Kyllä se juuri niin menee kuin kirjoitin. Ympyrä on vähän vaikeampi laskuharjoitus, koska kiihtyvyyden suunta vaihtuu jatkuvasti. Parempi vaan pysytellä suoralla janalla, jotta ymmärtää perusasiat.
Jos Kalle kiihdyttää aluksella ja palaa takaisin, niin Tarja on kävellyt useamman kierroksen.
Tuota oskillaatioliikettä on epäilty yhdeksi syyksi Maassa tapahtuneisiin massasukupuuttoihin. Aurinkokunta on seilannut välillä huonoille huudeille, joissa on tullut vastaan liian lähellä olleita supernovia, kaasu/pölypilviä tai muita ilmiöitä jotka ovat sekoittaneet Maan ilmaston tai tuhonneet otsonikerroksen.
Esimerkin kuvauksessa Tarja ei tehnyt mitään liikkeitä (ainoastaan "kulki eteenpäin" ilman kiihdytyksiä). Ainoastaan Kalle teki kiihdytyksiä, jolloin Kallen kello näyttää vähemmän.
Suhteellisuusteorian perusteet kuuluvat hyvin tähän melko kuolleeseen avaruusaiheiseen ketjuun. Ehkä sinäkin oppisit jotain.
Saatat nähdä tähtien lisäksi myös pari planeettaa (no nää ei "lennä"), satelliitteja ja lentokoneita.
Jos vähän saivarrellaan, niin teknisesti ottaen näet paljaalla silmällä vain (Aurinkoa lukuun ottamatta) vain sitä valovoimaisempia tähtiä. Aurinko on melko vaatimaton tähti, ja sen kaltaisia ei juuri taivaalta pysty näkemään ilman apuvälineitä. Joten ne tähdet mitkä bongaat, ovat suurempia, massiivisempia ja joissain tapauksissa paljon kuumempia kuin Aurinko.
Se noissa hyperjättiläisissä on hassu juttu että ne eivät ole erityisen massiivisia vaikka näennäinen koko menee överiksi. Pinnan kaasu on todella harvaa, ja tuhansien valovuosien päästä koon määrittely voi olla hankalaa. Konvektiopluumitkin voivat olla kymmeniä miljoonia kilometrejä. Kaikkein massiivisemmat tähdet eivät taas ole kooltaan mitenkään erikoisia, mutta toki hirmuinen pintalämpötila kertoo jotain massasta.
Toisaalta aika-avaruus venyy isommaksi kiihtyvällä nopeudella (ilmiö, jota kutsutaan pimeäksi energiaksi), mikä johtaa siihen että nyt näkyvät galaksit lopulta karkaavat horisontin tuolle puolen, eli häviävät näkyvistä.
Se ei oikein istu tuohon teoriaan että galaksit kaikkoavat kauemmas toisistaan ja häviävät näkyvistä niiden pakonopeuden yltäessä yli valonnopeuden(avaruuden laajentuminen).
Eikö tämä vain kerro siitä, että suhteellisuusteoria on puutteellinen ja koskee lähinnä tuntemamme universumin fysiikan sääntöjä. Muureja tuntuu tulevan vastaan siellä sun täällä. Tämä on maalitolppien siirtelyä, mutta minusta on todella mielenkiintoista pohtia asioita laatikon ulkopuolella vaikka ne eivät kestäisikään tarkastelua. Eikö näihin (välillä hölmöihinkin) ajatuksiin ja kyseenalaistamisiin se intohimo tieteeseen juuri perustu.
Ilman muuta on minustakin hauska pohtia erilaisia ajatuksia, myös villejä ja hulluja. Ja siihen pohdintaan tuossa pari senttiäni laitoin.
