Baldur's Gate 3

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 3664
  • Aloitettu Aloitettu
Itse aloittelin uusintakierroksen viime viikolla. Ensimmäisen kerran pelasin pelin läpi paladinilla ja nyt on munkin vuoro. Alun vaikeudet ovat nyt poissa, sillä tuttu pelimekaniikka ja kaikki opitut niksipirkat auttoivat taisteluissa.
Kith'rak Vossin miekan pölliminenkin onnistui act 1 alkutaipaleella. Lae'zel on melkoinen örmy sen kanssa pelin alkuvaiheessa. :)
 
Pelihän alkaa olla reilun vuoden vanha mutta ainakin pleikkari vitoselle näyttää vielä sitä lähemmäs 70e hintaa:hmm:. Onkohan tästä saatavilla edullisemmin tai ollut viime aikoina tarjouksessa?
 

Patch 8 will introduce a new way to play your favourite class, adding one new subclass for each of the existing Bard, Barbarian, Cleric, Druid, Paladin, Fighter, Monk, Ranger, Rogue, Sorcerer, Warlock and Wizard classes in the game.

Expect new abilities, animations, VFX, summons and cantrips, and unique voiced dialogue lines for the Oathbreaker Knight with written reactivity for Oathbreakers, along with a touch of homebrewing on certain actions to enhance your role-playing experience.


Ensi vuonna vielä tulee isompaa pätsiä!
 
Kysytääs täällä. Pleikalla pelaan tätä ensimmäistä kertaa.

Kuuluko pelin alussa löytyvä krypta/luolasto olla niin pimeä ettei ilman torchia tai vastaavaa näe pimeässä? Itsellä ei ollut mitenkään vaikeuksia nähdä ja ansatkin lattiassa näkyivät selvästi. Ei nyt valoisa, mutta ei kyllä pimeäkään. Tuli ohjeistus yläkulmaan, että kannattaa käyttää jotain millä pimeässä näkee, mutta ei tarvetta. Mahtaako olla hdr asetukset jotenki persiillään? :hmm: en tiedä saako hdrää jotenkin pleikalla pois.
 
Kysytääs täällä. Pleikalla pelaan tätä ensimmäistä kertaa.

Kuuluko pelin alussa löytyvä krypta/luolasto olla niin pimeä ettei ilman torchia tai vastaavaa näe pimeässä? Itsellä ei ollut mitenkään vaikeuksia nähdä ja ansatkin lattiassa näkyivät selvästi. Ei nyt valoisa, mutta ei kyllä pimeäkään. Tuli ohjeistus yläkulmaan, että kannattaa käyttää jotain millä pimeässä näkee, mutta ei tarvetta. Mahtaako olla hdr asetukset jotenki persiillään? :hmm: en tiedä saako hdrää jotenkin pleikalla pois.
Ei kuulu. Se on pelimekaniikka-asia. Sun kaverit hakkaa enemmän huteja jos on pimeää eikä hamoilla ole pimeänäköä tai soihtuja tai mitään.
 
Mikäs classi olisi paras valinta jos mahdollisimman casuaalisti haluaisi lähinnä tarinan takia pelata pelin läpi? Eli helppo kokemus hakusessa.
 
Mikäs classi olisi paras valinta jos mahdollisimman casuaalisti haluaisi lähinnä tarinan takia pelata pelin läpi? Eli helppo kokemus hakusessa.
Paladin toimii aina.

Itse pelasin sillä pelin ensimmäistä kertaa läpi, nyt toinen pelikerta menee tutummalla pelitekniikalla enemmän hienosäädöstä tykkäävällä munkilla.
 
Kysytääs täällä. Pleikalla pelaan tätä ensimmäistä kertaa.

Kuuluko pelin alussa löytyvä krypta/luolasto olla niin pimeä ettei ilman torchia tai vastaavaa näe pimeässä? Itsellä ei ollut mitenkään vaikeuksia nähdä ja ansatkin lattiassa näkyivät selvästi. Ei nyt valoisa, mutta ei kyllä pimeäkään. Tuli ohjeistus yläkulmaan, että kannattaa käyttää jotain millä pimeässä näkee, mutta ei tarvetta. Mahtaako olla hdr asetukset jotenki persiillään? :hmm: en tiedä saako hdrää jotenkin pleikalla pois.
No ihmisellä pimeässä näkee huonommin, ja soihtua saattaa tarvita. Melkeen kaikki muut sitten näkevät pimeässä, sini-ihoiset rodut parhaiten esim. Drow.
Mikäs classi olisi paras valinta jos mahdollisimman casuaalisti haluaisi lähinnä tarinan takia pelata pelin läpi? Eli helppo kokemus hakusessa.
No Barbaari tai Fighter. Molemmilla ite pelannut. Muut luokat ei oo mieleeni (poislukien Druid, Monk, Wizard).
 
Vihdoin ja viimein hankin tämän pelin. Tarkoituksella säästellyt, koska pelännyt, että muut crpg:t tuntuu sen jälkeen huonolta ja meni hiton pitkään, että ehdin pelata DOS1. Pakkohan kaikkien rakastama ja kaikki vuoden peli palkinnot kerännyt peli, joka vielä sattuu olemaan itselleni lempigenre tai ainakin yksi niistä, olla aivan järkyttävän hiton mahtava?

En ole varmaan ikinä pettynyt näin paljon peliin. En oikein ymmärrä minkä takia tästä on tullut niin hiton suuri ilmiö. Toki suosio ruokkii suosiota ja moni pelaa ensimmäistä crpgtä ja tajuaa kuinka hiton mahtavia nämä yleensä on. Tässä kuitenkin pitkä vuodatus alkumetreiltä:

Olen pelannut DOS2 aikoinaan blindina honour modilla (suurimman osan pelistä kun tactician ei enää act 2 tarjonnut mitään haastetta) ja nyt viime viikolla sain maaliin niin ikään DOS1 blindina honour modilla. Tämän kuulemma jonkun mukaan pitäisi olla helpompi, joten aloitin honour modilla...

Kuolin siihen ensimmäiseen bossiin aluksella, vaikka tajusin kyllä miten se pitää hoitaa ja mulla oli ihan reasonable kokoonpano mitä nyt Ussin menin tappamaan sitä ennen. Kaikki rollit eeppisen huonoja. Seuraava yritys ja tuo kohta meni heittämällä läpi kun general ei tappanut kolmella vuorolla mindflayeria ja en jäänyt jumittamaan pikkumobeihin, vaan ne menivät heittämällä (olisiko tarkoituksella koodattu niin, että jos joku yrittää ekalla pelikerralla honour vaikeusasteella, niin turpaan tulee väkisin?). Kuolin kuitenkin rannalla oviaukkoon niihin liikkuviin aivoihin kun käytännössä hyökkäsivät heti kimppuun ja en tiennyt dashista, jolla mahdollisesti olisin saanut pelastettua toisen.

Vaihdoin tacticianiin ja nyt olen viisi levelinen. Nuo aluksen raunioissa olevat aivot olivat naurettavan helppoja kun tajusi hyökätä ensin ja en tiedä mikä oli erona edelliseen pelikertaan, koska nyt olivat neutraaleja (ilmeisesti se, etten tappanut Usia?). OK, tulin johtopäätökseen, että honour modi on tehty vain niille, jotka ovat pelanneet jo pelin läpin (sama ei ollut Larianin kahdessa aikaisemmassa pelissä, jotka olivat ihan parhautta nimenomaan suoraan honour modilla). Ihan fine mulle. Ei tämä sinänsä haittaa jos ja kun vain hyväksyy, että asiat pitää tietää ennakkoon. Ymmärrän Larianin pointin, että tämä vaikeusaste ei ollut launchissa ja haluttu antaa niille jotain uutta, jotka tuntevat pelin jo läpikotaisin. Oletettavasti paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta. En voi siitä valittaa.

Tarina on mielenkiintoinen, mutta enemmän wow efekti tuli aikanaan Starcraft 2 videoista ja lisäksi isoin mutta, sillä en vaan yhtään pidä bg3 combatista. Yksi actioni (kunnes saa lisäactioneja) tuntuu jotenkin yliyksinkertaistukselta, joka on varmasti perua siitä, että sen on pitänytkin olla sillä tavalla, koska haluttu samalla mainostaa pöytäroolipelejä. Action pointsit tuntuu niin täydelliseltä ratkaisulta crpg:hen, että häpeällistä näin ison panostuksen peliin jättää ne kokonaan pois.

Mun CC:t epäonnistuvat sillä prosentilla näillä alkuleveleillä, että aikalailla hyödytöntä käyttää valtaosaa niistä ollenkaan, joten taistelu on lähinnä mahdollisimman nopeaa nukeamista, joka ei tunnu kovin strategiselta tai edes taktiselta päätöksenteolta. Ympäristödamage ei ollenkaan mukaudu samalla tavalla kuin divinity original sin sarjassa, mutta tämän verran olin jo spoilannut itseäni vahingossa.

Siis pidän toki tästä pelistä, mutta oletukset olivat, että tämä olisi kaikkien aikojen paras peli mulle. Yleensä lähestyn näitä optimoinnin näkökulmasta niin, että taistelu, sekä siihen valmistautuminen on se suurin juttu.

Hitto, että odotan dos3:sta, johon Larian saa ison budjetin tämän jäljiltä ja voivat tehdä niin kuin oikeasti on parasta ja eikä niin, että pitää tehdä jonkun valmiin pohjan ja säännöstön mukaan niin, että ylipäänsä ovat saaneet luvan tehdä pelin. Valtaosa BG3 pelaajista ei kuitenkaan pelaa yhtäkään dnd 5e pöytäpeliä ikinä, mutta heidän ehdoilla tämä on menty tekemään...

En tiedä oliko vuodatuksessa järkeä, mutta johonkin oli pakko purkaa turhautumista. Voi olla, että 10 levelisellä olen ihan eri mieltä ja voi olla, että olen jotenkin kussut buildit, vaikka ne näyttävät niin peruskauralta crpg-veteraanille, ja sen takia combat tuntuu niin sieluttomalta.
 
Vihdoin ja viimein hankin tämän pelin. Tarkoituksella säästellyt, koska pelännyt, että muut crpg:t tuntuu sen jälkeen huonolta ja meni hiton pitkään, että ehdin pelata DOS1. Pakkohan kaikkien rakastama ja kaikki vuoden peli palkinnot kerännyt peli, joka vielä sattuu olemaan itselleni lempigenre tai ainakin yksi niistä, olla aivan järkyttävän hiton mahtava?

Luin kaiken mitä kirjoitit ja hmm, osasta ehkä samaa mieltä mutta tässä jotain ajatuksia:
Se mistä itse tykkää ja mikä on "best game ever" jne. niin ei se välttämättä ole ollenkaan sitä muiden mielestä. Esim. itselleni Battletech on "paras" roolipeli mitä on PC:lle tehty ties miten pitkään aikaan ( käyttäen joko tätä modia: BattleTech Extended 3025-3061 1.9.3.7 tai sitten tätä: BattleTech Extended - Tactics ). Mutta se johtuu ihan siitä että pelasin sitä jo junnuna joskus 80-luvulla, omistin pöytäpelin ja roolipelin (Mechwarrior ja Battletech), olen lukenut varmaan lähemmäs 100 novellia maailmasta sekä tietysti Amigalla MechForce pelin ja PC:llä / Amigalla pelasin useampia Battletech universiumiin pohjautuvia pelejä (jo ennenkuin osasin kunnolla englantia.. joten noh, kyllä niitä tuli pelattua mutta miten paljon tajusin juonesta on asia erikseen)

Sitten taas BG3. Siinä ei ole DLC:itä, ei rahastusta, se on TODELLA massiivinen peli (kuten esim. Pathfinder Wrath of the Righteous tai Pathfinder Kingmaker joissa ON lisäosia) mikä oli myös julkisessa betassa todella pitkään (eli se tai ainakin sen ensimmäinen chapter oli todella hyvin hiottu ja lähes bugiton julkaisun aikaan).

Tuo eka "bossi", sen VOI tappaa mutta ideana on että se kierretään ja jätetään rauhaan. Roolipelissä on se hyvä puoli (jos se on hyvin tehty) että löytyy useita erilaisia tapoja toimia, taistelu ei koskaan saisi olla se ainoa pakotettu vaihtoehto kaikkeen.

D&D pelinä ja systeeminä nojaa hyvin pitkälle siihen että noppia heitellään, se valitettavasti voi (ja monesti myös tekee niin) tuoda iloisia yllätyksiä kun teet kriittisen osuman ja selviät todella tiukasta tilanteesta. Valitettavasti se myös voi kääntäen tarkoittaa sitä että ihan ns. random helppo kohtaaminen voi tappaa sinut koska itse heität kriittistä epäonnistumista etkä vaan osu, et väistä, et onnistu missään ja vihollinen tekee jatkuvasti kriittistä, huomaa sinut, osuu sinuun, tekee maksimi vahinkoa jne

Siksi ei olekaan suositeltavaa yrittää jotain "maksimaalista" vaikeutta. Ei noissa Pathfinder peleissä eikä myöskään D&D (Baldur's Gate 3) pelissä. Ei ainaknaan ekalla kerralla ikinä. Jopa se perus pöytäpelin "normaali" vaikeusaste voi olla liian vaikea ja siksi pelin "normaali" voi olla paras millä aloittaa varsinkin jos ei ole pelannut kyseistä roolipeliä ikinä (pöytäpelinä) eikä osaa tehdä hahmon buildia ja muiden mukaan tulevien hahmojen buildeja (kun tulee level uppia) ns. "oikein" (jotkut sanoisivat maksimoiden, itse sanoisin että ei tarvitse maksimoida mutta jos ei ole mitään suunnitelmaa "tasolta 1 tasolle 20" vaan ottaa vaan "hei tää näyttää mielenkiintoiselta testataas" tulee ongelmia)
 
Hyvä ja perusteltu vuodatus oli. Vaikuttaa että "ongelmasi" on lähinnä siinä että peli perustuu Dungeons & Dragonsiin, sieltähän tuo vuoropohjaisuus ja noppien heitto periytyy, mikä tekee etenkin alkupelistä hieman arpapeliä. Esim. se aluksen demonin kukistaminen vaatii hyvää noppatuuria vaikeammilla tasoilla, mutta se onkin vähän semmoinen ylimääräinen haaste. Isommilla leveleillä se noppatuurin merkitys pienenee kun eri kykyjä ja tapoja taistella tulee tasojen ja esineiden myötä. Vaikeustasoista olen käsittänyt että tactician ja honour mode on pääosin sama, erona honour moden yksi tallennuspaikka, sekä useimmilla bosseilla on uusi "legendary"-liike, joka lisää pomotappeluiden haastetta.

Hitto, että odotan dos3:sta, johon Larian saa ison budjetin tämän jäljiltä ja voivat tehdä niin kuin oikeasti on parasta ja eikä niin, että pitää tehdä jonkun valmiin pohjan ja säännöstön mukaan niin, että ylipäänsä ovat saaneet luvan tehdä pelin. Valtaosa BG3 pelaajista ei kuitenkaan pelaa yhtäkään dnd 5e pöytäpeliä ikinä, mutta heidän ehdoilla tämä on menty tekemään...

Mulla on tästä taas ihan päinvastaiset fiilikset. En ole ikinä mitään pöytä-DNDtä pelannut, ja ylipäätään kerran yhtä pöytäpeliä kokeillut, mutta minusta nämä valmiit pelimekaniikat ja hahmonkehitykset käytännössä aina toimii paremmin kuin pelitalojen omat viritykset. En kovin suuri ystävä ollut DOSien systeemille, minkä koin melko sekavaksi ja tylsäksi kun piti vaan haalia miljoonia eri skillejä ja taikoja, niitä sitten paiskottiin ja koko maailma oli liekeissä, sähkössä ja veressä jne. Kyllähän siis niistäkin tykkäsin, mutta vähän pelottaa että tuleeko sieltä taas, kärjistäen, hajutonta bulkkifantasiaa sekotaistelulla kun tietää miten hienon pelin saivat aikaan toisten tekemään valmiiseen maailmaan ja sääntöihin perustuen. Niin olisin toivonut että olisivat jatkaneet yhteistyötä Wizards of the coastin kanssa, vaikka vähän yksinkertaistetulta tuo 5 edikka vaikuttaa. Harmittaa kun Owlcatkin on ilmeisesti Pathfinderin hylännyt, siinä systeemissä oli syvyyttä.

Mutta anyway, toivottavasti rupeaa maistumaan. Päivitä fiiliksiä sitten fiiliksiä vaikka ekan actin jälkeen.
 
BG3 tappelu on ihan kivaa neppailua, kun on niin paljon erilaista kokeiltavaa ja vihollista. Pidemmän päälle haastavaa ja balanssiin hiottua vuorotappelua se ei ole. Ehkä vähemmän hullua menoa, kuin DoS1/DoS2, mutta kuitenkin aika rempsallaan.

Suurimmat ansiot ovat tarinan ja ääninäyttelyn puolella. "Best game ever"-porukka on varmaan rakastunut pelin hahmoihin.
 
En ole koskaan aiemmin mitään DnD:tä pelannut, enkä tässäkään siitä erityisemmin välittänyt. Hyvä peli tämä oli silti tästä huolimatta, mutta silti mielummin pelaan jatkossa roolipelini ilman näitä noppien heittelyjä. Hahmot ja tarina tässä ihan mahtavia.
 
Vuosikymmeniä D&D:tä pelanneelle BG3 oli kyllä ns. parasta paskaa ikinä ja ehkä toiseksi paras tietokonetoteutus Dunkun säännöistä (Vuoden 2003 Temple of Elemental Evil jälkeen, joka ei toki sitten muilta osin ollut lähellekään yhtä hyvä peli). Tuossa jo muut jo vähän vastailivatkin esim. koskien sitä ekaa pomotappelua, jota ei kyllä varsinaisesti ole edes tarkoitettu voitettavaksi (ainakaan ensimmäistä kertaa ja suoraan hardcorella pelaavalle), mutta se pitää sanoa, että tuokin on ihan ehtaa D&D:tä, että alussa henki on herkässä, koska sitä se on pöytäpelissäkin. Alussa hipareita on aika vähän suhteessa vihollisten damapotentiaaliin, joten ei ole mitenkään tavatonta, että 1-2 levelin partyllä tulee TPK johonkin ihan perus-goblinitappeluunkin, jos kaikki omat heitot on vaan ihan paskaa, gobbot vaan krittaa, eikä DM anna yhtään armoa.

Toki pyötäpelissä kuka tahansa järjissään oleva ei-täysin sadistimulkku DM antaa siimaa, eikä luultavasti päästä partyä kuolemaan heti pelin alussa koska, noh, se nyt on vaan aika hiton tylsää ja ankeaa, eikä kukaan halua pelata tuollaisen DM:n kanssa toista kertaa. BG3:ssä tätä DM:ää ei tietenkään ole, vaan vastassa on ainoastaan pelisysteemin säännöt ja mekaniikat Raakoina™, joten paskalla tuurilla voi tosiaan lähteä koko partyltä henki, varsinkin jos systeemi ei ole edes tuttu eikä osaa pelata ihan optimaalisesti. Toisaalta matalan levelin partyllä ylipäätään on aika vähän työkaluja vääntää todennäköisyyksiä omaan suuntaansa, mutta yleensä tuossa jo kolmoslevelin kohdilla työkalupakissa alkaa olla sen verran tavaraa, että täyswipet menee jo huomattavasti harvinaisemmiksi.

Divinity Original Sinien mekaniikkahan on aika pitkälti vaan Dunkun systeemi, johon on pultattu päälle action pointit. Oli siinäkin puoleensa ja se tosiaan nojaa paljon enemmän ympäristön käyttöön (barrelmancy ftw!), mutta toisaalta varsinkin vaikeimmalla vaikeustasoilla itse koin sen vaan pirun tylsäksi kun tappelut vaan venyi ja venyi kun jouduit joka kerta hinkuttamaan läpi niistä typeristä kilvistä, eli käytännössä jokaisella vihollisella oli kolme helapoolia. Muutenkin ylivoimaisesti paras taktiikka pelissä oli vaan stäkätä pelkkiä physical dmg tyyppejä, koska nuo hela- ja manashieldit olivat erilliset poolinsa, joten ei kannattanut turhaan haaskata aikaa toisen kaivamiseen auki. Muutenkin suurimmalla osalla vihuista manashield oli myös isompi kuin helashield ja siihen päälle vielä kaikenlaisia elementti-immuniteettejä, siinä missä ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ihan kaikki vihut uskoivat puhdasta mokumokua.

BG3:n osalta jäi kyllä harmittamaan, että pöytäsäännöistä oli jätetty erittäin oleellinen ready action pois, joka olisi lisännyt kyllä taktisuutta erittäin paljon. Käytännössä tuo toimii pöytäpelissä siis niin, että voit vaikka liikkua johonkin sopivaan kohtaan ja ilmoittaa, että "jos x niin teen y", eli esim. "jos joku kävelee lyöntietäisyydelle niin vedän turpaan" tai "jos vihujen velho yrittää heittää loitsua, ammun magic missilellä". Toisaalta tämä on BG3:sta jätetty luultavasti pois ihan sen takia, että vihujen tekoälyn koodaaminen olisi luultavasti ollut tuon kanssa ihan puhdasta helvettiä. DOSeissa tosiaan pystyit säästelemään AP:ta seuraaville vuoroille, mikä oli kyllä varsin jees. BG3:ssa tuli tuon puuttumisen takia hieman enemmän "hukkavuoroja", joissa ei saanut oikein tehtyä mitään hirveän järkevää, mutta actioneita ei myöskään saanut säästettyä myöhempään ajankohtaan.

Tarinallisesti DOSit olivat myös valovuosia BG3:sta jäljessä. Olen pelannut molemmat DOSsit kahdesti läpi, mutta en kyllä oikeasti edes yrittämällä muista juuri mitään pelien pääjuonesta koska se oli niin yhdentekevää ja geneeristä fantsudiibadaabaa. Jotain jumalajumalajuttuja niissäkin oli, mutta sen tarkemmin en ihan aidosti muista. Hahmojen origin setit oli kuitenkin varsinkin kakkosessa hiton hyviä. On B3:n tarinasskin toki omat heikkoutensa ja ajoittain homma meinasi mennä vähän turhan paljon memberberryjen jakelemiseksi ja varsinkin loppupuoli tuntui aika kiirehdityltä, mutta oli se kokonaisuutena kuitenkin huomattavasti eeppisempi, muistettavampi ja viihdyttävämpi.

Eipä siinä, varsin geneerisestä ja helposti unohdettavasta pääjuonesta huolimatta DOS 1 & 2 kuuluu kyllä ehdottomasti "viime" vuosien suosikkiropeihini ja ovat ehdottomasti samalla panteonilla BG3:n kanssa ja odotan kyllä itsekin hartaasti DOS3:sta.
 
Viimeksi muokattu:
BG3:ssä tätä DM:ää ei tietenkään ole, vaan vastassa on ainoastaan pelisysteemin säännöt ja mekaniikat Raakoina™, joten paskalla tuurilla voi tosiaan lähteä koko partyltä henki, varsinkin jos systeemi ei ole edes tuttu eikä osaa pelata ihan optimaalisesti.
Paitsi että noppa on painotettu jos ei ole ottanut karmic diceä pois päältä.
 
En ole koskaan pelannut crpg:tä ja roolipelit ylipäätään ei ole se suosikkigenre, joskin genrestä pidän iän myötä yhä enemmän, tosin useimmiten arpg muodossa (Souls, ER, Witcher 3).

Vuoropohjaisista eri genren peleistä on maistunut mm. Darkest Dungeon ja XCOM 2.

Tämä peli on kuitenkin alkanut kiehtoa enemmän ja enemmän, joten kysymys:
onko tämä tällaiselle CRPG ja DnD ummikolle noilla lähtökohdilla pelattavissa / opittavissa vai suositteletteko jotain muuta?

Xcomin kautta on jo tottunut siihenkin, että AI voi vaan päättää tappaa sinut kun ei RNG osu, ja Darkest Dungeonissa vähän sama meininki.
 
En ole koskaan pelannut crpg:tä ja roolipelit ylipäätään ei ole se suosikkigenre, joskin genrestä pidän iän myötä yhä enemmän, tosin useimmiten arpg muodossa (Souls, ER, Witcher 3).

Vuoropohjaisista eri genren peleistä on maistunut mm. Darkest Dungeon ja XCOM 2.

Tämä peli on kuitenkin alkanut kiehtoa enemmän ja enemmän, joten kysymys:
onko tämä tällaiselle CRPG ja DnD ummikolle noilla lähtökohdilla pelattavissa / opittavissa vai suositteletteko jotain muuta?

Xcomin kautta on jo tottunut siihenkin, että AI voi vaan päättää tappaa sinut kun ei RNG osu, ja Darkest Dungeonissa vähän sama meininki.

Totta kait on. Kannattaa ehdottomasti testata, mutta kannattaa ottaa vaikeustasoksi easy tai korkeintaan normal. Itse taisin pelata normalilla ja oli kyllä aika vaikeita hetkiä aina välillä, vaikka alkuperäiset BG:t, Icewind Dalet, Neverwinter Nightsit kaikki tullut pelattua läpi useampaan kertaan. Mutta kun säännöt ovat taas uudemmat tässä kuin edellisissä niin en osannut täysin hyödyntää niitä. Vanhasta taustasta oli jopa ehkä enemmän haittaa, senverta paljon muutoksia säännöissä.

Tässä yksi
fxmph9onf4t61.jpg


Eniten sarjan vanhana fanina jäi vaivaamaan pelin melkein suora kopioiti DOS1:stä, joten peli ei tuntunut ollenkaan BG:ltä. Lisäksi hahmoja partyssä kuuluu olla 6 eikä 4 ja sillä sipuli. Onneksi vanhoja hahmoja kuitenkin on saatu mukaan, joka tuo peliin BG-tunnelmaa.
 
Totta kait on. Kannattaa ehdottomasti testata, mutta kannattaa ottaa vaikeustasoksi easy tai korkeintaan normal. Itse taisin pelata normalilla ja oli kyllä aika vaikeita hetkiä aina välillä, vaikka alkuperäiset BG:t, Icewind Dalet, Neverwinter Nightsit kaikki tullut pelattua läpi useampaan kertaan. Mutta kun säännöt ovat taas uudemmat tässä kuin edellisissä niin en osannut täysin hyödyntää niitä. Vanhasta taustasta oli jopa ehkä enemmän haittaa, senverta paljon muutoksia säännöissä.

Tässä yksi
fxmph9onf4t61.jpg


Eniten sarjan vanhana fanina jäi vaivaamaan pelin melkein suora kopioiti DOS1:stä, joten peli ei tuntunut ollenkaan BG:ltä. Lisäksi hahmoja partyssä kuuluu olla 6 eikä 4 ja sillä sipuli. Onneksi vanhoja hahmoja kuitenkin on saatu mukaan, joka tuo peliin BG-tunnelmaa.

Kiitos, en tiedä mitä 2e ja 5e on, mutta ymmärrän pointin :D

Juu helpolla meinasinkin aloittaa. Tosin vaikeusasteesta sen verran, että onko Easy sitten jo semmoinen, että peli antaa jatkuvasti virheitä anteeksi eli voi oppia pelaamaan ns. väärällä tavalla?
Minua ei haittaa hakata alussa vaikka päätäkin seinään jos se opettaa pelaamaan oikein, kunhan pystyy samalla älyämään mitä meni pieleen.

Eli jos vaikka normaali vaikeusaste on se, jossa pelaaja ei saa enää ylimääräistä liekaa, niin mieluummin sillä ehkäpä menen.

Toivottavasti sait ja saatte kiinni, mitä meinaan. Niin kuin noista mainituista muista peleistä voinee jo nähdä, niin minua ei haittaa, että peli rankaisee välillä, oikeastaan päinvastoin.
Mekaniikan oppiminen ja vaikeuden selättäminen on itselle se, mikä tuntuu palkitsevalta.

Pienempi party myös ehkäpä parempikin aloittelijalle niin ei mene aivot vielä pahempaan solmuun heti. Ymmärrän toki, että veteraaneja tuollainen muutos häiritsee.
 
En ole koskaan pelannut crpg:tä ja roolipelit ylipäätään ei ole se suosikkigenre, joskin genrestä pidän iän myötä yhä enemmän, tosin useimmiten arpg muodossa (Souls, ER, Witcher 3).

Vuoropohjaisista eri genren peleistä on maistunut mm. Darkest Dungeon ja XCOM 2.

Tämä peli on kuitenkin alkanut kiehtoa enemmän ja enemmän, joten kysymys:
onko tämä tällaiselle CRPG ja DnD ummikolle noilla lähtökohdilla pelattavissa / opittavissa vai suositteletteko jotain muuta?

Xcomin kautta on jo tottunut siihenkin, että AI voi vaan päättää tappaa sinut kun ei RNG osu, ja Darkest Dungeonissa vähän sama meininki.
BG3 on kyllä varmaan helpoin paikka aloittaa, taistelun luonne ei sinänsä hirveän kaukana Xcomista ole ja hahmonkehitys myös suht simppeliä. Sen verran ehkä suosittelen panostamaan opiskeluun että hahmoa luodessa lukee jostain kunnolla että mitä ja miten ne eri attribuutit vaikuttaa, erityisesti valitsemallesi hahmoluokalle, sekä sisäistää sen että kaikki heitetään nopilla. Luulisi noilla pohjilla kuitenkin suht helposti pääsevän kärryille.

Kaksi muuta loistavaa peliä, jotka mielestäni sopivat hyvin ensi crpgksi, on ydinsodan tuollapuollen Wasteland 3, joka taistelullaan lainaa paljon Xcomeilta, sekä "Baldurs Gaten" henkinen perillinen Pillars of Eternity, joka oli aloittamassa tätä uutta crpg-aaltoa kymmenen vuotta sitten. Siinä taistelut käydään tauotettavan reaaliaikaisesti.

Juu helpolla meinasinkin aloittaa. Tosin vaikeusasteesta sen verran, että onko Easy sitten jo semmoinen, että peli antaa jatkuvasti virheitä anteeksi eli voi oppia pelaamaan ns. väärällä tavalla?
Minua ei haittaa hakata alussa vaikka päätäkin seinään jos se opettaa pelaamaan oikein, kunhan pystyy samalla älyämään mitä meni pieleen.

Eli jos vaikka normaali vaikeusaste on se, jossa pelaaja ei saa enää ylimääräistä liekaa, niin mieluummin sillä ehkäpä menen.

Toivottavasti sait ja saatte kiinni, mitä meinaan. Niin kuin noista mainituista muista peleistä voinee jo nähdä, niin minua ei haittaa, että peli rankaisee välillä, oikeastaan päinvastoin.
Mekaniikan oppiminen ja vaikeuden selättäminen on itselle se, mikä tuntuu palkitsevalta.

Pienempi party myös ehkäpä parempikin aloittelijalle niin ei mene aivot vielä pahempaan solmuun heti. Ymmärrän toki, että veteraaneja tuollainen muutos häiritsee.
Helpoin on kyllä aika helpotettu, eikä omia hahmoja pysty edes multiclassaamaan, mikä ei sinänsä ole tarpeellistakaan. Balanced on varmaan paras vaihtoehto sinulle. Miksei ehkä jopa tactician jos haluat taisteluista haastetta, ja sinulla kuitenkin ihan haastavista peleistä kokemusta. Wikistä voi lukea miten nuo vaikeustasot vaikuttaa. Tuolta wikistä löytyy paljon tietoa myös muista mekaniikoista, myös spoilereita jos väärille sivuille erehtyy. Sekin näissä peleissä kannattaa muistaa että sieltä saattaa tulla vähän kovempi mölli vastaan, jota ei ehkä kannata samantien ruveta vääntämään, vaan palata myöhemmin vahvempana takaisin.

Kiitos, en tiedä mitä 2e ja 5e on, mutta ymmärrän pointin :D
Tuolla muuten viitattiin noihin DND-sääntöihin, ja niiden versioihin. Vanha kakkosversio, ja nykyinen viitosversio, jota Baldurs Gate 3 käyttää.
 
Kiitoksia, koitan tässä joulun vapaiden aikaan saada ensin backlogia vähän pienemmäksi ja jospa ensi vuodelle sitten BG3 projekti!

Ihan mielelläänhän tämän ostaa vaikka pelkästä supportista studiolle, joka oikeasti teki viimeistellyn pelin vuonna 2024.
Seurasin huvittuneena julkaisun aikaan keskusteluja kun jotkin muut studiot suurin piirtein sanoi tätä epäreiluksi poikkeukseksi.

Kyyyllähän se tämä olisi enempi se standardi johon pyrkiä.

E: eikun julkkarihan oli 2023... voi voi, aika vaan häviää jonnekin
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 469
Viestejä
4 552 911
Jäsenet
74 989
Uusin jäsen
Verri_T

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom