Salattu konsulttiselvitys: Ministeriö halusi keskittyä auton paikannusta vaativaan kilometrimaksuun
Ministeriön alun perin salaamassa väyläyhtiön konsulttiselvityksessä ei ollutkaan liikesalaisuuksia.
Salla Vuorikoski
POLITIIKKA 8.2.2017 15:57
Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamasta konsulttiselvityksestä käy ilmi, että vielä väyläyhtiön valmistelun loppusuoralla keskityttiin autojen paikannukseen perustuvaan maksumalliin. Siinä autoilija olisi maksanut tienkäytöstä ajettujen kilometrien mukaan.
Aikaan perustuvassa mallissa asiakas taas olisi ostanut käyttöoikeuden valtion teihin esimerkiksi vuodeksi. Paikannusta ei olisi tarvittu.
Paikannus on ollut poliittisesti hankala kysymys, ja esimerkiksi perussuomalaiset irtisanoutui siitä jo viime keväänä.
”Perussuomalaiset eivät hyväksy autoilijoiden kyyläämistä ja kyttäämistä. Kaukovarjostimet eivät kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan”, puheenjohtaja Timo Soini kirjoitti
blogissaan jo huhtikuussa 2016.
Seuraavana päivänä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) vakuutti tiedotustilaisuudessaan, ettei järjestelmään ole tulossa minkäänlaista seurantaa tai paikannusta.
Kun ajatuspaja Demoksen selvitys väyläyhtiön asiakkaista pantiin liikkeelle viime lokakuussa, ministeriö antoi tekijöille ohjeet.
”Aloituskokouksessa käytiin asiaa läpi, ja silloin ministeriöltä tuli toive, että me keskitymme siihen kilometriperusteiseen malliin”, kertoo Demoksen toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.
Demosta ei siis pyydetty kysymään mahdollisilta operaattoreilta näkemyksiä mallista, jossa ne myisivät tienkäyttöaikaa autoilijoille.
Valmiissa
ehdotuksessaan ministeriö lopulta ehdotti, että väyläyhtiö myisi ensin kuluttajille ja operaattoreille aikaperusteista käyttöoikeutta ja operaattorit voisivat siirtyä kilometrien myymiseen. Kilometrikauppa ja siihen liittyvä paikannus perustuisivat vapaaehtoisuuteen.
Käytännössä kuluttajat on
helppo ohjata kilometrilaskutukseen houkuttelevan hinnoittelun avulla.
ALUKSI ministeriö salasi Demoksen tekemän selvityksen vedoten liikesalaisuuksiin. Salaamista koskevan
uutisoinnin jälkeen ministeriö ilmoitti julkistaneensa selvityksen.
Siinä ei ollutkaan väitettyjä liikesalaisuuksia, joten
asiakirja on nyt luettavana liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla.
Selvitys sisältää yhteenvetoa väyläyhtiön mahdollisten operaattoreiden näkemyksistä ja ehdotuksia erilaisiksi liiketoimintamalleiksi.
Demos haastatteli selvitykseensä edustajia kymmenestä organisaatiosta. Ne ovat Sonera, VR, Delta Group, LOGY, Elisa, OP, Lähitapiola, Split Finland, Taksiliitto ja MetroAuto.
Lisäksi selvitystä varten pidettiin keskustelutilaisuus, jossa oli väkeä ministeriöstä, Trafista, Liikennevirastosta, Lähitapiolasta ja ITS-verkostosta.
Finanssialan yrityksille pelkkä paikannusdatakin olisi arvokasta.
DEMOKSEN haastatteluissa väyläyhtiön mahdolliset operaattorit nostivat haasteiksi muun muassa lainsäädännölliset raamit ja seurantalaitteiden teknisten standardien puutteen. Lisäksi huolta kannettiin tietoturvasta tilanteessa, jossa yksittäisten liikennevälineiden liikkeitä seurataan tarkasti.
”Viestinnällä tulisi varmistaa, että kuluttajille ei synny mielikuvaa seurantalaitteista, joilla valvotaan kuluttajan jokaista liikettä”, teleoperaattoreiden edustajat totesivat selvityksen tekijöille.
Ministeriö on perustellut hanketta sillä, että väyläyhtiön luoma alusta auttaa yrityksiä kehittämään ajo-oikeuden myynnin ohella muita palveluita autoilijoille. Mitä nämä palvelut olisivat, näyttää olleen yrityksille itselleenkin vielä osin hämärän peitossa.
Alkuperäisen ja sittemmin haudatun suunnitelman mukaan väyläyhtiön olisi pitänyt aloittaa toimintansa jo ensi vuoden alusta.
”Kilometripohjainen laskutus nähtiin mahdollisuutena uudelle liiketoiminnalle, mutta samalla selkeää kuvaa kuluttajalle tarjottavista palveluista ei vielä ollut. Suoritettujen kokeilujen pohjalta maksuhalukkuutta palveluista ei kuluttajilta juurikaan löytynyt”, selvitys summaa teleoperaattorien edustajien ajatuksia.
Selvemmät sävelet näyttävät olleen finanssialan toimijoilla. Niille pelkkä paikannusdatakin olisi arvokasta. Yhtiöt pohtivat muun muassa mallia, jossa vakuutusmaksut määräytyisivät datan paljastaman ajotyylin mukaan.
Autojen maahantuojat ja jälleenmyyjät puolestaan katsoivat, että heidän liiketoimintansa syntyisi ensisijaisesti paikannuslaitteiden asentamisesta ja myynnistä.
MINISTERIÖN tammikuussa 2017 esittelemä väyläyhtiöehdotus haudattiin pikaisesti sen jälkeen, kun hallituskumppanit kokoomus ja perussuomalaiset ilmoittivat vastustuksestaan. Kova kritiikki kohdistui paitsi ehdotuksen sisältöihin, myös Bernerin ja hänen ministeriönsä toimintatapoihin.
Tänään ministeriö ilmoitti, että ministeri Berner alkaa vetää parlamentaarista työryhmää, joka selvittää liikenneverkon tulevaisuutta. Väylähankkeen kova kiire on nyt väistynyt, sillä ryhmän työskentelyaika on vuosi.