Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Tuossa ei varmaan kovin montaa paneelia ole? Meille siis tulossa 26kpl.
Joo, ei ollut kuin 10 kpl 1:3-katolle. Yksi kaveri kiikutteli ne ja kiskot yms. itsekseen katolle ja sähkäri touhusi samaan aikaan valmisteluja teknisessä tilassa. 26 paneelia asentelee pari kattokaveria + sähkäri ehkä yhden työpäivän verran ruoka- ja kahvitaukoineen.
 
Onko kenelläkään kokemuksia näistä kiinan halvoista hybridi inverttereistä


Pystyykö näistä tuon invertteri puolen sammuttamaan erikseen kun lähtee mökiltä, ettei turhaan tyhjäkäynti virralla syö akkua jos ei aurinko satu paistamaankaan tarpeeksi, mutta kuitenki lataisi akkua, kun aurinkoa on. Alkanut pikkuhiljaa ärsyttää carunan siirtohinnat + sähkön hinta, että tehnyt mieli irtisanoa koko sähköliittymä ja alkaa omavaraiseksi. mökin käyttö pelkästään kesäisinm . Tuohon voi vielä aggrekaatin lisätä jos sattuu olemaan möksällä ja sähkö alkas loppumaan akusta.
Tuo lupaa 2W standby-kulutusta. Se tuskin on kesäkaudella mikään ongelma ja talvikaudeksi joku muu saa kertoa, että miten homma kannattaa hoitaa. Jos vaan lataisi akut 80 SOC:iin ja irrottaisi ne kunnes keväällä saapuu paikalle?

Tai sitten räystään alle yksi paneeli pystyyn osoittamaan etelään niin, että saa keskitalvellakin jonkun wattitunnin päivässä akkuihin? En tiedä riittääkö se.

Akuiksi ostaisin itse LFP:tä, mutta kaipa se nostaa hintoja vs. lyijyakut. Katsele LFP-kennoja alista ja laita siihen itse bms? Ne eivät sitten kestä pakkasella latausta, joten lämmönhallinta pitää olla kunnossa.
 
Hyvältä kuulostaa! Aika rajukin lataussäädin sulla. Tuntuu olevan aika passeli systeemi peruskesämökkiin tuollainen ~400Ah akkua ja ~600W paneelitehoa.

Itse tein valot 12 voltilla, tosin 1.5 MMJ:llä eli hyvällä mielellä voi vaihtaa joskus 230 jos siltä tuntuu. Lisäksi löin kiinteitä pistorasioita aika reippaasti sekä 12V että 230V. Täytyy muuten myös kehua tuota kompressorijääkaappia että ei ota minkäänlaista virtapiikkiä käynnistyessään (tai no, ehkä jos skooppaisi niin jotain). Nätisti lähtii rauhallisesti käyntiin.

Jos lyö lisää paneelia eri paikkaan, niin kannattanee ottaa toinen lataussäädin joka tukee kahta eri paneelituloa? Vai laitetaanko ne silloin vaan suosiolla rinnan? Itselläkin olisi mahdollisuus joskus lisätä paneeleita eri suuntiin jos tarvitsee.

Hintaero pienempään säätimeen oli kuitenkin aika pieni + budjetiksi annettiin että max. 2000€ saa tuhlata. Tosin eipä mökille tarvinnut kun paneelit, säädin, akut, invertteri ja vaihtokytkin. Telineet paneeleille ja akustolle teki isä verstaallaan. MMJ, MCMK 6x6mm2, MKEM 35mm2 + kaapelikenkää ym. tarvikkeet sain töistä roskiksesta :)

Oli melko selvä muutenkin että kun mökille aurinkosähköt saadaan, niin siellä alkaa myös sähkönkulutus pikkuhiljaa lisääntyä. Jääkaappi nyt oli ihan selvä. Mutta myöhemmin sinne on luonnollisesti tullut isompi televisio, kahvinkeitin, vedenkeitin, mikro ja seuraavaksi suunnitteilla painevesiautomaatti. Että siinä mielessä kun mitoittaa tarvetta niin melkein kahdella kannattaa kertoa, ellei jopa kolmella.

Paneelit rinnakkain (kaksi sarjassa ja 2+2 siis rinnaikkain) kun ovat eri suuntaan. Iltapäivästä muutenkin tulisi sellainen hetki että molemmille paneeleille paistaa aurinko, jolloin jännite nousee liikaa ja polttaa säätimen.
Kaivoin vanhat kuvat niin säädin on Epever Triron 4210N, jonka Voc on 100V. Ja nyt kun kaivoin samalla manuaalin niin 1040W on nimellinen latausteho. Paneeleja saa kuitenkin olla 3120W edestä (esim. keväällä/syksyllä kun ei vielä aurinko paista tarpeeksi niin voi olla tuo 3120W, säädin kestää sen kesällä parhaaseen aikaan).

Kaverin mökille aikoinaan tehtiin aggregaatti sähköt. Sanoin että laitetaan pistorasia/valot omiin ryhmiin. MMJ on lähes ilmaista eikä kaveria ole yhtään kaduttanut, kun nykyään sielläkin aurinkosähköt ja valot suoraan 12V.
 
Tuo lupaa 2W standby-kulutusta. Se tuskin on kesäkaudella mikään ongelma ja talvikaudeksi joku muu saa kertoa, että miten homma kannattaa hoitaa. Jos vaan lataisi akut 80 SOC:iin ja irrottaisi ne kunnes keväällä saapuu paikalle?

Tai sitten räystään alle yksi paneeli pystyyn osoittamaan etelään niin, että saa keskitalvellakin jonkun wattitunnin päivässä akkuihin? En tiedä riittääkö se.

Akuiksi ostaisin itse LFP:tä, mutta kaipa se nostaa hintoja vs. lyijyakut. Katsele LFP-kennoja alista ja laita siihen itse bms? Ne eivät sitten kestä pakkasella latausta, joten lämmönhallinta pitää olla kunnossa.


Vielä on harkinnassa koko asia. Onhan se huoleton kun on valtakunnan verkossa kiinni, mutta maksaishan tuommoinen systeemi jollakin aikavälillä itsensä takaisin, kun reilu 30 euroa kuukaudessa menee pelkkiin perusmaksuihin. Harrastusmiellessä ja mielenkiinnosta tekis mieli siirtyä aurinkosähköön. Sähköähän mökillä ei juurikaan mene muulloinkun keväisin ja syksyisin, jolloin sähköllä lämmitetään.

Lämmitys pitäisi syksylle ja keväälle siis jollakin muulla konstilla hoitaa. Toimivaa tulisijaa ei ole.
 
Vielä on harkinnassa koko asia. Onhan se huoleton kun on valtakunnan verkossa kiinni, mutta maksaishan tuommoinen systeemi jollakin aikavälillä itsensä takaisin, kun reilu 30 euroa kuukaudessa menee pelkkiin perusmaksuihin. Harrastusmiellessä ja mielenkiinnosta tekis mieli siirtyä aurinkosähköön. Sähköähän mökillä ei juurikaan mene muulloinkun keväisin ja syksyisin, jolloin sähköllä lämmitetään.

Lämmitys pitäisi syksylle ja keväälle siis jollakin muulla konstilla hoitaa. Toimivaa tulisijaa ei ole.
Kai sitä sähköä nyt hellaan / ruoanlaittoon menee? Tulisijaksi laittaisin tuollaisen kevyttakan / pellettiuunin. Hormin voi porata seinästä läpi jos ei ole mitään rööriä mökissä.
 
Kai sitä sähköä nyt hellaan / ruoanlaittoon menee? Tulisijaksi laittaisin tuollaisen kevyttakan / pellettiuunin. Hormin voi porata seinästä läpi jos ei ole mitään rööriä mökissä.

Varmaan tarvii jonku rakennusluva ja palotarkastuksen jos tulisijan laittaa?

Kaasu/ hiiligrillillä ja mikrolla on tullut enimmäkseen mökkievästelyt tehty. Toki normi liesikin on, mutten muista milloin on viimeksi ollu päällä. Jääkaappi, valot, televisio, kännykän ja tabletin latausta on pääasiallinen sähkön käyttö. vedenkeitin ja kahvinkeitin tietenkin. Joskus sirkkeliä ja puunhalkomakonettakin pitää pystyä käyttää. Näitä toki voi aggrekaatillakin käyttää kun on niin satunnaista.
 
Varmaan tarvii jonku rakennusluva ja palotarkastuksen jos tulisijan laittaa?

Kaasu/ hiiligrillillä ja mikrolla on tullut enimmäkseen mökkievästelyt tehty. Toki normi liesikin on, mutten muista milloin on viimeksi ollu päällä. Jääkaappi, valot, televisio, kännykän ja tabletin latausta on pääasiallinen sähkön käyttö. vedenkeitin ja kahvinkeitin tietenkin. Joskus sirkkeliä ja puunhalkomakonettakin pitää pystyä käyttää. Näitä toki voi aggrekaatillakin käyttää kun on niin satunnaista.
Kannattaa kysellä noista kevyttakoista sieltä oman kunnan rakennusvalvonnoista.

Ja selvittää ensin ylipäätään itselle, että onko hommassa järkeä. Käytännössä sähköverkosta eroon hankkiutuminen ei muutamien satasten vuosisäästöjä ajatellen voi oikein mitenkään kannatta. Mutta asiaa voi ajatella myös harrastuksen kannalta.

Voisin itse ainakin ihan mieluusti rakennella tuollaista saarekekäyttöä ihan vaan huvin vuoksi vailla taloudellista järkeä, ihan vaan harrastuksena. Mutta se kyllä maksaisi useampia tonneja kokonaisinvestointeineen.
 
Mielenkiintoista. DC kytkin aiheuttanut palon: Aurinkopaneelien aiheuttaman autotallipalon syttymissyyksi vahvistui turvakytkin Ylivieskassa – "Aurinkovoimalaa ei pystytä sammuttamaan turvallisesti" ei ole tunnareita niin ei pääse näkemään juttua tarkemmin. Tässä taitaa olla toinen samanmoinen tapaus: Aurinkopaneelin turvakytkin syttyi palamaan Ilmajoella tuotakaan ei pääse lukemaan.

Mikäs tollasessa mekaanisessa kytkimessä voisi niin pahasti vikaantua, että kärähtää? Asennuksesta jäänyt jotain kupari säikeitä?

2022.08.11.09.28.33_neo-7112861.jpg


2022.08.11.09.30.33_neo-7112862.jpg
 
Mielenkiintoista. DC kytkin aiheuttanut palon: Aurinkopaneelien aiheuttaman autotallipalon syttymissyyksi vahvistui turvakytkin Ylivieskassa – "Aurinkovoimalaa ei pystytä sammuttamaan turvallisesti" ei ole tunnareita niin ei pääse näkemään juttua tarkemmin. Tässä taitaa olla toinen samanmoinen tapaus: Aurinkopaneelin turvakytkin syttyi palamaan Ilmajoella tuotakaan ei pääse lukemaan.

Mikäs tollasessa mekaanisessa kytkimessä voisi niin pahasti vikaantua, että kärähtää? Asennuksesta jäänyt jotain kupari säikeitä?

2022.08.11.09.28.33_neo-7112861.jpg


2022.08.11.09.30.33_neo-7112862.jpg

Jonkinlainen oikosulku jossain, voihan se olla invertterissäkin itsessään, mutta kaapelit hehkunut punasena koko voimalan tuotolla, kun palokin näyttää edenneen johtimia pitkin ylös?
 
Jonkinlainen oikosulku jossain, voihan se olla invertterissäkin itsessään, mutta kaapelit hehkunut punasena koko voimalan tuotolla, kun palokin näyttää edenneen johtimia pitkin ylös?

Niin, että molemmissa tapauksissa tutkinta olisi virheellinen ja oikea oikkari jossian muualla? Tuskin invertterissä ainakaan kun johdot ehjät siellä alla ja mustaa ei ole tullut mistään kannen välistä.

Pitäskö tässä itsellekkin laittaa jotkut sivuleikkurit tikkaiden viereen lasikaappiin (riko hätätilanteessa) ja jättää sopiva lenkki johonki reunimmaiseen paneeliin, että pääsee vetämään piirin poikki :).
 
Niin, että molemmissa tapauksissa tutkinta olisi virheellinen ja oikea oikkari jossian muualla? Tuskin invertterissä ainakaan kun johdot ehjät siellä alla ja mustaa ei ole tullut mistään kannen välistä.

Pitäskö tässä itsellekkin laittaa jotkut sivuleikkurit tikkaiden viereen lasikaappiin (riko hätätilanteessa) ja jättää sopiva lenkki johonki reunimmaiseen paneeliin, että pääsee vetämään piirin poikki :).

Mieluummin puuvartinen kirves :-) Ai katos, joo en huomannut että kaksi vastaavaa tapausta. Onkohan saman valmistajan kytkin. Mun mielestä tossa oli vedetty DC johdot poikki invertterin päästä, joten tiedä sitten.. No helpostihan sen näkee kun pistää uudet paneelit paikoilleen, jos nekin syttyy palamaan, niin invertteri vaihtoon..
 
Mieluummin puuvartinen kirves :) Ai katos, joo en huomannut että kaksi vastaavaa tapausta. Onkohan saman valmistajan kytkin. Mun mielestä tossa oli vedetty DC johdot poikki invertterin päästä, joten tiedä sitten.. No helpostihan sen näkee kun pistää uudet paneelit paikoilleen, jos nekin syttyy palamaan, niin invertteri vaihtoon..

Jees eli tuo alumiini kannaketta vähän ulospäin paneelin alta ja nippareilla lenkki siihen kiinni. Käy sitten sen huitasemassa kirveellä poikki. Jos peltikatto niin enpä tiedä ei paljon hotsittaisi mennä sinne räpeltämään.

Eiku vaan tulee mieleen, että onko käytetty ac kytkintä dc kytkimenä tai jotain dc kytkimiä mitkä ei oikeastai kestäisi isoja jännitteitä. Tossakin näyttää kuvasta olleen yhdellä lappeella paneelit ja 4 dc johdinta eli 2 piiriä niin jännite ei ole varmaan edes kasvanut kovin isoksi.
 
Kuvissa näyttää olevan AC-turvakytkin. Olisiko sitten seinällä sen yläpuolella ollut joku pennin kiinalainen DC-kytkin?
 
Kuvissa näyttää olevan AC-turvakytkin. Olisiko sitten seinällä sen yläpuolella ollut joku pennin kiinalainen DC-kytkin?

Sen mitä jutusta voi lukea niin dc kytkin palanut täydellisesti, mutta metalliosista oli tulkittu valokaari-ilmiön jälkiä.
 
Onkos porukka muuten laittanut sulakkeita tuonne aurinkopaneeleiden päähän? Tuli tuossa mieleen että eihän itselläkään ole sulaketta jos sattuisi menemään oikoseen paneelien ja lataussäätimen välillä (eli katolta tulevassa vedossa).
 
On yllättävän yleistä että DC-puolelle heitetään ihan vaan tietämättömyyttään normaali ac turvakytkin ja sen ilmaväli ei riitä sammuttamaan valokaarta. Yleensä nuo havaitaan ennen käyttöönottoa jolloin palolta vältytään.
Itsekin huomautin vastaavasta ongelmasta viime vuonna eräässä rakenteilla olleessa päiväkodissa johon tuli melko iso paneelijärjestelmä, asentaja ei vaan ollut täysin jyvällä siitä mitä oli tekemässä. Molemmissa paneeliketjuissa oli normi onnlinen 3x16A turvakytkin.
 
Mielenkiintoista. DC kytkin aiheuttanut palon: Aurinkopaneelien aiheuttaman autotallipalon syttymissyyksi vahvistui turvakytkin Ylivieskassa – "Aurinkovoimalaa ei pystytä sammuttamaan turvallisesti" ei ole tunnareita niin ei pääse näkemään juttua tarkemmin. Tässä taitaa olla toinen samanmoinen tapaus: Aurinkopaneelin turvakytkin syttyi palamaan Ilmajoella tuotakaan ei pääse lukemaan.

Mikäs tollasessa mekaanisessa kytkimessä voisi niin pahasti vikaantua, että kärähtää? Asennuksesta jäänyt jotain kupari säikeitä?

2022.08.11.09.28.33_neo-7112861.jpg


2022.08.11.09.30.33_neo-7112862.jpg
Kuten jo todettiin niin dc on ongelmallinen katkaisijoiden suhteen.
Katkon dc-kytkimistä oli ainakin joskus takaisinveto auslaariassa että sattuu näitä muillekin kuin kiinalaisille https://www.productsafety.gov.au/system/files/recall/NHP Electrical Safety Recall Advert Nov14.pdf
 
Eli melkein turvallisempaa olisi jättää se dc kytkin pois kun invertterissä kuitenkin moinen on ainakin froniuksella?
 
2022.08.11.09.28.33_neo-7112861.jpg



Mikähän lie tässä tapauksessa ollut tuon turvakytkimen ampeerimäärä, jonka siihen saa maksimissaan kytkeä tasavirtaa? Ja mikä ollut paneelien teho kWp ja volttimäärä per paneeli ja miten ne kytketty sarjaan ja/tai rinnan?
 
Ei mulla ainakaan ole erotuskytkintä DC puolella, vain AC puolella. Vähän mietin mihin tuota DC erotuskytkintä tarvitsee? Erottaa paneelit invertteristä, mutta pitää invertteri verkkovirrassa?
 
Mulla on näin ja invertteri sisällä tallissa.

896BE887-94DE-4580-8D6D-930519912BF7.jpeg
 
Ei mulla ainakaan ole erotuskytkintä DC puolella, vain AC puolella. Vähän mietin mihin tuota DC erotuskytkintä tarvitsee? Erottaa paneelit invertteristä, mutta pitää invertteri verkkovirrassa?
Tarve liittyy lähinnä huoltohin ja vikatilanteisiin. Invertterin vaihtokin on sitten joskus helpompi jos sinne ei tule 600v dc. Vikatilanteista puhumattakaan, jos vaikka invertterin pv-inputti vikaantuisi oikosulkuun niin tilannetta olisi hyvin jännittävä lähteä purkamaan ilman erotuskytkintä.
 
Tarve liittyy lähinnä huoltohin ja vikatilanteisiin. Invertterin vaihtokin on sitten joskus helpompi jos sinne ei tule 600v dc. Vikatilanteista puhumattakaan, jos vaikka invertterin pv-inputti vikaantuisi oikosulkuun niin tilannetta olisi hyvin jännittävä lähteä purkamaan ilman erotuskytkintä.

Vähän niin ja näin tuo perustelu. MC4-liittimet on kyllä ihan hyvin suojattuja. Ei niistä kynsille saa avatessa. Lisäksi siitä yhdestä navasta ei voi saada iskua. Pitäisi ottaa siis kontaktit molemmista johdoista, että siitä iskun saisi.

Taitaa kaikissa inverttereissä lisäksi olla varoitus, että DC:tä ei saa irrottaa virrallisena. Onkohan tuo varoitus pelkästään valokaarta varten vai voiko tuosta jokin rikkoontuakin? Joka tapauksessa, miksi siellä pitäisi olla kytkin jota ei saa joka tilanteessa edes kääntää?

Milläköhän lain tulkinnalla tuo paneelien erotuskytkin lopulta oikein perustellaan, kun siitä aina puhutaan, mutta oikeaa perustelua sille ei koskaa löydy.

Invertterin valmistajan asennusohje pitäisi viimeistään olla se paikka, jossa kaikki vaatimukset on otettu huomioon. Ei vain löydy erillistä DC-kytkintä niistäkään, mitä katselin. Onko joku sellainen, josta tuo löytyy?

Sulakettakin joskus kuulee perusteltavan DC-johtoihin. Ei vain sekään oikein toimi, kun paneelien oikosulkuvirta ei paljoa ylitä 10A ja optimi toimintapiste on lähellä tuota oikosulkuvirtaa...
 
Onko kenelläkään kokemuksia näistä kiinan halvoista hybridi inverttereistä


Pystyykö näistä tuon invertteri puolen sammuttamaan erikseen kun lähtee mökiltä, ettei turhaan tyhjäkäynti virralla syö akkua jos ei aurinko satu paistamaankaan tarpeeksi, mutta kuitenki lataisi akkua, kun aurinkoa on. Alkanut pikkuhiljaa ärsyttää carunan siirtohinnat + sähkön hinta, että tehnyt mieli irtisanoa koko sähköliittymä ja alkaa omavaraiseksi. mökin käyttö pelkästään kesäisinm . Tuohon voi vielä aggrekaatin lisätä jos sattuu olemaan möksällä ja sähkö alkas loppumaan akusta.

Ei ole kokemusta noista, mutta ei noita "Aliexpress" inverttereitä varmaankaan mitään saa Suomessa ainakaan valtakunnanverkkoon kytkeä. Ei ne tue VDE-AR-N-4105 2018:aa. Tuskin aiempaakaan 4105:sta.

Vähintään vaatii erillisen määräykset täyttävän verkonvalvontareleen väliin.
 
Jos talo palaa tuollaisen itse tuodun invertterin takia, niin vakuutusyhtiö varmaan pesee aika nopeasti kätensä. Siinä mielessä on myös merkitystä keneltä ja millaiselta firmalta komponenttinsa ottaa.
Näin toistellaan usein mutta alkoi oikein kiinnostamaan, mikä on oikeasti se konkreettinen vakuutusehto millä ”vakuutusyhtiö pesee kätensä”. Mikäli noudattaa kaikkia suojeluohjeita ja asennukset on tehnyt luvallinen sähköasentaja niin asian pitäisi olla sillä selvä. Haluaisin nähdä ne ehdot missä vakuutusyhtiö luettelee minkämerkkisiä inverttereitä saa asentaa tai mitkä ovat ne standardit jotka niiden pitää täyttää, tai muuten ”rikot vakuutuksesi ehtoja”. Taitaa olla vain sitä kuuluisaa esson baarin tietotoimistoa.
 
Näin toistellaan usein mutta alkoi oikein kiinnostamaan, mikä on oikeasti se konkreettinen vakuutusehto millä ”vakuutusyhtiö pesee kätensä”. Mikäli noudattaa kaikkia suojeluohjeita ja asennukset on tehnyt luvallinen sähköasentaja niin asian pitäisi olla sillä selvä. Haluaisin nähdä ne ehdot missä vakuutusyhtiö luettelee minkämerkkisiä inverttereitä saa asentaa tai mitkä ovat ne standardit jotka niiden pitää täyttää, tai muuten ”rikot vakuutuksesi ehtoja”. Taitaa olla vain sitä kuuluisaa esson baarin tietotoimistoa.

Ainakin sen invertterin pitää olla VDE-AR-N-4105 2018 täyttävä, että sen saa verkkoon kytkeä. Sitähän kysytään siinä verkkoyhtiölle lähetettävässä yleistietolomakkeessakin.
 
Viimeksi muokattu:
Korvaus tulee kyllä jos talo palaa teknisen vian takia. Jos vika on laitteessa, niin maahantuoja voi olla vakuutusyhtiölle korvausvastuussa. Itse maahantuomasi laitteen tapauksessa loppulasku osuu tietysti sinulle itsellesi.
Olisiko varmasti näin että tuotteen tilaava asiakas on maahantuoja, eikä laitteen myyjä joka myy sitä EU:n sisälle eli ”liikkeelle laskija”. Jos menet myymään invertterin kaverillesi ja tupa palaa niin silloin olet itse korvausvelvollinen jos invertterin turvallisuudessa on ollut sellainen puute, joka voidaan näyttää toteen.
Tuotevastuulaki sanoo näin:
Tämän lain mukainen vahingonkorvausvelvollisuus on:


1) sillä, joka on valmistanut tai tuottanut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen;


2) sillä, joka on tuonut tuotteen Euroopan talousalueelle siellä liikkeelle laskettavaksi;


3) sillä, joka on liikkeelle laskettavaksi tuonut tuotteen Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvasta valtiosta (EFTA-valtiosta) Euroopan yhteisöön, Euroopan yhteisöstä EFTA-valtioon tai EFTA-valtiosta toiseen EFTA-valtioon, sekä


4) sillä, joka on markkinoinut vahinkoa aiheuttanutta tuotetta omanaan, jos tuote on varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai muulla erottuvalla tunnuksellaan.
 
Tarvitseeko siihen laittaa lukko? Ts. onko sellainen vaatimus, että AC-kytkin pitää olla lukittavissa?

En osaa sanoa että määrääkö joku laki että onko niitten oltava lukittavia kotona.

Töissä kun on vaan tottunut että aina pitää kääntää turvakatkaisia auki asentoon, ja lukittava se riippulukolla.., ja turvakatkaisijan pitää olla semmosessa kohdassa että siihen voi sen riippulukon laittaa...

Kotia asennettavista turvakatkaisijoista en tiedä, ja toinen juttu on se että haluaako joku huoltomies laittaa siihen lukkoa ja samalla varmistaa ettei kukaan käännä sitä vahingossa takaisin päälle..

Tämä ei ole mitään pätemistä, vaan kiinnitin kuvan turvakatkaisijaan huomion.
 
En osaa sanoa että määrääkö joku laki että onko niitten oltava lukittavia kotona.

Töissä kun on vaan tottunut että aina pitää kääntää turvakatkaisia auki asentoon, ja lukittava se riippulukolla.., ja turvakatkaisijan pitää olla semmosessa kohdassa että siihen voi sen riippulukon laittaa...

Kotia asennettavista turvakatkaisijoista en tiedä, ja toinen juttu on se että haluaako joku huoltomies laittaa siihen lukkoa ja samalla varmistaa ettei kukaan käännä sitä vahingossa takaisin päälle..

Tämä ei ole mitään pätemistä, vaan kiinnitin kuvan turvakatkaisijaan huomion.
Aivan. Asia alkoi kiinnostaa, sillä meille asennetaan syyskuun alussa aurinkopaneelijärjstelmä ja pohdin, tuleekoa mainitsemasi seikka huomioida myös meidän asennuksessa. Tilanne tulee olemaan samanlainen kuin ykiin tapauksessa, eli invertteri sisällä ja irrotuskytkimet ulkona.
 
Vähän niin ja näin tuo perustelu. MC4-liittimet on kyllä ihan hyvin suojattuja. Ei niistä kynsille saa avatessa. Lisäksi siitä yhdestä navasta ei voi saada iskua. Pitäisi ottaa siis kontaktit molemmista johdoista, että siitä iskun saisi.

Taitaa kaikissa inverttereissä lisäksi olla varoitus, että DC:tä ei saa irrottaa virrallisena. Onkohan tuo varoitus pelkästään valokaarta varten vai voiko tuosta jokin rikkoontuakin? Joka tapauksessa, miksi siellä pitäisi olla kytkin jota ei saa joka tilanteessa edes kääntää?

Milläköhän lain tulkinnalla tuo paneelien erotuskytkin lopulta oikein perustellaan, kun siitä aina puhutaan, mutta oikeaa perustelua sille ei koskaa löydy.

Invertterin valmistajan asennusohje pitäisi viimeistään olla se paikka, jossa kaikki vaatimukset on otettu huomioon. Ei vain löydy erillistä DC-kytkintä niistäkään, mitä katselin. Onko joku sellainen, josta tuo löytyy?

Sulakettakin joskus kuulee perusteltavan DC-johtoihin. Ei vain sekään oikein toimi, kun paneelien oikosulkuvirta ei paljoa ylitä 10A ja optimi toimintapiste on lähellä tuota oikosulkuvirtaa...
MC4 on toki virrattomana suht turvallinen avata mutta entäs kun jotain menee ketuilleen ja paneeleilta pukkaa täyttä virtaa oikosulkuun menneeseen ja savuavaan invertteriin?
Joku isomman systeemin 600v 20A dc-liitin ois hiukka jännittävä avata virrallisena. Vai odotetaanko että tulee ilta ja aurinko laskee?

Paneelien sulakkeet ovat vähän samassa virassa, suojaavat paneeleita jos jotain menee hassusti invertterillä tai joku rinnankytketyistä sarjoista menee oikosulkuun.
Esimerkiksi 5kpl 200v 15A paneelisettejä rinnan invertterissä, jos yksi sattuisi menemään oikosulkuun niin muut syöttäisivät siihen 4*15A = 30A virtaa

Esimerkkikuvan tapauksessa sulake ei tietenkään auta, paneelit käyttäytyvät vakiovirtalähteenä ja oikosulussa niistä ei lähde juuri nimellisvirtaa suurempaa virtaa.
 
Aivan. Asia alkoi kiinnostaa, sillä meille asennetaan syyskuun alussa aurinkopaneelijärjstelmä ja pohdin, tuleekoa mainitsemasi seikka huomioida myös meidän asennuksessa. Tilanne tulee olemaan samanlainen kuin ykiin tapauksessa, eli invertteri sisällä ja irrotuskytkimet ulkona.

Koitin itsekkin vielä gogletella, kun rupes vaivaamaan, mutta tietoa en kyllä löytänyt. Kaikkea muuta kyllä löytyi maan ja taivaan väliltä
 
MC4 on toki virrattomana suht turvallinen avata mutta entäs kun jotain menee ketuilleen ja paneeleilta pukkaa täyttä virtaa oikosulkuun menneeseen ja savuavaan invertteriin?
Joku isomman systeemin 600v 20A dc-liitin ois hiukka jännittävä avata virrallisena. Vai odotetaanko että tulee ilta ja aurinko laskee?

Paneelien sulakkeet ovat vähän samassa virassa, suojaavat paneeleita jos jotain menee hassusti invertterillä tai joku rinnankytketyistä sarjoista menee oikosulkuun.
Esimerkiksi 5kpl 200v 15A paneelisettejä rinnan invertterissä, jos yksi sattuisi menemään oikosulkuun niin muut syöttäisivät siihen 4*15A = 30A virtaa

Esimerkkikuvan tapauksessa sulake ei tietenkään auta, paneelit käyttäytyvät vakiovirtalähteenä ja oikosulussa niistä ei lähde juuri nimellisvirtaa suurempaa virtaa.

Johan nyt lähti ajatus lentoon... Toivottavasti et ole noita 75A systeemejä ainakaan MC4 liittimeen syöttämässä.o_O
 
Siksi niihin rinnakkaisiin ketjuihin tulisikin laittaa sulakkeet.
Missä invertterissä noin monta tuloa on sisäisesti rinnan? Eri trackereitten takana niitä tuloja tapaa olla. Tietysti sulake tarpeen, jos suoraan ovat toisissaan, mutta luulisi asennusohjekin jo tuossa tapauksessa sulakkeen määräävän, jos tuommoinen tuomiopäivän vehje on.
 
Jos tilaat EU:n sisämarkkinoilta, niin silloin voimassa on Euroopan Unionin kuluttajansuoja. Tässä kuitenkin (ainakin viitattiin) johonkin "alibaba" kamaan suoraan kiinalaisilta tukkureilta. Voi tosin olla, että jonkun toisesta EU maasta oleva myyjän mielenkiinto korvata mitään on luokkaa 0.

Siinä mielessä ainoastaan isompi kotimainen jälleenmyyjä hoitanee vastuunsa asianmukaisesti. Viimekädessä tietysti nuo käsitellään tuomioistuimessa ja kotimaisen yrityksen haastaminen on noin sata kertaa helpompaa.
No, mutta sehän on vakuutusyhtiön päänsärky ettei myyjältä saada perittyä vahingonkorvauksia. Se on vakuutusyhtiön omaa riskienhallintaa. Itsehän saat kuitenkin korvauksen vaikka Alibaban romu kärvähtää eli olisiko siltä osin väite debunkattu, että kiinasta tilaamalla vakuutusyhtiö pesee kätensä korvauksista, koska kiinasta tilaaminen ei tee kuluttajasta maahantuojaa kuten tuossa Tuotevastuulaissa sanotaan. Varsinkaan kun sitä invertteriä ei kytke valtakunnan verkkoon, ei haittaa vaikka siitä puuttuu vaaditut standardit.
Sitä kannattaa tietysti miettiä että raha ei korvaa kaikkea jos menee polttamaan perintöhuvilan irtaimistoineen ja uutta samanlaista ei saa mistään.
 
Tarvitseeko siihen laittaa lukko? Ts. onko sellainen vaatimus, että AC-kytkin pitää olla lukittavissa?

Jos jakeluverkkoon syöttävästä systeemistä kyse niin verkkoyhtiön päästävä avaamaan, laputtamaan ja lukitsemaan kytkin eli eiköhän verkkoyhtiön vaatimuksista ainakin löydy.

- Sittenhän nämä menee vielä yleiselläkin tasolla monesti niin että standardissa vaaditaan jotain laitetta jonka oltava jonkun xxxx-standardin mukainen -tästä viitatusta standardista sitten vasta löytyy tarkemmat vaatimukset.
 
Viimeksi muokattu:
Eikai ne 7 vuoden diiliä ole mainostaneetkaan, mielestäni 5 vuoden sopimus ollut virallisesti tarjolla. Voin olla väärässäkin.

Aiemmin tänä vuonna mainostivat Oomin sivuilla myös 7 vuoden diiliä. Menekki ollut ilmeisesti riittävää ilman sitäkin kun ei enää tarjolla.
 
Aiemmin tänä vuonna mainostivat Oomin sivuilla myös 7 vuoden diiliä. Menekki ollut ilmeisesti riittävää ilman sitäkin kun ei enää tarjolla.
Minulle melkein väkisin yritti sitä 7v diiliä keväällä. No sanoin vaan, etten halua sitä, vaan otan sen 5v.
 
Mites muilla Oomilta tilanneilla on tilaukset edenneet? Onko vielä tarjonneet toista paneelia tilalle tai muita yhteydenottoja ja onko asennuksia saatu tehtyä? Eli viritellään keskustelua aiheella "Oomin vertaistukiryhmä" :)

Soittelivat viime viikolla oomilta ja tarjosivat 410 W Q.PEAK DUO ML-G10 -paneelia 400 W Znshinen tilalle.
Itse pidän tuota molemminpuolista lasirakennetta sen verran parempana etten tarttunut tuohon tarjoukseen vaikka olisi saanut asennuksen jo tämän kuun loppuun.

Alunperin tarjotut paneelit tulee ennen talvea jos ehtii. Muuten asennus keväällä kun lumi ja jää ei haittaa.
 
Soittelivat viime viikolla oomilta ja tarjosivat 410 W Q.PEAK DUO ML-G10 -paneelia 400 W Znshinen tilalle.
Itse pidän tuota molemminpuolista lasirakennetta sen verran parempana etten tarttunut tuohon tarjoukseen vaikka olisi saanut asennuksen jo tämän kuun loppuun.

Alunperin tarjotut paneelit tulee ennen talvea jos ehtii. Muuten asennus keväällä kun lumi ja jää ei haittaa.
Oliko asennus sovittu jo ennen kuin tuo yhteydenotto tuli ?
 
Alkuperäinen sovittu asennus oli juuri tuo talven säästä riippuvainen. Paneelia vaihtamalla olisi päässyt ns. jonon ohi.
Tämä Oomin toiminta on kyllä vähän hassua. Jostain luin kommentin (olikohan ollu facebook ryhmässä), että oli keskustellut Oomin myyjän kanssa näistä samoista jutuista. Hänelle myyjä oli ilmoittanut, että keväällä tilattuihin paketteihin on paneelit varastossa odottamassa asennusta.
Veikkaan, että jauhoi vain shaibaa...
 
Paikallisen sähköliikkeen kautta paneelit tulossa. Heiltä tullaan vielä käymään katsomaan tarkemmin. Määrä saattaa vielä muuttua. Tarjous kysytty 22kpl paneeleista. Longi 380W Half-Cut paneeli. Invertteri Solis 10kw. Hieman nälkä kasvaa. Ajattelin laittaa joko 24-26kpl. Määrä tarkentuu kun käyvät. Paneelien suunta lounaaseen. Jos myöhemmin haluaa lisätä niin autokatoksen katolle etelän suuntaan sopii reilusti toinen mokoma lisää.
 
Olikos täällä aurinkovirta kokemuksia? Jotenkin nämä hinnat alkavat näyttää isoilta.
 
Mites paneelikäyttöön tarkoitetut invertterit mahtaa toimia jos lähteenä onkin tasavirta generaattorista/sähkömoottorista jota pyöritetään ulkoisella voimanlähteellä. Ainut probleema mielestäni on se että jännite saattaa helposti hypätä liian suureksi invertterille, jos yhtäkkiä päättääkin pudottaa kuorman verkosta…
 
Teen itselleni parhaillaan asennuskuvaa aurinkopaneelien asentamisesta katolle. Mikä on sopiva kahden paneelirivin keskinäinen etäisyys? Ei kai siinä muuta rakoa tarvitse olla, kuin paneelien lämpöliikeen verran, joka alle 2 m paneeleilla on parin kolmen millimetrin luokkaa? Paneelikiinnikkeiden leveys on ~20 mm = paneelien vaakaetäisyys. Ajattelin symmetriasyistä myös rivien etäisyydeksi asennusvaiheessa 20 mm rakoa. Kuulostaako yhtään oikean suuntaiselta?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 456
Viestejä
4 512 745
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom