Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[JRan]

Danskeen ei sitten ainakaan missään nimessä kannata luottaa. Vaihtoivat korkosuojauksen marginaaleja 1 arkipäivä ennen muuttoa uuteen asuntoon ja lainan nostoa. Että ihan sama mitä niissä papereissa on, vaihtavat ikävämmät ennen muuttoa. Vaihdetaan välittömästi johonkin luotettavaan pankkiin, kuhnan muutto on saatu tehtyä. Lisäksi Dansken kaikki sähköiset palvelut on esim. OP:ta 10v jäljessä. Mitään muutoksia esim. maksuihin tai e-laskuihin ei voi tehä mobiililla, kaikki pakko tehdä siellä 10v vanhan näkösillä nettisivuilla tietokoneella.

siis oliko nämä ennalta kuitenkin kirjallisesti sovittu vai sanotaanko sopimuksessa, että nämä voivat muuttua lainan nostoon asti?

 

[AAtte]

siis oliko nämä ennalta kuitenkin kirjallisesti sovittu vai sanotaanko sopimuksessa, että nämä voivat muuttua lainan nostoon asti?

Sopimuksissa varmaan lukee, että kaiken voi vaihtaa milloin vain miksi tahansa. Mutta tämä ei käy normaalin luotettavan asionnin rajoissa, että muutos tehdään arkipäivä ennen lainan nostoa. Täyttä kusetusta vaikka sopimusehdoissa mitä lukisi. Eihän tässä vaiheessa ole enää mahdollisuutta vaihtaa lainan toimittajaa, ja kilpailutuskin on tehty noilla ehdoilla mitkä on ensin "luvattu". Sopimuksissa on siis ne korkosuojat pienemmillä rajoilla, mutta nyt ilmoitettiin viestillä, että ne onkin isommat. Korotus ei ollut mitään 0.03 vaan huomattavasti erit mitä sovittu.

 

[kjns]

Danskeen ei sitten ainakaan missään nimessä kannata luottaa. Vaihtoivat korkosuojauksen marginaaleja 1 arkipäivä ennen muuttoa uuteen asuntoon ja lainan nostoa.

Niin siis nuo tulee kaikilla pankeilla käsittääkseni lainan nostopäivän tason mukaan. Jos sait päivän etukäteen tiedon muutoksesta niin sehän on vain pelkkää bonusta...

 

[Juomatilaaja]

Danskeen ei sitten ainakaan missään nimessä kannata luottaa. Vaihtoivat korkosuojauksen marginaaleja 1 arkipäivä ennen muuttoa uuteen asuntoon ja lainan nostoa. Että ihan sama mitä niissä papereissa on, vaihtavat ikävämmät ennen muuttoa. Vaihdetaan välittömästi johonkin luotettavaan pankkiin, kunhan muutto on saatu tehtyä. Lisäksi Dansken kaikki sähköiset palvelut on esim. OP:ta 10v jäljessä. Mitään muutoksia esim. maksuihin tai e-laskuihin ei voi tehä mobiililla, kaikki pakko tehdä siellä 10v vanhan näkösillä nettisivuilla tietokoneella.

Mitä ihmettä? Tietenkin korkosuojauksen hinta tarkistetaan silloin sopimusta tehdessä. Lainatarjouksessa kerrotaan vain sen hetkinen korkosuojauksen hinta. Näin on kaikilla pankeilla.

EDIT: kjns kirjoitti saman asian noin sekuntia nopeammin.

 

[AAtte]

Siis lainasopimus on jo tehty sillä vanhemmalla korkosuojalla, johon lukittiin ne korkosuojauksen rajat. Tässä on nyt vaan odotettu tätä muuttoa, eikä lainaa ole siksi nostettu. Siellä on kuitenkin joku maininta, että voivat vaihtaa sen niin kauan, kun laina nostetaan. Ja nyt se luvattu ja toteutunut korkosuojaus oli ihan erit, sopivasti vaihtui tuo heidän kantansa juuri ennen nostoa.

 

[edup]

Siis lainasopimus on jo tehty sillä vanhemmalla korkosuojalla, johon lukittiin ne korkosuojauksen rajat. Tässä on nyt vaan odotettu tätä muuttoa, eikä lainaa ole siksi nostettu. Siellä on kuitenkin joku maininta, että voivat vaihtaa sen niin kauan, kun laina nostetaan. Ja nyt se luvattu ja toteutunut korkosuojaus oli ihan erit, sopivasti vaihtui tuo heidän kantansa juuri ennen nostoa.

Siis eihän tuossa nyt yleensä ole kyse mistään "pankin kannasta", vaan siitä että pankkihan ei sitä korkoriskiä siitä ota itselleen, vaan ostavat siihen sen korkosuojan muualta, käytännössä swappeina. Noiden hintataso sitten taas elää päivittäin, eikä sitä ole mahdollistakaan sanoa etukäteen. Etukäteen voivat vain kertoa sen päivän hinnan. Mutta selvästi tuossa nyt on viestintä mennyt vituiksi jos pääsee syntymään ajatus siitä että se olisi joku kiinteä luvattu hinta, eikä että se määräytyy nostohetkellä.

Villi veikkaus on, että sopimuksessa lukee ihan tismalleen niin, että korkosuojan hinta/marginaali määräytyy lainan nostohetkellä. Eikä mitään että lainan kaikkia ehtoja saa muutella milloin huvittaa.

 

[Juomatilaaja]

Siis lainasopimus on jo tehty sillä vanhemmalla korkosuojalla, johon lukittiin ne korkosuojauksen rajat. Tässä on nyt vaan odotettu tätä muuttoa, eikä lainaa ole siksi nostettu. Siellä on kuitenkin joku maininta, että voivat vaihtaa sen niin kauan, kun laina nostetaan. Ja nyt se luvattu ja toteutunut korkosuojaus oli ihan erit, sopivasti vaihtui tuo heidän kantansa juuri ennen nostoa.

Korkosuojaus on pankille välitystuote siinä missä vaikka pörssiosakekin. Ok, siitä korkosuojauksesta pankin provisio on toki paljon suurempi, mutta noin peruslähtökohdaltaan.

Pankki siis ostaa sen korkosuojauksen päivän hinnalla, eikä suinkaan kanna itse sitä korkoriskiä. Mielestäni on aika erikoinen ajatus, että sinulla on laina nostamatta, etkä siis maksa pankillekaan vielä mitään korkoa, mutta pankin tulisi kantaa kuluitta korkoriski puolestasi.

 

[JRan]

Itsellä ei ole kokemusta näistä nykyisistä korkosuojauksista, mutta mietin vaan onko sellaista nähty, että päivän hinta on alempana, kuin neuvoteltu hinta ja tämä hinta alenee nosto hetkellä?

 

[Juomatilaaja]

Itsellä ei ole kokemusta näistä nykyisistä korkosuojauksista, mutta mietin vaan onko sellaista nähty, että päivän hinta on alempana, kuin neuvoteltu hinta ja tämä hinta alenee nosto hetkellä?

Tietenkin on. Korkokaton hinta määräytyy päivittäin, eikä ole mitenkään sidoksissa lainatarjouksen sen päivän hinnoilla tehtyyn esimerkkilaskelmaan. Minulla on tällä hetkellä parissa uusimmassa lainassa edullisempi korkosuojaus kuin mitä pankin voimassa olevassa lainatarjouksessa on sen tarjouksen tekopäivänä hinnaksi arvioitu. Toki erot ovat olleet hyvin minimaalisia.

Kuten ainakin OP:n lainatarjouksissa lukee: "Lopullinen korkokatto ja korkokaton vaikutus korkoon määräytyvät, kun sopimus korkokatosta tehdään."

 

[JRan]

Tietenkin on. Korkokaton hinta määräytyy päivittäin, eikä ole mitenkään sidoksissa lainatarjouksen sen päivän hinnoilla tehtyyn esimerkkilaskelmaan. Minulla on tällä hetkellä parissa uusimmassa lainassa edullisempi korkosuojaus kuin mitä pankin voimassa olevassa lainatarjouksessa on sen tarjouksen tekopäivänä hinnaksi arvioitu. Toki erot ovat olleet hyvin minimaalisia.

Kuten ainakin OP:n lainatarjouksissa lukee: "Lopullinen korkokatto ja korkokaton vaikutus korkoon määräytyvät, kun sopimus korkokatosta tehdään."

No niin tämä selittää, eli on aidosti päivän mukaan, joten eipä tossa alkuperäisessä keississä siis mitään kummallista.

 

[AAtte]

No niin tämä selittää, eli on aidosti päivän mukaan, joten eipä tossa alkuperäisessä keississä siis mitään kummallista.

Eli siis tiedoksi sitten kaikille asuntolainan suunnittelijoille, ainakin Danskella se mainostetun korkosuojan ja toteutuneen suojan ero voi olla 100%, eikä sitä voi enää perua ennen lainan nostoa sitä tuotetta.

 

[Juomatilaaja]

Eli siis tiedoksi sitten kaikille asuntolainan suunnittelijoille, ainakin Danskella se mainostetun korkosuojan ja toteutuneen suojan ero voi olla 100%, eikä sitä voi enää perua ennen lainan nostoa sitä tuotetta.

Se hintaero "mainostetun" ja toteutuneen välillä voi olla vaikka 1000 %:ia. Korkojen liikkeet ratkaisevat Esimerkiksi viidentoista vuoden korkoswapit oli viime vuoden lopulla jotain 0,15 % pakkasen puolella, kun taas tänä vuonna ne on pyörinyt monesti puolen prosentin tietämillä plussalla. On selvää, että korkoputkissa niin lattiat kuin katot kohoaa tuollaissa tilanteissa.

Lainoissahan toki on peruuttamisoikeus. Minun ymmärtääkseni pankki ei myöskään voi vaatia asiakasta ottamaan korkosuojausta. Mutta toisaalta, pankilla ei myöskään ole mitään velvollisuutta myydä asuntolainaa samalla marginaalilla oheispalveluita ostavalle kuin niitä ostamattomalle asiakkaalle.

 

[AAtte]

Se hintaero "mainostetun" ja toteutuneen välillä voi olla vaikka 1000 %:ia. Korkojen liikkeet ratkaisevat Esimerkiksi viidentoista vuoden korkoswapit oli viime vuoden lopulla jotain 0,15 % pakkasen puolella, kun taas tänä vuonna ne on pyörinyt monesti puolen prosentin tietämillä plussalla. On selvää, että korkoputkissa niin lattiat kuin katot kohoaa tuollaissa tilanteissa.

Lainoissahan toki on peruuttamisoikeus. Minun ymmärtääkseni pankki ei myöskään voi vaatia asiakasta ottamaan korkosuojausta. Mutta toisaalta, pankilla ei myöskään ole mitään velvollisuutta myydä asuntolainaa samalla marginaalilla oheispalveluita ostavalle kuin niitä ostamattomalle asiakkaalle.

Hienosti tiedät tuon kaiken! Toivottavasti olet siitä tyytyväinen. Se ei muuta sitä, etteikö tuo olisi kuluttajalla todellinen haista vittu sopimus, kun pari päivää sitten sovittiin asia x, ja sitten se muuttuu täysin radikaalisti. Ihan sama kuinka normaalia se on jossain hikisessä pankkialassa, joka on kaikilta puoliltaan shaissea. Eniveis Danske jää taakse. Tämän paskan takia meidän lainan kokonaismarginaali on 33% isompi mitä sen piti olla.

 

[JRan]

Hienosti tiedät tuon kaiken! Toivottavasti olet siitä tyytyväinen. Se ei muuta sitä, etteikö tuo olisi kuluttajalla todellinen haista vittu sopimus, kun pari päivää sitten sovittiin asia x, ja sitten se muuttuu täysin. Ihan sama kuinka normaalia se on.

Ehkä tässä olisi ihan asiallista pankin toimesta vielä kertoa mitä tämä kohta sopimuksessa tarkoittaa ihan käytännössä, koska on varmasti monia ihmisiä, jotka eivät tiedä. Itsekään en tiennyt, koska en ole korkosuojauksia koskaan ottanut. Tämän tyyppiset korkosuojauksethan on verrattain uusi tuote lainamarkkinoilla.

 

[Juomatilaaja]

Hienosti tiedät tuon kaiken! Toivottavasti olet siitä tyytyväinen. Se ei muuta sitä, etteikö tuo olisi kuluttajalla todellinen haista vittu sopimus, kun pari päivää sitten sovittiin asia x, ja sitten se muuttuu täysin radikaalisti. Ihan sama kuinka normaalia se on jossain hikisessä pankkialassa, joka on kaikilta puoliltaan shaissea. Eniveis Danske jää taakse. Tämän paskan takia meidän lainan kokonaismarginaali on 33% isompi mitä sen piti olla.

Kyllä minä olen tyytyväinen, että tiedän tuon kaiken. Harmikseni paljon on myös asioita mitä en tiedä, mutta tarpeen ja viitseliäisyyden mukaan yritän viisastua.

Kertomasi perusteella on ihan mahdotonta ottaa kantaa sinun ja Dansken välisiin sopimuksiin. Tai oikeammin markkinointitapaan. Vain siihen voi ottaa kantaa, että korkosuojausten hinta tarkistetaan pankeissa päivittäin. Vaikka korkoputki-tuotteissa eivät lattia- ja kattorajat joka päivä muuttuisikaan, ovat ne silti jokaisena pankkipäivänä tarkastelun alla ja alttiita muutoksille. Sen vuoksi pankkien kotisivuillakin lukee, että tarkista päivän hinta asiakaspalvelusta tms.

Tämän päivän hintojen vertailussa eilispäivän hintoihin ei ole mitään mieltä. Pitkät korot ovat eläneet viime viikkoina varsin paljon. Mutta myönnän toki, että itsellänikin on tuo sama paha taipumus verrata hintoja aikaisempiin tai myöhäisempiin hintoihin. Se älytön taipumus on olemassa, ostan sitten kodinkoneen kaupasta tai osakenipun pörssistä.

Pankin vaihto on ihan kannatettavaa, jos koet saamasi pankkipalvelun huonoksi. Ja sen arvionhan pitää jokaisen asiakkaan tehdä itse omien kriteeriensä pohjalta.

 

[edup]

Hienosti tiedät tuon kaiken! Toivottavasti olet siitä tyytyväinen. Se ei muuta sitä, etteikö tuo olisi kuluttajalla todellinen haista vittu sopimus, kun pari päivää sitten sovittiin asia x, ja sitten se muuttuu täysin radikaalisti. Ihan sama kuinka normaalia se on jossain hikisessä pankkialassa, joka on kaikilta puoliltaan shaissea. Eniveis Danske jää taakse. Tämän paskan takia meidän lainan kokonaismarginaali on 33% isompi mitä sen piti olla.

Noh, Danske nyt on paska pankki, ja vaihtoon löytyy varmasti monia muitakin syitä. Mutta se että laittaa nimen alle sopimukseen, minkä sisältöä ei ymmärrä, ei ehkä ole sellainen.

Kun nyt sitten vaihdat pankkia, niin lue ne sopimukset läpi ja kysy jos niissä on epäselviä kohtia ENNEN kuin allekirjoitat niitä. Sillähän tästäkin keissistä olisit välttynyt. Tuo asia ei korjaannu pankkia vaihtamalla.

 

[AAtte]

Noh, Danske nyt on paska pankki, ja vaihtoon löytyy varmasti monia muitakin syitä. Mutta se että laittaa nimen alle sopimukseen, minkä sisältöä ei ymmärrä, ei ehkä ole sellainen.

Kun nyt sitten vaihdat pankkia, niin lue ne sopimukset läpi ja kysy jos niissä on epäselviä kohtia ENNEN kuin allekirjoitat niitä. Sillähän tästäkin keissistä olisit välttynyt. Tuo asia ei korjaannu pankkia vaihtamalla.

Arvasin, että jostain tulee se henkilö, jolla on suuri tarve päästä sanomaan että ”et ymmärrä sopimusta”. Kannattaa lukea nuo viestit läpi, jos ymmärrät niitä. Jos minulle on sanottu monesti usean kuukauden aikana, että ne katot heittelee x-x tai vähän enemmän lainan noston hetkellä, ja sitten ne ovatkin lainan noston hetkellä 2x, niin tietenkin vituttaa. Viimeksi 2pv ennen tuota ilmoitusta arvioitiin se sama x-x mistä oltiin jo kuukausia sitten puhuttu. Sopivasti pankin kanta vaihtui sitten.

 

[Juomatilaaja]

Arvasin, että jostain tulee se henkilö, jolla on suuri tarve päästä sanomaan että ”et ymmärrä sopimusta”. Kannattaa lukea nuo viestit läpi, jos ymmärrät niitä. Jos minulle on sanottu monesti usean kuukauden aikana, että ne katot heittelee x-x tai vähän enemmän lainan noston hetkellä, ja sitten ne ovatkin lainan noston hetkellä 2x, niin tietenkin vituttaa. Viimeksi 2pv ennen tuota ilmoitusta arvioitiin se sama x-x mistä oltiin jo kuukausia sitten puhuttu. Sopivasti pankin kanta vaihtui sitten.

Niin no, ei noita viestejä ihan täysin taida ymmärtää kaikki muutkaan. Edellä kirjoitit "Tämän paskan takia meidän lainan kokonaismarginaali on 33% isompi mitä sen piti olla". Ja mainitsitko peräti lukeman 50 % ennen tuota viestisi muokkaamista?

Oletan, että tarkoitat marginaalilla tässä tapauksessa lainan marginaalin + korkoputken lattian yhteissummaa.

Nyt viimeisimmässä viestissäsi sitten kirjoitatkin korkolattian sijasta korkokaton noususta. Vuotaako siis nyt katto vai lattia pahemmin?

Kahdessa päivässä ei pitäisi minkään muuttua, mutta "kuukausia sitten" elettiin useiden prosenttikymmenesten erolla toisenlaista aikaa kuin nyt. Pitkien korkojen viimeisin laskuputki päättyi elokuun puolivälissä, jonka jälkeen on viime päivien laskua lukuun ottamatta noustu verrattain reippaasti. Elokuun puolivälin pohjien ja lokakuun alun huippujen välillä on 15y swapeissa lähes 0,4 %:n ero.

 

[AAtte]

Niin no, ei noita viestejä ihan täysin taida ymmärtää kaikki muutkaan. Edellä kirjoitit "Tämän paskan takia meidän lainan kokonaismarginaali on 33% isompi mitä sen piti olla". Ja mainitsitko peräti lukeman 50 % ennen tuota viestisi muokkaamista?

Oletan, että tarkoitat marginaalilla tässä tapauksessa lainan marginaalin + korkoputken lattian yhteissummaa.

Nyt viimeisimmässä viestissäsi sitten kirjoitatkin korkolattian sijasta korkokaton noususta. Vuotaako siis nyt katto vai lattia pahemmin?

Kahdessa päivässä ei pitäisi minkään muuttua, mutta "kuukausia sitten" elettiin useiden prosenttikymmenesten erolla toisenlaista aikaa kuin nyt. Pitkien korkojen viimeisin laskuputki päättyi elokuun puolivälissä, jonka jälkeen on viime päivien laskua lukuun ottamatta noustu verrattain reippaasti. Elokuun puolivälin pohjien ja lokakuun alun huippujen välillä on 15y swapeissa lähes 0,4 %:n ero.

Sinä taidat olla ainoa, jolla on hankaluuksia. Oikein oletettu ja hyvin ymmärretty. Suhteellisesti lattia vuotaa enemmän. Kumpikin nousi. Kahdessa päivässä muuttui. Sinulta en tarvitse enää vastauksia tähän asiaan, kiitos.

 

[kjns]

Ihan turha tänne nyt on tulla turhautumista purkamaan ja kiukuttelemaan jokaiselle vastaajalle kun kaikki vaan yrittää sulle täällä kertoa että noin se asia nyt vaan yksinkertaisesti toimii ja mikä tahansa pankki olis voinu tuon saman tehdä (ja olis tehnytkin jos tasot tarjouksen tekohetkestä lainan nostohetkeen muuttuu).

Sulla on nyt tasan kaks vaihtoehtoa
1. Hyväksyt tilanteen
2. Kilpailutat lainan saman tien uusiksi ja siirryt toiseen pankkiin

 

[AAtte]

Ihan turha tänne nyt on tulla turhautumista purkamaan ja kiukuttelemaan jokaiselle vastaajalle kun kaikki vaan yrittää sulle täällä kertoa että noin se asia nyt vaan yksinkertaisesti toimii ja mikä tahansa pankki olis voinu tuon saman tehdä (ja olis tehnytkin jos tasot tarjouksen tekohetkestä lainan nostohetkeen muuttuu).

Sulla on nyt tasan kaks vaihtoehtoa
1. Hyväksyt tilanteen
2. Kilpailutat lainan saman tien uusiksi ja siirryt toiseen pankkiin

Tämä tilanne on ollut minulle selvä jo ensimmäisestä vastauksesta lähtien. Mun on pitänyt vaan vastailla koko ajan joillekki väärinymmärtäjille ja pätijöille, joilla on tarve antaa itsestäänselviä neuvoja. Se varmaan sitten näyttää kiukuttelulta. Minä en ole missään vaiheessa kysynyt mitään neuvoja, eli minulla ei ole mitään velvollisuutta ottaa niitä vastaan mitenkään kiittäen. Pääasiani oli se, että Dansken arviot korkokatoista ja lattioista on hyvin kaukana totuudesta, eikä niiden perusteella pidä tehdä kauppoja tai arvioita oman lainan hinnasta ollenkaan. Kuluttajalle tämä on huono juttu. Ja täällä tulee sitten joukkue kertomaan, että no sopimuksessa se on niin. Ihan täysin turhaa pätemistä sellainen, kun asian pointti on ihan eri. Jatkakaa vaan keskenänne tätä pointin ohi pätemistä.

 

[tpu]

Taas paritalo taitaa vaatia taloyhtiön, jota velvoittaa tietyt lailliset asiat. Tietysti paritalossa pienempi varainsiirtovero.

Mistä tuollaisen keksit? Ei paritalo vaadi mitään taloyhtiötä. Eikä paritalossa ole pienempi varainsiirtovero.

Varainsiirtoveron ero tulee siitä, ostatko kiinteistön vai osakkeen. Eli vain siinä tapauksessa, että paritalo on taloyhtiömuotoinen, niin selviää sillä pienemmällä varainsiirtoverolla. Mutta siis mitään sellaista yhteyttä ei ole olemassakaan että paritalon pitäisi olla taloyhtiö.

EDIT: Ja toki itse rakennuttamalla ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa talosta lainkaan.

 

[Grea]

Minkäslaisia korkosuojia porukka on onnistunutta saamaan? Itsellä korkokatto 2,39% seuraavalle 14 vuodelle. Toki tässä joutui marginaalissa joustamaan, mutta tuli katto otettua kuitenkin, koska näinä aikoina ei koskaan tiedä tulevaisuudesta.

 

[PornReindeer]

Minkäslaisia korkosuojia porukka on onnistunutta saamaan? Itsellä korkokatto 2,39% seuraavalle 14 vuodelle. Toki tässä joutui marginaalissa joustamaan, mutta tuli katto otettua kuitenkin, koska näinä aikoina ei koskaan tiedä tulevaisuudesta.

Paljonko se marginaali sitten on? 2.39% kuulostaa jo aika korkealta niin ei kai marginaalissa ihan hirveitä tarvitse maksaa? Itselläni loppukesästä otettu 10v korkoputki (muistaakseni) 1,06-1,08% eli lähes kiinteä, marginaali olisi ollut 0,5% eli periaatteessa 0,56% maksan 1,08% maksimikorosta... Lisänä marginaali tippui vähän, näkyy pikkiriikkisen sitten 10v päästä

 

[Grea]

Paljonko se marginaali sitten on? 2.39% kuulostaa jo aika korkealta niin ei kai marginaalissa ihan hirveitä tarvitse maksaa? Itselläni loppukesästä otettu 10v korkoputki (muistaakseni) 1,06-1,08% eli lähes kiinteä, marginaali olisi ollut 0,5% eli periaatteessa 0,56% maksan 1,08% maksimikorosta... Lisänä marginaali tippui vähän, näkyy pikkiriikkisen sitten 10v päästä

0,3 oli tämän korkokaton hinta (yht. 0,7).

 

[Juomatilaaja]

Minkäslaisia korkosuojia porukka on onnistunutta saamaan? Itsellä korkokatto 2,39% seuraavalle 14 vuodelle. Toki tässä joutui marginaalissa joustamaan, mutta tuli katto otettua kuitenkin, koska näinä aikoina ei koskaan tiedä tulevaisuudesta.

Neljäntoista vuoden korkojakso lainoissa 1,06 ja 1,27 % välillä. Näistä luvuista perusmarginaalin osuus 0,4-0,6%. Ja korkokatto 0,01 %, eli käytännössä kiinteä korko, vaikka teknisesti ottaen korkokatto-tuotteita.

 

[DiamondTear]

Voiko tarjota 5% pyyntöä vähemmän ja luottaa siihen että myyjä antaa vastatarjouksen jos haluaa myydä vain sillä mitä on pyydetty?

 

[tpu]

Itse olen aina maksanut suoraan sen mitä on pyydetty, eikä ole tarvinnut käyttää aikaa hinnoista jappasuun. Helpottaa ja nopeuttaa kummasti kaupantekoa.

Ehkä olen omalaatuinen tuossa suhteessa, mutta minä en ole koskaan pitänyt sellaisesta kaupanteosta, jossa tingataan hinnoista. Minä katson pelkästää, mitä myyjä tuotteestaan pyytää ja jos hinta on mielestäni sopiva, niin teen kaupat. Jos hintapyyntö on mielestäni liian korkea, niin siirryn seuraavaan kohteeseen, enkä ala käyttämään aikaani jauhamiseen.

Ja kun itse olen myyjänä, niin hinnoittelen valmiiksi sillä hinnalla millä aion asunnon myydä. Välittäjänkin ohjeistan heti alkuun, että minulle on turha lähettää tarjouksia. Kaupat tehdään sitten sellaisen kanssa, joka maksaa sen mitä pyydänkin. Samoin kieltäydyn myymästä asuntosijoittajille, vaikka maksaisivat enemmän.

 

[Prefect]

Voiko tarjota 5% pyyntöä vähemmän ja luottaa siihen että myyjä antaa vastatarjouksen jos haluaa myydä vain sillä mitä on pyydetty?

Myyjä ei ensisijaisesti halua tehdä vastatarjousta sillä vastatarjous on sitova ja estää mahdolliset kaupat kolmannelle osapuolelle. Tuo riski korostuu ehkä siinä tapauksessa jos kohde on tullut juuri myyntiin tai jostain muusta syystä suosittu. Ehkä tuo hinnalla leikkiminen on enemmän siitä kiinni miten paljon olisit valmis maksamaan ja miten paljon sua harmittaisi jos kohde menisi pyyntihintaan jollekin toiselle. Mulle ainakin välittäjä soitti takaisin ja sanoi että tee uusi tarjous ja laita hintaan pari tonnia lisää niin hän vetää kaupat maaliin kun oli samalla myymässä tämän talon vanhoille asukkaille ketjussa toista taloa.

 

[Juomatilaaja]

Itse olen aina maksanut suoraan sen mitä on pyydetty, eikä ole tarvinnut käyttää aikaa hinnoista jappasuun. Helpottaa ja nopeuttaa kummasti kaupantekoa.

Ehkä olen omalaatuinen tuossa suhteessa, mutta minä en ole koskaan pitänyt sellaisesta kaupanteosta, jossa tingataan hinnoista. Minä katson pelkästää, mitä myyjä tuotteestaan pyytää ja jos hinta on mielestäni sopiva, niin teen kaupat. Jos hintapyyntö on mielestäni liian korkea, niin siirryn seuraavaan kohteeseen, enkä ala käyttämään aikaani jauhamiseen.

Ja kun itse olen myyjänä, niin hinnoittelen valmiiksi sillä hinnalla millä aion asunnon myydä. Välittäjänkin ohjeistan heti alkuun, että minulle on turha lähettää tarjouksia. Kaupat tehdään sitten sellaisen kanssa, joka maksaa sen mitä pyydänkin. Samoin kieltäydyn myymästä asuntosijoittajille, vaikka maksaisivat enemmän.

Minäkin olen ostanut enemmistön asunnoistani pyyntihintaan. Parhaan kaupan tein ottamalla välittäjään yhteyttä heti ilmoituksen ilmestyttyä, haluten esittelyn samalle päivälle ja tekemällä pyyntihintaa vastaavan tarjouksen, jonka myyjän piti hyväksyä tuntien sisällä.

Mutta kyllä ns. ylihintaisistakin kohteista mielestäni kannattaa tarjouksia jättää. Varsinkin jos asunto on ollut jo pidempään kaupan, voi myyjä tulla reippaastikin hinnassa vastaan.

 

[eba]

Voiko tarjota 5% pyyntöä vähemmän ja luottaa siihen että myyjä antaa vastatarjouksen jos haluaa myydä vain sillä mitä on pyydetty?

Voi ja ihan ok, mutta jos on kuuma-alue (kämpät menee parissa päivässä myydyksi), niin tarjousta tuskin hyväksytään).
Aina voi toki olla tilanne, että myyjän pitää vain päästä kämpästä eroon ASAP ja myy jollekin ok tarjoajalle.

 

[Make]

Nordea tarjosi marginaalia 0,76% ja 300€ nostokuluja ilman korkosuojausta, lainaturvaa tai rahastosäästämistä. Aika korkea marginaali. Huomenna on vielä S-Pankin kanssa keskustelu, mielestäni tarjosivat alustavasti 0.5% marginaalia ilman mitään oheistuotteita.

 

[MJay]

Homma vielä kesken ja Danske ilmottautui mukaan kisaan. Nyt siis joko Danske tai S-Pankki tuleva pankki, onko jollakin kokemusta kummastakin ja osaa sanoa kokemuksia esim. verkkopankin toiminnan osalta? Tarjoukset nyt sen verran lähellä toisiaan, että panostaa mieluusti laatuun, jos toisella selvästi parempaa saatavilla. Toimitusmaksu lähti pois, kun Danske ei sitä ota Akava-etuna ja marginaalin kiristivät vielä 0,38. S-Pankki suostui myös toimitusmaksun pois ottamiseen, marginaalin viimeinen kiristäminen vielä avoinna. Toki heillä ei tule pankkipalveluista maksuja, kun taas Danskella tulee, niin kokonaiskustannustaso nyt olisi aika lailla sama kummallakin.

Juuri tuli allekirjoitettua S-Pankin lainapaperit. Siellä jo valmiina myös asiakkuus olemassa yhteisen taloustilin takia, niin siirtyminen "kokonaan" heille melko helppoa. Vielä toki pankkipalveluiden siirron tekeminen kesken. Osuuspankkiin tulee jättää vielä opintolainan takia kuitenkin käyttötili voimaan. Ilman toimitusmaksua ja marginaali 0,38 %, lisävakuuksiakaan ei enää tarvittu. Pääsi tuntipalkoille, kun lainan kuukausierä laski melkein parisataa euroa, toki laina-aikaa myös 4v enemmän taas jäljellä, mutta lyhennyksen määrä ei kuitenkaan paljon tippunut, niin pääoma lyhenee lähes samaa tahtia nyt alkuun.

 

[eba]

Nordea tarjosi marginaalia 0,76% ja 300€ nostokuluja ilman korkosuojausta, lainaturvaa tai rahastosäästämistä. Aika korkea marginaali. Huomenna on vielä S-Pankin kanssa keskustelu, mielestäni tarjosivat alustavasti 0.5% marginaalia ilman mitään oheistuotteita.

S-Pankin neuvottelujen jälkeen Nordealle vain takaisin viestiä, että tämmönen parempi tarjous tuli S-Pankista, pystyttekö pistää paremmaksi.
PK-seudulla jos on keskitulosen tulot, niin varmasti Nordealta tulee viimeistään parin kilpailutuskierroksen jälkeen paras tarjous (S-pankki on itellä ja tutuilla jäänyt nuolemaan aina näppejä marginaalejen prosenteissa isoimmille pankeille, yrittävät pärjätä asiakastyytyväisyydessä yms).

 

[AAtte]

Danskella kaikki ainakin pitää tehdä tietokoneselaimella, ja sekin palvelu on vanhanaikainen. Mobiilisti voi vain maksaa. OP ainakin huomattavasti edellä.

 

[Ihmemies]

Kuoppasin idean Hämeenlinnassa asumisesta. Vähän väliinputoajakaupunki, eikä asuntotarjonta oikein houkutellut. Plan B voisi olla omakotitalo jostain siedettävän kulkumatkan päästä. Esim. Valkeakoskelta olisi työmatkaa sijainnista riippuen n. 50km, johon menisi n. 35min google mapsin mukaan motaria pitkin. Tämän voisi taittaa päivittäin sähköautolla, jota ladataan omassa pihassa. Sähköauton kantaman ei tarvitsisi olla kovin kummoinen, kunhan töissä kävisi. S8 sitten polttiksena harrastus- ja pidemmän matkan ajoon.

Esim. tuollainen vanha maatila ~400k. Eräs Saksasta takaisin Suomeen muuttanut kaveri on katselemassa myös omakotitaloa, 300 neliöön mahtuisi parikin perhettä varmaan asumaan. Omakotitalo, Valkeakoski, TARTTILA, 422 000 €, 300 m²

7 takkaa + kertalämmitteinen puusauna. Remppakohteina varmaan vessat, vesijohdot ja viemärit, saunan takkahuoneen takka. Ties mitä muuta. Lähinnä mietin, että millainen homma on pitää puulämmitteistä taloa lämpimänä. Jos lämmitykset jakaisi puoliksi, ja laskisi että vuoden aikana keskimäärin 3 tulisijaa lämmittää joka päivä, se olisi reilu 1000 lämmitystä mieheen. Ei vielä ihan mahdoton... en ole eläissäni tuollaista määrää pitänyt puulla ympäri vuoden lämpimänä, osaako joku arvioida, millainen työmaa se on kahteen mieheen? Tarvisi varmaan naisetkin opettaa lämmittämään, ja hankkia paljon lapsia

Puuta menee n. 20 kuutiota tuolla arvion mukaan, jos 3m koivuranka maksaa 30-40€/kuutio niin lämmityskulut olisivat alle 1000€. Tavallaan fiksua voisi olla pari kolme ilppiä hankkia useammalla sisäyksiköllä, ei kai talo pilalle mene, vaikka sitä peruslämpöä pitäisi ilpillä yllä?

 

[elmo]

Asutko nyt jo kommuunissa?

Enempi miettisin miten se tulee toimimaan jos ei kokemuksia varsinkin kun tuosta linkatusta ei paritaloa suoriltaan ainakaan saa. Tyylin yhteis elo tai jos se toinen pariskunta eroaa ja haluaa myydä osuutensa niin on onko teillä varaa asua siinä sen jälkeen yms.

 

[Ihmemies]

Asutko nyt jo kommuunissa?

En, mutta kaipa sitä voisi opetella. Joko se onnistuu, tai sitten ei. Kokeilemalla selviää

Enempi miettisin miten se tulee toimimaan jos ei kokemuksia varsinkin kun tuosta linkatusta ei paritaloa suoriltaan ainakaan saa. Tyylin yhteis elo tai jos se toinen pariskunta eroaa ja haluaa myydä osuutensa niin on onko teillä varaa asua siinä sen jälkeen yms.

Noh suurin ongelma noin isossa kiinteistössä on mielestäni työvoima. Aivan kamalasti hommaa tuollaisessa. Nykyisestä velattomasta kerrostalosta saisi n. 250k myydessä, eli sen voisi tarvittaessa myydä. Mieluummin laittaisin sen vuokralle.

Vaikka koko kämpän ostaisi itse, niin ei se asuminen niin paljoa paperilla maksa, eikä asuntokaan sinällään. Enemmän se loputon työmaa siinä verottaa nähdäkseni.

 

[PornReindeer]

Vaatii omaa mielenlaatua hoitaa puulla lämmitys. Ei se pönttöuunin tms. lämmitys valtava projekti ole, toki sitoo lähistölle siksi aikaa kunnes muutama pesällinen on poltettu ja hiillos hiipunut niin saa pellit kiinni, mutta samalla voi puuhailla muuta kun ei vaadi vieressä vahtimista.

Ongelma on se puiden "tekeminen". Tilaatko valmista kuivaa klapia vai hommaako jostain rankaa? Koska haluaa säästää niin tilaa/hakee omasta metsästä tukkina, pätkii niitä pihalla ja hakkailee klapeiksi. Pinoaa ensin pilkkomispaikalle kuivumaan, siirtää siitä puuliiteriin lähemmäs ja hakee sieltä pienissä erissä lämmitykseen.

Terveisin viitisen vuotta puulämmitteisessä asunut, nykyisin kaksi avotakkaa joiden kanssa puhutaan vuosittaisista eikä viikottaisista lämmityskerroista. En kaipaa nykyisen maalämmön tilalle "halpaa puulämmitystä"

Edit.en tarkoita että puulämmitteisessä pitää olla koko ajan kirveenvarressa kiinni, mutta näin jälkikäteen ajateltuna tuntuu että jotain puuhun liittyvää oli aina työjonossa odottamassa ja nyt ei puhuta edes seitsemästä tulipesästä

 

[Kvarkki]

Harrastuksena puulämmitys silloin tällöin on ihan kiva ja saa nopeasti lisälämpöä, jos tulee vilu, mutta pääasiallisena lämpömuotona kyllä ahdistais niin pirusti.

 

[elmo]

En, mutta kaipa sitä voisi opetella. Joko se onnistuu, tai sitten ei. Kokeilemalla selviää



Noh suurin ongelma noin isossa kiinteistössä on mielestäni työvoima. Aivan kamalasti hommaa tuollaisessa. Nykyisestä velattomasta kerrostalosta saisi n. 250k myydessä, eli sen voisi tarvittaessa myydä. Mieluummin laittaisin sen vuokralle.

Vaikka koko kämpän ostaisi itse, niin ei se asuminen niin paljoa paperilla maksa, eikä asuntokaan sinällään. Enemmän se loputon työmaa siinä verottaa nähdäkseni.

Vuokralla voisi olla helpompi kokeilla kommuunia tai sitten tosiaan jos pinkka riittää ostaa yksin niin mikäs siinä. Tällöin ei lähde oma koti alta. Lisäksi voi vaan kuvitella niitä jaettuja lämmitysvuoroja kun toinen jättää lämmittämättä ja talo kylmänä putket jäätyneenä yms. Musta ei ainakaan olisi koskaan tollaseen yhteisvastuulliseen asumiseen.

Emmä tiiä onko tollanen puusavotta ihan böndellä mikään ongelma. Jos sitä on tarkotus oikein työkseen polttaa niin tilaa kiintokuutioina koivurankaa pihaan ison määrän. Vuokraa joltain läheiseltä maajussilta klapikoneen pariksi päiväksi ja tekee tontille ison mällin kerralla. Tällöin tulee siedettävä hinta ja vähiten rukkasten jälkiä klapeihin. Jos taas liikaa neliöitä niin pitää suosiolla puolen taloa kylmänä. Sillee tollasia vanhoja maatiloja on ennenkin pidetty.

Toki jos on elämä on tähän asti ollut sähkö tulee töpselistä ja vesi hanasta. Remppa on ollut sitä, että etsitään talkkarin numero kun ei patteri lämpene niin onhan siinä aika iso muutos. Mutta en sanoisi, että huonompaan (ainakaan omasta mielestä)

Lämmitin itse pelkästään puilla 5v. Sähköpatterit oli pois päältä. Olihan sitä aina välillä vilu jos oli poissa kotoa talvella ja tupa ehti jäähtyä johonkin 15 asteen paikkeille. Kestää kuitenkin lämmitä. Samoin mulla riitti 1 pesälläinen päivässä. Monta vuotta olen ollut kyllä jo niin mukavuudenhaluinen, että ensin lämpesi ilpillä ja tänä vuonna rigeillä. En välttämäti haluaisi asua niin, että pakotetu lämmittämään puilla (ainakaan nykään).

e: Klapikoneella en nyt tarkota sitä mikä varmaan monilla tulee sanasta mieleen vaan tämän tyylistä: Hakki Pilke OH 27 | Klapikone pyöröteräkatkaisulla

 

[Ihmemies]

Saahan tuohon rahalla sähköpatterit ja ilpit kaikkiin huoneisiin, missä jo tulisija on. Sitten lämmityksen hoitaa sähköyhtiö ja maksamisen asiakas Meidän perheellä on ollut mökki jo vuosikymmeniä, ja sijoitusasuntoja. Jonkin verran on tullut remontit ja puutyöt tutuksi. Missään nimessä en kyllä puuta lähde metsästä asti itse hakemaan, kun mielestäni varsin edullisesti sitä puuta joku tuo pihaan asti valmiiksi metsästä kaadettuna ja pilkottuna.

Käsitin, että nykyisellään tuolla on keittiössä ja taloon rakennetuissa pesu- ja saunatiloissa sähkölämmitys, jotka pitävät putket sentään sulana. Muu talo voi sitten jäätyä "rauhassa". Miten rakenteet suhtautuvat siihen, jos osan talosta eli joitakin huoneita pitää talvella kylmänä? Meidän mökillä on tehty aina niin, että koko talo on talven kylmänä, ja keväällä taas ruvetaan lämmittämään.

 

[elmo]

Saahan tuohon rahalla sähköpatterit ja ilpit kaikkiin huoneisiin, missä jo tulisija on. Sitten lämmityksen hoitaa sähköyhtiö ja maksamisen asiakas Meidän perheellä on ollut mökki jo vuosikymmeniä, ja sijoitusasuntoja. Jonkin verran on tullut remontit ja puutyöt tutuksi. Missään nimessä en kyllä puuta lähde metsästä asti itse hakemaan, kun mielestäni varsin edullisesti sitä puuta joku tuo pihaan asti valmiiksi metsästä kaadettuna ja pilkottuna.

Käsitin, että nykyisellään tuolla on keittiössä ja taloon rakennetuissa pesu- ja saunatiloissa sähkölämmitys, jotka pitävät putket sentään sulana. Muu talo voi sitten jäätyä "rauhassa". Miten rakenteet suhtautuvat siihen, jos osan talosta eli joitakin huoneita pitää talvella kylmänä? Meidän mökillä on tehty aina niin, että koko talo on talven kylmänä, ja keväällä taas ruvetaan lämmittämään.

Jos sä tilaat tollaseen 7 tulisijan vanhaan maataloon valmisklapia niin melkeen sama on lämmittää sähköllä. Valmisklapi touhut on omasta mielestä lähiöiden okt asujien fiilsitelyä, mitkä polttaa sitä jonkun n.6-7 heittokuutiota eli traktorin peräkärryllisen vuodessa. Oikeasti kannattaa asennoitua siihen, että sitä puuta menee aivan perkeleesti ja ne pitää tehdä itse ja/tai sähkömittari vetää ympyrää.

Ei se kylmästä ole miksikään kun mitään eristeitä ei ole. 100% varmuudella on tähänkin asti ollut enemmän tai vähemmän kylmänä. Näyttää olevan alkuperäset vanhat ikkunatkin joista oli historiallisesti tapana ottaa kesällä sisälasi vekeen. Kyllä siellä villasukat pyörii jalassa vaikka pönttöuunit kävisikin kuumana...

Vanhan talon putkista ei voi tietää mitään. Ulkosaunaan näyttää vesijohto tulevan ettei sentään kantoveden perässä ole, mutta voi olla mallia on talvella aina jäässä kun ei ole tarpeeksi syvällä, ei vaan muisteta ostajalle kertoa . Samoin itse talon vesijohdot. Jälkeen ne sinne on kaikki laitettu, vedetty ja eristetty ties miten. Vanhoissa taloissa on paljon vanhojen talojen ongelmia. Luulis nykyään olevan noita foorumeita missä ihmiset näistä puhuu kun se on sitä maalaisromantiikkaa minkä pariin moni on halunnut. Jotta kannattaa etsiä netistä kokemuksia.

Eipä tossa mitään hienoa jos joku tollaseen muuttaa. Arvostan Kelpais itsellekkin hieman pienemmällä neliömäärällä ja veden vierestä.

 

[Juomatilaaja]

Jos sä tilaat tollaseen 7 tulisijan vanhaan maataloon valmisklapia niin melkeen sama on lämmittää sähköllä. Valmisklapi touhut on omasta mielestä lähiöiden okt asujien fiilsitelyä, mitkä polttaa sitä jonkun n.6-7 heittokuutiota eli traktorin peräkärryllisen vuodessa. Oikeasti kannattaa asennoitua siihen, että sitä puuta menee aivan perkeleesti ja ne pitää tehdä itse ja/tai sähkömittari vetää ympyrää.

Ei se kylmästä ole miksikään kun mitään eristeitä ei ole. 100% varmuudella on tähänkin asti ollut enemmän tai vähemmän kylmänä. Näyttää olevan alkuperäset vanhat ikkunatkin joista oli historiallisesti tapana ottaa kesällä sisälasi vekeen. Kyllä siellä villasukat pyörii jalassa vaikka pönttöuunit kävisikin kuumana...

Vanhan talon putkista ei voi tietää mitään. Ulkosaunaan näyttää vesijohto tulevan ettei sentään kantoveden perässä ole, mutta voi olla mallia on talvella aina jäässä kun ei ole tarpeeksi syvällä, ei vaan muisteta ostajalle kertoa . Samoin itse talon vesijohdot. Jälkeen ne sinne on kaikki laitettu, vedetty ja eristetty ties miten. Vanhoissa taloissa on paljon vanhojen talojen ongelmia. Luulis nykyään olevan noita foorumeita missä ihmiset näistä puhuu kun se on sitä maalaisromantiikkaa minkä pariin moni on halunnut. Jotta kannattaa etsiä netistä kokemuksia.

Eipä tossa mitään hienoa jos joku tollaseen muuttaa. Arvostan Kelpais itsellekkin hieman pienemmällä neliömäärällä ja veden vierestä.

Onhan tuo upea talo kuin mikä. Hieman samanlaisia haaveita on itselläkin välillä ollut, joskin hieman lähempää kasvukeskusta ja pienemmässä talokoossa. Mutta ei hemmetti, tuollaisessa tönössä 1/4 vuorokaudesta menisi halkoja hakatessa, 1/4 talonmiehen töitä tehdessä, 1/4 remonttimiehen töitä tehdessä ja 1/4 vaimon kanssa tapellessa. Varma itsemurha kahden vuoden sisällä.

Olen ihan samaa mieltä tuosta puulämmityksestä. Fiilistelyssä kivaa. Mutta eipä sitä itse edes uudehkossa rivarissa jaksa pakkaskausina moniakaan päivää putkeen takkaa lämmittää, vaan kyse on tosiaan fiilistelystä. Ja sinällään hemmetin kalliista sellaisesta, kun pienikin puunpolttomäärä vaatii nuohoojan vuosittaista tilaamista kämppään.

 

[Ihmemies]

Juuh eipä tässä kai hätää, kaveri on se jolla on järki päässä ja tietää enemmän. Kunhan ehdotin lämpimikseni hänelle asiaa, eihän sitä tiedä josko tuo sattuisi kelpaamaan hänelle. Kaipa maalaistalossa asumiseen tottuisi, kun kaikkeen muuhunkin on tottunut. Kaverin veli osti jonkin ihan hirveän rytöläjän jostain metsästä, jossa ei ollut tyyliin mitään hyvää. Elää siellä ilman juoksevaa vettä ja sähköä, ja on sitä kunnostellut. Eli tuohan olisi about valmis paketti siihen verrattuna.

Hirsiseinät jonkin verran eristävät, suurin hukka voisi kuvitella olevan kaikki mahdolliset raot ja yläpohja. Jos seiniin on laitettu pinkopahvit (luulisi että on), niin ei tuolla pitäisi niin vetoista olla. Mitä nyt ikkunoista ja lattianraoista ja muista raoista

Itse nukuin lauantaina yön kaverin omakotitalossa, jostain kesäterassista oltiin 80-luvulla tehty huone. Sitä ei oltu ihan kauhesti eristetty, nukuin lattialla makuupusissa ja veto jäädytti käteni Heräsin yöllä siihen, että käsi on ihan jääkalikkana, eikä meinannut lämmetä. Kattilaan lämmintä vettä ja siinä lämmittely.

Jos pessimistisesti ajattelee, että halkoja menee 7kg/pesä * 7 * 200vrk niin niitä menee 10 tonnia vuodessa. Eli mutulla jotain 40 kuutiota.? Myyjä väittää ilmoituksessa, että 20. Sähköpatterit ja ilpit eivät ole kovin kallis investointi yleensä, enemmän se sähkö sitten maksaa. Jos nykyisen kämpän laittaisi vuokralle, siitä saisi varmaankin n. 900€/kk brutto.

 

[kjns]

okt asujien fiilsitelyä, mitkä polttaa sitä jonkun n.6-7 heittokuutiota eli traktorin peräkärryllisen vuodessa.

Ei täällä okt-lähiössä kyllä kukaan vedä lähimainkaan 6-7 heittokuutiota vuodessa savupiipun läpi. Luojan kiitos

 

[elmo]

Ei täällä okt-lähiössä kyllä kukaan vedä lähimainkaan 6-7 heittokuutiota vuodessa savupiipun läpi. Luojan kiitos

Eihän tollanen fiilistely polttaja polta edes yhtä heittokuutiota. Läinnä tarkoitin, että tollasessa talossa homma on ihan eri tasolla kuin normi okt:ssä missä tilataan se kuorma klapeja pihalle tai jotain suursäkkejä.

Joo ei taida normi peräkärryssä olla kuin joku 4 heittokuutiota. Siitä on sen verran aikaa kun poltin itse enkä ole kuin yhden maksetun kuorman tilannut ja vielä on samat kullanarvoiset klapit pinossa odottamassa maailmanloppua. Eikä mitään hajua mitä itsellänikään meni puita. Moni täälläkin (omalla okt lähiöllä) tilaa vaan sen traktorin peräkärryllisen tavaraa pihalle.

e: Eikä siinä puiden polttamisessa mitään pahaa kunhan sen tekee vielä kunnon vedolla, mutta kun jotkut polttaa roskia (onneksi ei täällä).

 

[JRan]

Kuoppasin idean Hämeenlinnassa asumisesta. Vähän väliinputoajakaupunki, eikä asuntotarjonta oikein houkutellut. Plan B voisi olla omakotitalo jostain siedettävän kulkumatkan päästä. Esim. Valkeakoskelta olisi työmatkaa sijainnista riippuen n. 50km, johon menisi n. 35min google mapsin mukaan motaria pitkin. Tämän voisi taittaa päivittäin sähköautolla, jota ladataan omassa pihassa. Sähköauton kantaman ei tarvitsisi olla kovin kummoinen, kunhan töissä kävisi. S8 sitten polttiksena harrastus- ja pidemmän matkan ajoon.

Esim. tuollainen vanha maatila ~400k. Eräs Saksasta takaisin Suomeen muuttanut kaveri on katselemassa myös omakotitaloa, 300 neliöön mahtuisi parikin perhettä varmaan asumaan. Omakotitalo, Valkeakoski, TARTTILA, 422 000 €, 300 m²

7 takkaa + kertalämmitteinen puusauna. Remppakohteina varmaan vessat, vesijohdot ja viemärit, saunan takkahuoneen takka. Ties mitä muuta. Lähinnä mietin, että millainen homma on pitää puulämmitteistä taloa lämpimänä. Jos lämmitykset jakaisi puoliksi, ja laskisi että vuoden aikana keskimäärin 3 tulisijaa lämmittää joka päivä, se olisi reilu 1000 lämmitystä mieheen. Ei vielä ihan mahdoton... en ole eläissäni tuollaista määrää pitänyt puulla ympäri vuoden lämpimänä, osaako joku arvioida, millainen työmaa se on kahteen mieheen? Tarvisi varmaan naisetkin opettaa lämmittämään, ja hankkia paljon lapsia

Puuta menee n. 20 kuutiota tuolla arvion mukaan, jos 3m koivuranka maksaa 30-40€/kuutio niin lämmityskulut olisivat alle 1000€. Tavallaan fiksua voisi olla pari kolme ilppiä hankkia useammalla sisäyksiköllä, ei kai talo pilalle mene, vaikka sitä peruslämpöä pitäisi ilpillä yllä?

Miten olisi se omakotitalo vielä lähempää työpaikkaa? Lähinnä mietin, että tolla 400k€ voisi kyllä irrota jotain uuden karheaakin siitä työpaikan läheltä, vaikka Omakotitalo, Janakkala, Turenki, 298 000 €, 171 m² Toki ei tosta mitään paritaloa saa, mutta se voi olla loppujen lopuksi parempikin...

 

[Ihmemies]

7 tulipesän lämmitys:
5kk 140x eli kerran viikossa kesällä,
1kk 420x eli tiukalla pakkasella 2x päivä, 6kk 1260x eli n. kerran päivässä.

Vuodesssa jos saunan laskee mukaan, nii kyl siitä se 2000 lämmitystä tulee. Jos yhteen lämmitykseen menee edes 20min/kerta, niin aikaa palaa 660h/vuosi. 82 täyttä työpäivää 15€ tuntipalkalla kymppitonnin "aika on rahaa" menetykset

Jos talossa asuu vaikka 10 aikuista, niin henkeä kohti tuo ei vuoden aikana enää mikään mahdoton homma ole. Mutta jos kaksistaankin tuota joutuu tekemään, niin aika paljon hommaa on. Käytännössä yksi merkittävimmistä harrastuksista elämässä olisi sen jälkeen tulisijojen lämmitys.

 

[stanssi]

LVI ketjun puolelle jo kirjoitinkin mutta laitetaas tännekin. Kävin asuntonäytössä katsomassa okt missä öljylämmitys. Ilmoituksessa luki että kustannukset n. 280e/kk mutta paikanpäällä selvisikin että öljyä kuluukin vuosittain n. 3500 litraa eli +50% enemmän mitä nuo ilmoitetut kulut antaa ymmärtää. Välittäjä väitti että laskettu varmaan vanhalla hinnalla ja öljynhinta noussut mutta tuskin hyvään aikaan ollut öljyn hinta tuota luokkaa.