertää tarpeeksi vettä. Joskus on tehty yksiputkijärjestelmiä (sarjakytkentäinen) missä vesi kiersi monen radiaattorin läpi, tämän huonoja puolia olivat esim. termostaatteja ei voinut käyttää.
Nimenomaan on tarkoitus että radiaattori luovuttaa mahdollisimman paljon lämpöä. Yleinen luulovirhe on että radiaattorin pitäisi olla kauttaaltaan lämmin, alaosan ei kuulukaan olla yhtä lämmin kuin yläreunan (paitsi tietenkin lämmityskauden ulkopuolella)
 
Siis mitä helvettiä. Kannaattaa ehkä tutkia aihetta pikaista googgelia enemmän.
Kaukolämpövesi ei kierrä itse lämmitysverkostossa vaan lämmönvaihtimen kautta. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilat on jokus ollut 70-40c, 60-30c ja nyt taitaa suositus uusille rakennuksille olla 45-30c. Jos tuohon samaan 22-600-1600 radiaattorin tungetaan 115-65c mukaisesti vettä lähtisi siitä tehoa reilu 4000w.
Toisekseen, nykyään suurin osa (lähes kaikki) radiaattoriverkostoista on tehty kaksiputkijärjestelmällä (radiaattorit ovat rinnankytkettyjä), joka radiaattorissa on oma meno- ja paluuputki ja järjestelmä tasapainoitetaan että kaikissa raadiaattoreissa kiertää tarpeeksi vettä. Joskus on tehty yksiputkijärjestelmiä (sarjakytkentäinen) missä vesi kiersi monen radiaattorin läpi, tämän huonoja puolia olivat esim. termostaatteja ei voinut käyttää.
Nimenomaan on tarkoitus että radiaattori luovuttaa mahdollisimman paljon lämpöä. Yleinen luulovirhe on että radiaattorin pitäisi olla kauttaaltaan lämmin, alaosan ei kuulukaan olla yhtä lämmin kuin yläreunan (paitsi tietenkin lämmityskauden ulkopuolella)
Rankahkoa offtopikkia, mutta eihän 45-30 astetta voi riittää mihinkään eli olisko nyt tullut joku pikku virhe tuossa?
 
Normaali lämmitysradiaattori/-konvektori on terästä ja siellä sisällä on valmisprosessista jäänyttä rasvaa/oljyä. Kun muut vesijäähykamat ei ole happidiffuusiosuojattuja niin aika nopeasti muuttuu se kiertovesi myös lievästi ruosteiseksi.
700x1500 ei ole ihan normikoko joten otetaan vaikka 22-600-1600, 1500w vaaditaan semmoinen delta 30c (kuten meno 70c -paluu 30c, huonelämpötilan ollessa 20c). 350e saa ihan paremmin vesijäähyyn sopivaa tavaraakin (siis jos ei jostain saa ihan purettuna tms).
Kiitos, eli voidaan unohtaa se normipatteri ihan suoriltaan.
 
Lämmitysverkoston mitoituslämpötilat on jokus ollut 70-40c, 60-30c ja nyt taitaa suositus uusille rakennuksille olla 45-30c. Jos tuohon samaan 22-600-1600 radiaattorin tungetaan 115-65c mukaisesti vettä lähtisi siitä tehoa reilu 4000w.
Siis mitä helvettiä itsellesi. Kannattaa ehkä lukea viesti johon vastaa pikaista vilkaisua enemmän.
Tuo 65-115°C oli kaukolämmön veden lämpötila, ei siis niin että sisään tulee 115°C ja ulos menee 65°C, kuten tuosta sun kirjoituksesta saa kuvan, myöskin tuo 4000W äkkiseltään vaikuttaa sen perusteella lasketulta..?

Edit. Lisägoogletuksen perusteella kyllä näyttää siltä, että itse pattereissa kiertävän veden lämpötila on jossain 50-90°C (tuo 115°C tuntuikin melko korkealta), joka sekin on edelleen näihin hommiin aivan liikaa.

Edit2. @vaappu79 Näyttää nykyään olevan tommosia "matalan lämpötilan radiaattoreita", joissa tosiaan on jopa 50-30°C (delta?) vettä; Matalan lämpötilan radiaattorien opas
 
Viimeksi muokattu:
Mutta ihan tähän tarkoitukseen (pc:n nestejäähdytys) löytyy suuria ulkoisia jäähdytyskennoja, esim MoRa. Ei taida siinä ainakaan riittää rahkeet ajaa ilman tuulettimia, mutta ainakin niitä voi ajaa matalalla kierrosnopeudella.
Mora on passiivisena aika tuhnu, jossain ~100W suuruusluokassa. Pienikin tuulenvire muuttaa tilannetta merkittävästi, Mora on suunniteltu matalilla kierroksilla pyöriville propelleille. Vastaavasti se skaalautuu aika huonosti ilmavirran mukana.
 
En sekoittaisi sanaa maalaisjärki, näin parin viestin perusteella tähän pohdintaan, ei pahalla. Mutta ihan tähän tarkoitukseen (pc:n nestejäähdytys) löytyy suuria ulkoisia jäähdytyskennoja, esim MoRa. Ei taida siinä ainakaan riittää rahkeet ajaa ilman tuulettimia, mutta ainakin niitä voi ajaa matalalla kierrosnopeudella. Omassa koneessa näyttis, prossu ja muistit vesillä, ja MoRan tuulettimet (4x180mm) n. 500rpm. Veden lämmöt pysyy alle 35 asteen ympäri vuoden, vaikka huone lämpenee kesällä.

35 astetta kuulostaa kyllä hyvältä. Paljos osien lämmöt rasituksessa?

Minulla nyt toinen 240mm(2x120mm puhallin) kotelon etuosassa. Tämä imee viileää ilmaa kotelon pohjasta ja puhaltaa kotelon edestä pois. Toinen 240mm on kotelon katossa ja siitä puhallus ylös, tähän tulee ilma kotelon perältä, mutta siihen sekoittuu kotelon lämmin ilma mukaan. Koneen perällä puhaltaa 1x120mm ilmaa sisälle koteloon. Tuntuu että tällä setupilla molemmat kennot polttavan kuumia, kun kone rasituksessa. Pitäisikin mitata veden lämpö ihan asioikseen, kun ei sisäänrakennettua lämpöanturia ole minulla. Mutta tuntuisi että se on jotain aivan muuta kuin se 35 itsellä..

Mitä nyt pikaisesti tuohon wattimäärään perehdyin. niin ek:n sivuilta:
" The chart shows that with two Vardar fans in a push setup, spinning at 1800 RPM, the EK-CoolStream XE 240 has a cooling power of 350W/10°C. This actually means that if the temperature of the liquid circulating in the radiator is 10°C higher than ambient temperature, the radiator can remove 350W of heat at that fan speed and that coolant flow. Therefore, if your room temperature is 25°C, and the liquid temperature is 35°C, the EK-CoolStream XE 240 can cool a high-end CPU and a high-end GPU. By looking at the chart, to cool and overclocked high-end GPU and CPU, that altogether dissipate around 450W, would require crazy fan speeds. But the „small“ 240mm radiator could still cool them, and at the same time, you would get decent CPU and GPU temperatures. We need to have in mind, that the ΔT is not something that we choose, it’s what we get as a consequence of hardware giving off heat and the cooling capability of the radiator. For our testing purposes and, charts a ΔT 10°C is used for representation. "

Eli teoriassa yksi 240mm pitäisi riittää high end gpulle ja cpulle. Ja eikös nuille järestään tule se kotelon kuuma ilma, joka sitten puhalletaan kotelosta ulospäin? Mietin vaan että tuossa minun systeemissä varmasti mättää kun kaksi 240mm kuumenee tulikuumaksi. VAI lämpeneekö nuo kotelon sisällä olevat kennot normaalistikin käsituntumalta polttavan kuumaksi nykyprossua ja näyttistä jäähdytellessä? VAI onko tuo minun ilmankierto nyt ihan nurinpäin tuossa kopassa? Voisin kyllä kokeeksi joskus heittää nuo koneessa jo olevat radiaattorit koneen ulkopuolelle, varmasti viilenisi sillä lämmöt huimasti.
 
Pitäisikin mitata veden lämpö ihan asioikseen, kun ei sisäänrakennettua lämpöanturia ole minulla. Mutta tuntuisi että se on jotain aivan muuta kuin se 35 itsellä..
Tämänhän voit mitata vaikka kuumemittarilla kennon pinnasta.

Eli teoriassa yksi 240mm pitäisi riittää high end gpulle ja cpulle. Ja eikös nuille järestään tule se kotelon kuuma ilma, joka sitten puhalletaan kotelosta ulospäin? Mietin vaan että tuossa minun systeemissä varmasti mättää kun kaksi 240mm kuumenee tulikuumaksi. VAI lämpeneekö nuo kotelon sisällä olevat kennot normaalistikin käsituntumalta polttavan kuumaksi nykyprossua ja näyttistä jäähdytellessä? VAI onko tuo minun ilmankierto nyt ihan nurinpäin tuossa kopassa? Voisin kyllä kokeeksi joskus heittää nuo koneessa jo olevat radiaattorit koneen ulkopuolelle, varmasti viilenisi sillä lämmöt huimasti.
XE on 60mm paksu radi, Vardarit on hyvät painetuulettimet mutta äänekkäät. Tuskin kukaan haluaa käyttää niitä 1800rpm.
Nuo kannattaa huomioida jos vertaat omiin (30mm paksuihin?) kennoihin ja tuulettimiin.
 
Juu, vardareita ei kannata pitää yli 1100rpm nopeuksilla. Ihan hirveitä mölyäjiä tuota korkeammilla kierroksilla.
Tuossa tilastot miten tuuletin rpm ja kennojen paksuus/koko vaikuttaa jäähdytystehoon:
TL;DR: Ihan turha hankkia paksuja radeja jos haluat hiljaisen (alle 1000rpm 120mm tuulettimet) koneen.
 
Viimeksi muokattu:
35 astetta kuulostaa kyllä hyvältä. Paljos osien lämmöt rasituksessa?

Minulla nyt toinen 240mm(2x120mm puhallin) kotelon etuosassa. Tämä imee viileää ilmaa kotelon pohjasta ja puhaltaa kotelon edestä pois. Toinen 240mm on kotelon katossa ja siitä puhallus ylös, tähän tulee ilma kotelon perältä, mutta siihen sekoittuu kotelon lämmin ilma mukaan. Koneen perällä puhaltaa 1x120mm ilmaa sisälle koteloon. Tuntuu että tällä setupilla molemmat kennot polttavan kuumia, kun kone rasituksessa. Pitäisikin mitata veden lämpö ihan asioikseen, kun ei sisäänrakennettua lämpöanturia ole minulla. Mutta tuntuisi että se on jotain aivan muuta kuin se 35 itsellä..

Mitä nyt pikaisesti tuohon wattimäärään perehdyin. niin ek:n sivuilta:
" The chart shows that with two Vardar fans in a push setup, spinning at 1800 RPM, the EK-CoolStream XE 240 has a cooling power of 350W/10°C. This actually means that if the temperature of the liquid circulating in the radiator is 10°C higher than ambient temperature, the radiator can remove 350W of heat at that fan speed and that coolant flow. Therefore, if your room temperature is 25°C, and the liquid temperature is 35°C, the EK-CoolStream XE 240 can cool a high-end CPU and a high-end GPU. By looking at the chart, to cool and overclocked high-end GPU and CPU, that altogether dissipate around 450W, would require crazy fan speeds. But the „small“ 240mm radiator could still cool them, and at the same time, you would get decent CPU and GPU temperatures. We need to have in mind, that the ΔT is not something that we choose, it’s what we get as a consequence of hardware giving off heat and the cooling capability of the radiator. For our testing purposes and, charts a ΔT 10°C is used for representation. "

Eli teoriassa yksi 240mm pitäisi riittää high end gpulle ja cpulle. Ja eikös nuille järestään tule se kotelon kuuma ilma, joka sitten puhalletaan kotelosta ulospäin? Mietin vaan että tuossa minun systeemissä varmasti mättää kun kaksi 240mm kuumenee tulikuumaksi. VAI lämpeneekö nuo kotelon sisällä olevat kennot normaalistikin käsituntumalta polttavan kuumaksi nykyprossua ja näyttistä jäähdytellessä? VAI onko tuo minun ilmankierto nyt ihan nurinpäin tuossa kopassa? Voisin kyllä kokeeksi joskus heittää nuo koneessa jo olevat radiaattorit koneen ulkopuolelle, varmasti viilenisi sillä lämmöt huimasti.
No nämä lämmöt ei oikein koskaan ole vertailukelpoisia toisen kokoonpanoon verrattuna, koska niin paljon muuttujia, mutta tässä nyt muutaman tunnin pelaamisen jälkeen. Piikkilämmöt prossulla 77 astetta (ylikellotettu 13900k) ja näyttiksellä 44 astetta (4090). Nesteen lämmöt pysyivät alle 30 asteen.

Ja nykyään taitaa olla nyrkkisääntö että yksi 360 kenno per komponentti (prossu, näyttis), jos käyttää yhtään tehokkaampaa rautaa. Ja näin ei sitten tarvitse niitä tuulettimia huudattaa. Luovuin pitkän aikaa sitten ajatuksesta tunkea radit koteloon, koska tarvitset aina ison kotelon ja/tai kovia tuuletinnopeuksia. Ulkoinen kenno pöydän alla on hiljainen ja kotelo saa olla siron kokoinen. Tehokas pumppu on myös hyvä olla. Itse olen käyttänyt D5- pumppua. Riittää voimaa siirtää nestettä alhaisella käyttönopeudella. Eli pumppu hiljaisella nopeudella, tuulettimet kotelossa n.800rpm ja kennon tuulettimet n.500rpm.
 
Jos patteri tai muu poikkeava ulkoinen toteutus päätyisi käyttöön, niin liittyminen ehdottomasti lämmönvaihtimen kautta normaaliin kiertoon.
 
Tämänhän voit mitata vaikka kuumemittarilla kennon pinnasta.


XE on 60mm paksu radi, Vardarit on hyvät painetuulettimet mutta äänekkäät. Tuskin kukaan haluaa käyttää niitä 1800rpm.
Nuo kannattaa huomioida jos vertaan omiin (30mm paksuihin?) kennoihin ja tuulettimiin.
Aa, totta. 30mm itselläkin
No nämä lämmöt ei oikein koskaan ole vertailukelpoisia toisen kokoonpanoon verrattuna, koska niin paljon muuttujia, mutta tässä nyt muutaman tunnin pelaamisen jälkeen. Piikkilämmöt prossulla 77 astetta (ylikellotettu 13900k) ja näyttiksellä 44 astetta (4090). Nesteen lämmöt pysyivät alle 30 asteen.

Ja nykyään taitaa olla nyrkkisääntö että yksi 360 kenno per komponentti (prossu, näyttis), jos käyttää yhtään tehokkaampaa rautaa. Ja näin ei sitten tarvitse niitä tuulettimia huudattaa. Luovuin pitkän aikaa sitten ajatuksesta tunkea radit koteloon, koska tarvitset aina ison kotelon ja/tai kovia tuuletinnopeuksia. Ulkoinen kenno pöydän alla on hiljainen ja kotelo saa olla siron kokoinen. Tehokas pumppu on myös hyvä olla. Itse olen käyttänyt D5- pumppua. Riittää voimaa siirtää nestettä alhaisella käyttönopeudella. Eli pumppu hiljaisella nopeudella, tuulettimet kotelossa n.800rpm ja kennon tuulettimet n.500rpm.

Hyvin on kyllä lämmöt kurissa vs pumpun&tuulettimien rpm. Eli tuon nyrkkisäännön mukaan minulta puuttuu 240mm kennoa silent-kokoonpanoa ajatellen. Mietin että minulle kyllä taitaisi koteloon mahtua 360 kennotkin, mutta että joutuuko joka tapauksessa huudattamaan puhaltimia jos radit kopassa. Kuitenkin kun vähän se hiljaisuuskin olisi tuossa ideana. Mutta nyrkin mukaan joka tapauksessa liian vähän pinta-alaa on nyt, oli kennot kopassa tahi ei.
 
Siis mitä helvettiä itsellesi. Kannattaa ehkä lukea viesti johon vastaa pikaista vilkaisua enemmän.
Tuo 65-115°C oli kaukolämmön veden lämpötila, ei siis niin että sisään tulee 115°C ja ulos menee 65°C, kuten tuosta sun kirjoituksesta saa kuvan, myöskin tuo 4000W äkkiseltään vaikuttaa sen perusteella lasketulta..?

Edit. Lisägoogletuksen perusteella kyllä näyttää siltä, että itse pattereissa kiertävän veden lämpötila on jossain 50-90°C (tuo 115°C tuntuikin melko korkealta), joka sekin on edelleen näihin hommiin aivan liikaa.

Edit2. @vaappu79 Näyttää nykyään olevan tommosia "matalan lämpötilan radiaattoreita", joissa tosiaan on jopa 50-30°C (delta?) vettä; Matalan lämpötilan radiaattorien opas
Menee jo vähän ohi aiheen.
Itseppä otit puheeksi kaukolämmön johon vastasin että ei se kaukolämpövesi kierrä siellä radiaattoreissa ja jos kiertäisi niin kunka paljon tehoa siitä tietyn kokoisesta radiaattorista lähtisi.
115-65 tarkoittaa että -25 pakkasella kaukolämpöverkosta tulee ensiölle 115c ja paluun pitäisi olla 65c. Toisiopiiri (mihin ne radiaattorit laitetaan) mitoitetaan noiden muiden mukaan.

Matalat mitoituslämpötilat tarvitaan esim. maalämpöpumpuille.

Tämän enempää en jatka talotekniikasta tässä ketjussa.
 
Itseppä otit puheeksi kaukolämmön johon vastasin että ei se kaukolämpövesi kierrä siellä radiaattoreissa
Tässä seison korjattuna, kuten jo viime viestissä mainitsin.

115-65 tarkoittaa että -25 pakkasella kaukolämpöverkosta tulee ensiölle 115c ja paluun pitäisi olla 65c.
Varmasti tarkoittaakin, mutta tuo ei ole se, mitä kirjoitin! Jos luet ensimmäisen viestini ajatuksella läpi, huomaat ehkä eron. Jos ei silläkään aukene, niin lue edellinen viestini vielä tarkemmin. Sanoin, että "kaukolämmön tuloveden lämpötila on (säästä ja lämmöntarpeesta riippuen) 65-115°C" (eli jotain 65°C ja 115°C välillä), en missään kohtaa 115-65, saati sitten, että ensiölle tulee 115°C ja paluu olisi 65°C. Ei pitäisi olla epäselvää, paitsi ehkä insinöörille.

Tämän enempää en jatka talotekniikasta tässä ketjussa.
Hyvä. :thumbsup: Jos vielä jatkossa lukisit ne viestit johon vastaat, ketjusta riippumatta.



Jottei menisi ihan turhaksi lätinäksi, niin @Radek_fin kannattaa ottaa huomioon, että tuossa @DeLaHoya :n jäähyssä on 4x180mm tuulettimet (=1296cm2), eli koko on 360x360mm, kun taas jos vaihtaisit nuo 240 radit 360:iin, niin niiden yhteenlaskettu jäähdytyspinta-ala olisi 240x360mm (=864cm2). Radien ollessa kotelon sisällä on myös paljon enemmän muuttujia jotka vaikuttaa jäähdytykseen ja ääneen, kuten kotelon hengittävyys ja ilmankierto. Itsellä on kakkoskoneessa yhteensä 9x120mm radit (eli saman verran pinta-alaa kuin DeLaHoyan MoRassa) ja sillä pysyy mukavasti kone viileänä, mutta ei se rasituksessa ole äänetön, johtuen kotelon metalliverkoista, pölysuodattimista, sekä siitä, ettei jokaiselle radille saa vapaasti tuoretta ilmaa. Tuo MoRahan taas saa jokaiselle tuulettimelle raikasta ilmaa, eikä pyörteilyä tms. aiheuttavia esteitä ole, kun se on kotelon ulkopuolella.
Sanon tämän vaan siksi, ettei tule pettymyksiä, jos päädyt vaihtamaan nuo 240 radit 360 malleihin, eikä kone ole silti täysin äänetön. Itselle tuo 9x120 riittää hyvin tuolle kokoonpanolle (5820K ja 1080Ti), eikä se häiritsevää ääntä pidä, mutta täysin äänettömäksi joka tilanteessa sitä ei voi rehellisesti väittää.
 
Tässä seison korjattuna, kuten jo viime viestissä mainitsin.


Varmasti tarkoittaakin, mutta tuo ei ole se, mitä kirjoitin! Jos luet ensimmäisen viestini ajatuksella läpi, huomaat ehkä eron. Jos ei silläkään aukene, niin lue edellinen viestini vielä tarkemmin. Sanoin, että "kaukolämmön tuloveden lämpötila on (säästä ja lämmöntarpeesta riippuen) 65-115°C" (eli jotain 65°C ja 115°C välillä), en missään kohtaa 115-65, saati sitten, että ensiölle tulee 115°C ja paluu olisi 65°C. Ei pitäisi olla epäselvää, paitsi ehkä insinöörille.


Hyvä. :thumbsup: Jos vielä jatkossa lukisit ne viestit johon vastaat, ketjusta riippumatta.



Jottei menisi ihan turhaksi lätinäksi, niin @Radek_fin kannattaa ottaa huomioon, että tuossa @DeLaHoya :n jäähyssä on 4x180mm tuulettimet (=1296cm2), eli koko on 360x360mm, kun taas jos vaihtaisit nuo 240 radit 360:iin, niin niiden yhteenlaskettu jäähdytyspinta-ala olisi 240x360mm (=864cm2). Radien ollessa kotelon sisällä on myös paljon enemmän muuttujia jotka vaikuttaa jäähdytykseen ja ääneen, kuten kotelon hengittävyys ja ilmankierto. Itsellä on kakkoskoneessa yhteensä 9x120mm radit (eli saman verran pinta-alaa kuin DeLaHoyan MoRassa) ja sillä pysyy mukavasti kone viileänä, mutta ei se rasituksessa ole äänetön, johtuen kotelon metalliverkoista, pölysuodattimista, sekä siitä, ettei jokaiselle radille saa vapaasti tuoretta ilmaa. Tuo MoRahan taas saa jokaiselle tuulettimelle raikasta ilmaa, eikä pyörteilyä tms. aiheuttavia esteitä ole, kun se on kotelon ulkopuolella.
Sanon tämän vaan siksi, ettei tule pettymyksiä, jos päädyt vaihtamaan nuo 240 radit 360 malleihin, eikä kone ole silti täysin äänetön. Itselle tuo 9x120 riittää hyvin tuolle kokoonpanolle (5820K ja 1080Ti), eikä se häiritsevää ääntä pidä, mutta täysin äänettömäksi joka tilanteessa sitä ei voi rehellisesti väittää.

Siis laskinko minä oikein että tuossa MoRassa ( 470 x 420 x 65 mm ) on kennotilavuutta yli 11 kertaa enemmän vs tuossa minun nykyisessä 2x240 (2 x 240 x 120 x 20mm) JA NIIN, nuo minun radit on onkin tosiaan vaan 20mm paksuja. Ilmanko käy kone kuumana. Sitä on vissiin vaan olettanut että kyllä se kone nuilla jäähtyy, eikä ole voinut ottaa asioista selvää (pessi) Jo pelkästään 360mm (2x 360 x 120 x30mm) radeihin vaihtamalla tilavuus tuplaantuisi. Mutta kyllä oikeasti alkoi tuo MoRan skaala nyt himottamaan :)
 
Siis laskinko minä oikein että tuossa MoRassa ( 470 x 420 x 65 mm ) on kennotilavuutta yli 11 kertaa enemmän vs tuossa minun nykyisessä 2x240 (2 x 240 x 120 x 20mm) JA NIIN, nuo minun radit on onkin tosiaan vaan 20mm paksuja. Ilmanko käy kone kuumana. Sitä on vissiin vaan olettanut että kyllä se kone nuilla jäähtyy, eikä ole voinut ottaa asioista selvää (pessi) Jo pelkästään 360mm (2x 360 x 120 x30mm) radeihin vaihtamalla tilavuus tuplaantuisi. Mutta kyllä oikeasti alkoi tuo MoRan skaala nyt himottamaan :)
Noihin laskelmiin saa kyllä aika isoja eroja, jos ottaa paksuuden mukaan, mutta sen skaalaatuvuus jäähdytykseen (etenkin hiljaisuutta haettaessa) ei ole 1=1 lineaarinen ja toinen merkittävä tekijä varsinaiseen jäähdytyspinta-alaan on rivaston tiheys, joka teoriassa voi lisätä jäähdytyspinta-alaa todella paljon, mutta vastustaa taas tuulettimien ilmavirtaa enemmän, jolloin tarvitaan tehokkaammat (static pressure tärkeämpi kuin max airflow) puhaltimet jotka työntää riittävästi ilmaa niiden läpi ja yleensä myös pitävät enemmän ääntä.
Mutta kyllä, MoRa (tai vastaava, noitahan vissiin muutamalta valmistajalta löytyy?) on aika ykkösvalinta jos halutaan jäähdytystehoa ja hiljaisuutta, mutta estetiikan eteen saattaa sitten joutua tekemään enemmän töitä. Itselläkin lähinnä hellasärön minimoimiseksi on kennot piilotettu kotelon sisään, vaikka kyllä tykkäänkin ison kotelon tuomasta vapaudesta osien ja työtilan suhteen. :D
 
Ja nykyään taitaa olla nyrkkisääntö että yksi 360 kenno per komponentti (prossu, näyttis), jos käyttää yhtään tehokkaampaa rautaa.
Parempi nyrkkisääntö on 120mm/100W, kun se skaalautuu lämmöntuoton mukaan. Tällä säännöllä 360 radi riittää 300W asti, joka voi näyttiksellä jäädä vähäksi.
 
KAIKKI erilliset blokit on kuparia.
Vain aio blokit saattaa olla alumiinia.
EK Fluid Gaming -sarja on alumiinia, mutta EK ei enää näytä myyvän sarjaan erillisblokkeja; tämä silti hyvä tietää sillä voi tulla käytettynä vastaan (tai EK, tai joku muu valmistaja, voi alkaa myymään noita uudestaan).
 
EK Fluid Gaming -sarja on alumiinia, mutta EK ei enää näytä myyvän sarjaan erillisblokkeja; tämä silti hyvä tietää sillä voi tulla käytettynä vastaan (tai EK, tai joku muu valmistaja, voi alkaa myymään noita uudestaan).
Nää on mennyt ihan ohi.
Tavallaan alumiinikin toimii kunhan on pinnoitettu jollain.
Mulla oli jeesuksen vanha alumiininen aquacomputerin aquatube, joka toimi loopissa vuosia ihan hyvin.
Sitten menin suurentamaan G1/8 kierteitä G1/4 kokoon ihan ajattelematta ja ihmettelin miksi kierteen juureen muodostuu valkoista kovaa töhnää.
 
Nää on mennyt ihan ohi.
Tavallaan alumiinikin toimii kunhan on pinnoitettu jollain.
Mulla oli jeesuksen vanha alumiininen aquacomputerin aquatube, joka toimi loopissa vuosia ihan hyvin.
Sitten menin suurentamaan G1/8 kierteitä G1/4 kokoon ihan ajattelematta ja ihmettelin miksi kierteen juureen muodostuu valkoista kovaa töhnää.
Anodisointi.
 
Millä kierrosluvulla väki pyörittelee D5 pumppua loopissa missä kiinni 2kpl 240mm kennoja ja cpu+näyttis (5800x3d ja 3080ti kummatkin vakio asetuksilla).

Olen tässä nyt testaillut niin 2800rpm tuo olisi käytännössä äänetön, olen tähän mennessä pyöritellyt sitä vakiosäädöillä 3500rpm, mutta tuo pitää hieman kuultavaa ääntä, ei toki katastrofi. Siksi kaipaisinkin hieman näkökulmaa millä kierroksilla muut D5:sta pyörittää.
 
Mulla säätyy veden lämmön mukaan, vaihteluvälin ollessa 24- 40 astetta. Veden lämmön ollessa alle 30 astetta pumppu pyörii 2700- 2800 rpm ja nousten siitä pikku hiljaa täyteen vauhtiinsa, tosin vesi ei koskaan saavuta tuota 40 astetta, max jonka olen nähnyt on 35 astetta.
 
Millä kierrosluvulla väki pyörittelee D5 pumppua loopissa missä kiinni 2kpl 240mm kennoja ja cpu+näyttis (5800x3d ja 3080ti kummatkin vakio asetuksilla).

Olen tässä nyt testaillut niin 2800rpm tuo olisi käytännössä äänetön, olen tähän mennessä pyöritellyt sitä vakiosäädöillä 3500rpm, mutta tuo pitää hieman kuultavaa ääntä, ei toki katastrofi. Siksi kaipaisinkin hieman näkökulmaa millä kierroksilla muut D5:sta pyörittää.
480+360 loopissa D5 pyörii 2500rpm, tuosta sitä ei enää kuule, eikä ole mitään syytä huudattaa enää tuon kovempaa kun pumpun kierrokset eivät vaikuta jäähdytystehoon.
 
480+360 loopissa D5 pyörii 2500rpm, tuosta sitä ei enää kuule, eikä ole mitään syytä huudattaa enää tuon kovempaa kun pumpun kierrokset eivät vaikuta jäähdytystehoon.

Näin kans muistelin ettei noita kierrosnopeuksia kannattanut pumpusta juuri säädellä, vaan pitää ne manuaalisesti yhdessä koko ajan. Hyvä kuulla jos noin pienet kierrokset riittää D5:lle tiputan itsekkin sinne ja jääpähän ainakin kaikki melu pois siihen liittyen.

Kuinkas korkealle olette veden lämpöjä päästäneet, jos veden lämpöjä olette seuranneet? Itse olen pitänyt että pysyisi alle 35c:ssä näin viileillä keleillä, mutta liekkö noita 40asteeseenkin voisi vielä ajaa. Muistaakseni jotkut pumput oli max 45c tai 50c.
 
2200rpm itsellä pyörii äänettömästi, 2x 240mm ja 360mm kennot, alle 38c pysyy veden lämpötilat.
 
37°C on maksimit mitä oon nähnyt ja tuo oli tuulettimien ollessa n. 600rpm. Nykyään ovat 800rpm, mutta anturia ei ole tällä hetkellä käytössä.
 
Suosituksia levänestoaineesta & korroosion estoaineesta? Custom passiivilooppi, joten nestettä tulee useampi litra.
 
Suosituksia levänestoaineesta & korroosion estoaineesta? Custom passiivilooppi, joten nestettä tulee useampi litra.
EK Clear itellä oli yli 3 vuotta vaihtamatta, eikä mitään kasvuja tai muita jämiä näkynyt tyhjentäessä. Toki siinäkin varmasti valmistaja suosittelee tiuhempaa vaihtoväliä, mutta jos ei olis itellä kokoonpano vaihtunut, oisin jatkanut huoletta vielä vanhoilla nesteillä.

Edit. Tiiviste + akkuvesi oli käytössä siis. Tuota vissiin saa valmiinakin.
 
EK Clear itellä oli yli 3 vuotta vaihtamatta, eikä mitään kasvuja tai muita jämiä näkynyt tyhjentäessä. Toki siinäkin varmasti valmistaja suosittelee tiuhempaa vaihtoväliä, mutta jos ei olis itellä kokoonpano vaihtunut, oisin jatkanut huoletta vielä vanhoilla nesteillä.

Edit. Tiiviste + akkuvesi oli käytössä siis. Tuota vissiin saa valmiinakin.
Tälle suositus, EK:n nesteet on kyllä kestäviä, itsellä oma looppi nyt 1,5v. käytössä ja ei mitään töhnää havaittavissa.
 
Millä kierrosluvulla väki pyörittelee D5 pumppua loopissa missä kiinni 2kpl 240mm kennoja ja cpu+näyttis (5800x3d ja 3080ti kummatkin vakio asetuksilla).

Olen tässä nyt testaillut niin 2800rpm tuo olisi käytännössä äänetön, olen tähän mennessä pyöritellyt sitä vakiosäädöillä 3500rpm, mutta tuo pitää hieman kuultavaa ääntä, ei toki katastrofi. Siksi kaipaisinkin hieman näkökulmaa millä kierroksilla muut D5:sta pyörittää.

Mulla tupla d5 ja näköjään ~3600rpm pyörii kun pyrin pitämään virtauksen n. 200L/h cpu +gpu + 3x360 radit ja 4 paria pikaliittimiä kierrossa. Virtaus olisi hyvä olla vähintään 0.5gpm / 114L/h ja suotavaa 1gpm / 227L/h.
 
Suosittavat vaihtamaan vuosittain nesteen, joten ei ehkä tuo. Hyvä ehdotus kyllä muuten.

Olisit heti maininnut että on noin tarkkaa, on täällä moni ajellut yli vuoden ilman ongelmia (ek tai db ultra).
Ek litkut ihan jees, mut pitää olla tarkka ettei jatka ja sekoitus suhde oikea..
Meyhems on joku kirkas neste missä ei muistaakseni ollut vaihtoaikaa, monissa muissa sellainen on :hmm:
 
Oisko kellään täällä 3D-tulostinta? Voin maksaa pienen korvauksen.
Pitäs tulostaa pieni palikka pohjatuulettimen ja vertikaalisen näytönohjain bracketin väliin.
Piti taas mennä ostamaan Lian Li:n oma teline ja roikkuu ihan huolella :D

EDIT: homma hoidettu jo
 
Viimeksi muokattu:
Oisko kellään täällä 3D-tulostinta? Voin maksaa pienen korvauksen.
Pitäs tulostaa pieni palikka pohjatuulettimen ja vertikaalisen näytönohjain bracketin väliin.
Piti taas mennä ostamaan Lian Li:n oma teline ja roikkuu ihan huolella :D
Onhan täällä. Itselle tuli juuri tänään Bambu Labin X1 Carbon, mutta en vielä arvaa lähteä muille printtailemaan ennen kuin on jonkun aikaa harjoteltu. :lol: Kysäses vaikka tuolta; 3D-tulostaminen
 
Mulla tupla d5 ja näköjään ~3600rpm pyörii kun pyrin pitämään virtauksen n. 200L/h cpu +gpu + 3x360 radit ja 4 paria pikaliittimiä kierrossa. Virtaus olisi hyvä olla vähintään 0.5gpm / 114L/h ja suotavaa 1gpm / 227L/h.
Virtauksen ei todellakaan tarvitse olla yli 100l/h ellei juokse viimeisten hertsien perässä. Isoja vaikutuksia komponenttien lämpöihin alkaa tulla vasta ~50-60 l/h paikkeilla. 107 l/h on itsellä, tupla vario D5 äänettömiksi säädettyinä (oisko jossain 2.5/5 paikkeilla).
 
Nää nyt on näitä.
Mun mielestä olisi hyvä tähdätä myös johonkin 0.5 - 1gpm akselille.
Mutta porukka kattelee näitä aika eri vinkkelistä.
Mä irvistän kun joku kertoo, että vedenlämmöt on jossain yli 40 asteessa, mutta mitä sitten.
Porukka speksaa blokkejakin ja niissä on todella naurettavat lämpötilaerot keskenään.
Sama jossain ropelleissa.
 
us 0,5-1gpm =1,89-3,78 l/m (113-227 l/h)
imperiaalinen 0,5-1gpm = 2,27-4,75 l/m (136-275 l/h)
Jätetään nuo uk/us yksiköt tuonne rapakoiden taakse ja käytetään me sivistyneet ihan ymmärrettäviä yksiköitä.

Itsellä molemmat pumput 80% ja virtaus noin 140l/h. Toki voisi olla alempanakin mutta kun noiden ääntä ei erota niin olkoot.
 
Olisit heti maininnut että on noin tarkkaa, on täällä moni ajellut yli vuoden ilman ongelmia (ek tai db ultra).
Ek litkut ihan jees, mut pitää olla tarkka ettei jatka ja sekoitus suhde oikea..
Meyhems on joku kirkas neste missä ei muistaakseni ollut vaihtoaikaa, monissa muissa sellainen on :hmm:

No itsellä ei ole niin näistä valmiista nesteistä kokemuksia niin ajattelin kysäistä. Nestetilavuus tulee olemaan siellä vajaa 10l, joten hinnallakin on väliä. Kierrossa tulee olemaan kuparia ja alumiinia, niin korroosion estokin pitäisi olla kunnossa. Nykyisessä kierrossa on en muista minkä valmistajan tiivistelisäaine ollut vuosia, joskus aikoinaan oli glykolit.
 
No itsellä ei ole niin näistä valmiista nesteistä kokemuksia niin ajattelin kysäistä. Nestetilavuus tulee olemaan siellä vajaa 10l, joten hinnallakin on väliä. Kierrossa tulee olemaan kuparia ja alumiinia, niin korroosion estokin pitäisi olla kunnossa. Nykyisessä kierrossa on en muista minkä valmistajan tiivistelisäaine ollut vuosia, joskus aikoinaan oli glykolit.

Eiks kaikkien nesteiden valmistajat sano ettei kuparia ja alumiinia samaan kiertoon? Voi olla, että joudut miksaa ihan omat nesteet tollaseen settiin.
 
Eiks kaikkien nesteiden valmistajat sano ettei kuparia ja alumiinia samaan kiertoon? Voi olla, että joudut miksaa ihan omat nesteet tollaseen settiin.

No kyllähän ainakin aiemmin oli korroosionesto tiivisteitä, jotka oli juuri sitä varten, että käytetään kun kierrossa on alumiinia ja kuparia. Jos kierrossa on pelkkää kuparia, niin eihän silloin korroosio ole mikään suuri ongelma ja silloin lähinnä tarvitisi estää levän ym. kasvu kierrossa.
 
No kyllähän ainakin aiemmin oli korroosionesto tiivisteitä, jotka oli juuri sitä varten, että käytetään kun kierrossa on alumiinia ja kuparia. Jos kierrossa on pelkkää kuparia, niin eihän silloin korroosio ole mikään suuri ongelma ja silloin lähinnä tarvitisi estää levän ym. kasvu kierrossa.

EK cryofuelis ainakin mainitaan ettei se sovi mayhemin tollasen puhdistus aineen kanssa mikä poistaa korroosiota. Sitä ilmeisesti tosin käytetään vain puhdistuksessa. En tiedä onko samaa ainetta mitä noi korroosion esto litkut on, mutta kannattaa ainakin kattoa tarkasti.
 
EK cryofuelis ainakin mainitaan ettei se sovi mayhemin tollasen puhdistus aineen kanssa mikä poistaa korroosiota. Sitä ilmeisesti tosin käytetään vain puhdistuksessa. En tiedä onko samaa ainetta mitä noi korroosion esto litkut on, mutta kannattaa ainakin kattoa tarkasti.

Juuri tälläisten takia ajattelin kysellä, jos täällä olisi jo tietoa/kokemuksia mitkä toimii hyvin.
 
En sotkisi kuparia ja alumiinia samaan kiertoon millään nesteillä, enkä varsinkaan jos tavoite on ajaa vuosia koskematta. Käytännössä kaikki tuotteistetut nesteet, riippumatta siitä onko kyseessä tiiviste vai valmis litku, on tarkoitettu käytettäväksi vain keskenään galvaanisesti yhteensopivien materiaalien kanssa. Käytännössä siis joko alumiini tai kupari/messinki/teräs/nikkeli. Valmiiden nesteiden (ja tiivisteiden) korroosionesto on mitoitettu siihen että noissa samankaltaisissa materiaaleissa pysyy galvaaninen korroosio kurissa.

Tuosta vähän opiskelumateriaalia kyytipojaksi.
 
Tässä ei ole aukaistu, millaisista osista paketti on kasaantumassa, mutta selkeästi jotain radikaalia on muodostumassa. Lämmönvaihdin ja kaksi erillistä kiertoa saattaisi olla oikea suunta.
 
Mulla oli 2x360+120+mora420 yhdellä D5:llä, kaikki Watercoolin radeja jotka on kohtuullisen ahdistavia. Riitti se siihenkin, ei tosin enää kovin pienillä kierroksilla.
 
mikäs noista Lian Li O11 malleista syöpi 2x 360+ 1x280 radit sekä ATX powerin?

XL syö ainakin mutta kun emona on ITX muistelen olleen pienempääkin kokoa mihin nämä rojut menee

Rautana:
emo: Asus B550-i, mITX
GPU: 6900XT blokilla, pituutta 280mm ja leveys n.170mm
CPU: 5800X
PSU: Asus 1000W, pituus 160mm
pumppu/säiliö: EK kinetik TBE 200 D5
radit: 2* EK 360/30 + 280/45
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 047
Viestejä
4 564 652
Jäsenet
75 080
Uusin jäsen
kermala

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom