Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[exkomura]

Miten on laitteisto toiminut katollasi? Paljonko maksoi asennuksineen? Paljonko paneelit tuottaa sähköä? Mikä on takaisinmaksu väli? Myytkö sähköä verkkoon? Onko sähkönmyynti sopparissa jotain kuluja? Paljonko luvattiin sähköä ja paljonko paneelit oikeasti tuotti? Jnejne

Kaikki kokemukset jakoon, kiitos

 

[Muumi]

Jos en ole ihan kivikaudella, niin edelleen Suomen oloissa aurinkosähköjärjestelmä tuottaa tappiota, kun huomioidaan investoinnin suuruus, tuotettu energia, käytetty aika suunnitteluun ja huoltoon, investointien tuoton vaihtoehtoiskustannus, riski laiterikosta ja riski energian hinnan muutoksista ja laitteistojen käyttöikä.

Ainoastaan jos tekee kokonaan off grid systeemit ja paikalle ei helposti saa sähköliittymää, niin tuollainen järjestelmä taitaa olla aika edullinen. Verkkoyhtiöm liittymismaksujen ja kiinteiden maksujen hinnalla tekee aika tehokkaan järjestelmän.

 

[JaniKari]

Kyllä noilla avaimetkäteen paketeilla taitaa olla aika pitkä takaisinmaksu aika. Itse osista tekemällä hyvälle paikalle voi päästä kohtuu takaisinmaksu aikaan mutta vaatii vähän perehtymistä. Paljon riippuu sähkönkulutus profiilistasi. Monelta sähkönsiirto yhtiöiltä voi ladata tuntikulutuksesi josta voi katsoa koska sitä sähköä kuluu. Tämä on tärkeää siksi että myydystä sähköstä saa niin pienen korvauksen verrattuna itse käyttämään (kiitos siirtomaksujen).

Harva käyttää sähköä keskipäivällä suuria määriä joten tämä kannattaa muistaa kun suunittelee aurinkopaneelien suuntausta. Minun kulutuksella optimi olisi suunnata paneelit sekä itään ja länteen suhteellisen pystyyn tai sitten lähes vaakatasoon. Vaikka näin kokonaistuotto pienenee niin sähkön tuotanto on tasaisempaa ja suurempi osuus menee omaan käyttöön.

 

[hatih]

Paras peruste mitä minä olen kuullut: "Ei sillä ole väliä tuleeko voittoa vai tappiota, tärkeintä on että tarvii maksaa Fortumille Carunalle vähemmän siirtomaksuja."

 

[pulatunnus]

Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Suunnitteletko jonnekkin ?

Jos kohteessa on sähköliittymä ja se on investoinnin jälkeen tarkoitus myös pitää, niin tee järjestelmästä aveimet käteen sopimus, jossa ostat sähkön sovittuun hintaan.

Huomio seuraava, sinulla täytyy olla sille sähkölle tuotantoaikaan todellista kulutusta, tämä tärkein juttu.
Sen tuotetun sähkön pitää olla riittävän selkeästi halvempaa kuin liittymän kautta ostettua.
Aurinkosähkö tuotanto ajoittuu tyypillisesti siihen hetkeen kun varsinaisen enrgianhinta on halpaa, eli yleensä se juju on että säästetään siirrossa ja veroissa (veroissa tarkkana),

Mahdolliset tuet voi tehdä tappiollisestakin investoinnista kannattavan.

Jos kohde on sellainen ettei sinne ole haluja (hinta) hankkia sähköliittymää, ja sähkö pitää tuottaa muilla konsteilla, niin aurinkopaneli alkaa olemaan paljon varteen otettavampi. On kesä vapaa-ajan kohteita missä sähkö tuotetaan lähes kokonaan aurinkopaneleilla. Jos sijainti ja sähkön kulutus kohtaa sopivasti. Tässä juju ei ole aurinko Kwh hinta vs IVO.

Sähköverkkoon sähköä ei myydä siitä saatavan rahan takia , vaan sen takia että tuotanto ja kulutus ei kohtaa itsellä, joten jonnekkin se sähkö on tuupattava,makso mitä makso (teoriassa siitä voi joutua maksamaan). Jos teet sopparin missä ostat aurinkotuotannon, mutta et sitä käytä, niin joudut sen käytännössä kuitekin maksamaan.

 

[golemi]

Eikös nyt ala olla aika monesta paikkaa saatavilla niitä virtuaaliakkuja (jotka tietenkin maksaa rahaa), mutta niiden ideana on se, että voit ostaa isomman aurinkopaneeliarsenaalin ja silloin kun ne tuottaa sulle liikaa virtasta mitä et voi käyttää juuri sillä hetkellä niin se "otetaan talteen" sinne virtuaaliakkuun josta sen saa sitten tarvittaessa käyttöönsä vaikka niinä päivinä kuin aurinko ei paista. Se liiallisen tuoton myyminen takaisin verkkoon on ollut mielestäni ihan haistapaskahommaa kun siitä ei makseta lähellekään markkinahintaa = siirto + sähkönhinta.

Excelinhän tämä vaatii, että miten iso määrä paneeleita on fiksu kenellekin, minkä kokoinen virtuaaliakku on passeli kun huomioi sen kuukausimaksun jne. Eiköhän ne siellä sähköyhtiössä oo laskeneet nämä että rahaa tulee edelleen ovista ja ikkunoista.

 

[Wilmo]

Yksi mitä itse oon pyöritelly mielessä on sähköauto, akku (Powerwall tms) ja älykäs lämminvesivaraaja. Lämpimään veteenkin saa sidottua älyttömän määrän energiaa ja aina sitä omakotitalossa sen verran kuluu. Prioriteettinä lataisi tuotannon aikana edellä mainitussa järjestyksessä lämminvesivaraajan ollessa viimeisenä.

 

[pulatunnus]

Eikös nyt ala olla aika monesta paikkaa saatavilla niitä virtuaaliakkuja (jotka tietenkin maksaa rahaa), mutta niiden ideana on se, että voit ostaa isomman aurinkopaneeliarsenaalin ja silloin kun ne tuottaa sulle liikaa virtasta mitä et voi käyttää juuri sillä hetkellä niin se "otetaan talteen" sinne virtuaaliakkuun josta sen saa sitten tarvittaessa käyttöönsä vaikka niinä päivinä kuin aurinko ei paista.

Virtuaaliakku ?
En tiennyt että kuluttaja voisi sellaisen hyödyntää, mutta Helenillä palveluna.

+/- 13 senttiä kw/h , maksaa 69€ vuosi, enintään 750Kwh, eli Kwh hinta vähintään 9,2 senttiä. Eli siinä sitten miettimistä mikä on sopiva kk maksu että oman sähkön hinta ei pomsahda. Ehkä parempi ohittaa koko tuote.

Nopealla vilaisulla ei selvinnyt maksettiinko siirrosta jotain, vai oliko se tuossa vuosimaksussa.

 

[Pirkka]

Jos en ole ihan kivikaudella, niin edelleen Suomen oloissa aurinkosähköjärjestelmä tuottaa tappiota, kun huomioidaan investoinnin suuruus, tuotettu energia, käytetty aika suunnitteluun ja huoltoon, investointien tuoton vaihtoehtoiskustannus, riski laiterikosta ja riski energian hinnan muutoksista ja laitteistojen käyttöikä.

Olisiko mitään faktoja heittää tueksi, muuta kuin mutua? Ilman numeroita ei näissä keskusteluissa kovin pitkälle pötkitä, koska muuten kyse on mielipiteistä eikä faktoista. Sinänsä kaikki mainitsemasi ovat ihan oikeita asioita, mutta ne pitäisi saada numeroiksi. Riski on nimensä mukaisesti riski, mutta sillekin voidaan laskea todennäköisyyttä ja peilata historiaa (hintakehitys) ainakin jollain siedettävällä virhemarginaalilla. Eroja eri systeemien ja ratkaisujen välillä voi sitten arvioida, kun ollaan vielä selvitetty tilastollisesti merkittävät erot.

 

[pulatunnus]

Olisiko mitään faktoja heittää tueksi, muuta kuin mutua? Ilman numeroita ei näissä keskusteluissa kovin pitkälle pötkitä, koska muuten kyse on mielipiteistä eikä faktoista. Sinänsä kaikki mainitsemasi ovat ihan oikeita asioita, mutta ne pitäisi saada numeroiksi.

Se mitä laskelmia on ollut esillä, niin kananttavuus ei ole kaatunut huoltoon, laiterikkoihin ym.

Kannattavaksi ne on yleensä saatu siirtokulujen ja verojen välttelyillä + ollut kulutusta tuotanto aikaan + tarvittava määrä tukia+ aurinkopaneleista saatu lisäarvo itsessään, jälkimmäinen on kattanut riskit, pinta-alan + muun

 

[Muumi]

Olisiko mitään faktoja heittää tueksi, muuta kuin mutua? Ilman numeroita ei näissä keskusteluissa kovin pitkälle pötkitä, koska muuten kyse on mielipiteistä eikä faktoista. Sinänsä kaikki mainitsemasi ovat ihan oikeita asioita, mutta ne pitäisi saada numeroiksi. Riski on nimensä mukaisesti riski, mutta sillekin voidaan laskea todennäköisyyttä ja peilata historiaa (hintakehitys) ainakin jollain siedettävällä virhemarginaalilla. Eroja eri systeemien ja ratkaisujen välillä voi sitten arvioida, kun ollaan vielä selvitetty tilastollisesti merkittävät erot.

Joskus näitä tuli aika tarkasti laskettua, nyt ei ole laskelmia tarjolla. Mutta katsotaan tässä viestissä asiaa vähän suuripiirteisemmin esimerkkien avulla.

Yleensä aurinkosähköjärjestelmän myyjä toimittaa jonkinlaisia laskelmia myynnin tueksi. Ne ovat melkoisia best case -scenaarioita. Suurin ero laskelmissa ja todellisuudessa on varmaan siinä, että mihin ajankohtaan käyttö ajoittuu. Aurinkosähköjärjestelmällä on taipumusta tuottaa sähköä Suomessa eniten juuri silloin, kun sähköä ei juuri kulu.

Pientalokokoluokassa melko tyypillisen 3,3 kWp:n järjestelmän hinta olemassa olevaan rakennukseen asennettuna on kuluttajalle arviolta 5 500–7 000 euroa (sis. alv. 24 %). Tällaisella järjestelmällä voidaan tuottaa vuodessa noin 2 600–2 800 kWh sähköä varjottomissa olosuhteissa.

Tuo on vuoden 2019 lukuja.

Aurinkosähköjärjestelmien hinta

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Eli vähän kulmia pyöristellen: 6 000 € järjestelmällä saadaan 2 700 kWh energiaa, mikä 0,12 € / kWh hinnalla tekee 324 € säästöjä. Tällä tavoin laskettuna takaisinmaksuaika on noin 19 vuotta. Tämä sillä oletuksella, että kaikki paneelien tuottama teho saadaan hyödynnettyä. Todennäköisesti kesäaikaan tulee kuitenkin ylituottoa.

19 vuotta on erittäin pitkä takaisinmaksuaika, ja se on todennäköisesti paljon pidempi kuin paneelien järkevä elinikä. Puhumattakaan lataussäätimistä tai mahdollisista akuista. Koska takaisinmaksuaika on pidempi tai yhtä pitkä kuin käyttöikä, niin tuotto on 0 % tai negatiivinen. Pörssistä osakkeita hajautetusti ostamalla saisi keskimäärin noin 7-8 % reaalituottoa pienemmällä riskillä. Ja jos alkaakin kiinnostaa jokin muu kuin tuoton saaminen, niin osakkeet voi myydä napin painalluksella. Aurinkosähköjärjestelmästä on vaikea saada rahaa takaisin myymällä.

Jos sinulla on taipumus lähteä kesäksi kuukauden reissuun, niin lukemat menevät vielä huonommaksi. Puolet tuotosta nimittäin tehdään kesäkuukausien aikana, kun kulutus on pienintä.

Auringonsäteilyn määrä Suomessa

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

 

[braide]

Mulla on kellokytkimellä LVV joka haukkaa 3kw heti kun lähtee päälle. Sähköiset lattialämmitykset sekä ILP ja toki kodinkoneet kuluttaa sähköä. Pyykinpesukone ajastuksella, kuten myös astianpesukone. Tuon kaiken pyrin paneeleilla tuottamaan sekä samalla hoitamaan muun sähkönkulutuksen. Kyllä maaliskuussa saa jo ihan kivasti tuottoja vaikkei meidän talo ole optimaalisesti suhteessa aurinkoon.
Kesällä on ihan kiva laittaa sauna päälle kun sähkökiukaan kulutuksesta lähtee puolet pois. Toki jos aurinko paistaa jne.
Ei se aurinkosähkö välttämättä itseään nopeasti takaisin maksa, se on ehkä ajatus ekologisuudesta sekä hieman omavaraisuudesta. Carunasta puhumattakaan.

 

[JaniKari]

Virtuaaliakku ?
En tiennyt että kuluttaja voisi sellaisen hyödyntää, mutta Helenillä palveluna.

+/- 13 senttiä kw/h , maksaa 69€ vuosi, enintään 750Kwh, eli Kwh hinta vähintään 9,2 senttiä. Eli siinä sitten miettimistä mikä on sopiva kk maksu että oman sähkön hinta ei pomsahda. Ehkä parempi ohittaa koko tuote.

Nopealla vilaisulla ei selvinnyt maksettiinko siirrosta jotain, vai oliko se tuossa vuosimaksussa.

Eihän tuo 9.2c/kwh todellakaan ole mitään ilmaista sähkö ole. Jos tuo hinta sisältää siirtokulut niin sitten se on aika lähellä sitä että myyt ylimäärän ja ostat kun on tarve. Jos tuossa ei ole siirtohintoja niin tuohan on puhdasta rahastusta. Aurinkopaneelin kannattavuuten tälläiset palvelut ei vaikuta muuta kuin korkeintaan heikentävästi.
Helenhän ei väitä varastoivansa sähköä mihinkään vaan hoitannee tuon "varastoinnin" ihan vain kirjanpidossa.

 

[exkomura]

Videossa meni 19 vuotta eli ei nyt vielä vakuuta

 

[Muumi]

Loistava video. Kiihottaa kyllä erittäin paljon se, että tuosta tuli tismalleen sama takaisinmaksuaika mitä ylempänä laskettiin Motivan ilmoittamista luvuista.

Tuossa videossa oli sähkön ulospäin myyntihinta 5,6 snt /kWh. Miten ihmeessä se siitä noin paljon saa? Sähkön pörssihinta varsinkin kesällä on luokkaa 30 € /MWh eli 3 snt /kWh. Mistä on kyse?

Videon lopussa oli loppuyhteenvetona, että koska järjestelmä maksaa itsensä takaisin 19 vuodessa ja suunniteltu käyttöikä on 25-30 vuotta, niin investointi on kannattava. Se että investointi maksaa itsensä takaisin ei kuitenkaan oikeasti tee siitä kannattavaa. Jos muualta saa paremman tuoton pienemmällä riskillä, niin onko investointi silloin kannattava?

Spoileri

Jäbä olisi voinut ostaa tuolla 6 000 eurolla 10 x 2080 ti videokorttia ja louhia virtuaalivaluuttaa. Tupa / autotalli lämpiäisi samalla. Investoinnin takaisinmaksuaika olisi laskettu kuukausissa.

 

[JuhaH]

Mitenköhän tilanne muuttuu jos paneelit kytkee niitä tukevaan poistoilmalämpöpumppuun. Ajatuksella että kesällä aurinkoa voisi hyödyntää jäähdytykseen ja käyttöveden lämmittämiseen ja keväällä/syksyllä käyttöveteen. PILP:n hinnassa tuo mahdollisuus aurinkopaneelien kytkemiseen ei tuo montaa satasta lisää. Tähän päälle toki paneelien hinta.

 

[pulatunnus]

Eihän tuo 9.2c/kwh todellakaan ole mitään ilmaista sähkö ole.

Tuonkin hinnan saavuttaminen edellyttää että ostaa liianpienen "akun", jottasen saa täyteen, sitten sen ylimääräisen myy eteenpäin.

Helenhän ei väitä varastoivansa sähköä mihinkään vaan hoitannee tuon "varastoinnin" ihan vain kirjanpidossa.

Jep, myy sähkön eteenpäin ja osaa/tuottaa sitten kulutuksen aikana, koska kulutus osuu kalliiseen aikaan, niin hinnoittelu pakosta sen mukaine. Ja jos oikein ymmärsin niin myydessä ensin käytetään "akku" ja sen jälkeen sitten ostosähkö, eli asiakkaan on vaikea akkua käyttää oikeasti kalliin sähköaikana, vaan todennäköisesti vuorokausivaihteluna yösähkö takaisin.

Onkohan tuolla mahdollista vältellä veroja, ei siitä saadaan se hintaetu. Hinnaltaanhan tuo pärjää oikeille omilleakuille ja jos tuolla voi vältellä veroja, niin siinämielessä ihan win win tuote kummallekkin.

Virtuaali akkunimitustä on kai käytetty ratkaisuissa jossa sähköyhtiö sopii merkittävien joustavien kuluttajien kanssa sen että sähköyhtiö voi säädellä asiakkaan kulutusta, eli akku on siinä että asikas vähentää kulutusta kun verkko tai markkina on otollinen ja lisää kulutusta käänteisessä tilanteessa, verkolle se sitten näkyy akkuna.

OK aurinkopaneli asiakas on tuotantona ihan vääränlainen. Mutta pakastehallin omistaja kiittää.

Mitenköhän tilanne muuttuu jos paneelit kytkee niitä tukevaan poistoilmalämpöpumppuun. Ajatuksella että kesällä aurinkoa voisi hyödyntää jäähdytykseen ja käyttöveden lämmittämiseen ja keväällä/syksyllä käyttöveteen. PILP:n hinnassa tuo mahdollisuus aurinkopaneelien kytkemiseen ei tuo montaa satasta lisää. Tähän päälle toki paneelien hinta.

Tuotanto kannattaa käyttää kaikkeen mahdolliseen kulutukseen mitä oikeasti on tuotanto aikana. Eli jos käytät vain tuohon käyttöön, niin kyse siitä paljonko halvempi investoin vs mihin käyttöön vain , eli vähemmän menee rahaa, kun vielä laita pienemmät panelit, niin vielä vähemmän. Eli vuotuiset tappiot pienemmät.

Jos uskot että verotus kiristyy, kesäsähkön hinta pomsahtaa Olkiluoto 3 myötä ja tulevaisuudessa panelien hinta pomsahtaa.

30 luvulle mentäessä on oletettavaa että halvan uusituuvan sähkön kysyntä "räjähtää", jos sen uskoo nostavan pörssisähkön alimpia tasoja ylöspän, niin siitä tuskin saa vipuvarta tämänpäivän investoinneille. Ko kuviossa on myös se oletus että samalla aikavälillä uusituva tuotanto kehittyy niin että voidaan tuottaa entistä halvemmalla, mikä siis tarkoittaa että investoinnin kannattavuus laskelmissa ei kannata käyttää kohtuuttoman pitkiä aikoja

 

[JuhaH]

Tuotanto kannattaa käyttää kaikkeen mahdolliseen kulutukseen mitä oikeasti on tuotanto aikana. Eli jos käytät vain tuohon käyttöön, niin kyse siitä paljonko halvempi investoin vs mihin käyttöön vain , eli vähemmän menee rahaa, kun vielä laita pienemmät panelit, niin vielä vähemmän. Eli vuotuiset tappiot pienemmät.

Ajatus tässä tuli lähinnä siitä että kun katsoin hintagraafeja, niin järjestelmän osuus on kustannuksesta noin puolet ja paneelit toinen puoli. Jos järjestelmäkustannukset saa pilpillä minimoitu, niin kannattavuus voi muuttua - etenkin jos suurin osa energiasta menee 4hlö matalaenergiatalossa joka tapauksessa tuohon käyttöveteen. Ja paneelien hinta on ainakin tässä vaiheessa tippunut nopeammin kuin järjestelmän.

 

[LendZi]

Muutama viikko sitten tuli myös katsottua tuo video. Muistaakseni talon ja veden lämmitystä ei oltu "optimoitu" aurinkoisiin tunteihin. Enempää talotekniikasta ymmärtämättä, eikös tuollainenkin olisi kuitenkin melko yksinkertaisesti toteutettavissa oleva kannattavuutta parantava temppu? Eli lämminvesivaraaja ja ilp ohjattuna posottamaan puoliltapäivin.

 

[stabbulamus]

Muutama viikko sitten tuli myös katsottua tuo video. Muistaakseni talon ja veden lämmitystä ei oltu "optimoitu" aurinkoisiin tunteihin. Enempää talotekniikasta ymmärtämättä, eikös tuollainenkin olisi kuitenkin melko yksinkertaisesti toteutettavissa oleva kannattavuutta parantava temppu? Eli lämminvesivaraaja ja ilp ohjattuna posottamaan puoliltapäivin.

Lähtökohdaksi jos ottaa, että on hommannut semmoisen invertterin mikä tukee modbus&sunspec niin joillain pumppuvalmistajilla on lisäpalikoita millä sit voi hyödyntää tuota pumpun käyttöä paneelien tuoton mukaan paremmin.

Rahaa tämäkin homma vaatii ja katoaako takaisinmaksu minne asti...

 

[pulatunnus]

Muutama viikko sitten tuli myös katsottua tuo video. Muistaakseni talon ja veden lämmitystä ei oltu "optimoitu" aurinkoisiin tunteihin. Enempää talotekniikasta ymmärtämättä, eikös tuollainenkin olisi kuitenkin melko yksinkertaisesti toteutettavissa oleva kannattavuutta parantava temppu? Eli lämminvesivaraaja ja ilp ohjattuna posottamaan puoliltapäivin.

Aurinko on silloin kun jäähdytetään, varsinkin matalaenergia taloissa lämmityksestä osa tapahtuu ihmisillä ja muulla sähkönkulutuksella.

Lämpöä voi varastoida ja sähkölämmituksellä sitä perinteisesti tehdään vesivaraaajiin ja rakenteisiin, aurinko lämmityksessä lähinnä käännetään ajoitus toisin päin.

Varaaminenkin maksaa, eli hinta pomsahtaa jos lähdetään vuorokautta pidempiin , kokovuorokausikin on jo pitkä.

Lisäksi voi tinkiä mukavuudesta. Näillä ratkaisuilla toki sen pistorasia sähkönhintakin laskee.

Mutta jos aurinsähkölle ei laske mitään lisäarvoa, eikä siihen saa huomattavaa tukea, niin aika epätoivoista on siitä kannattavaa kotitaloudessa tehdä.

Jos kuitekin saa, niin katsoa vielä uudestaan että minkälaisilla kuoletus ajoilla sen on laskenut jos yli 10v, niin ynnättä mitä se tekee 10v laskennalla ja käyttää eri tuotto (korko) oletuksia.

10v useammasta syystä, mutta yksi on se että tuollakkin saralla tekniikka on kehittynyt, vaikka ihmeitä ei olisi odotetavissa, niin jotain vanhoja toteuksia on purettu ns kesken kaiken uudistuksen tietlä, sen takia että uudet on laskettu kannatevammiksi kuin vanhoilla jatkaminen.


Edit:
Talotekniikan optimoinilla on iso merkitystä energiankulutukseen, asumisviihtyisyyteen ja asunnonkunnossa pysymiseen (arvon säilymiseen). Asia johon pitää panostaa, mutta on usein aika työlästä ja vaativaa (rahaa menee), ja siinä voi mokailla, pieni enrgian kulutus voi olla myös paha merkki.

Varaamisen ja säätämisen osalta, on erilaisia perheitä, erilaisia rakennuksia, joten menetelmien pitää sopia tapaan asua ja rakennuksen "luenteeseen".

 

[JaniKari]

Videossa meni 19 vuotta eli ei nyt vielä vakuuta

Suomeenhan on tulossa tuntinetotus Aurinkosähkön kannattavuus paranee omakotitaloissa ja taloyhtiöissä – katso kartalta, milloin säästöt kasvavat omalla paikkakunnallasi. Tämä parantaa kannattavuutta jonkun verran koska hivenen vähemmän menee sähköstä myyntiin. Nythän tunnin sisällä talous voi sekä ostaa että myydä sähköä eri vaiheista. Netotuksella jokainen tunti on vain ostoa tai myyntiä ei molempia eli eri vaiheiden sähkön kulutukset summataan. Pieniin aurinko voimaloihin voi harkita yksi vaihe invertereitä siinäkin hivenen säästää.

 

[JKAVS]

Koneviestissä 3/2021 oli juttu aurinkopaneelijärjestelmän asennuksesta. Siinä järjestelmän teho oli 5 kW ja hinta 6500 euroa. Laskelmien mukaan takaisinmaksuaika tulisi olemaan 11 vuotta, jos kotitalousvähennystä ei oteta huomioon.

Jutussa mainittiin, että parhaimmat tarjoukset tulivat pienemmiltä firmoilta, ja isompien firmojen hinnat olivat 1,5-2 kertaa suurempia.

 

[Muumi]

Tuollaisesta 5 kW systeemistä normi kuluttajalla menee kyllä melkein kaikki myyntiin, jos ei ole jotain erikoisempaa kulutusta kuten lämmitetty uima-allas tms.

 

[juu-zo]

Tuonne toiseen ketjuun kirjoittelin jo millaista settiä itselleni on tulossa. Itse asentaen on mennyt pääosin ja järjestelmän hinta on toistaiseksi aavistuksen yli 3000€. Sähkärin kustannukset kytkennöistä tulee vielä päälle, mutta hinta jäänee noin 1€/Wp lukemiin. Mikäli siis tuottoon edes lähellä tuota videossakin esitettyä laskelmaa niin takaisinmaksuaika on 12-13v luokkaa. Olettaisin myös että aurinkopaneelit eivät laske kiinteistön arvoa kauppahetkellä, joten jotain arvoa voinee laskea myös näistä tulevan tälle kiinteistölle. Joka tapauksessa en hankkinut järjestelmää pelkästään investointimielessä. Tekniikka kun kiinnostaa muutenkin niin oma viehätyksensä on koko järjestelmässä myös ihan vain rakennusmielessä.

Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

Millainen ulkoinen akkulaturi kyseessä ja miten laitat sen tuohon akun ja säätimen väliin? https://www.motonet.fi/fi/tuote/4500199/TELWIN-Touring-18-akkulaturi-12-24-V-8-13-A Tuommonen on laturi ja kytkentä ihan vaan suoraan akun napoihin kiinni.

bbs.io-tech.fi

 

[Fraatti]

20 x 310 Wp paneleita itse asennettuna 5 kW invertterillä ja smart meterillä maksoi noin 5 k€. Täältä taas löytyy mitä tuo on tuottanut vuodessa pirkanmaalla.

Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho

Tuossa toisessa aurinkoketjussa on roipetta jo riittävästi niin laitetään tästä aiheesta oma ketjunsa pystyyn. Ensimmäinen vuosi aurinkovoimalan kanssa pyörähti täyteen ja tehdään siitä pieni yhteenveto. 6,2kWp panelistosta ja 5kW invertteristä irtosi 5530kWh (891,5kWp) pirkanmaalla. Myyntiin...

lampopumput.info

 

[gearheadi]

Oikeus torppasi verottajan: aurinkosähköä voi myydä taloyhtiöstä ilman kallista alv-paperisotaa – taloyhtiö pakotti viranomaiset ottamaan kantaa

Päätös kasvattaa aurinkosähköjärjestelmästä saatavia tuloja ja lyhentää takaisinmaksuaikaa

yle.fi

 

[braide]

Tuollaisesta 5 kW systeemistä normi kuluttajalla menee kyllä melkein kaikki myyntiin, jos ei ole jotain erikoisempaa kulutusta kuten lämmitetty uima-allas tms.

No ei. Keväällä ja syksyllä päiväkäytössä ei pahemmin myyntiä mene vaan sähkölämmitteisessä talossa kaikki mitä tuotetaan myös kulututetaan. Toki on päiviä jolloin osa menee myyntiin mutta suurin osa menee suoraan käytölle.
Itsellä on tässä kuussa 1/10 osa tuotosta mennyt myyntiin. Maaliskuussa noin 1/14 osa myyntiin. Ja mulla on 14x310Wp ja 7x320Wp = 6,58kWp

 

[Grizzle]

Jos paneelit asentaa katolle, joka varmaankin on yleisin sijoituspaikka, kannattaa huomioida paneelien alle jäävän katon käyttöikä. Jos paneelien käyttöikä on 20 v niin katolla olisi hyvä olla käyttöikää jäljellä 25 v.

En ole kattojen asiantuntija mutta tässä vähän omia ajatuksia. Nykyaikaiset tiilikatot tuntuvat vaativan vähintään pari sammalen poistoa ja myrkytystä tuossa ajassa. Halvat tiilet eivät ehkä välttämättä edes kestä 25 v. Peltikattokin pitäisi maalata 10 v välein jos haluaa maksimoida sen käyttöiän. Katon huollon laiminlyönti voi helposti aiheuttaa hyvin kalliita vaurioita. Tietysti ne paneelit saa sieltä katolta pois remontin/huollon ajaksi mutta nostaa kustannuksia.

 

[pulatunnus]

No ei. Keväällä ja syksyllä päiväkäytössä ei pahemmin myyntiä mene vaan sähkölämmitteisessä talossa kaikki mitä tuotetaan myös kulututetaan. Toki on päiviä jolloin osa menee myyntiin mutta suurin osa menee suoraan käytölle.



Itsellä on tässä kuussa 1/10 osa tuotosta mennyt myyntiin. Maaliskuussa noin 1/14 osa myyntiin. Ja mulla on 14x310Wp ja 7x320Wp = 6,58kWp

Lämmitys tarve riippuu suuresti asunnosta ja käytöstä ja panelienergian kannalta lisäksi voiko sitä varastoida kuinkapaljon.



Mutta keväällä ja syksyllä tilanteesi perustuu suuresti siihen mikä on kevät ja syksy , eli jos puhe helmi,maalis, syys, lokakuusta, niin voi olla lämmitystarvetta mutta tuotanto vähäistä.



Mutta se toki vähäinen osuus järjestemän tuotannosta, touko-elokuu merkittävämpi.



Sekaannusta tietekin aiheuttaa se että 5kW teho, vs 5kW aurinkojärjestelmän teho. Joo, tavis suora sähköasuja lämmitykseen käytä touko-elokuu aikana 5Kw tehoa.

. Katon huollon laiminlyönti voi helposti aiheuttaa hyvin kalliita vaurioita. Tietysti ne paneelit saa sieltä katolta pois remontin/huollon ajaksi mutta nostaa kustannuksia.

Katto vaatii huoltoa, siis seurantaa, riippumatta onko siellä panelit.

Panelit toivottavasti lisää seurantaa. asennus lisää kuitekin riskejä.

Tärkeää vastuulliset ammattilaiset tekee hyvää työtä, se ei tarkoita että seurannan ja huollon voi laiminlyödä, vaan sitä että huollolla pärjää.

Sittä en tiedä kuinka moni peltikattoja maalaa 10v välein. Eikö ne yleensä ole jotain kertakäyttö kamaa, jos pinnat lähtee riittävän rumaksi, niin sovissa välissä vaihto.

 

[braide]

No ei. Keväällä ja syksyllä päiväkäytössä ei pahemmin myyntiä mene vaan sähkölämmitteisessä talossa kaikki mitä tuotetaan myös kulututetaan. Toki on päiviä jolloin osa menee myyntiin mutta suurin osa menee suoraan käytölle.
Itsellä on tässä kuussa 1/10 osa tuotosta mennyt myyntiin. Maaliskuussa noin 1/14 osa myyntiin. Ja mulla on 14x310Wp ja 7x320Wp = 6,58kWp

Lämmitys tarve riippuu suuresti asunnosta ja käytöstä ja panelienergian kannalta lisäksi voiko sitä varastoida kuinkapaljon.



Mutta keväällä ja syksyllä tilanteesi perustuu suuresti siihen mikä on kevät ja syksy , eli jos puhe helmi,maalis, syys, lokakuusta, niin voi olla lämmitystarvetta mutta tuotanto vähäistä.



Mutta se toki vähäinen osuus järjestemän tuotannosta, touko-elokuu merkittävämpi.



Sekaannusta tietekin aiheuttaa se että 5kW teho, vs 5kW aurinkojärjestelmän teho. Joo, tavis suora sähköasuja lämmitykseen käytä touko-elokuu aikana 5Kw tehoa.

No tällähän hetkellä enerigan varastointi on sen verran kallista touhua ettei sihen ole mitään järkeä lähteä, eikä myöskään esim. Helenin virtuaaliakku ole mitenkään järkevää, mikäli oikein ymmärsin heidän käytännön että maksan siitä että saan varastoida jne.
Mulla kellokytkimellä LVV joka haukkaa aina sen 3kw kun lähtee päälle. Eikä OKT asuva käytä käytännössä ikinä 5kw yhtäaikaa, ellei sauna ole päällä ja se toimi sähköllä. Enkä nyt oikeen ymmärrä tota sun pointtia. Kai nyt jokainen ymmärtää ettei kesällä sähköä kulu käytännössä ollenkaan jos verrokkina on joulu-helmikuu. Paneelit ei tuota marras-helmikuussa periaatteessa yhtään mitään jolloin tarve olisi suurimmillaan, mut koska leveyasteet on mitä on niin auriko ei vaan paista. Maaliskuusta syyskuun loppuun, ehkä vielä lokakuun puoleen väliin tuotanto on hyvää. Päivällä ei pahemmin sähköä tarvitse ostaa. Kesällä aurinkoisella kelillä kulutus on tasan nolla aamusta iltaan. Yöaikaan menee ehkä kilowatti kaks.

 

[pulatunnus]

No tällähän hetkellä enerigan varastointi on sen verran kallista touhua ettei sihen ole mitään järkeä lähteä, eikä myöskään esim. Helenin virtuaaliakku ole mitenkään järkevää, mikäli oikein ymmärsin heidän käytännön että maksan siitä että saan varastoida jne.
Mulla kellokytkimellä LVV joka haukkaa aina sen 3kw kun lähtee päälle.

LVV ? Lämminvesivaraaja ?

Lämminvesivaraajaa tai muuta vastaava ajattelin,
Aurinkosähkö käytössä on energian varastointii aika välttämätön. Jos edes näin alkukeväästä meinaa saada omaan käyttöön sähköt.

Ja sen verran ohjausta että sinne varaajaan laitetaan suorasta käytöstä ylijäävä. Samalla sai sitten vaihe vinoutumia tasattua.

( Muutokset mittauksiin antaa toki lisää joustoa,mutta nekin kannattaa käyttää optimoida)

Eikä OKT asuva käytä käytännössä ikinä 5kw yhtäaikaa, ellei sauna ole päällä ja se toimi sähköllä. Enkä nyt oikeen ymmärrä tota sun pointtia. Kai nyt jokainen ymmärtää ettei kesällä sähköä kulu käytännössä ollenkaan jos verrokkina on joulu-helmikuu. ....

Pointti oli siinä että edellinen kirjoittaja puolisti 5kW systeemin hyödyllisyyttä (kommentoi viestiä missä joku kertonut että 5Kw systeemilla energia menee myyntiin). Kertomalla että lopputalvesta energiaa ei mene myyntiin.

Yritin tuoda esille että se energia tuotetaan touko-elokuussa , siellä pitäisi olla se kulutus olla, jos haluaa välttää myyntiä, se ei paljo heilauta jos talvella saa kaiken käytettyä itse.

 

[braide]

Juu lämminvesivaraaja. Sähköiset lattialämmitykset ja ILP vie oman osansa sekä tietty kodnikoneet yms. ILP päällä vielä toistaiseksi 24/7. Kesällä voi hyödyntää ILP viilennystä aurinkosähköllä. Kaikki voi laittaa ajastuksella jos haluaa, vaikkapa lattialämmitykset.

 

[pulatunnus]

Kaikki voi laittaa ajastuksella jos haluaa, vaikkapa lattialämmitykset.

Ajatus oli että energiaa varastoidaan silloin kun panelit tuottaa yli oman muun käytön, ei kellon mukaan, vaan sen mukaan mikä on tuotanto ja kulutus. Vaihe kohtaisesti . (no tämä ei kai tarpeen ) , Eli ei tarvi spesiaali automatiikkaa, toimittaja varmaan osaa toteuttaa. Ei siis nosta itse tuotetun energian hintaa, jos hinta edellä menee.

Jos alan tee se itse miehiä, niin sitten vähän älyä mukaan, eli jos tulee tuntinetotus, niin verkkoon syöttäminen voi olla kannattavaa , ja energiavarastojen lämpötila voi optimoida tulevan sään mukaan, ja optio sähkönhinta rajapintoihin. Jos siis sähkökämpässä ei ole nyt optimointia, niin kustannuksia ei tarvi kokonaan jyvittää aurinkoenergian hintaan, vaan osa ihan verkkoenergian hinta optimointiin.

Ei tuo tietenkään tuo sille liki 5kW teholle kesällä käyttöä tuo, ellei lumilinnoja aijo rakentaa, tai ole joku yö taksi, joka lataa päivällä autoa.

 

[Lamanka]

Itseä aurinkoenergian käyttö on pitkään kiinnostanut, mutta into on aina lopahtanut viimeistään siinä vaiheessa kun on alkanut excelissä pyörittämään numeroita.

Nyt sattumalta huomasin Kärkkäisen tarjouksen edullisista monikidepaneeleista, 275W ja 99€/kpl. Laitoin eilen illalla tilaukseen 3 kappaletta paneeleita ja kaksoiskattilan kytkettävän 48V/1500W DC-vastuksen (AliExpressistä 21$), "kun halvalla sai".

Paneelit on tarkoitus kytkeä rinnan ja suoraan vastukseen 16mm2 kaapeleilla. Tällä hetkellä poistoilmalämpöpumppu pitää kattilan 400litran vesitilavuutta noin 40c paikkeilla, joten en usko että tuosta saadulla teholla on pelkoa kattilan ylikuumenemisesta.

Ainoa ratkaisematon ongelma on että millä laitteella saisi helpoiten loggailtua saatua tehoa? Oletettavasti siis maksimijännite on 32V ja maksimivirta 26A.

Edit. Jäin miettimään että riittäisikö pelkän jännitteen mittaus kun resistanssi on melko vakio. Alkaa olla kouluajoista jo 15 vuotta ja on aika hyvin kadonnut muistista.

 

[pulatunnus]

Ainoa ratkaisematon ongelma on että millä laitteella saisi helpoiten loggailtua saatua tehoa? Oletettavasti siis maksimijännite on 32V ja maksimivirta 26A.

Edit. Jäin miettimään että riittäisikö pelkän jännitteen mittaus kun resistanssi on melko vakio. Alkaa olla kouluajoista jo 15 vuotta ja on aika hyvin kadonnut muistista.

Jänniteellä ja resistanssilla saat laskettua virran ja tehon. (oletetaan että resistanssi pysy riittävän vakiona noissa lämpövaihteluissa)

Vilases myös panelien käyrät. Jos ne rinnan kytket, niin jännite ei taida nousta liikaa.

Eli jos haluat maximi tehot, niin tarvitset väliin säätimen, mutta jos euro edellä menet, niin laske maksaako itseään takaisin.

Nyt sattumalta huomasin Kärkkäisen tarjouksen edullisista monikidepaneeleista, 275W ja 99€/kpl. Laitoin eilen illalla tilaukseen 3 kappaletta paneeleja ja kaksoiskattilan kytkettävän 48V/1500W DC-vastuksen (AliExpressistä 21$), "kun halvalla sai".

Paneelit on tarkoitus kytkeä suoraan vastukseen rinnan 16mm2 kaapeleilla. Tällä hetkellä poistoilmalämpöpumppu pitää kattilan 400litran vesitilavuutta noin 40c paikkeilla, joten en usko että tuosta saadulla teholla on pelkoa kattilan ylikuumenemisesta.

500W jos sillä lämmität vettä, ilman että sitä jäähdytät niin saahan sen kuumaksi, jäähtyykö riittävästi kesäyönä.

Eli ehkä termostaatti olisi paikallaan, katso virran keston lisäksi jännitekesto.

 

[Lamanka]

Jänniteellä ja resistanssilla saat laskettua virran ja tehon. (oletetaan että resistanssi pysy riittävän vakiona noissa lämpövaihteluissa)

Vilases myös panelien käyrät. Jos ne rinnan kytkit, niin jännite ei taida nousta liikaa.

Eli jos haluat maximi tehot, niin tarvitset väliin säätimen, mutta jos euro edellä menet, niin laske maksaako itseään takaisin.

500W jos sillä lämmität vettä, ilman että sitä jäähdytät niin saahan sen kuumaksi, jäähtyykö riittävästi kesäyönä.

Eli ehkä termostaatti olisi paikallaan, katso virran keston lisäksi jännitekesto.

Vastusarvo on tosiaan mitoitettu melko tarkalleen paneelien kanssa jotta saataisiin mahdollisimman paljon irti. Talossa riittää varmasti kulutusta ympäri vuoden mutta pitää seurata tilannetta.

Ilmeisesti Arduino-pohjalta olisi helpoin lähteä keräämään jännitedataa. Siitä on helppo muuttaa arvot tehoksi. Pitää vain alkaa opiskelemaan aihetta.

 

[djmake]

Jänniteellä ja resistanssilla saat laskettua virran ja tehon. (oletetaan että resistanssi pysy riittävän vakiona noissa lämpövaihteluissa)

Vilases myös panelien käyrät. Jos ne rinnan kytkit, niin jännite ei taida nousta liikaa.

Eli jos haluat maximi tehot, niin tarvitset väliin säätimen, mutta jos euro edellä menet, niin laske maksaako itseään takaisin.

Mikäli olisit lukenut lainaamasi viestin, siellä oli kerrottu laitetun eilen tilaukseen. Eli ei varmuudella ole vielä kytketty.
Toisaalta siellä oli myös mainittu paneelien maksimijännite joten ei ole tarpeen arvata "taida nousta liikaa".

Mitä taas maksimiin tulee niin sen tilatun vastuksen arvot ovat tiedossa ja siitä voikin näppärästi laskea kohtuullisen hyvin oltavan oikealla tontilla paneelien maksimituotolla (jos siis rinnan kytkettynä). Kun asennuspaikkaa ei tiedetä, on toki arvoitus, saadaanko sitä maksimia juuri koskaan.

Säätimen olisit voinut ehdottaa kysymättä jos siis suoraan on tiedossa tuollaiseen käyttöön sopiva ja järkevän hintainen.

Eli ehkä termostaatti olisi paikallaan, katso virran keston lisäksi jännitekesto.

Jos ei DC:n katkominen ole tuttua, ei ehkä kannata "neuvoa" ollenkaan. Eli kyllä noilla tehoilla tarvitaan vähän muutakin kuin termari. Termari valitaan siis siihen kattilaan sopivaksi tai mahdollisuuksien mukaan käytetään olemassa olevaa. Ja itse ohjaukseen riittävän järeä kontaktori jos halutaan suoraan katkoa paneeleilta tulevaa.
Säätimen kanssa mietitään sitten sen mukaan, onko siinä järkevää ohjausmahdollisuutta.

 

[pulatunnus]

Mikäli olisit lukenut lainaamasi viestin, siellä oli kerrottu laitetun eilen tilaukseen. Eli ei varmuudella ole vielä kytketty.

Sori kirjoitus virhe.

Mikäli olisit lukenut lainaamasi viestin, siellä oli kerrottu laitetun eilen tilaukseen. Eli ei varmuudella ole vielä kytketty.
Toisaalta siellä oli myös mainittu paneelien maksimijännite joten ei ole tarpeen arvata "taida nousta liikaa".

Taisi olla vajaa satavolttia, tosin ei sinne kuormalla nouse.

Mitä taas maksimiin tulee niin sen tilatun vastuksen arvot ovat tiedossa ja siitä voikin näppärästi laskea kohtuullisen hyvin oltavan oikealla tontilla paneelien maksimituotolla (jos siis rinnan kytkettynä). Kun asennuspaikkaa ei tiedetä, on toki arvoitus, saadaanko sitä maksimia juuri koskaan.

Niin se kannattaa ynnätä onko hinnan arvoista, jos olli menossa hintaedellä.

Jos ei DC:n katkominen ole tuttua, ei ehkä kannata "neuvoa" ollenkaan. Eli kyllä noilla tehoilla tarvitaan vähän muutakin kuin termari.

Terminalla tarkoitin koko komponenttia jolla hoidetaan se homma.

 

[djmake]

Terminalla tarkoitin koko komponenttia jolla hoidetaan se homma.

Ei suuremmilla tehoilla ole varaa DC-puolella leikkiä ja tämä nyt vaikuttaa juuri sellaiselta suositukselta.

Linkkaatko sen tarkoittamasi komponentin niin ei jää epäselvää, millaista ajattelit? Katsotaan sitten ne speksit.

Laitetaan edittinä tähän samaan:

Ja sen verran ohjausta että sinne varaajaan laitetaan suorasta käytöstä ylijäävä. Samalla sai sitten vaihe vinoutumia tasattua.

Puhutko kelluvasta nollasta vai epätasaisesta kuormasta vaiheiden välillä? Jos ensimmäinen, järjestelmässä on vikaa ja korjattava heti.
Ja jos taas tuo toinen niin oliko tiedossasi jokin valmis laite tuohon? Vaatii käytännössä paneelien tuoton ja muun kulutuksen seurantaa ja varaajan jokaisen vaiheen ohjaamista pwm:llä jos tosiaan on ajatus saada varaajaan vaihekohtaisesti ylituotanto. Ei siis ihan alkaen-mallin toteutus.

 

[Rockbear]

No aliexpress.com tai alibaba.com on yksi halvimpia tuottajia noille jutuille. -Hande-

 

[pulatunnus]

Puhutko kelluvasta nollasta vai epätasaisesta kuormasta vaiheiden välillä? Jos ensimmäinen, järjestelmässä on vikaa ja korjattava heti.
Ja jos taas tuo toinen niin oliko tiedossasi jokin valmis laite tuohon? Vaatii käytännössä paneelien tuoton ja muun kulutuksen seurantaa ja varaajan jokaisen vaiheen ohjaamista pwm:llä jos tosiaan on ajatus saada varaajaan vaihekohtaisesti ylituotanto. Ei siis ihan alkaen-mallin toteutus.

En puhunut kelluvasta nolasta.
Vaan siitä että kuorma olisi tasainen eri vaiheilla, ei osteta sähköä turhan takia.

Jos jokatapauksessa kulutusta mitataan, ja kuormia kytketään sen mukaan.

Edellyttää että on sopivia kuormia tarjolla. Lämmitys tuossa nyt ensimmäisenä tulee mieleen.

Eli ajatus oli se että jos lämittää kolmella vaiheella, ja tulee jotain muuta merkittävää yksivaiheista kuorman, niin pudottaa lämmityksestä siitä vaiheesta sopivan kuorman pois.

portaatonta lämitystehon säätöä tuskin tarkoituksenmukaista tehdä, jos ei jo muuten ole sellaisia komponentteja.

Ja jos tuntinetotus, niin se helpottaa.

 

[zepi]

Eikö tuntinetotus ole tulossa ihan lain voimalla?

 

[pulatunnus]

Eikö tuntinetotus ole tulossa ihan lain voimalla?

Kyllä, jotkin yhtiöt jo niin tekevät, Caruna aloitti vuodenalusta.

 

[djmake]

En puhunut kelluvasta nolasta.
Vaan siitä että kuorma olisi tasainen eri vaiheilla, ei osteta sähköä turhan takia.

Jos jokatapauksessa kulutusta mitataan, ja kuormia kytketään sen mukaan.

Edellyttää että on sopivia kuormia tarjolla. Lämmitys tuossa nyt ensimmäisenä tulee mieleen.

Eli ajatus oli se että jos lämittää kolmella vaiheella, ja tulee jotain muuta merkittävää yksivaiheista kuorman, niin pudottaa lämmityksestä siitä vaiheesta sopivan kuorman pois.

portaatonta lämitystehon säätöä tuskin tarkoituksenmukaista tehdä, jos ei jo muuten ole sellaisia komponentteja.

Ja jos tuntinetotus, niin se helpottaa.

Tuossa jo kerrottiin tuntinetotuksen olevan tulossa joten kovin suuria investointeja ei ehkäpä tässä kohden ole syytä tehdä. Ei se olemassa oleva järjestelmä kuitenkaan muutu aivan ilmaiseksi kovin fiksusti säädettäväksi. Uudiskohteessa taas tilanne on toinen mutta toisaalta, siellä niitä mahdollisia sopivia kohteita ei välttämättä juuri ole. Eipä silti, ei LVV sähköllä sekään normaalein ole joten jäljelle jää sähköauton lataus jossakin kohden.

Kulutusta tottakai mitataan mutta verkkoyhtiön mittarilta et yleensä sitä suoraa dataa valitettavasti saa joten tarvitset oman mittauksen sinne ja toki datan myös paneelien tuotosta. Jälkimmäinen nyt onnistuu monesti ihan kivasti. Ja jos niitä ohjattavia kuormia on enemmän kuin jokin yksittäinen, tarvitset hyvinkin nopeasti mittauksia myös sinne tai esim sieltä varaajan termarilta paluutietoa jotta tiedetään todellinen tilanne, ei vain se, saako ko laite sähköä.

Pyysin esimerkkiä laitteesta, joka sopii helposti tällaiseen. Kyllä, tuon tekee monellakin tavalla mutta ihan se perussähkäri ei asenna logiikkaa ohjaamaan koko hommaa tai muutakaan. Eikä jokainen tee harrastepohjalta omaa ohjausta eikä jokainen laite edes helposti sellaista tue. Lisäksi tällaisissa on käytännössä aina oltava järkevät ohitusmahdollisuudet. Kyllä se vesi pitää saada lämpimäksi ja sähkösaunan toimia vaikka automaatio sanoisi mitä. Autokin on syytä saada ladattua heti jos on tarve.
Eli millä tehdään vaikka normi kuorma ja pari ohjattavaa pistettä? Kun ei kaikkia tarjolla olevia voi tuntea niin speksit katsomalla sivistyisi.

Termarin skippasit kivasti. Toivottavasti kukaan nyt ei kuitenkaan lähde mutuilusi perusteella katkomaan millä vaan lelulla satoja watteja DC:tä.

 

[pulatunnus]

Pyysin esimerkkiä laitteesta, joka sopii helposti tällaiseen. Kyllä, tuon tekee monellakin tavalla mutta ihan se perussähkäri ei asenna logiikkaa ohjaamaan koko hommaa tai muutakaan.

Perussähkäri asentaa mitä nyt on toimitukseen valittu, ei oletuksen automatiikkaan puutu.

Ei sen takia tarvi olla tuppisuuna kun pakettia valitsee.

Tuntinetotus on iso juttu oman tuotannon optimoinnissa ja ei siinäkään mene hukkaan että optimoi, se helpottaa.

Jos aurinkopaneleita hankkiva hankkii muista syistä kuin se että on kiva että on panelit, kW/h hintaa jos optimoi, niin säästö tulee nimenomaan veroissa ja siirrossa, joten aika oleellista että se tuotannon saa itse käytettyä. Jos sähkölämmitys niin optimointi myös kulutuksen ajoituksessa jos ei osta sähköä kiinteällä energian ja siirron hinnalla, jos jompi kumpi tai molemat ei ole 24/7/365 kiinteä, niin silläkin puolella optimoinnillä voi energia maksuja pienentää.

Aurinko paneleita laitetaan uudiskohteisiinkin, tai saneerauskohteisiin, niin ei kannata ohittaa automatiikkaa, sillä lisäksi voi parantaa asumisviihtyvyyttä. Jos vain vanhaa sähkölämmitteiseen lisää aurinkoenergiaa(sähkö), niin ei ihan tavatonta että jo ennestää jotain lämmitys ohjauksia, kyse enemmän siitä onko kaapissa tilaa ja onko toimittaja joka ei joudu lähtee ihan nollista asiaa miettiin.

Aurinko sähkötoimittajalle ei pitäisi olla vierasta DC asiat (DC termari)

 

[djmake]

Aurinko sähkötoimittajalle ei pitäisi olla vierasta DC asiat (DC termari)

En varsinaisesti tiedä, miksi lainasit viestiäni joten poimin vain tuon viimeisen.

Vastasit alkujaan kysyjälle, joka tekee itse. On siis ihan puhdasta maalin siirtoa alkaa nyt perässä puhumaan mistään koko järjestelmiä toimittavasta tahosta. Kun kysyjän tietotaitoa ei voi tietää, ei siihen todella ole aiheellista lähteä heittelemään "katsot virran ja jännitteen". Kyllä joo, kaupasta saa helposti termaria, joka on speksattu 250ACV / 10A. Tuostahan "virta kertaa jännite vaan niin saat watit"-ohjeella onkin kivasti saatu 2500W. Joka taas on todella kaukana totuudesta jos läpi kulkeekin DC.

Pahinta koko asiassa on vielä se, että se vähän järeämpi normi termari toiminee muutaman kerran eikä tehty virhe tule heti vastaan. Seuraavassa kohdassa ollaankin sitten ongelmissa.

Vähänkin järeämmässä järjestelmässä liikkuu ihan ilman akustoakin siellä DC-puolella varsin reiluja virtoja. Vaikka niiden asentaminen ei sähkäriä edellytä, on enemmän kuin paikallaan tietää ihan oikeasti, mitä on tekemässä ja jos neuvoo, on silloinkin syytä tietää. Sen kämpänkin kun saa poltettua hölmöilemällä DC:llä.
Ihan ensimmäisiä asioita on ymmärtää katsoa laitteiden speksejä kriittisesti niitä valitessa. Jos lupaus on AC:lle jotain, ei se todellakaan tarkoita suoraan samaa DC:llä. Kiinni palaneet kärjet termarissa kattilan lämmityksen välissä ei toki välttämättä suurta vahinkoa tuota mutta aivan sama koskee kaikkia laitteita. Ei se normaali johdonsuojakaan ole oikeassa paikassa DC:ssä jollei sille ole toimivuutta / katkaisukykyä siellä luvattu.

Mutta tämä tästä.

 

[Miksuu]

osaisko joku vastata täällä millä väleillä alumiinin kiskon jalat aurinkopaneeleja varten, asennetaan profiilipellille? kovasti etsinyt infoa mutta ei ole osunut silmiin. tai jos muistaa/tietää mille etäisyydelle ne on itselle asennettu?

 

[Putkipena]

Itsellä 90cm välein kiskon kannake.

 

[Ashrakki]

En löydä mistään talviajan tuottoja paneeleille. Olisiko jollain jakaa dataa millaisiin prosenttituottoihin päästään Suomessa? Olettaen siis että lumia tiputtelee paneelien päältä.

Aurinkopaneelin asento ratkaisee – pöytyäläisen Pelle Pelottoman koti saa talvellakin virtaa auringosta

Oikeaan asentoon pystytetty aurinkopaneeli voi tuottaa talvellakin yllättävän paljon sähköä. Täysin ilman ulkopuolistoa sähköä elävä Kyösti Iitti sanoo, että oma energiantuotanto vaatii aluksi suuret investoinnit.

yle.fi

Vanha ylen juttu offgrid kaverista joka nostaa paneelit "talviasentoon" 90 asteen kulmaan ja väittää että tuotto talvella on 50% nimellistehosta (tuotantotunnit toki puolet siitä mitä kesällä). :o

Mietin että olisiko järkeä tehdä säädettävä paneelikulma ja nostaa paneelit pystyyn talveksi.