Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Ei se mppt montaa euroa maksa, joten ei mielestäni maksa vaivaa alkaa kikkailemaan akkukytkennöillä yms. Tietty jokainen tyylillään, mutta itse vaikka yritän halvalla aina päästä niin yritän myös maksimoida hyödyn.
 
Ei se mppt montaa euroa maksa, joten ei mielestäni maksa vaivaa alkaa kikkailemaan akkukytkennöillä yms. Tietty jokainen tyylillään, mutta itse vaikka yritän halvalla aina päästä niin yritän myös maksimoida hyödyn.
Kyllähän 30A MPPT alkaa jo maksamaan, ainakin jos ostaa Victron energyn. Halpaa säädintä en varmasti uskalla kuitenkaan käyttää yhtään arvokkaammalla akulla.

Osaako nuo MPPT säätimet edes muuttaa tuon luokkaa 30V 11A ---> 12V 30A ? Ainakin jossain esitteissä luki, että teho on vain puolet 12V järjestelmissä, eli ei mitään mainittavaa hyötyä tässä projektissa, jossa mennään kustannukset etusijalla jotta päästään lataamaan älylaitteita ja otsavalon akkuja.

Löysin romulaatikosta tämän tuotteen:

Ajattelin kokeilla kuinka tuolla onnistuisi. Lataus voisi helposti olla 20A, mutta silloin tuo säädin pitää ehkä resetoida manuaalisesti.
 
Nykyajan halpa kiinasäädin hakkaa muutaman vuoden vanhan merkkisäätimen 100-0.
Enkä nyt tarkoita kahden euron pwm-säätimiä.
Noin 30€ kieppeiltä ylöspäin alkaa saamaan ihan hyviä 20A-xxA MPPT-säätimiä, joten ei voi puhua enää edes mistään hinta edellä menemisestä, jos ei edes tuollaiseen viitsi panostaa.
Kyllähän 30A MPPT alkaa jo maksamaan, ainakin jos ostaa Victron energyn. Halpaa säädintä en varmasti uskalla kuitenkaan käyttää yhtään arvokkaammalla akulla.
Sinänsä hupaisaa, ettei uskalleta laittaa "halpaa säädintä", mutta kuitenkin uskalletaan kötöstellä jotain diy-palikoita nuukuuksissaan.
Markkinoilla on muitakin merkkejä, kuin Victron. Victronilla on oma fanikuntansa ja myös paikkansa joissain järjestelmissä, mutta ihan passeleita halpoja kiinasäätimiä löytyy vähän vaatimattomampiin järjestelmiin.
 
Nykyajan halpa kiinasäädin hakkaa muutaman vuoden vanhan merkkisäätimen 100-0.
Enkä nyt tarkoita kahden euron pwm-säätimiä.
Noin 30€ kieppeiltä ylöspäin alkaa saamaan ihan hyviä 20A-xxA MPPT-säätimiä, joten ei voi puhua enää edes mistään hinta edellä menemisestä, jos ei edes tuollaiseen viitsi panostaa. Sinänsä hupaisaa, ettei uskalleta laittaa "halpaa säädintä", mutta kuitenkin uskalletaan kötöstellä jotain diy-palikoita nuukuuksissaan.
Markkinoilla on muitakin merkkejä, kuin Victron. Victronilla on oma fanikuntansa ja myös paikkansa joissain järjestelmissä, mutta ihan passeleita halpoja kiinasäätimiä löytyy vähän vaatimattomampiin järjestelmiin.
Diy-palikoista saa kyllä tehtyä yhtä laadukkaan kuin kaupallisesta, jos sen haluaa ottaa asiakseen. Tässä minun tapauksessa halpa säädin ajaa aivan saman asian, kun romulaatikosta löytyneet jo olemassa olevat protoilukamat. Jos patentissa käytettävän akun arvo on 0€, myös riski on 0%

On eri asia tehdä kaupallisia asennuksia, jossa vedetään kaapelia rullalta ja napsutellaan liittimet paikoilleen. Työ pitää saada mahdollisimman yksinkertaiseksi tuntiansio optimaaliseksi ja takuuasiat yksiselitteiseksi.

Näillä diy-palstoilla taas pyörii paljon harrastelijoita, jotka mahdollisesti haluavat kehittää taitojaan tai tehdä muuten vain kustannustehokkaita tilapäisvirityksiä, niin että aikanaan hankitut osat kävisivät mahdollisimman moneen muuhunkin hommaan.
 
Löysin olemassa olevan paneelikentän laajennukseen yhteensopivat paneelit, mutta kehyksen korkeus on eri kuin nykyisissä. Tämähän ei olisi ongelma, jos 25mm kehyksillä oleville paneeleille saisi vielä Oriman Easy Rail 25mm kiinnikkeitä. Näyttää vaan olevan kaikkialta saldot nollilla.


Olisiko ns paska ajatus käyttää korokepalaa paneelin kehyksen alapinnan ja Easy Rail JAS putken välissä? Esimerkiksi valukorokkeita? Kuten tällainen:

Jos tuohon laittaisi solukumia kitkapinnaksi, ei liukuisi edes alta pois lämpölaajenemisten tms myötä.

Lisäys; Nykyiset asennukset ovat JAS/Easy Rail putkella, en lähde vaihtamaan toiseen merkkiin laajennuksen aluetta..

Edit: sekoälyn virhe. Löysi väärät tiedot paneelin mittojen kohdalle. Tarkasteluissani huomasin että onhan noi vähintään 30mm paksuja. Myyjän infot vaan vähä köykäiset.. Kyselin tekoälyltä apuja, toistaitoinen apuri.
 
Viimeksi muokattu:
Hmm, tuli käytyä katolla ja huomasin yhden paneeleista rikkoutuneen. Saanut jostain ihan kunnon osuman ja koko paneeli säpäleinä. Osasin odottaa jotakin tälläistä kun tämän kevään piikkiteho on jäänyt huomattavasti edellisistä.

Minulla on pari paneelia ylimääräisenä, meneekö vaihto yksinkertaisuudessaan niin että vanha pois ja uusi identtinen tilalle? Saako tehdä itse? Mitä tulee huomioida jos tuota lähtee itse askartelemaan?
 
Hmm, tuli käytyä katolla ja huomasin yhden paneeleista rikkoutuneen. Saanut jostain ihan kunnon osuman ja koko paneeli säpäleinä. Osasin odottaa jotakin tälläistä kun tämän kevään piikkiteho on jäänyt huomattavasti edellisistä.

Minulla on pari paneelia ylimääräisenä, meneekö vaihto yksinkertaisuudessaan niin että vanha pois ja uusi identtinen tilalle? Saako tehdä itse? Mitä tulee huomioida jos tuota lähtee itse askartelemaan?
no ihan ekana että dc linja on katki varmasti etkä aukoile jännitteellisiä liittimiä, muuten periaatteessa vaan paneelin vaihto.. tekemisen luvallisuuteen en ota kantaa ko en tie
edit mitään ajatusta mikä sen ois rikkonu? myrsky lennättäny jotain päisin jossainvaiheessa luultavasti? vai onko kiinikkeet jotenkin huonosti et lumikuorma taivuttanut? jota epäilen kyllä
 
Onko tullut vastaan jotain ”puolikiinteitä” maatelineitä 1-2 paneelille? Vai pitääkö itse nikkaroida eurolavasta.

Kesäkäyttöön niin saisi olla tuulikuorman välttämiseksi vaikka ihan vaakatasossa. YouTubesta rapakon takaa näkyy ainakin niinkin yksinkertaisia että riittää muutama betonilaatta painoksi IntegraRack
 
no ihan ekana että dc linja on katki varmasti etkä aukoile jännitteellisiä liittimiä, muuten periaatteessa vaan paneelin vaihto.. tekemisen luvallisuuteen en ota kantaa ko en tie
edit mitään ajatusta mikä sen ois rikkonu? myrsky lennättäny jotain päisin jossainvaiheessa luultavasti? vai onko kiinikkeet jotenkin huonosti et lumikuorma taivuttanut? jota epäilen kyllä

Ei kyllä mitään ajatusta mikä olisi rikkonut. Voi olla asennuksessakin tullut jo särö joka nyt mosahtanut kunnolla. Pitää tutkia kun saa paneelin pois katolta. Ehkä pitää tehdä yön pikkutunteina niin on varmasti jännitteetön.
 
Onko tullut vastaan jotain ”puolikiinteitä” maatelineitä 1-2 paneelille? Vai pitääkö itse nikkaroida eurolavasta.

Kesäkäyttöön niin saisi olla tuulikuorman välttämiseksi vaikka ihan vaakatasossa. YouTubesta rapakon takaa näkyy ainakin niinkin yksinkertaisia että riittää muutama betonilaatta painoksi IntegraRack

Ihan painekyllästetystä tein mökille,
tuolla nuo nyt on 4v kesät talvet olleet. Tossa on 10km järveä edessä joten ei paljon tuulisempi paikka voisi olla

1746977712931.png
 
Ei kyllä mitään ajatusta mikä olisi rikkonut. Voi olla asennuksessakin tullut jo särö joka nyt mosahtanut kunnolla. Pitää tutkia kun saa paneelin pois katolta. Ehkä pitää tehdä yön pikkutunteina niin on varmasti jännitteetön.
Inverterissä yleensä nykyään kans erotin ko se menee kylmäksi, ko enää ei suositella dc katkoja jotka alussa oli.. eli eka inu kylmäks ja si dc liittimet irti
 
Hmm, tuli käytyä katolla ja huomasin yhden paneeleista rikkoutuneen. Saanut jostain ihan kunnon osuman ja koko paneeli säpäleinä. Osasin odottaa jotakin tälläistä kun tämän kevään piikkiteho on jäänyt huomattavasti edellisistä.

Minulla on pari paneelia ylimääräisenä, meneekö vaihto yksinkertaisuudessaan niin että vanha pois ja uusi identtinen tilalle? Saako tehdä itse? Mitä tulee huomioida jos tuota lähtee itse askartelemaan?

no ihan ekana että dc linja on katki varmasti etkä aukoile jännitteellisiä liittimiä, muuten periaatteessa vaan paneelin vaihto.. tekemisen luvallisuuteen en ota kantaa ko en tie
edit mitään ajatusta mikä sen ois rikkonu? myrsky lennättäny jotain päisin jossainvaiheessa luultavasti? vai onko kiinikkeet jotenkin huonosti et lumikuorma taivuttanut? jota epäilen kyllä

Invertteristä AC-puolen sähköt poikki. DC-puolihan on periaatteessa jännitteinen kuunvalossakin. Mutta sen valokaaren saa aikaiseksi vain jos piiri on kytketty/kuormitettu. Kun invertteri ei ole päällä niin isonkin >1000VDC järjestelmän DC-kaapelit voi huoletta irrotella.
 
Hmm, tuli käytyä katolla ja huomasin yhden paneeleista rikkoutuneen. Saanut jostain ihan kunnon osuman ja koko paneeli säpäleinä. Osasin odottaa jotakin tälläistä kun tämän kevään piikkiteho on jäänyt huomattavasti edellisistä.

Minulla on pari paneelia ylimääräisenä, meneekö vaihto yksinkertaisuudessaan niin että vanha pois ja uusi identtinen tilalle? Saako tehdä itse? Mitä tulee huomioida jos tuota lähtee itse askartelemaan?
  • enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin sähköasennuksiin tai -laitteisiin kohdistuvat työt, esimerkiksi kyseisen jänniterajan alle jäävät aurinkopaneeliasennukset. Katso myös Kodin sähköturvallisuus.
 
Ihan painekyllästetystä tein mökille,
tuolla nuo nyt on 4v kesät talvet olleet. Tossa on 10km järveä edessä joten ei paljon tuulisempi paikka voisi olla

1746977712931.png

Komeat telineet :thumbsup: Onko tuossa kierrepaalua maassa tai meneekö noi pystypuut kuinka paljon maan alle?

Inverterissä yleensä nykyään kans erotin ko se menee kylmäksi, ko enää ei suositella dc katkoja jotka alussa oli.. eli eka inu kylmäks ja si dc liittimet irti

Mikäs nykyään on best practice pienitehoisissa off-grid asennuksissa liittyen eroituskytkimiin? Jossain kohdin näissäkin oli suotava olla erillinen kytkin paneelien ja säätimen välissä mutta onko näidenkin osalta tullut suosituksiin muutoksia?
 
Komeat telineet :thumbsup: Onko tuossa kierrepaalua maassa tai meneekö noi pystypuut kuinka paljon maan alle?



Mikäs nykyään on best practice pienitehoisissa off-grid asennuksissa liittyen eroituskytkimiin? Jossain kohdin näissäkin oli suotava olla erillinen kytkin paneelien ja säätimen välissä mutta onko näidenkin osalta tullut suosituksiin muutoksia?

Ei mene yhtään. Ainoa paino on kiviä telineen takana runkopuiden päällä ( ei näy kuvassa )
 
Jossain kohdin näissäkin oli suotava olla erillinen kytkin paneelien ja säätimen välissä mutta onko näidenkin osalta tullut suosituksiin muutoksia?

MUTUA. Mutta olisiko tuosta luovuttu lähinnä siksi. Että on asennettu turvakytkimiä jotka ei sovellu isoille DC-jännitteille. Siis perus AC-kytkimiä. Olisiko tässä ketjussa ollut parinkin tulipalon kuvat. Mistä näki heti että palo oli alannut turvakytkimeltä. DC-jännite lyö herkemmin läpi, ja valokaarta hankala sammuttaa. Kuormituksen alla vielä kun katkaisee, niin taitaa kärjetkin ottaa turpaansa huolella.
 
MUTUA. Mutta olisiko tuosta luovuttu lähinnä siksi. Että on asennettu turvakytkimiä jotka ei sovellu isoille DC-jännitteille. Siis perus AC-kytkimiä. Olisiko tässä ketjussa ollut parinkin tulipalon kuvat. Mistä näki heti että palo oli alannut turvakytkimeltä. DC-jännite lyö herkemmin läpi, ja valokaarta hankala sammuttaa. Kuormituksen alla vielä kun katkaisee, niin taitaa kärjetkin ottaa turpaansa huolella.


Tuolla tuotesivulta sattuikin tällainen tarkennus vastaan:

Tarkoitettu ainoastaan matalajännitteisten off-grid järjestelmien turvakytkimeksi, eikä sovellu verkkoon kytkettyjen inverttereiden DC-kytkimeksi! Verkkoinverttereihin joissa on erotinkytkin valmiina ei nykyisin suositella asennettavan erillisiä DC-turvakytkimiä

ja linkki motivan dokkariin -> https://www.motiva.fi/files/17365/Aurinkosahkojarjestelmien_paloriskit_ja_sammutusturvallisuus.pdf

Eli paneelin ja off-grid säätimenväriin väliin pitäisi olla ihan kosher.
 

Tuolla tuotesivulta sattuikin tällainen tarkennus vastaan:

Tarkoitettu ainoastaan matalajännitteisten off-grid järjestelmien turvakytkimeksi, eikä sovellu verkkoon kytkettyjen inverttereiden DC-kytkimeksi! Verkkoinverttereihin joissa on erotinkytkin valmiina ei nykyisin suositella asennettavan erillisiä DC-turvakytkimiä

ja linkki motivan dokkariin -> https://www.motiva.fi/files/17365/Aurinkosahkojarjestelmien_paloriskit_ja_sammutusturvallisuus.pdf

Eli paneelin ja off-grid säätimenväriin väliin pitäisi olla ihan kosher.

Erikoista että myyvät 1500VDC kytkintä. Mutta eivät kuitenkaan "myy" sitä 1500VDC käyttöön.

Off-grid puolella tommonen on vähän turha. Ellei sitten vain halua helposti katkaista jostain syystä syöttöä, ja taas kärjet ottaa turpaan kuorma päällä. Silloinkin olisi helpompi/järkevämpi laittaa akuston puolelle sulake+kytkin. Akuston kytkin kiinni, vastaa samaa kuin invertterin AC-puolen katkaisu. Paneelien DC-kaapeleita voi käpistellä sitten ihan huoletta.
12/24/48V isollakin kuormalla on ihan eri "irrottaa verkosta". Kuin 2kpl tai 3kpl paneeleita (Voc 100-150VDC).
 
Erikoista että myyvät 1500VDC kytkintä. Mutta eivät kuitenkaan "myy" sitä 1500VDC käyttöön.

Off-grid puolella tommonen on vähän turha. Ellei sitten vain halua helposti katkaista jostain syystä syöttöä, ja taas kärjet ottaa turpaan kuorma päällä. Silloinkin olisi helpompi/järkevämpi laittaa akuston puolelle sulake+kytkin. Akuston kytkin kiinni, vastaa samaa kuin invertterin AC-puolen katkaisu. Paneelien DC-kaapeleita voi käpistellä sitten ihan huoletta.
12/24/48V isollakin kuormalla on ihan eri "irrottaa verkosta". Kuin 2kpl tai 3kpl paneeleita (Voc 100-150VDC).
Niin mikä olisi se best practice tehdä systeemi virrattomasti mökin pidempiaikaista poissaoloa varten?

Tarkoitus olisi siis helposti estää ettei lifepo4-akkuja ladata kylmässä niin tosiaan säätimen ja akun välissä on automaattisulake, josta voisi napata alas, mutta onko sekään hyvä että sitten 8kk säätimelle kulkee virtaa joka ei "päädy" mihinkään?
 
Niin mikä olisi se best practice tehdä systeemi virrattomasti mökin pidempiaikaista poissaoloa varten?

Tarkoitus olisi siis helposti estää ettei lifepo4-akkuja ladata kylmässä niin tosiaan säätimen ja akun välissä on automaattisulake, josta voisi napata alas, mutta onko sekään hyvä että sitten 8kk säätimelle kulkee virtaa joka ei "päädy" mihinkään?

Laita sinne termostaatti väliin: Termostaatti, RT124 | RT | Termostaatit | Kytkimet | Sensing Solutions | Climate Solutions | Danfoss Finland Product Store

Tuo nyt oli vain nopein google. Mutta Danfossilta, ainakin muistaakseni, löytyy termostaatteja. Joissa on kärjet ja apukärjet jne. Ja lämpötilat alemmaksi jne.

Vaikea selittää, tai onnistuuko edes. Joku muu voinee tarkentaa. Mutta tommosella termarilla _periatteessa_ voi estää sen että pakkasella ei ladata. Asettaa sen vaikka +10C. Jolloin termostaatti aktivoituu (bimetalliluiskat siellä taitaa olla sisällä). Jolloin termari voisi apureleen kautta laittaa aurinkopaneelit "päälle".
 
Monissa säätimissä on vaatimus, että akku on kytkettävä ensin, vasta sen jälkeen paneelit.
Mm. vanhassa PWM säätimessä meni väärässä järjestyksessä kykettäessä 24V akku tilaan ja alkoi keittämään 12V akkua.
Ellei säätimessä ole akun lämpötilan mittausta ja latauksen estoa kylmässä, sekä riitävän pientä kulutusta akusta. kannattaa erottaa sekä akku että paneeli talveksi .

Esim. EPEVER MPPT säätimen asetuksissa on ohjekirjan mukaan:
Litium akun alhaisen lämpötilan latauksen esto oletus 0 C asetus (+10 - -40C).
 
Viimeksi muokattu:
Monissa säätimissä on vaatimus, että akku on kytkettävä ensin, vasta sen jälkeen paneelit.
Mm. vanhassa PWM säätimessä meni väärässä järjestyksessä kykettäessä 24V akku tilaan ja alkoi keittämään 12V akkua.
Ellei säätimessä ole akun lämpötilan mittausta ja latauksen estoa kylmässä, sekä riitävän pientä kulutusta akusta. kannattaa erottaa sekä akku että paneeli talveksi .

Esim. EPEVER MPPT säätimen asetuksissa on ohjekirjan mukaan:
Litium akun alhaisen lämpötilan latauksen esto oletus 0 C asetus (+10 - -40C).


Epever 4210 löytyy säätimenä ja lämpötila-anturikin on olemassa, että sikäli tuohon voisi luottaa, mutta kuinkahan näitä säätimiä on suunniteltu olemaan kuukausikaupalla virroissa, mutta kuitenkin lataamatta mitään? Varsinkin keväällä tuottoa alkaa jo tulla, mutta lämpötilat nollan kieppeillä pitkälle huhtikuuhun. Eli varmaan se varmin ratkaisu on laittaa erotuskytkin paneelin ja säätimen väliin.
 
Epever 4210 löytyy säätimenä ja lämpötila-anturikin on olemassa, että sikäli tuohon voisi luottaa, mutta kuinkahan näitä säätimiä on suunniteltu olemaan kuukausikaupalla virroissa, mutta kuitenkin lataamatta mitään? Varsinkin keväällä tuottoa alkaa jo tulla, mutta lämpötilat nollan kieppeillä pitkälle huhtikuuhun. Eli varmaan se varmin ratkaisu on laittaa erotuskytkin paneelin ja säätimen väliin.
Kennoilta nyt tulee tietty maksimijännite, joten ei pitäisi sinänsä olla mitään ongelmaa, jos on kuukausia lataamatta mitään.

TOKI muutama turvallisuuteen liittyvä seikka kannattaa huomioida, joihin olen törmännyt:
- Laite, jossa on kuormaa lämpenee hieman ja pysyy kuivana, jos ympäristö on kosteahko. Sellainen laite taas, jossa ei ole kuormaa ei lämpene ja JOS olosuhteet ovat sellaiset, että sinne voi tiivistyä kosteutta sisään, niin korkeajännite DC lyö helposti läpi ja aiheuttaa mahdollisesti tulipalon.

- Jos laitteeseen, jossa on sähköt menee esim sokerimuurahaisia (niitä menee joskus) tai kärpänen tai joku toukka tekemään pesän, niin saattaa syntyä vuotovirtaa ja lopulta esim tulipalo.

- Toisinaan joku komponentti nyt vain voi hajota ja käydä menemään oikariin ihan itsekseen, esim valmistusvirheen takia.

Eli riippuu olosuhteista, saattaa olla, jotta kannattaa katkaista aurinkopuolen virtapiirikin tai sitten ei.
 
Tarkoitus olisi tänä kesänä rakentaa eristetty kasvihuone ja ajattelin vähentää sähkölämmityksen tarvetta öisin käyttämällä aurinkopaneeleja ja lämmittämällä niillä esim eristetty vesisäiliö, josta taas luovutetaan yöllä lämpöä. Ei varmasti riitä, ehkä, koko yöksi, mutta kun sähkölämmittimessä on termostaatti niin se säästäisi sähköä. Onko ihan hullua ajattelua vai voisiko toimia? Vesisäiliöstä ajattelin ehkä vesikiertoa normi lämpöpattereille ja tuo sähköinen lämmitin taas puhaltaa, myös silloin kun ei lämmitä, niin lämpö leviäisi kivasti.
Koskaan vain ei ole tullut pelattua aurinkopaneelien tai lämmityksen kanssa, mutta kaikkea muuta on kyllä tullut näprätä niin miksei tuokin onnistuisi. Jos muilla on fiksumpia ajatuksia niin niitä otetaan vastaan. Aurinkokeräimiä en jaksa kun ei tule kuitenkaan huolehdittua syksyllä tyhjäksi ja juuri syksyllä tuota tarvisi ja toisaalta minkään jäähdytinnestejuttujen kanssa ei jaksais myöskään...
 
