Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Eihän se noin mene, jos molemmat matkaavat samaan suuntaan, aluksi Kalle kiihdyttää ja Kallen aika hidastuu Tarjaan nähden, mutta kun Kalle hidastaa ja Tarja saa sen kiinni, Kallen aika nopeutuu Tarjaan nähden ja lopulta molemmat ovat taas täsmälleen samassa ajassa. Sen sijaan jos Kalle vetäisee aluksellaan valtavan ympyrän ja palaa takaisin lentämään muodostelmaa Tarjan kanssa, Kallen kello näyttää vähemmän kuin Tarjan.
Kyllä se juuri niin menee kuin kirjoitin. Ympyrä on vähän vaikeampi laskuharjoitus, koska kiihtyvyyden suunta vaihtuu jatkuvasti. Parempi vaan pysytellä suoralla janalla, jotta ymmärtää perusasiat.
Kellot on tavallaan myös vähän jännä esimerkki, nehän ovat vain tasaista liikettä tuottavia koneita. Sama lopputulos tulisi jos Kalle ja Tarja kävelisivät rinkiä aluksensa lattialla, niin jos Kallen alus lentäisi samassa ajassa pidemmän matkan ja palaisi samaan paikkaan, niin Kalle myös ehtisi tepastella useamman ringin kuin Tarja, vaikka aluksiinsa nähden molemmat kävelisivät ihan samaa vauhtia.
Jos Kalle kiihdyttää aluksella ja palaa takaisin, niin Tarja on kävellyt useamman kierroksen.
 
Kyllä se juuri niin menee kuin kirjoitin. Ympyrä on vähän vaikeampi laskuharjoitus, koska kiihtyvyyden suunta vaihtuu jatkuvasti. Parempi vaan pysytellä suoralla janalla, jotta ymmärtää perusasiat.

Jos Kalle kiihdyttää aluksella ja palaa takaisin, niin Tarja on kävellyt useamman kierroksen.

Ymmärretäänköhän me nyt toi esimerkki samalla tavalla?

Kun kyseessä on vain suhteellinen nopeus kahden aluksen välillä, niin ei tässä esimerkissä ole mitään eroa siinä hidastaako toinen vai kiihdyttääkö toinen. Jos liikesuunta on sama, ei siinä voi "palata takaisin" toisen aluksen luo muuten kuin niin että edellä menevä hidastaa tai takana tuleva kiihdyttää. Jos molemmat ovat samaan aikaan samassa paikassa synkkaamassa kellonsa, ja etenevät vaihtelevilla nopeuksilla täsmälleen samaan suuntaan täsmälleen saman matkan ja päätyvät täsmälleen yhtäaikaa toiseen paikkaan synkkaamaan kellonsa, niin riippumatta siitä millaisia kiihdytyksiä tai hidastuksia matkalla on tapahtunut, molempien kellot näyttävät ihan samaa aikaa.

Sitten tietenkin tilanne on eri, jos Kalle käy kauempana "kääntymässä", eli kaukaisin piste jossa Kalle kävi on kauempana kuin kohtaamispiste, koska silloin Kallen kulkema matka ja keskimääräinen nopeus on kohtauspisteiden välissä ollut suurempi kuin Tarjan.
 
1758521135501.png


Tuolla lailla se kai surffailee menemään...
Tuota oskillaatioliikettä on epäilty yhdeksi syyksi Maassa tapahtuneisiin massasukupuuttoihin. Aurinkokunta on seilannut välillä huonoille huudeille, joissa on tullut vastaan liian lähellä olleita supernovia, kaasu/pölypilviä tai muita ilmiöitä jotka ovat sekoittaneet Maan ilmaston tai tuhonneet otsonikerroksen.
 
Palataan aiheeseen.
Ketään ei kiinnosta Kalle ja Tarja. Ja siellä ei ole mitään merkitystä.
(kun todennäköisesti olette vielä arvailujenne kanssa väärässä)
 
Tuossa kun ulkona kävelin ja kattelin taivasta. Niin jotenki tuli outo ajatus.. Tähdet. Siis nehän on samanlaisia aurinkoja kai mitä päivälläki paistaa, mutta ne auringot on vaa nii kaukana. Mutta sitten ku johtu tähdet lentää ja jotku pysyy paikoillaa, niin varmaa sitten en tiiä.
 
Tuossa kun ulkona kävelin ja kattelin taivasta. Niin jotenki tuli outo ajatus.. Tähdet. Siis nehän on samanlaisia aurinkoja kai mitä päivälläki paistaa, mutta ne auringot on vaa nii kaukana. Mutta sitten ku johtu tähdet lentää ja jotku pysyy paikoillaa, niin varmaa sitten en tiiä.
Jos vähän saivarrellaan, niin teknisesti ottaen näet paljaalla silmällä vain (Aurinkoa lukuun ottamatta) vain sitä valovoimaisempia tähtiä. Aurinko on melko vaatimaton tähti, ja sen kaltaisia ei juuri taivaalta pysty näkemään ilman apuvälineitä. Joten ne tähdet mitkä bongaat, ovat suurempia, massiivisempia ja joissain tapauksissa paljon kuumempia kuin Aurinko.
 
Enpäs olekaan aiemmin kuullut tuosta viimeiseksi mainitusta Stephenson St2-18:sta, vaikka käytännössä kolmen vuosikymmenen ajan seurannut tähtitaivaan tapahtumia...
Se noissa hyperjättiläisissä on hassu juttu että ne eivät ole erityisen massiivisia vaikka näennäinen koko menee överiksi. Pinnan kaasu on todella harvaa, ja tuhansien valovuosien päästä koon määrittely voi olla hankalaa. Konvektiopluumitkin voivat olla kymmeniä miljoonia kilometrejä. Kaikkein massiivisemmat tähdet eivät taas ole kooltaan mitenkään erikoisia, mutta toki hirmuinen pintalämpötila kertoo jotain massasta.
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=U9WOMerccoM


Aika hyvä video havainnollistamaan tunnetun universumin kokoa. Mittasuhteet vaikuttaa menevän välillä hieman pieleen, mutta antaa kuitenkin jonkinlaista osviittaa asiaan. Tuossa kun matkataan ulospäin niin pitää muistaa, ettei universumi ole 2-ulotteinen.
edit: kyselin asiasta vielä Geminiltä kun tuonne toiseen ketjuun (youtuben helmiä) linkkasin videon jossa puolikkaita olympia-altaita täyteltiin Froot Loops muroilla (n. 0,4cm3) jotka kuvastivat galakseja. Nykyarvioiden mukaan niitä voisi täyttyä jopa 6400 jos galakseja on 20 biljoonaa (James Webb teleskoopin myötä arviot ovat muuttuneet - tällä videolla galakseja on varovaiset 200 miljardia)
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
288 102
Viestejä
4 938 350
Jäsenet
79 450
Uusin jäsen
Onnie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom