omaan korvaan kyllä kuullostaa aika kusetukselta koko TÜV Rheinlandin sertifikointi.
Luulisi silmien saavan ulkona enemmän uv säteilyä kuin mitä tuosta monitorin tuottamasta sinivalosta irtoaa 415-460nm alueella.
Puhelimessa joskus käyttänyt tuota kellertävää tilaa joka on kyllä vähän mukavampi silmille pimeässä esim valkoisella teemalla.
Nykyään onkin tumma teema kaikialla käytössä.
Pupilli säätyy näkökentän keskimääräisen kirkkauden perusteella. Auringossa oleskellessa mustien pupillien pinta-ala on olemattoman pieni. Saatat myös silmiä siristämällä, lippiksellä, aurinkolaseilla tai kädellä vähentää pupilliin osuvaa valoa.
Sisätiloissa pupilli on suuri musta pallukka ja päästää isolta alalta valoa lävitseen. Muuta huonetta kirkkaampi monitori on tavallisesti vain pieni osa näkökentästä, joten pupilli jää jonkin verran liian suureksi suhteessa näytön kirkkauteen.
Ei tässä vielä kaikki. Auringon valossa sinisen osuus ei ole montaa prosenttia suurempi kuin muunkaan näkyvän valon. Auringossa oleskellessa (ei toki voi suoraan katsoa) pupilli säätyy oikein, eikä sinistä ole korostunutta määrää. Pieni monitori sen sijaan narraa pupillin jäämään liian auki, ja tämän lisäksi monitorin sininen saattaa olla useita kymmeniä tai jopa satoja prosentteja korostunut. Pupilli on liian auki ja siitä piikkailee korostunut sininen liian laajalta alueelta läpi.
Lisäksi aurinko ei yleensä säteile kovaa ja korkealta enää lähellä nukkumaanmenoa.
Sinivalo on vain yksi kuudesta sertifikaatin osa-alueesta. Vilkkumattomuus on toinen. Aurinko on siitä mukava, ettei se ole "strobo". Omalle kohdalle osui kahdeksan vuotta sitten 40" 2160p-telkku, jota nuukana aloin käyttää työpöydällä 80-100 cm etäisyydeltä. Eipä onnistunut, vaan tuli pää kipeäksi ja silmät väsyivät. Otin järkkärillä vaakapanoroinnin näytön valkoisesta pystyviivasta. Olisi pitänyt pitkän valotusajan (1/25 s) takia tulla himmeä leveä palkki, mutta tulikin 10 kpl kirkkaita valkoisia pystyviivoja, joiden välissä oli mustaa. Peijakkaan töllötin pumppasi kirkkautta täpöllä on/off 250 hertsin PWM-taajuudella. Istuin niin lähellä isoa 40-tuumaista, että pupillini yrittivät parhaansa mukaan säätää halkaisijaansa eestaas. Maitohapoille meni pumppauksesta, ja silmät väsyivät. Telkku lensi samantien olkkariin. Siellä se ei tähän päivään mennessä ole aiheuttanut ongelmia, koska triplaetäisyyden ansiosta sen pinta-ala on vain yhdeksäsosan vs. työpöydällä. Pieni kirkas pumppaaja ei saa koko näkökentän keskimääräistä kirkkautta heilutettua niin paljon, joten pupillille ei tule niin rajuja supistumispyyntöjä, kuin sen täyttäessä lähes koko näkökentän. Ostin työpöydälle 2160p-monitorin, joka ei vilkuttele, eikä se rasitakaan silmiä. Läpäisi myös järkkäritestin.
Kännykkä mulla on 360 Hz ja läppärin oled-1800p muistaakseni 500 Hz PWM. Niiden kanssa pärjään, koska ovat niin pieni osa näkökentästä vs. 40"@80-100 cm, ja onhan niissä enemmän kuin telkun 250 Hz PWM.
Jos näyttö vilkkuu, kannattaa sen olla pieni tai katsoa kaukaa. Jos taas näyttö ei vilku, suuri on parempi. Voin katsoa pimeässä 112"-ALR -tykkitaulusta leffoja (LCoS-tykki) silmien rasittumatta, mutta samalta etäisyydeltä 40" rasittaa silmiä, jos huone on pimeä. Pieni töllö nostaa näkökentän keskimääräistä kirkkautta niin vähän, että pupilli jää televisiokuvan kirkkauden kannalta liian suureksi päästäen liikaa telsun valoa lävitseen. Tykkitaulu taas täyttää leffateatterityyliin lähes koko näkökentän, jolloin pupilli säätyy oikeaan kokoon suhteessa kuvan kirkkauteen.