Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[tuskis]

Onkohan mitään toivoa lähiplaneettojen ja tähtikuvioiden tuijotteluun alle 200e budjetilla?

 

[kekkeruusi]

Onkohan mitään toivoa lähiplaneettojen ja tähtikuvioiden tuijotteluun alle 200e budjetilla?

Minähän en asiasta varsinaisesti mitään tiedä, mutta olen kuullut että kiikarit toimivat varsin hyvänä aloitussettinä. Ja jos sitten kiinnostuskipinä iskee, niin sitten voi hankkia parempaa settiä. Ja varmasti jää alle tuon hinnan.

 

[woodeye]

Jos miettii ensimmäisen kaukoputken hankintaa, pari asiaa:

Ensinnäkin kaukoputki vaatii vaivaa. Jollei sille ole kiinteää paikkaa, se pitää raahata paikalleen, kasata ja tehdä napasuuntaus jos jalusta on ekvatoriaalinen. Ja jos jalusta vaatii sähköt, pitää olla piuhan päässä tai akku tms. Jollei käytössä ole goto-jalustaa tai moottoreita, jalustaa pitää kääntää käsipelillä jatkuvasti. Ja kun olet saanut putken kannettua ulos, kasattua ja napasuuntauksen tehtyä niin tulee pilvet eikä enää näy mitään.

Toiseksi kaukoputkesta on iloa oikeastaan vasta kun tietää mitä kohteita haluaa katsoa ja missä ne ovat. Goto-putki auttaa tässä mutta siinäkin on sama juttu, jollei tiedä mitä taivaalta etsii näet sen pari kohdetta ja tuhat mielenkiintoista jää näkemättä.

Lyhyesti sanottuna kiinnostus pitää olla kohtuullisen kova ennen kuin kannattaa hankkia kaukoputki. Muuten jää satasten tai tonnien arvoinen putki johonkin nurkkaan pölyttymään. Tuon takia kiikarit ovat aloittelijalle paras vaihtoehto, sillä näkee tähtitaivaan kohteet olemattoman pienellä vaivalla ja 7x50 kiikarilla näkee todella paljon kohteita jos tietää mitä katsoo. Kiikariin vielä jalustasovitin kameranjalustaan niin katsomismukavuus on paljon parempi. Kiikareilla voi myös pitää miten lyhyen havaintosession mitä huvittaa, kaukoputkella viiden minuutin katseluissa ei ole paljoa järkeä. Jos olet maksanut tonnin putkesta ja kasaamiseen menee joka kerta 15-30 min, motivaatiota pitää olla istua siinä putken päässä tunteja kerralla.

Sitten jos koko ajan alkaa ottaa päähän kun kiikareilla ei näy tästä ja tuosta kohteesta enempää, ei muuta kuin kunnon putki (markettiputket voi unohtaa). Goto-jalustainen ei ole ensimmäisessä putkessakaan liioittelua.

 

[tuskis]

Ei taida mitkään 7x kiikarit auttaa lähiplaneettojen, kuten marsin, merkuriuksen tai venuksen erotteluun tähdistä, vaikka paljaalla silmällä taivaalla näkyvätkin kirkkaina.

Pidän kyllä kummallisena jossei jotain pientä ja vaivatonta kaukoputkea ole vielä tälläkään vuosituhannella keksitty joka selvityisi noista.

 

[Ashrakki]

Ei taida mitkään 7x kiikarit auttaa lähiplaneettojen, kuten marsin, merkuriuksen tai venuksen erotteluun tähdistä, vaikka paljaalla silmällä taivaalla näkyvätkin kirkkaina.

Pidän kyllä kummallisena jossei jotain pientä ja vaivatonta kaukoputkea ole vielä tälläkään vuosituhannella keksitty joka selvityisi noista.

Mulla oli hobbyhallin halvin linssikaukoputki, olisiko ollut 80mm-100mm linssi siinä. Hyvä oli katsella kuuta ja erotti kevyesti saturnuksen renkaat sekä muutaman jupiterin kuun. Kun oma kiinnostus lopahti niin laitoin torissa kympillä eteenpäin.
EQ1 seurantajalkakin oli ja sitä en suosittele, laatu ihan nolla jos tottunut johonki manfrotto tripodeihin yms.

Jos kuvaus kiinnostaa niin järkkäri + hyvä jalusta sekä 85mm+ putki on ihan hyvä aloitussetti. Ottaa 20-30s valotuksia riittävän määrän ja pinoaa niitä.

 

[Lifeless]

Pidän kyllä kummallisena jossei jotain pientä ja vaivatonta kaukoputkea ole vielä tälläkään vuosituhannella keksitty joka selvityisi noista.

Meinaat että fysiikanlakeja kiinnostaa mikä vuosi on menossa?

Kyllä teleskoopista saa pienen ja näppärän, mutta se tarkoittaa ettei sillä kovin himmeitä kohteita näe. Kuun tutkailuun riittää jo pienikin, koska Kuu on lähellä ja se on kirkas ja iso kohde.

Edelleenkin ne kiikarit on se pieni, nopea ja näppärä ratkaisu, jos jotain pitää äkkiseltään tuijotella. Tosin silloinkin olisi hyvä olla jalusta (tai joku muu tuki), jottei epilepsia iske niiden tähtien vatkausta katsoessa.

 

[tuskis]

Meinaat että fysiikanlakeja kiinnostaa mikä vuosi on menossa?

Kyllä teleskoopista saa pienen ja näppärän, mutta se tarkoittaa ettei sillä kovin himmeitä kohteita näe. Kuun tutkailuun riittää jo pienikin, koska Kuu on lähellä ja se on kirkas ja iso kohde.

Edelleenkin ne kiikarit on se pieni, nopea ja näppärä ratkaisu, jos jotain pitää äkkiseltään tuijotella. Tosin silloinkin olisi hyvä olla jalusta (tai joku muu tuki), jottei epilepsia iske niiden tähtien vatkausta katsoessa.

Aiemmin olen ymmärtänyt ongelma olevan optiikassa, ei fysiikan laieissa. Ei vain ole ollut mahdollista tunkea halpaan made in kiina putkeen laadukasta linssiä jonka läpi tihrustus näyttää muultakin kuin maitolasin pohjalla aamupuuron tarkastelua, ja tähän lisäksi vielä jalustaa joka pitäisi putken paikoillaan tihrustaessa. Nykyjään kaikenlaisten älypuhelinäppien ja rakentelusarjojen ollessa muodissa en kyllä hetkeäkään usko ettäkö tarvitsee tuhansia maksaa jostain moottoidusta jalustasta joka automaattisesti kohdistaa putken haluttuun taivaankappaleeseen ja nappaa kuvan älypuhelimen kameralla.

Esimerkiksi tällä sivulla on putkia alkaen 70e, joista ihan totaallisella mutulla uskoisin 100 eurolla alkavien olevan jo täysin kelvollisia kuun ja lähiplaneettojen tuijotteluun pilvettömältä taivaalta. Ainakin jos vastakkain laitetaan niitä euromarketin viidenkympin 7x50 kiikareita jota tähtitaivaan tuijottelun Audi-miehet kolmen tonnin putkia kiillottaeessaan suosittelevat kaikille joilla edes jotain kiinnostusta olisi tuijotella luomakuntaa on etu satavarmasti tuommoselle satasen putkelle.

 

[woodeye]

Aiemmin olen ymmärtänyt ongelma olevan optiikassa, ei fysiikan laieissa.

Ongelma on nimenomaan fysiikan puolella optiikan laeissa. Pienikokoisia kohteita ei pysty suurentamaan pienellä putkella kovin paljoa kuvan pilaantumatta, oli putki sitten kiikarissa tai kaukoputkessa.

Diffraktio – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Awelonian]

Aiemmin olen ymmärtänyt ongelma olevan optiikassa, ei fysiikan laieissa. Ei vain ole ollut mahdollista tunkea halpaan made in kiina putkeen laadukasta linssiä jonka läpi tihrustus näyttää muultakin kuin maitolasin pohjalla aamupuuron tarkastelua, ja tähän lisäksi vielä jalustaa joka pitäisi putken paikoillaan tihrustaessa. Nykyjään kaikenlaisten älypuhelinäppien ja rakentelusarjojen ollessa muodissa en kyllä hetkeäkään usko ettäkö tarvitsee tuhansia maksaa jostain moottoidusta jalustasta joka automaattisesti kohdistaa putken haluttuun taivaankappaleeseen ja nappaa kuvan älypuhelimen kameralla.

Tähän on ratkaisu ongelmassa: https://unistellaroptics.com eli Unistellar evscope jossa on kamera ja putki samassa, jota ohjataan kännykän apilla hienoja kohteita napauttaen diginatiivisella käyttöliittymällä snäppäillen. Senku napautat kohdetta kännyllä, putki kääntyy sinne, tarkentaa kohteeseen, seuraa kohdetta, valottaa ja RAW-tiedosto on valmis. Ole hyvä.

 

[Delay]

Ei taida mitkään 7x kiikarit auttaa lähiplaneettojen, kuten marsin, merkuriuksen tai venuksen erotteluun tähdistä, vaikka paljaalla silmällä taivaalla näkyvätkin kirkkaina.

Ei niitä peruskiikareilla tähdistä juuri erota, mutta esimerkiksi Jupiterin neljä suurinta kuuta erottuu kyllä mainiosti.

Samaten syvän taivaan kohteista esimerkiksi Orionin sumun (M42) sekä Andromedan galaksin erottaa taustataivaasta markettikiikareilla (edit.: siis erottaa vähän hankalemmissakin katseluolosuhteissa. Ideaalissa paikassa nuo näkyvät toki paljain silminkin.)

 

[Diziet Sma]

Ei taida mitkään 7x kiikarit auttaa lähiplaneettojen, kuten marsin, merkuriuksen tai venuksen erotteluun tähdistä, vaikka paljaalla silmällä taivaalla näkyvätkin kirkkaina.

Kyllä planeetat erottuvat tähdistä kiikareilla. Itse asiassa erottuvat jo paljain silmin. Temppu on siinä, että pitää tietää mitä katsoo.

Siksi tähtiharrastus on parempi aloittaa paljain silmin tai kiikareilla, eikä lähteä heti kaukoputkikaupoille. Vaikka kiinnostus olisi syvän taivaan kohteissa, ensin kannattaa opetella tunnistamaan tähdistöt ja erottamaan planeetat tähdistä. Sen jälkeen alkaa kaukoputkella katselustakin saada jotain irti.

 

[Sergio]

Hämmästyttävä löytö: Venuksessa merkkejä elämästä – Toistaiseksi vakuuttavin todiste elämästä muualla kuin maapallolla

Venuksessa elämää?

 

[Tommy Goldfish]

Hämmästyttävä löytö: Venuksessa merkkejä elämästä – Toistaiseksi vakuuttavin todiste elämästä muualla kuin maapallolla

Venuksessa elämää?

Juu..

Pitkään on aina välillä luettu miten koko maailman ihmiset sekoavat jos muualta löytyy elämää.

Veikkaan että kun löytyy, niin se kiinnostaa suunnilleen saman verran kuin vaikka uusin iphone.

 

[Cereal killah]

 

[taffeli]

Jos miettii ensimmäisen kaukoputken hankintaa, pari asiaa:

Ensinnäkin kaukoputki vaatii vaivaa. Jollei sille ole kiinteää paikkaa, se pitää raahata paikalleen, kasata ja tehdä napasuuntaus jos jalusta on ekvatoriaalinen. Ja jos jalusta vaatii sähköt, pitää olla piuhan päässä tai akku tms. Jollei käytössä ole goto-jalustaa tai moottoreita, jalustaa pitää kääntää käsipelillä jatkuvasti. Ja kun olet saanut putken kannettua ulos, kasattua ja napasuuntauksen tehtyä niin tulee pilvet eikä enää näy mitään.

Toiseksi kaukoputkesta on iloa oikeastaan vasta kun tietää mitä kohteita haluaa katsoa ja missä ne ovat. Goto-putki auttaa tässä mutta siinäkin on sama juttu, jollei tiedä mitä taivaalta etsii näet sen pari kohdetta ja tuhat mielenkiintoista jää näkemättä.

Lyhyesti sanottuna kiinnostus pitää olla kohtuullisen kova ennen kuin kannattaa hankkia kaukoputki. Muuten jää satasten tai tonnien arvoinen putki johonkin nurkkaan pölyttymään. Tuon takia kiikarit ovat aloittelijalle paras vaihtoehto, sillä näkee tähtitaivaan kohteet olemattoman pienellä vaivalla ja 7x50 kiikarilla näkee todella paljon kohteita jos tietää mitä katsoo. Kiikariin vielä jalustasovitin kameranjalustaan niin katsomismukavuus on paljon parempi. Kiikareilla voi myös pitää miten lyhyen havaintosession mitä huvittaa, kaukoputkella viiden minuutin katseluissa ei ole paljoa järkeä. Jos olet maksanut tonnin putkesta ja kasaamiseen menee joka kerta 15-30 min, motivaatiota pitää olla istua siinä putken päässä tunteja kerralla.

Sitten jos koko ajan alkaa ottaa päähän kun kiikareilla ei näy tästä ja tuosta kohteesta enempää, ei muuta kuin kunnon putki (markettiputket voi unohtaa). Goto-jalustainen ei ole ensimmäisessä putkessakaan liioittelua.

Itsehän olen niin laiska, että jätän kaukoputken parvekkeelle seuraamaan sumuja ja sitten ohjaan järkkäriä olohuoneen sohvalta BT:n kautta. Mulla on myös piuha GOTO:n ohjaamiseen läppärillä, mutta en ole vielä siihen jaksanut perehtyä Sitten voi sohvalta hoitaa GOTO:n ohjaamisen ja kännyllä kuvaamisen.

 

[Teppo en]

Tähän on ratkaisu ongelmassa: https://unistellaroptics.com eli Unistellar evscope jossa on kamera ja putki samassa, jota ohjataan kännykän apilla hienoja kohteita napauttaen diginatiivisella käyttöliittymällä snäppäillen. Senku napautat kohdetta kännyllä, putki kääntyy sinne, tarkentaa kohteeseen, seuraa kohdetta, valottaa ja RAW-tiedosto on valmis. Ole hyvä.

Linkin kautta löytää kokemuksia laitteesta ja kuvia myös.

Unistellar eVscope - Information (4.5" Newton)

 

[Technocrat]

Juu..

Pitkään on aina välillä luettu miten koko maailman ihmiset sekoavat jos muualta löytyy elämää.

Veikkaan että kun löytyy, niin se kiinnostaa suunnilleen saman verran kuin vaikka uusin iphone.

no tässähän nyt ei suoranaisesti oltu elämää löydetty vaan epäsuoria viitteitä mahdollisesta elämästä, helvetin mielenkiintoista ja iso uutinen mutta kaukana kuitenkin siitä, että ET soittaisi ja sanoisi, että lopettakaa sotiminen ja Bidenistä pressa.

 

[Melbac]

SpaceX Speeds Ahead With Key Prototype For NASA Moon Lander Program

SpaceX plans to conduct an important hop for a NASA lunar lander prototype next month as it adds key design elements to protypes.

wccftech.com

Spacex:n insinöörit on kattonut/lukenut liikaa -50 ja -60 luvun scifi sarjakuvia/leffoja.

 

[Awelonian]

Mulle tulee noista SpaceX raketeista enemmän mieleen Surviving Marsin vastaavat:

 

[xtomppax]

Mulle taas tulee noista SpaceX raketeista mieleen jotenkin etelämanner

 

[kurkimies]

Nobel-voittaja: alkuräjähdystä edelsi toinen maailmankaikkeus, josta omassa universumissamme on olemassa kuusi todistetta

Onkohan noissa edellisessä maailmankaikkeudessa ollut elämää?

 

[Optimist]

Koska ihminen menee sinne Mars?

 

[kurkimies]

Koska ihminen menee sinne Mars?

Jos Elon Muskin suunnitelmat pitää paikkaansa, niin ensimmäiset ihmiset menolipulla jo vuonna 2032.

Hurja suunnitelma: 4 ihmistä Marsiin vuonna 2032, pelkällä menolipulla – ”Voi olla täysin hyväksyttävää uhrata elinaikaa tällaisen saavutuksen takia”

 

[?..]

Nobel-voittaja: alkuräjähdystä edelsi toinen maailmankaikkeus, josta omassa universumissamme on olemassa kuusi todistetta

Onkohan noissa edellisessä maailmankaikkeudessa ollut elämää?

Sitä ei voida ikinä tietää. Kuten ei sitäkään, oliko niitä maailmankaikkeuksia ennen alkuräjähdystä. Nobelvoittaja voi asiasta tottakai teorisoida mutta varmuutta asiaan ei voida ikinä saada.

 

[Lifeless]

Kohta puoliin alkaa NASAn suora lähetys, kun yrittävät käydä nappaamassa matkamuiston asteroidin pinnalta.

Tavoite on saada kerättyä 60 - 2000 grammaa regoliittiä.

Lähestyminen on ollut käynnissä jo useamman tunnin aikana, mutta pikkuhiljaa päästään itse asiaan, ja h-hetkeen joka kestää maks 16 sekuntia turvallisuus syistä (törmäysvaara). Näyte otetaan kolmi metrisellä robottikädellä pinnalta (eli ei varsinaisesti laskeuduta sinne.


Edit: itse alus on ollut sielä jo pidemmän aikaa kiertämässä asteroidia ja jatkaa kiertämistä ja tutkimista ensi vuoteen asti. Sen jälkeen alkaa paluumatka Maahan, ja toivottavasti 2023 päästään käsiksi näytteisiin.

 

[kekkeruusi]

Tänä yönä pitäisi kai tulla aika paljon tähdenlentoja. Ikävä kyllä täällä on taivas aivan pilvessä, joten tuskin pääsen näkemään yhtään mitään.

 

[Lifeless]

Juuri nyt OSIRIS-REx teki "checkpoint" polton, ja lähti vertikaalisesti laskeutumaan kohti pintaa.

Seuraava poltto "matchpoint" tulee tuossa ihan kohta puoliin, ja sen tarkoitus on matchätä lopullinen horizontaali nopeus pinnan kanssa. Myös pieni korjauspoltto voi olla tarpeen, että osutaan maalin keskipisteeseen. Tällä hetkellä ollaan noin 0.6 metrin tarkkuudella laskeutumassa oikeaan kohtaan (ennen checkpointia oltiin noin 0.46 metrin tarkkuudella tulossa, mutta checkpoint poltto on aika radikaali radan korjaus, käytännössä 90 asteen käännös kiertoradalta pystysuoraan laskeutumiseen).

 

[Lifeless]

Touchdown.

Nyt vain odotetaan lähteekö alus takaisin nousuun turvallisesti.

edit:
Näytteenotto onnistui ja alus matkalla takaisin kiertoradalle.

edit2:
Nyt siis vain odotellaan, että alus pääsee takaisin kiertoradalla. Huomisen puolella alus alkaa lähettämään high speed dataa taas, eli käytännössä ultra tarkkoja kuvia asteroidin pinnasta ja jossakin vaiheessa mittaa saadun näytteen massan (ojentamalla robottikäden ja tekemällä piruetin, eli käyttämällä hyväksi massan hitautta muuttaa liikerataa). Jos näyte on liian pieni, niin aluksella on kaksi mahdollisuutta palata pinnalle ottamaan uusi näyte.

 

[Muumi]

Tänä yönä pitäisi kai tulla aika paljon tähdenlentoja. Ikävä kyllä täällä on taivas aivan pilvessä, joten tuskin pääsen näkemään yhtään mitään.

Eilen näin varmaan elämäni ekan meteorin, jonka tunnistin tietystä meteoriparvesta. Nimittäin näin aamuyöllä orionin tähdistön suunnalla sattumalta tähdenlennon, kun katselin kirkasta tähtitaivasta ikkunasta hetken aikaa.

 

[Joku_242]

Onkohan mitään toivoa lähiplaneettojen ja tähtikuvioiden tuijotteluun alle 200e budjetilla?

Käytettynä voi saada kaukoputken tuohon hintaan.

 

[Johan_V]

Venuksen fosfiinilöytö näyttäisi olevan virhe datan prosessoinnissa:

Re-analysis of the 267-GHz ALMA observations of Venus: No statistically significant detection of phosphine
I.A.G. Snellen, L. Guzman-Ramirez, M.R. Hogerheijde, A.P.S. Hygate, F.F.S. van der Tak

Context: ALMA observations of Venus at 267 GHz have been presented in the literature that show the apparent presence of phosphine (PH3) in its atmosphere. Phosphine has currently no evident production routes on the planet's surface or in its atmosphere.
Aims: The aim of this work is to assess the statistical reliability of the line detection by independent re-analysis of the ALMA data.
Methods: The ALMA data were reduced as in the published study, following the provided scripts. First the spectral analysis presented in the study was reproduced and assessed. Subsequently, the spectrum was statistically evaluated, including its dependence on selected ALMA baselines.
Results: We find that the 12th-order polynomial fit to the spectral passband utilised in the published study leads to spurious results. Following their recipe, five other >10 sigma lines can be produced in absorption or emission within 60 km/s from the PH3 1-0 transition frequency by suppressing the surrounding noise. Our independent analysis shows a feature near the PH3 frequency at a ~2 sigma level, below the common threshold for statistical significance. Since the spectral data have a non-Gaussian distribution, we consider a feature at such level as statistically unreliable that cannot be linked to a false positive probability.
Conclusions: We find that the published 267-GHz ALMA data provide no statistical evidence for phosphine in the atmosphere of Venus.

[2010.09761] Re-analysis of the 267-GHz ALMA observations of Venus: No statistically significant detection of phosphine

Eipä ole ensimmäinen kerta kun kohinaisesta datasta löytyy "signaali".

 

[Lifeless]

OSIRIS-REx luotain lähetti kuvia siitä kosketuksesta, ja kivien keräämisestä.

Videolla noin 0:22 näkyy lähestyminen ja typpipullon tyhjennys, joka sinkoaa kiviä ympäristöön (ja osan keräys astiaan, eli tuohon pyöreeseen osaan). Kiviä saatiin kerättyä reilusti, tosin vielä tarkkaa massaa ei tiedetä.



Vähemmän kiva uutinen on, että tuon keräysastian luukku on nyt jumissa, ja ovi on auki. Uusissa kuvissa näkyy sieltä leijailevan kiviä pois... Kaikkia ei varmastikaan menetetä, mutta ikävä kyllä ainakin osa onjo menetetty ja varmasti tulevat manööverit karistavat lisää kiviä pois. Harmillinen takaisuku muuten täydellisesti onnistuneelle missiolle.

Suunniteltu piruetti kivien massan määrittämiseksi jää nyt tekemättä, koska siinä luultavasti menetettäisiin vielä lisää näytteitä. Eli käytännössä vasta 2023 tiedetään kuinka paljon saatiin kerättyä. Kuvien perusteella kuitenkin nähtiin, että tavaraa lähti pinnasta reilusti, ja on arvioitu, että saaliiksi saatiin jotain satoja grammoja.

Tuo alempi kuva pitäis olla animaatio, muttei tunnu pelittivän. Suora linkki tuohon giffiin toimii. Näkyy hyvin kun kiviä leijailee poies. https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/fb5EaXKYJGpxDAhvoPxUEC-970-80.gif

Venuksen fosfiinilöytö näyttäisi olevan virhe datan prosessoinnissa:

[2010.09761] Re-analysis of the 267-GHz ALMA observations of Venus: No statistically significant detection of phosphine

Eipä ole ensimmäinen kerta kun kohinaisesta datasta löytyy "signaali".

Eipä tuo nyt vielä mitään pois sulje. Seuraavat missiot Venukseen vasta asian varmistaa.

 

[Johan_V]

Eipä tuo nyt vielä mitään pois sulje. Seuraavat missiot Venukseen vasta asian varmistaa.

Ei sulje pois, mutta näyttää siltä että virhe datan prosessoinnissa on huomattavasti todennäköisempi selitys, varsinkin kun ottaa huomioon että vuoden 2015 datasta ei löytynyt merkkejä fosfiinista. Oliko se nyt Sagan joka sanoi että "extraordinary claims require extraordinary evidence".

 

[Lifeless]

Tuossa pari tuntia sitten NASA piti jälleen tiedotustilaisuuden ja julkaisi uusia tuloksia Kuusta.

Eli kahden erillisen tutkimuksen mukaan, Kuusta on löydetty huomattavasti enemmän vettä, kuin aiemmin on osattu odottaa. Se on tiedetty jo pitkään, että vettä löytyy Kuun navoilta, ikuisesti varjossa olevilta alueilta. Nyt näitä varjoja on tutkittu tarkemmin ja huomattu, että niitä on huomattavasti enemmän (40000 neliökilometriä vs. vanhaan olettamukseen 20000 neliökilometriä). Mikä tärkeintä, monet näistä uusista löydöistä on "micro cold traps" eli pikkuruisia jopa sentin halkaisijaltaan olevia ikivarjoja (ja jopa pienemmät ovat mahdollisia, jopa luokkaa millien murto-osia).

Tuollaiset pienet vesiesiintymät on hyödyllisiä, koska voit kävellä siihen varjon reunalle ja siepata tarvitsemasi veden suht vaivattomasti. Ei tartte talsia kilometri kaupalla isoissa kraatereissa veden perässä, ikuisessa pimennossa ja jäätävässä pakkasessa. Set tarkempaa arviota vesivarojen tilavuudesta ei vielä heitelty, mutta varmasti sitä on paljon enemmän kuin on osattu aavistella.

Tämä on tietenkin tärkeää tulevaisuuden kuutukikohtia ja Mars lentoja varten. Ihmiselle kun vesi on suht tärkeää, ja myös polttoaineena tuota voi käyttää.

Water on the moon is more common than we thought, studies reveal

Lunar "cold traps" bode well for future Artemis astronauts, NASA says.

www.space.com

 

[kurkimies]

@Lifeless Eikä sovi unohtaa kuun Helium-3 varantoja eli tuohan olisi polttoaine tulevaisuudessa fuusiovoimalassa Kuun mineraalivarannot hyötykäyttöön | kivirock.fi

 

[Malp]

Vahingossa tulee avaruuden kappaleita välillä bongailtua. Ehkäkin taitelijan kynästä mutta silti.

https://www.tiedetuubi.fi/sekalaiset/miksi-gluteeni-tekee-meidat-sairaiksi

 

[Rottah]

Uusien havaintojen perusteella Apophis-asteroidi olisi hyvällä osumalinjalla maan kanssa vuonna 2068.... En ole elossa silloin mutta kertokaa käykö näin.

 

[Javaq]

Electron-raketin laukaisu ihan kohta tulossa, live-lähetys:

 

[Optimist]

Tämä on tietenkin tärkeää tulevaisuuden kuutukikohtia ja Mars lentoja varten. Ihmiselle kun vesi on suht tärkeää, ja myös polttoaineena tuota voi käyttää.

Water on the moon is more common than we thought, studies reveal

Lunar "cold traps" bode well for future Artemis astronauts, NASA says.

www.space.com

Miksei kuussa ole elämää niin kuin maassa, jos vettäkin löytyy paljon?

 

[tuoppi´]

Videota Bennulta

APOD: 2020 November 3 - Tagging Bennu: The Movie

A different astronomy and space science related image is featured each day, along with a brief explanation.

apod.nasa.gov

 

[Tommy Goldfish]

Tutkimus: Linnunradalla on jopa satoja miljoonia mahdollisesti asuinkelpoisia planeettoja

Asia ilmenee Nasan avaruusteleskoopin toimittamasta datasta.

www.iltalehti.fi

Veikkauksia, minä vuonna lähtee ensimmäinen sukupolvialus matkaan?

 

[Myrkky]

Tutkimus: Linnunradalla on jopa satoja miljoonia mahdollisesti asuinkelpoisia planeettoja

Asia ilmenee Nasan avaruusteleskoopin toimittamasta datasta.

www.iltalehti.fi

Veikkauksia, minä vuonna lähtee ensimmäinen sukupolvialus matkaan?

Se ja sama. Tätä porukkaa ei pidä päästää kuuta pidemmälle, niin ei tarvi paskoa parempia planeettoja.

 

[Tommy Goldfish]

Se ja sama. Tätä porukkaa ei pidä päästää kuuta pidemmälle, niin ei tarvi paskoa parempia planeettoja.

Hyvä se vaan olisi laittaa matkaan paljonkin aluksia. Toisiin kaikki tieteeseen luottavat ja toisiin loput. Näitä voisi ajatella vaikka planetaarisena hedelmöityksenä, jossa heikot ei pääse levittämään siementä kun lukisivat pyhästä kirjasta tai jonkun tollon poliitikon twitteristä että miten pidetään alus kunnossa ja oikeassa kurssissa.

 

[GuntherPrien]

Hyvä se vaan olisi laittaa matkaan paljonkin aluksia. Toisiin kaikki tieteeseen luottavat ja toisiin loput. Näitä voisi ajatella vaikka planetaarisena hedelmöityksenä, jossa heikot ei pääse levittämään siementä kun lukisivat pyhästä kirjasta tai jonkun tollon poliitikon twitteristä että miten pidetään alus kunnossa ja oikeassa kurssissa.

Dokumentaarisessa kirjasarjassa Linnunradan käsikirja liftareille oli sivilisaatio joka oli toteuttanut tuon ehdotuksen. Tosin sillä erotuksella että yhteen alukseen jonka oli tarkoitus törmätä kohde planeetan pintaan, oli kerätty kaikki puhelinhygieenikot ja muut täysin hyödyttämät idiootit ja lähetetty matkaan, muiden jäädessä "odottamaan" seuraavan aluksen valmistumista. Kyseisellä sivilisaatiolla oli huonompi loppu, kun likaisista puhelimista alkanut tauti tappoi kaikki alkuperäiselle planeetalle jääneet.

 

[sono-thermism]

Tutkimus: Linnunradalla on jopa satoja miljoonia mahdollisesti asuinkelpoisia planeettoja

Asia ilmenee Nasan avaruusteleskoopin toimittamasta datasta.

www.iltalehti.fi

Veikkauksia, minä vuonna lähtee ensimmäinen sukupolvialus matkaan?

Ehkä joskus vuonna 5000 siinä voisi olla jotain järkeä lähteä matkaan, jos oletetaan että teknologia on kehittynyt eteenpäin eikä vienyt meitä takaisin kivikaudelle.

Nopein miehitetty avaruusalus meni suunnilleen 40000 km/h. Artikkelissa mainitaan että lähin mahdollisesti asuinkelpoinen planeetta on 20 valovuoden päässä. Pelkästään sinne kestäisi 540000 vuotta kulkea tuolla nopeudella.

 

[Tommy Goldfish]

Ehkä joskus vuonna 5000 siinä voisi olla jotain järkeä lähteä matkaan, jos oletetaan että teknologia on kehittynyt eteenpäin eikä vienyt meitä takaisin kivikaudelle.

Nopein miehitetty avaruusalus meni suunnilleen 40000 km/h. Artikkelissa mainitaan että lähin mahdollisesti asuinkelpoinen planeetta on 20 valovuoden päässä. Pelkästään sinne kestäisi 540000 vuotta kulkea tuolla nopeudella.

No veikkaan itse että 100-200 vuotta, siinä kohtaa tekniikkakin on jo ihan eri tasolla. Kivikausimahdollisuus on tosiaan mahdollinen myös.

Mutta jos sanotaan että hypoteettiset alukset lähtisikin tuossa vaikka ensi viikolla tiistaina matkaan klo 14.15 ja tarjolla olisi ensimmäisellä lähdöllä 2 alusta, toisessa pelkästään litteään maahan uskovia ja toisessa maapalloon uskovia, kumpaan kyytiin hyppäisit?

Ei taida litteät maat kuulua tähän threadiin.

Eipä niin, tarvittaisiin joku mielikuvitus-avaruusketju niille. Mutta kai tiedeketjussa sentään voi joskus naurahtaa tämmöisille sinänsä offtopikeille?

 

[tuoppi´]

Ei taida litteät maat kuulua tähän threadiin.

 

[tuoppi´]

Ehkä joskus vuonna 5000 siinä voisi olla jotain järkeä lähteä matkaan, jos oletetaan että teknologia on kehittynyt eteenpäin eikä vienyt meitä takaisin kivikaudelle.

Nopein miehitetty avaruusalus meni suunnilleen 40000 km/h. Artikkelissa mainitaan että lähin mahdollisesti asuinkelpoinen planeetta on 20 valovuoden päässä. Pelkästään sinne kestäisi 540000 vuotta kulkea tuolla nopeudella.

Valonnopeuskin tuppaa olemaan liian hidas kun mietitään tuolla avaruudessa matkustamista.

Toinen seikka tuohon liittyen on vielä se, että vaikka saataisiinkin lähetettyä miehitetty alus jonnekin niin kommunikointi on lähes mahdotonta noin kauas kun ne radioaallotkin kulkevat vain valonnopeudella. Siinä ei paljon kommunikoida jos viestin välitys vie useita vuosia suuntaansa.

 

[Tommy Goldfish]

Valonnopeuskin tuppaa olemaan liian hidas kun mietitään tuolla avaruudessa matkustamista.

Toinen seikka tuohon liittyen on vielä se, että vaikka saataisiinkin lähetettyä miehitetty alus jonnekin niin kommunikointi on lähes mahdotonta noin kauas kun ne radioaallotkin kulkevat vain valonnopeudella. Siinä ei paljon kommunikoida jos viestin välitys vie useita vuosia suuntaansa.

Tuompa takia sukupolvialuksiin alkuun viittasinkin. Ellei elinikiä saada huomattavasti pidemmiksi, perille saapuva porukka on ihan eri kuin matkaan lähtenyt. Kvanttilomittautuminen saattaisi olla nopean kommunikaation avaava tekniikka tuohon ongelmaan, jos se edes on tarpeellista viestiä valovuosien päähän.

 

[tuoppi´]

Tuompa takia sukupolvialuksiin alkuun viittasinkin. Ellei elinikiä saada huomattavasti pidemmiksi, perille saapuva porukka on ihan eri kuin matkaan lähtenyt. Kvanttilomittautuminen saattaisi olla nopean kommunikaation avaava tekniikka tuohon ongelmaan, jos se edes on tarpeellista viestiä valovuosien päähän.

Se vaan siinä on, että jos kommunikointia ei ole niin sitten kun alus päässy tarpeaksi kauas niin se on käytännössä eristynyt tänne maapallolle jääneistä ja toisinpäin. Vähän sama kuin koko alusta ei olisi lähetettykkään jos yhteyttä ei ole. Sama juttu kuin avaruusoliot, ehkä niitä on olemassa tai ei ole, mutta jos kommunikointia ei voi tehdä niin se on käytännössä sama kuin niitä ei olisi olemassa.

Mistä pääseekin siihen, että onko järkeä edes lähettää kasvaneita ihmisiä, vai riittäisikö esim. pelkät hedelmöittyneet alkiot jäädytettyinä, jotka voisi sitten perillä herättää ja robotit hoitaisivat kasvatuksen.