Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[David ":DA" Imodium]

Tämä kuulentohommakin on siitä vähän jännä, että ihmiset eivät oikeasti ymmärrä niitä etäisyyksiä. Välillä porukan on vaikeaa arvioida jopa lähialueita ja 400-500 kilometrin etäisyyttä, joten moni aina sanoo ettei Kuuhun meno ole "mitään ihmeellistä". Silleen jos miettii, onhan se Kuu lähellä. Mutta silti sen verran kaukana, että Maapallon ja Kuun väliin voi pistää kaikki Aurinkokunnan planeetat vierekkäin ja jäisi vieläkin tilaa. Että kyllä sinne matkaa on oikeasti ihan helvetin paljon. Mittasuhteita ei oikein peruspulliainen edes osaa arvioida oikein.

 

[Stuntman Mike]

Niinpä. Se matka on oikeasti todella pitkä ja teknisesti haastava, vaikkakin sinne on onnistettu viemään laitteita ja ihmisiä jo vuosikymmeniä sitten. Tosin meillä elää Maan päällä myös niitäkin, jotka uskoo astrologiaan ja horoskooppeihinkin, joten...

 

[David ":DA" Imodium]

Niinpä. Se matka on oikeasti todella pitkä ja teknisesti haastava, vaikkakin sinne on onnistettu viemään laitteita ja ihmisiä jo vuosikymmeniä sitten. Tosin meillä elää Maan päällä myös niitäkin, jotka uskoo astrologiaan ja horoskooppeihinkin, joten...

Kusematta ei pääse kuin Lappiin, kuuhun ei kusettamallakaan.

Oon aivan tajuttoman kateellinen niille jotka näkivät ensimmäiset lennot, ja miksei muitakin. Jonkin verran on noita IIS:n feedejä tullut siitäkin katsoltua ja on se maapallo siitäkin perspektiivistä hämmästyttävän pieni paikka verrattuna kaikkeuteen. Uskon täysin kun avaruuteen päässeet sanovat kaikkien riitojen unohtuvan.

Mutta siis tuo mittasuhdevinouma varmasti johtuu enimmäkseen siitä, että aurinkokunta esitetään yhdessä mittasuhteiltaan aivan väärissä mitoissa. Se varsinainen dimensionaalinen ymmärrys on sitten sekundäärinen ongelma. Useimmat tuskin edes ajattelevat mitään kilometrimäärää etäisyyden hahmottamiseksi.

Minulle 1 AU on sellainen hyvä referenssiluku aurinkokuntamme etäisyyksien hahmottamiseen. Se on jotain 150 miljoonaa kilometriä, ja etäisyys kuuhun on sen suhteen lähes mitätön murtoluku.

 

[emagdnim]

Kusematta ei pääse kuin Lappiin, kuuhun ei kusettamallakaan.

Ei pääse edes lappiin

 

[Marquette]

Tämä kuulentohommakin on siitä vähän jännä, että ihmiset eivät oikeasti ymmärrä niitä etäisyyksiä. Välillä porukan on vaikeaa arvioida jopa lähialueita ja 400-500 kilometrin etäisyyttä, joten moni aina sanoo ettei Kuuhun meno ole "mitään ihmeellistä". Silleen jos miettii, onhan se Kuu lähellä. Mutta silti sen verran

Ihminen hahmottaa kohtuullisesti ehkä 120 km/h nopeutta. Kuuhun kestäisi ajaa yhtäjaksoisesti 19 viikkoa tai 4,4 kuukautta. Maapallon ympäri ajaisi (kuvitteellista suoraa tasaista väylää) 2 viikkoa tai 0,45 kk.

 

[Puhelinkoppi]

tullut tutkailtua yhtä ja toista avaruuteen liittyvää.
Ehkä helpoin tapa matkustaa toiselle tähdelle ei ole nyt. Vaan odottaa 1,5miljoonaa vuotta.
Silloin Gliese 710 tähti vierailee hyvinkin läheltä. Ihan aurinkokunnan uloimmalla osalla Oortin pilven tasolla. Toki oortin pilvi on todella laaja alue. Mutta
Yksi mutta. Tähdet ovat harvoin yksinäisiä todennäköistä on että mukana tulee planeettoja ja toki oma Oortin pilvi harvaa jää ainesta (komeettojen kotialue)
Onko oma aurinkokuntamme suurempi kun Gliese 710 tähtösen jää nähtäväksi. Mietin hiljaa mielessäni jos se on edes suurinpiirtein saman kokoinen aurinkokunta sehän tarkoittaa että sieltä tule planeettoja myös huonolla tuurilla lähempää kun itse tähti. Tämä on asiana aivan uutta mitä olen pohtinut avaruusaiheessa. Toki syy varmaan on että vierailevat tähdet (hitaammat tai nopeammat) ovat erittäin harvinaisia tapahtumia. Mielestäni ihmiskunnan tulisi alkaa valmistautumaan tähän seuraavaan lähiohitukseen hyvissä ajoin ;D
Olisihan se fantsua ratsastaa lujempaa galaksia ympäri.

kysyinpä älykkäämmältä milloin viimeksi on tiedetty ohilento no sellainen löytyy. Scholz's Star ohitti melko lujaa ja melko läheltä. 70k vuotta sitten. Onpas sattuma aika.
oliko neaderilaiset silloin ja samoihin aikoihin ankarat ajat. ihminen kuoli liki sukupuuttoon. Pistää miettimää. Minä ainakin käynnistin itsessäni uuden uskomuksen.

lopuksi.
samoten mitä tulee näihin kaukaisimpiin aurinkoa kiertäviin ( 90377 Sedna ja 2012 VP113), jotka lentävät aivan erilaisilla radoilla kun planeetat. On mahdollista että olisivat tähden ohitustilanteessa päätynyt näille oudoille radoilleen ja voimme heittää teorian planeeta9 roskiin. Samoten se planeetta9 on voinut päätyä ohituksessa ties minne vaikka toisen tähden ryöstämäksi.

Gliese on niin pieni tähti, vain 57% Auringon massasta, että mahdollinen elämää ylläpitävä planeetta täytyy olla todella lähellä. Kyseistä tähteä on epäilty muuttuvaksi, ja sen kirkkaus vaihtelee, eikä siltä ole vielä löydetty planeettoja. Joskus mietin, että jos päätettäisiin lähteä jollekin tähdelle satojen vuosien matkalle sukupolvialuksella, ja perillä selviäisi ettei siellä ole mitään hyödynnettävää, voisi lievä ketutus tulla kyseeseen. Gliese ohittaa arvioiden mukaan Aurinkokunnan vain 1.6 valovuoden päästä, joten kyllä se sekoittaa Oortin pilven kappaleita, ja heittelee niitä Aurinkokuntaan. Siinä on tietysti sellainen asia, että niillä kappaleilla kestää aivan tolkuttoman kauan saavuttaa sisemmät planeetat. Mutta Gliesen tapauksessa luotan siihen, että 1,5 miljoonan vuoden päästä Maan asukkailla (jos joku on vielä hengissä) on käytössään fotonitorpedot ja plasmatykit, joilla uhkaavat asteroidit ammutaan pölyksi.