Tarkoitus olisi tänä kesänä rakentaa eristetty kasvihuone ja ajattelin vähentää sähkölämmityksen tarvetta öisin käyttämällä aurinkopaneeleja ja lämmittämällä niillä esim eristetty vesisäiliö, josta taas luovutetaan yöllä lämpöä. Ei varmasti riitä, ehkä, koko yöksi, mutta kun sähkölämmittimessä on termostaatti niin se säästäisi sähköä. Onko ihan hullua ajattelua vai voisiko toimia? Vesisäiliöstä ajattelin ehkä vesikiertoa normi lämpöpattereille ja tuo sähköinen lämmitin taas puhaltaa, myös silloin kun ei lämmitä, niin lämpö leviäisi kivasti.
Edit 2: harrasteliuus ja tietotaito ja innostus rajotteina
Koskaan vain ei ole tullut pelattua aurinkopaneelien tai lämmityksen kanssa, mutta kaikkea muuta on kyllä tullut näprätä niin miksei tuokin onnistuisi. Jos muilla on fiksumpia ajatuksia niin niitä otetaan vastaan. Aurinkokeräimiä en jaksa kun ei tule kuitenkaan huolehdittua syksyllä tyhjäksi ja juuri syksyllä tuota tarvisi ja toisaalta minkään jäähdytinnestejuttujen kanssa ei jaksais myöskään...
Jos mahis eristää ne vesisäilöt kans ni veikkaan et kesällä tulee ongelma mihkä sen kuumuuden laittaa 🤣 ko ei kasvihuonekaan ihan saunasta tykkää. Mutta hiukan paneleita, vastukset säiliöihin ni varmasti ois kasvukausi alkamassa paljon aijemmin, ja päättymäsaä paljon myöhemmin.
Kesken kesää sen aurinkoenergian toki vois valjastaa hoitaa jotain pumppua joka kastais multaa, tai sumuttais. Joskin taas tarveis uuden vesisäiliön.. jollei si noista laittais kiertoa ja rännistä uutta. Mutta taas si ois reikä ylhäällä kevättä ja syksyä aatellen.
Edit. Logiikka ois kyl helposti ympättävissä jos esim käyttää mehiläisvaha pumppuja kattoikkunassa, ne ko aukee annetaan mullalle vettä, jos kii annetaan lämpöä
 
Viimeksi muokattu:
Jonkun termarinhan tarveisit jokatapauksessa siihen ettei turhaan kuumenis liikaa keväällä/syksyllä. Jos vesi jo säiliöissä alkaa olee kuumaa.. ja sen kastelun vois sillon multakastelun lisäks hoiitaa sumuna.. jolloin lehdetkin saa vettä/kosteutta...
 
Itsellä on ollu ajatuksena väsätä talliin lämminvesivaraajasta tuollainen lämmityssysteemi. LVV on jo, sain ilmaiseksi torin kautta. Paneeleita jääny ylimääräiseksi ja ainoa mikä puuttuu on off-grid invertteri. Paneeleista irtoo yhteensä 2kWp, jolla saisi hoidettua aurinkoisina kevät ja syksyn päivinä lämpimäksi ja sitten illan mittaa lämmittää tallia. Vesikiertoisia pattereita saa myöskin välillä hakemisen vaivalla torista. Talvella ei kyllä tuota paneelit vaikka saan ne suoraan etelään ja pystyyn niin ettei kinostele edessä, mutta sais ainakin osan kevät/syksyn lämmityksestä hoidettua tolla. Tallissa on jo ILP, mikä on hoitanut parit talvet lämmitystä. Harrastuksena jos tän siis tekisi.
 
Helpoiten lämmityksen saa kun laittaa vedellä täytetty 1m3 AIV-pöntön nurkkaan ja siihen vastus. Paineeton systeemi ja pitää lämmön kohtuullisena. Käyttämällä matalaa jännitettä voi homman toteuttaa itse.
 
Itsellä on ollu ajatuksena väsätä talliin lämminvesivaraajasta tuollainen lämmityssysteemi. LVV on jo, sain ilmaiseksi torin kautta. Paneeleita jääny ylimääräiseksi ja ainoa mikä puuttuu on off-grid invertteri. Paneeleista irtoo yhteensä 2kWp, jolla saisi hoidettua aurinkoisina kevät ja syksyn päivinä lämpimäksi ja sitten illan mittaa lämmittää tallia. Vesikiertoisia pattereita saa myöskin välillä hakemisen vaivalla torista. Talvella ei kyllä tuota paneelit vaikka saan ne suoraan etelään ja pystyyn niin ettei kinostele edessä, mutta sais ainakin osan kevät/syksyn lämmityksestä hoidettua tolla. Tallissa on jo ILP, mikä on hoitanut parit talvet lämmitystä. Harrastuksena jos tän siis tekisi.
En kyllä tiedä onko tuosta juurikaan hyötyä kun ILP:n hyötysuhde on nollakelissä / plussakelissä niin hyvä ja lämmön tarve niin vähäinen, ettei ole paljon mistä säästää.

Mutta harrastusmielessä tietty voi tehdä vaikka mitä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
277 448
Viestejä
4 776 195
Jäsenet
77 616
Uusin jäsen
Goist

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom