Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Liittynyt
16.05.2017
Viestejä
101
Nokka kohti Titania taas vaihteeks.

Dragonfly luotain pitäis laukaista näillä näkyminin 2026 ja laskeutuminen Titaniin noin 2034. Tällä kertaa luotaimen pitäisi selvitä pinnalla yli pari vuotta (vrt. Huygens, joka chillaili Titanin paahtavassa helteeessä (-180c) about 3 tuntia). Tuona parin vuoden aikana luotaimen (dronen) on tarkoitus lennellä about 180 km mittainen matka, tutkien erilaisia alueita Titanissa.

Titanhan on siitä mielenkiintoinen, että se on ainoa kuu, jolla on tiheä kaasukehä. Sen lisäksi se kaasukehä muistuttaa hyvin paljon sitä, mikä maalla oli miljardeja vuosia sitten, kun elämä syntyi. Kuun pinnalla virtaa metaani ja etaani, eli se on myös ainoa aurinkokunnan kappale, jossa virtaa nesteitä pinnalla (laavaa ei lasketa). Jopa nesteimmäistä vettä löytyy jäisen kuoren alta. Eli sieltä löytyy kaikki meidän tuntemat elämän rakennusaineet.

NASA Is Sending a Life-Hunting Drone to Saturn's Huge Moon Titan
Joo joo hienoo katsoa, kun satelliitit näkyy taivaalla. Itsekkin elänyt tieteen parissa nuoruuteni.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
1 672
NASA Planet Hunter Finds its 1st Earth-size Habitable-zone World

NASA’s Transiting Exoplanet Survey Satellite (TESS) has discovered its first Earth-size planet in its star’s habitable zone, the range of distances where conditions may be just right to allow the presence of liquid water on the surface. Scientists confirmed the find, called TOI 700 d, using NASA’s Spitzer Space Telescope and have modeled the planet’s potential environments to help inform future observations.
TOI 700 is a small, cool M dwarf star located just over 100 light-years away in the southern constellation Dorado. It’s roughly 40% of the Sun’s mass and size and about half its surface temperature. The star appears in 11 of the 13 sectors TESS observed during the mission’s first year, and scientists caught multiple transits by its three planets.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 167
Gammasäteily tuhoaa otsonikerroksen, mutta sitä varten supernovan pitäisi räjähtää alle 30-40 valovuoden päässä Maasta. Sillä etäisyydellä ei ole yhtään niin massiivista tähteä, että siitä tulisi supernova. Mutta jos gammapurkaus tulee kapeana säteilykeilana mustaksi aukoksi romahtavasta supernovasta, tai kahden neutronitähden törmäyksestä, ja keila osoittaa Maata kohti, niin silloin ei riitä kymmenien tuhansienkaan valovuosien etäisyys. Siinä tapauksessa voi vain toivottaa hyvää yötä ja viimeinen sammuttaa valot.
Tuosta voisi joku laatupulju tehdä tiedemiesten kanssa lyhytelokuvan.
 
Liittynyt
04.12.2016
Viestejä
376
Ajattelin ostaa kaukoputken. Onko aloittelevalla harrastajalle ihan passeli joku 150mm newtonian automaattijalustalla?
 
Liittynyt
31.08.2018
Viestejä
92
Ajattelin ostaa kaukoputken. Onko aloittelevalla harrastajalle ihan passeli joku 150mm newtonian automaattijalustalla?
Lyhyt vastaus: on.

Pidempi vastaus: riippuu kiinnostuksen tasosta. Jos kiinnostus on tasoa "vois ehkä ottaa kaukoputken", ei välttämättä kannata ottaa kaukoputkea ollenkaan. Putki jalustoineen on yllättävän hankala harrastusväline, se vaatii joko kiinteän asennuspaikan tai sitten joka kerta kun haluaa katsoa jotain, pidemmän session jossa laitetaan kaikki valmiiksi. Jos kiinnostus on vähän häilyvää, putki jää aika pian nurkkaan pölyttymään.

Mutta jos on mielessä paljon kohteita joita haluaisi katsoa kaukoputkella, miettii miltä kohteet näyttäisivät putkella ja on ehkä joku listakin mitä kävisi läpi kun putki tulee niin sitten ehdottomasti vaan putkea hankkimaan.

Miettisin putkea valitessa budjetin lisäksi paikan missä tähtiä katsellaan, joutuuko kamat kantamaan sinne (150mm newton jalustalla = yli 30 kiloa) ja miten sinne saa sähköt jos kyseessä on goto-jalusta.
 
Liittynyt
04.12.2016
Viestejä
376
Lyhyt vastaus: on.

Pidempi vastaus: riippuu kiinnostuksen tasosta. Jos kiinnostus on tasoa "vois ehkä ottaa kaukoputken", ei välttämättä kannata ottaa kaukoputkea ollenkaan. Putki jalustoineen on yllättävän hankala harrastusväline, se vaatii joko kiinteän asennuspaikan tai sitten joka kerta kun haluaa katsoa jotain, pidemmän session jossa laitetaan kaikki valmiiksi. Jos kiinnostus on vähän häilyvää, putki jää aika pian nurkkaan pölyttymään.

Mutta jos on mielessä paljon kohteita joita haluaisi katsoa kaukoputkella, miettii miltä kohteet näyttäisivät putkella ja on ehkä joku listakin mitä kävisi läpi kun putki tulee niin sitten ehdottomasti vaan putkea hankkimaan.

Miettisin putkea valitessa budjetin lisäksi paikan missä tähtiä katsellaan, joutuuko kamat kantamaan sinne (150mm newton jalustalla = yli 30 kiloa) ja miten sinne saa sähköt jos kyseessä on goto-jalusta.
Juu, tattis, kävin hakemassa moisen. :)

Seuraava kysymys sitten onkin kuvaamista ajatellen, onko tässä lähinnä kenno tärkein? Ajattelin Canonin mikrojärkkäriä, jossa on iso 24 megapikselin APS-C CMOS-kenno.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
644
Kuvaamisessa on tärkeintä seuranta. Yhtään minkäänlaisia kuvia et saa sumuista tai galakseista, jos seurantasi ei ole riittävän tarkkaa. 200mm putkella itse kuvailen ja 20s valotuksiin riittää yleensä seurantajalustani tarkkuus, jos olen jaksanut asettaa sen huolella.

Planeettojen kuvaaminen onnistuu parhaiten videota ottamalla ja sopivalla softalla sitä käsittelemällä.

Kamerasta tosiaan kenno on se tärkein.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
618
Tähdet ja avaruus: V Sagittae tulee purkautumaan kirkkaana novana tämän vuosisadan aikana



V Sagittae tulee purkautumaan kirkkaana novana tämän vuosisadan aikana
V Sagittae -tähti kirkastuu vielä muutaman vuosikymmenen ajan ennen räjähtämistä. Tutkijoiden mukaan siitä voi tulla kuluvan vuosisadan kirkkaimpana loistava tähti pohjoiselle taivaalle.

"Meillä on nyt vahva ennustus V Sagittaen tulevaisuudelle", paljastaa Bradley Schaefer Louisianan osavaltion yliopistosta.

Kyseeessä on kaksoistähti, jossa tavallinen tähti kiertää valkoista kääpiötä. Schaefer kertoo tähtien olevan niin lähellä toisiaan, että valkoinen kääpiö pystyy kasvamaan vetämällä itselleen materiaa kumppaniltaan.

V Sagittae on tällä hetkellä suhteellisen himmeä kohde pohjoisella taivaalla Nuolen tähdistössä.

"Seuraavien muutaman vuosikymmenen aikana tähti kirkastuu nopeasti. Noin vuonna 2083 sen kasvunopeus nousee katastrofaalisesti", Schaefer sanoo.

Tällöin materiaa siirtyy valkoiseen kääpiöön yhä vain kiihtyvällä tahdilla, kunnes tähdet ovat lopulta kokonaan sulautuneet.

Schaefer arvioi, että kaksoistähti tulee näkymään taivaalla yhtä kirkkaana kuin Sirius tai jopa Venus. Noin kuukauden ajan V Sagittae on luultavasti kirkkain tähti yötaivaalla.

Tiettävästi edellinen kerta, kun mikään tähti on näkynyt yhtä kirkkaana, oli vuonna 1604 kun taivaalla loisti Keplerin supernova.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
228
Liittynyt
01.01.2017
Viestejä
745
Taivaalla havaittiin juuri jotain todella omituista – onko jättiläistähti Betelgeuze räjähtämässä supernovana?

Betelgeuze saattaisi "kohta" pamahtaa ja olla sitten pari vuotta täysikuuta kirkkaampi. Ei tarvitse sitten enää katuvaloja yöllä ;)
Tuo olisi todella syvältä näin syvän taivaan visuaalihavaitsijana. :tdown: Meillä on jo yksi Kuu joka häiritsee harrastusta aivan riittämiin.

Joku Eeta Carinae saa sen sijaan posahtaa milloin vain minun puolestani, sillä se ei näy täällä pohjoisessa.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
3 369
Liittynyt
21.08.2017
Viestejä
2 712
Riippuu, mitä tarkoitat "melkoisella tuholla".

Veteen osuessa tuo luultavasrti aiheuttaisi kohtuullisen tsunamin, joka voi tappaa tuhansia ihmisiä.

Maalle osuessa, luultavasti kauaksi kaupungeista, lähinnä välillisiä haittoja, kuten valtavat pölypilvet ja ilmastonmuutos. Välittömässä läheisyydeessä toki paljon pahemmin, kuten elävältä grillaantuminen.
Tulikin mieleen, että se Lappajärvelle osunut meteoriitin voima oli kieltämättä järjetön. Helsingissä tuntuisi 183.59km/h paineaalto, jos 51m/s puhaltaa.

Geologia

76 miljoonaa vuotta sitten noin 1,5 km läpimittainen meteoriitti syöksyi maahan kymmenien kilometrien sekuntinopeudella nykyisen Lappajärven kohdalle. Meteori oli peräisin Marsin ja Jupiterin väliseltä asteroidivyöhykkeeltä ja sen nopeus oli noin 60 000 km/h. Törmäyksessä vapautui energiamäärä, joka vastasi yli 17 miljoonaa Hiroshiman atomipommia.

Törmäyskohdalle syntyi noin 22 km:n läpimittainen ja 750 metrin syvyinen kraatteri.

Jos Lappajärven törmäys tapahtuisi tänään, yltäisivät sen vaikutukset koko Suomeen. Lappajärven ja Vimpelin kuntakeskukset katoaisivat täysin. Alajärvelle sataisi 50 metriä kiveä. Sadan kilometrin päässä Vaasassa törmäyksen lämpö polttaisi metsät ja aiheuttaisi kolmannen ateen palovammoja ja yli 8 magnitudin maanjäristys romahduttaisi taloja. Kiveä sataisi yli puoli metriä. Lopulta paineaalto tuhoaisi kaiken, mikä vielä oli pystyssä.

Helsingissä tulisi toisen asteen palovammoja, Lappajärven pölyä sataisi sentti ja maanjäristys aiheuttaisi kohtalaista tuhoa rakennuksille. Varttintunnin kuluttua törmäyksestä hirmumyrskyn voimalla 51 metriä sekunnissa puhaltava paineaalto repisi helsinkiläisten katot ja kaataisi kolmanneksen metsistä.
Järven synty

Loistava tähdenlento muuttui hetkessä painajaiseksi. Maahan iskeytynyt meteoriitti synnytti valtaisan kraatterin nykyisen Lappajärven kohdalle.

Hirvittävään ydinräjähdykseen verrattavissa oleva tapahtuma tuhosi kaiken elollisen satojen kilometrien alueelta.

Kun kiertoradaltaan suistuneet asteroidit tai niiden kappaleet törmäävät Maahan, ne joko palavat tähdenlentoina ilmakehässä tai syöksyvät meteoriitteina alas. Meteoriitin kosminen nopeus voi olla jopa 40-60 km /s.

Onneksi Maan ilmakehä suojelee meitä ja hidastaa pienet meteoriitit. Vain suuret kappaleet voivat syöksyä kosmisella nopeudella maanpintaan asti.

Lappajärven kraatterin synnytäänyt, vajaan kilometrin läpimittainen meteoriitti tuhoutui räjähdyksessä. Pääosin se sekoittui sulaneeseen kallioperään. Törmäyksen seurauksen syntyi useita kivilajeja, joista tärkeimmät ovat kärnäiitti ja sueviitti.

Kärnäiitti, Lappajärven Kärnänsaaren mukaan nimetty kivi, syntyi meteoriitti-iskun aiheuttamassa korkeassa kuumuudessa. Siinä on paljon sulamattomia mineraaleja täysin sulaneessa perusmassassa, joka on hyvin laavamaista. Lähinnä näihin silmämääräisiin havaintoihin perustuen Lappajärveä pidettiin vielä 1970-luvulla tulivuoren kraatterina.

Kärnäiitti on Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi, kiven pinnassa näkyy rakeina räjähdyksessä sulamattomia kiviaineksia

Sueviitti muodostui räjähdyksessä ilmaan lentäneistä aineksista. Se koostuu kivi- ja mineraalisiruista, kivimurskasta, johon ilmalennon aikana sekoittui kivisulaa. Sueviitista on löydetty pieniä räjähdyksessä syntyneitä timantteja.

Vuosimiljoonien aikana kallioperän rapautuminen ja aineksien kulkeutuminen sekä jääkausien vaikutukset ovat hävittäneet alkuperäisen kraatterin maljamaisen muodon. Nyt näkyvän kraatterin halkaisija on 17 km ja syvyys vain noin 150 m.

Lappajärven meteoriittikeskuksessa paljastuvat Lappajärven synnyn salaisuudet. Runsain kuvin esitetyt tähtitaivaan ilmiöt, planeetat ja meteoriitit törmäyskraatereineen herättävät kävijössä tutkimusmatkailijan ja seikkailijan vaistot.
1,5 kilometriä paksu kivi iski Suomeen 60 000 km/h – hirmuisessa näytelmässä syntyi kraatterijärvi, jota ruotsalaiset voivat vain kadehtia
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
953
Taivaalla havaittiin juuri jotain todella omituista – onko jättiläistähti Betelgeuze räjähtämässä supernovana?

Betelgeuze saattaisi "kohta" pamahtaa ja olla sitten pari vuotta täysikuuta kirkkaampi. Ei tarvitse sitten enää katuvaloja yöllä ;)
Tuosta Betelgeuzesta olikin juttua jo tuossa hetki sitten, löytyy varmaan edelliseltä sivulta.
Esim: Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Tuo olisi todella syvältä näin syvän taivaan visuaalihavaitsijana. :tdown: Meillä on jo yksi Kuu joka häiritsee harrastusta aivan riittämiin.

Joku Eeta Carinae saa sen sijaan posahtaa milloin vain minun puolestani, sillä se ei näy täällä pohjoisessa.
No kyllä Betelgeuzen pamahdus olisi niin iso juttu, että en usko että kovin moni syväntaivaan havaitsijakaan pahaksi pistäisi. Se on kuitenkin kerran-ihmiskunnan-historiassa tyyppinen tapahtuma. Ja bonuksenahan tietysti syntyy uusi syvän taivaan kohde. Tosin kaikkeen kukoistukseenhan se pääsee vasta joitain tuhansia tai kymmeniä tuhansia vuosia tapahtuman jälkeen, mutta tosi bongari on kärsivällinen.


Eta Carinae on myös mielenkiintoinen tähti, tai oikeastaan tähtisysteemi, koska se on binääritähti.

Isompi niistä, eli Eta Carinae A on noin 150 - 250 auringon massaa, yksi suurimmista koskaan löydetyistä tähdistä. Eta Carinae B on "isohko" superjättiläinen, jossakin 50 auringon massan tienoilla. Systeemi on siitäkin harvinainen, että vaikka se on binääri, niin sen komponenttien massoja ei vieläkään tunneta tarkasti. Normaalisti binääri systeemin massat on suhteellisen helppo laskea, mutta Eta Carinaen ongelma on sen A komponentin edellinen räjähdys 1800 luvun puolessa välissä. Tuolloin Eta Carinae A sylkäisi joitain kymmeniä auringon massoja avaruuteen, tapahtumassa nimeltään Great Eruption, joka oli jotakin tavallisen novan ja supernovan välimaastossa. Tuosta syntynyt kaasu ja pölypilvi peittää näkyvyyden noihin kahteen tähteen, ja lisäksi niiden hyvin pieni välimatka (kierto aika joitain vuosia toistensa ympäri) tekee massojen mittauksen erittäin haasteelliseksi. Edes täydellistä spektrianalyysia ei ole saatu tehtyä sen komponenteille, koska tähtien spektrit sekoittuvat toisiinsa (ja siihen lisäksi tuo sumu siinä edessä antamassa oman lisänsä).

Eta Carinae A on hyperjättiläinen, eliniältään vain joitain miljoonia vuosia (vertaa esim. Aurinko, jonka elinkaari on noin 10 miljardia vuotta, tai punaiset kääpiöt, esim. Proxima Centauri, joiden elinikä on kymmeniä miljardeja vuosia). Eli sen elämä on lyhyt, mutta sitäkin tulisempi. 1850 luvulla tosiaan oli tuo aiempi purkaus, ilmeisesti ensimmäinen isommista purkauksista. Super- ja hyperjättiläiset voivat "räjähtää" useamman kerran sylkäisten valtavia määriä massaa avaruuteen. Niiden ytimen ulospäin suuntautuva paine on kuitenkin niin suuri, ettei ne vielä ensimmäisestä räjähdyksestä romahda. Rähjähdysten seurauksena, eli massavajeen seurauksena, ydin kuitenkin alkaa pikkuhiljaa jäähtymään pienemmän paineen alaisena, ja lopulta seuraa se viimeinen ja ratkaiseva supernova räjähdys, joka desimoi tähden täydellisesti ja romahduttaa ytimen mustaksiaukoksi.

Tuon 1850 purkauksen aikaan Eta Carinae oli taivaan toiseksi kirkkain tähti, hieman himmeämpi kuin Sirius. Mutta hiipui siitä silmille näkymättömäksi seuraavina kymmeninä vuosina. Noin 50 vuotta sitten se alkoi taas kirkastumaan ja on nykyään lähes +4 magnitudin tähti. Se tosin on variable star eli sen kirkkaus vaihtelee suurestikin, mutta trendi on selkeästi kirkkaampaa kohti. Kuten Betelgeuzen kohdallakin, niin tämä enteilee seuraavaa räjähdystä, joka voi tulla jo seuraavien satojen vuosien sisällä. Mikäli Eta Carinae räjähtää supernovana, tai hyvin todennäköisesti jopa hypernovana, se tulee olemaan taivaan kirkkain tähti, mutta ei koskaan yllä (supernovana räjähtävän) Betelgeuzen kirkkauteen, koska etäisyyttä on kuitenkin 7500 valovuotta.

Eta Carinae näyttää nykyisin suunnilleen tältä (Hubblen ultraviolettialueen kuva). 1850 luvun räjähdys pilvi laajenee kahteen suuntaa pallomaisena muodostelmana. Pyörimisakseli on pallukoiden suuntainen, eli keskellä oleva kapeampi aluen on päiväntasaajaan suuntainen, ja vasemmalla pallossa näkyvä tummempi läntti on aika tarkalleen navan kohdalla (pohjois vai etelä?). Eli akseli ei onneksi osoita suoraan Maata kohden. Tosin Eta Carinae on sen verran kaukana, että mitään avain totaalista tuhoa ei ehkä olisi tulossa, vaikka osoittaisikin. Räjähdyspilvi on nykyisin noin valovuoden halkaisijaltaan (eli materia siellä liikkuu kohtuu haipakkaa kun ottaa huomioon, että purkauksesta on vajaa 200 vuotta aikaa).

 
Liittynyt
13.10.2018
Viestejä
9
Pitääkin postata tämä tänne, vaikka onkin jo "myöhä", mutta tämä video näin helposti ymmärrettävässä muodossa saa vaan oman mielikuvituksen mukavasti laukkaamaan ja loksauttaa leuat siinä, että millaisessa kokonaisuudessa tässä ollaan osasena.

Deep Universe: Hubble's Universe Unfiltered - YouTube
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
100
Tänään yritetään tuhota 55 miljoonan kantoraketti. SpaceX testaa hätäjärjestelmää tuoda matkaava joukko, kesken pahan ongelman takas maan pinnalle elävänä.
Maa testissä Dragon kapseli räjähti kun rakettimoottoreita testattiin. Mahdollinen laukaisu-ikkuna aukeaa puolentunnin päästä.

Nasa pitäisi lähettää livenä. | NASA

edit. Siirtäneet laukasun 24h eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
26.08.2017
Viestejä
705
Vaikuttavan oloinen projekti.

Stellarium Web Online Star Map

Pystyy zoomailla ja liikkuu ajallisesti oikein. satelliitit sun muut viuhahtelee taivaankannella
Tämä oli oikein mukava viritys, kun on tullut tässä parisen viikkoa ihmeteltyä kirkasta taivaankappaletta joka tulee selkeästi näkyville tunteja tähtiä aiemmin heti illan hämärtyessä. Planeetaksi osasinkin jo arvata ja Venushan se olikin, sen verran lähellä Maata kohden tuntuu olevan nyt että voisi melkein hyvätehoisilla kiikareilla tähystää.

Myös parit tähtikuviot tuli tuon sivun avulla opittua uudelleen. Esimerkiksi Orionin himmeimmätkin tähdet näkyvät myöhään illalla näin kaupungin valosaasteen läpi, pitäisi joskus kyllä matkustaa jonnekkin missä on oikeasti pimeää niin saisi aivan uuden kontakin noihinkin.
 
Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
46
Tämä oli oikein mukava viritys, kun on tullut tässä parisen viikkoa ihmeteltyä kirkasta taivaankappaletta joka tulee selkeästi näkyville tunteja tähtiä aiemmin heti illan hämärtyessä. Planeetaksi osasinkin jo arvata ja Venushan se olikin, sen verran lähellä Maata kohden tuntuu olevan nyt että voisi melkein hyvätehoisilla kiikareilla tähystää.

Myös parit tähtikuviot tuli tuon sivun avulla opittua uudelleen. Esimerkiksi Orionin himmeimmätkin tähdet näkyvät myöhään illalla näin kaupungin valosaasteen läpi, pitäisi joskus kyllä matkustaa jonnekkin missä on oikeasti pimeää niin saisi aivan uuden kontakin noihinkin.
Light pollution map auttaa valosaasteettoman paikan etsinnässä :tup:
 
Liittynyt
04.12.2016
Viestejä
376
Kuvaamisessa on tärkeintä seuranta. Yhtään minkäänlaisia kuvia et saa sumuista tai galakseista, jos seurantasi ei ole riittävän tarkkaa. 200mm putkella itse kuvailen ja 20s valotuksiin riittää yleensä seurantajalustani tarkkuus, jos olen jaksanut asettaa sen huolella.

Planeettojen kuvaaminen onnistuu parhaiten videota ottamalla ja sopivalla softalla sitä käsittelemällä.

Kamerasta tosiaan kenno on se tärkein.
Nyt on kuvailtu, tässä amatöörin matskua:
katso liitettä orion6.jpg
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjuja
80 802
Viestejä
1 646 795
Jäsenet
36 251
Uusin jäsen
iVaselin

Hinta.fi

Ylös Bottom