Fordin lässytys piti lisätä jälkikäteen kun studio säikähti ettei katsojat tajua mitään, ja eihän ne tajunneetkaan, ainakaan puolet teatterin porukasta (Muistelee Rudger "Roy Batty" jossain videossa).
Ja se pilasikin tunnelmaa sitten kivasti, Ford vihasi tuota ja teki sen tahallaan toisella kädellä, koska uskoi asian vielä peruuntuvan. Editori muisteli myös että jenkki-yleisön mielikuvitus oli muutenkin rajallista tuohon aikaan,
ne itki että miksi kaupungissa sataa koko ajan, eihän tämä voi olla heidän kaupunkinsa ulkonäöltään ynm ynm. Asiaa ei helpottanut se, että mainostajat antoi katsojille kuvan toimintaelokuvasta, vaikka kyseessä oli lopulta enemmän taide-elokuva,
dramaattinen sellainen, maustettuna toiminnalla. Myös Et- leffa jyräsi samaan aikaan, mikä oli huomattavasti valoisampi teemaltaan. Ja tosiaan leffa julkaistiin sellaisena vuonna, milloin oli huima tarjonta:
Rocky 3, Poltergeist, Et, Annie, Rambo first blood, Conan Barbaari, Tron, Star Treck II ynm ynm...ei siis ihme että studio säihkähti lipputulojen suhteen.
Scottilla ei ollut aseita valittaa muutoksia vastaan, sillä rahoitusta piti ottaa monesta suunnasta, budjetti meni yli täydellistä kuvaa rakennettaessa roimasti ja
sopassa olikin sitten monta lusikkaa. Loppukin halutiin "Happy Endillä", ja kuvattiin sitten jälkikäteen. Ilmakuvat piti lainata Stanley Kubricin Hohdon yli jääneestä materiaalista.
Katsoin joku aika sitten tuon onnellisen lopun, Ja Sean Youngin suoritus ja dialogi ei sitten millään satu enää leffaan, kun huristelee Fordin kanssa auringonlaskuun. Kyseessä lienee saman pikakirjoittajan työ, joka
teki nopeasti sitä Voice overia Fordille, joka odotteli työn valmistumista viereisessä huoneessa (kertoi dokumentissa Ford...hän tuli tekemään tuota voice overia joka ei ollut edes valmis, heh)
Mitä myöskin tulee Voice overiin, Harrison itsekin ehdotti että satsataan kohtauksien visuaaliseen puoleen niin paljon, ettei sanoja tarvitse viljellä joka yhteydessä. Eli sellaista fiksuille suunnattua, kuvauksellista ilmaisua haettiin. Ja tätähän Ridley myös sitten tekikin hartiavoimin. Valitettavasti, kuten tulikin sanottua, suunnitelmat muuttui sitten kiitos studion epävarmuuden. Toisaalta studion vaatimuksetkin ymmärtää, Scott ylitti budjetin todella rajusti ja vaikka sai suht vapailla käsillä toteuttaa elokuvan(sekä kässäriä muokata, kyseessä ei kuitenkaan ole Do Androids Dream of Electric Sheep- kirjan
suora version, vaan Scottin ja käsikirjoittajan muuntelema), niin lopulta joutui taipumaan.
Tuo kuvan päälle puhuminen ei toisaalta ollut tosiaan ideana paska (kuten edellinen kirjoittaja totesi), mutta toteutettiin nopeasti ja ilman intohimoa. Tosin ilman puhetta tämä on nyt mielestäni jo niin täydellinen, että se kuvan päälle selittely vain pilaa tunnelmaa. Hiljaisissa hetkissä ja visuaalisuudessa (ja musiikissa) kun piilee tämän elokuvan taika.
Onneksi myöhemmin saatiin sitten ohjaajan versiokin lopulta.
Tuli katsottua joku aika sitten loistava dokkari tuosta, pistän videon alapuolelle. (Itse tosin näin joskus 3h version, jonka latasin "epävirallisesta lähteestä
)