Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Narghar]

Kiitos kommentista. Kuulostaa kyllä aika hurjalta. Mikä siinä edes teoriassa voisi kestää viikkotolkulla? Pankin päässähän kaikki on vain pari napin painallusta kun ei tosiaan tartte tilata osakekirjoja toisesta pankista tai muuta vastaavaa. Sen toki ymmärrän, jos tuohon aikaan kuuluu lainaneuvottelut jne, mutta meidän tapauksessa laina on jo OK eli kyse on vain osakkeiden siirrosta eri henkilön nimiin ja toisen lainan vakuudeksi sekä rahan siirtämisestä tililtä toiselle.

Niin ja esim jos osakekirjat eivät ole vielä sähköiset niin ne pitää myös muuttaa sähköiseen muotoon. Mut joo tosiaan, pankeilla on muitakin asiakkaita palveltavana niin sitä kautta syntyy jonoa.

 

[Juomatilaaja]

Niin ja esim jos osakekirjat eivät ole vielä sähköiset niin ne pitää myös muuttaa sähköiseen muotoon. Mut joo tosiaan, pankeilla on muitakin asiakkaita palveltavana niin sitä kautta syntyy jonoa.

No ei. Eikä niitä edes voi muuttaa sähköisiksi ennen kuin taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maamittauslaitokselle. Ja aika harva vanha taloyhtiö on sen tehnyt.

 

[Janezcky]

Kiitos kommentista. Kuulostaa kyllä aika hurjalta. Mikä siinä edes teoriassa voisi kestää viikkotolkulla? Pankin päässähän kaikki on vain pari napin painallusta kun ei tosiaan tartte tilata osakekirjoja toisesta pankista tai muuta vastaavaa. Sen toki ymmärrän, jos tuohon aikaan kuuluu lainaneuvottelut jne, mutta meidän tapauksessa laina on jo OK eli kyse on vain osakkeiden siirrosta eri henkilön nimiin ja toisen lainan vakuudeksi sekä rahan siirtämisestä tililtä toiselle.

Meillä kesti tarjouksen jättämisestä kaupantekoon juurikin tuo 2 vkoa. Muutama päivä aiemminkin olisi jo onnistunut.

 

[Narghar]

No ei. Eikä niitä edes voi muuttaa sähköisiksi ennen kuin taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maamittauslaitokselle. Ja aika harva vanha taloyhtiö on sen tehnyt.

Ymmärtääkseni nykyään aina kauppojen yhteydessä osakkeet muutetaan sähköisiksi. Vai oonko ihan kuutamolla?

 

[PetriV]

Kannatti kyllä ottaa yhteyttä oman pankin lainaneuvojan (vai mikä lie titteli) esimieheen.

Palvelu oli aivan onnetonta ja lähes joka jutussa sattui joku virhe tai epämääräisyys. Myös kommunikointi oli aivan taso 0. Käytännössä koskaan vastausta ei kuulunut samalla viikolla kuin kirjoittelin pankille, usein meni kaksikin viikkoa. Nyt viimeisimmästä viestistä oli 3 viikkoa ja kyllästyin. Soitin asiakaspalveluun ja pyysin esimiehen yhteystietoja. Esimies soitti heti seuraavana päivänä ja pahoitteli sattuneita virheitä. Tänään soittikin jo uusi yhteyshenkilö ja homma ainakin sai hyvän alun, toivottavasti meno jatkuu samanlaisena myös jatkossa.

Miksi kirjoitan tällaisen postauksen? Siksi, että huonoa palvelua saadessaan on mahdollista saada myös muutos. Puhelin käteen ja soitto esimiehelle, kyllä ainakin jotain tapahtuu.

 

[Charlie Glide]

OP:n ja Nordean kanssa vääntöä Turussa sijaitsevasta omakotitalosta.
Kohteen hinta 232 500€ ja siihen päälle 95 000€ remonttilainaa joka menee puoliskon, jolla on ASP-takaus omasta osastaan.

OP:n tarjous 0,65% marginaalilla (plus pakolliset bonuspuheet), Nordean 0,46%.
Asuntolainalle OP:n todellinen korko 0,7% ja remonttilainalle 1,1%, jälkimmäisen marginaali 1,45%.
Nordealla todellinen korko 0,5% ja remonttilainalle myös 0,5%, siinä marginaalina 0,7%.

 

[pete874]

OP:n ja Nordean kanssa vääntöä Turussa sijaitsevasta omakotitalosta.
Kohteen hinta 232 500€ ja siihen päälle 95 000€ remonttilainaa joka menee puoliskon, jolla on ASP-takaus omasta osastaan.

OP:n tarjous 0,65% marginaalilla (plus pakolliset bonuspuheet), Nordean 0,46%.
Asuntolainalle OP:n todellinen korko 0,7% ja remonttilainalle 1,1%, jälkimmäisen marginaali 1,45%.
Nordealla todellinen korko 0,5% ja remonttilainalle myös 0,5%, siinä marginaalina 0,7%.

Mites marginaali voi olla isompi kuin todellinen vuosikorko?

 

[Charlie Glide]

Mites marginaali voi olla isompi kuin todellinen vuosikorko?

Jaa-a. Näissä on kaikissa Euribor 12kk korkona joka nyt on negatiivinen.

 

[pete874]

Jaa-a. Näissä on kaikissa Euribor 12kk korkona joka nyt on negatiivinen.

Näin on ja negatiivinen on yhtäkuin nolla.

 

[jefreitteri]

Näin on ja negatiivinen on yhtäkuin nolla.

Eikös siinä ollut remonttilainasta kyse. Niissä se laskee korkoa mutta asuntolainoissa ei.

 

[Juomatilaaja]

Mites marginaali voi olla isompi kuin todellinen vuosikorko?

Siten, että negatiivinen viitekorko syö marginaalia. Uusiin asuntolainoihinhan tuo ei ole enää pätenyt aikoihin, mutta moniin muihin lainoihin kylläkin.

 

[pete874]

Siten, että negatiivinen viitekorko syö marginaalia. Uusiin asuntolainoihinhan tuo ei ole enää pätenyt aikoihin, mutta moniin muihin lainoihin kylläkin.

Jaa enpä tällästä tiennyt, kun ei ole itse ikinä tarvinnut hakea muita kuin asuntolainoja

 

[Juomatilaaja]

Ymmärtääkseni nykyään aina kauppojen yhteydessä osakkeet muutetaan sähköisiksi. Vai oonko ihan kuutamolla?

"Ensin taloyhtiö siirtää osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään. Tämän jälkeen omistaja hakee omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta 10 vuoden kuluessa osakeluettelon siirrosta.
Jos osakkeet vaihtavat omistajaa ennen tätä, on huomattava, että uuden omistajan omistuksen rekisteröinti on pakollista kahden kuukauden kuluessa luovutuksesta. Paperinen osakekirja mitätöidään Maanmittauslaitoksessa samalla, kun omistus merkitään rekisteriin."

"Yksittäinen osakas toimii kuten ennenkin siihen saakka, kunnes taloyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron. Vasta tämän jälkeen voi yksittäisen osakehuoneiston omistuksen rekisteröidä sähköiseen järjestelmään."

(Lähde: USEIN KYSYTTYÄ - )

 

[Charlie Glide]

Tuo OP:n remonttilainan marginaali tuo meille yhteensä 44€ kalliimman kk-lyhennyksen näissä lainoissa OP:lla mitä taas Nordeassa. Asuntolainoissa kuukausilyhennyksissä erot 2€ ja 7€ tuon marginaalin ansiosta. Tietysti sitten jos ja kun Euribor 12kk on joskus plusmerkkinen, niin silloin tuntuisi vielä enemmän.

e: OP tuli alas vielä marginaaleissa, 0,59 asuntolainaan ja 1,15 remontille. Valittiin nyt se, koska saadaan kuitattua esim kotivakuutus samalla bonareille joka olisi joka tapauksessa ollut 40-50€ kk-menoerä.

 

[Kvarkki]

Onko tuossa jotain erityistä syytä edes harkita OP:ta? (Omat hyvin huonot kokemukset ovat juuri Turun OP:n sivukonttorista. Ota kaikki lupaukset kirjallisena, tulet tarvitsemaan niitä jos ”sopiva” rouva osuu vastapuolelle.)

e: Tuo ostohinta feat remppakulut kuulostaa hieman pelottavalta, jos jotain rintsikkaa olette ostamassa ja tontti ei ole reilu tai loistavalta paikalta. Uudempaan kämppäänkin noin iso remppa on kova investointi.

 

[Charlie Glide]

Onko tuossa jotain erityistä syytä edes harkita OP:ta? (Omat hyvin huonot kokemukset ovat juuri Turun OP:n sivukonttorista. Ota kaikki lupaukset kirjallisena, tulet tarvitsemaan niitä jos ”sopiva” rouva osuu vastapuolelle.)

e: Tuo ostohinta feat remppakulut kuulostaa hieman pelottavalta, jos jotain rintsikkaa olette ostamassa ja tontti ei ole reilu tai loistavalta paikalta. Uudempaan kämppäänkin noin iso remppa on kova investointi.

OP on oma ”kotipankki” syntymästä saakka ja olen ollut palveluihin siellä tyytyväinen. Kaikki on toiminut luvatusti. Toisella Nordea ja heidänkin toiminta tässä ollut varsin miellyttävää joten tämä kulminoituu tuohon remppalainan marginaaliin.

Kohde on erittäin hyvällä paikalla (alle 2 km Kauppatorilta), kallion päällä. Rakennusvuosi on 1880 ja on hirsirunkoinen talo. Ollaan kyllä laskettu että remppaan sijoitetut eurot tulevat kyllä arvossa takaisin.

 

[Iså]

Paljonko lasken extrahintaa rivarikaksiolle josta on vastaavaan verrattuna rempattu lattiat, keittiö, seinät ja terassi?

 

[pokkus]

Paljonko lasken extrahintaa rivarikaksiolle josta on vastaavaan verrattuna rempattu lattiat, keittiö, seinät ja terassi?

+20k jos joku tekee sen sun puolesta. +12k jos ostat tavarat kaikki itse ja teet kaiken työn myös itse.

 

[Vipu]

Pitäisi uutta asuntoa kattoa ja aluksi meinasin vuokralle mennä ni on vapaus tehdä mitä vaan ilman kauheita asuntokauppoja mutta joka paikassa puhutaan nollakoroista niin järkevämpi ehkä olisi ottaa ihan se omistusasunto.
Mutta sanotaan että otan lainaa vaikka 100k jollain ihan mitättömällä korolla ja jos joku maailmanloppu tulisi ja kaikki rommaa mitä jotkut ennustaa, dollarin arvo romahtaa jne.
Mitä tämmösessä tilanteessa mahdollisesti voi käydä? Voiko esim pankki vaatia että laina tulee maksaa aikasemmin tai mitään joka vaikuttaisi tähän minun lainaan ja korkoon?

 

[PornReindeer]

Pitäisi uutta asuntoa kattoa ja aluksi meinasin vuokralle mennä ni on vapaus tehdä mitä vaan ilman kauheita asuntokauppoja mutta joka paikassa puhutaan nollakoroista niin järkevämpi ehkä olisi ottaa ihan se omistusasunto.
Mutta sanotaan että otan lainaa vaikka 100k jollain ihan mitättömällä korolla ja jos joku maailmanloppu tulisi ja kaikki rommaa mitä jotkut ennustaa, dollarin arvo romahtaa jne.
Mitä tämmösessä tilanteessa mahdollisesti voi käydä? Voiko esim pankki vaatia että laina tulee maksaa aikasemmin tai mitään joka vaikuttaisi tähän minun lainaan ja korkoon?

Käytännössä ei mitään hävittävää, poislukien varsinaiset asunnosta riippumattomat asiat (työttömyys, sairaus) jotka estävät lainanmaksun ja jos kansantalous menee päin persettä samanaikaisesti ja olisi pakko saada asunto myytyä, mutta sitä ei saa kaupaksi (järkevällä hinnalla). Lainaa sulla on kuitenkin se tietty määrä, yleensä kunnon talousromahdus tms. aiheuttaa inflaatiota jolloin sun laina pysyy numerollisesti samana, mutta periaatteessa pienempi.

 

[Juomatilaaja]

Pitäisi uutta asuntoa kattoa ja aluksi meinasin vuokralle mennä ni on vapaus tehdä mitä vaan ilman kauheita asuntokauppoja mutta joka paikassa puhutaan nollakoroista niin järkevämpi ehkä olisi ottaa ihan se omistusasunto.
Mutta sanotaan että otan lainaa vaikka 100k jollain ihan mitättömällä korolla ja jos joku maailmanloppu tulisi ja kaikki rommaa mitä jotkut ennustaa, dollarin arvo romahtaa jne.
Mitä tämmösessä tilanteessa mahdollisesti voi käydä? Voiko esim pankki vaatia että laina tulee maksaa aikasemmin tai mitään joka vaikuttaisi tähän minun lainaan ja korkoon?

Onhan niissä lainasopimuksissa tällaiset ehdot: "Velka erääntyy pankin vaatiessa sitä kirjallisesti heti maksettavaksi, jos pankin maksuvalmius tai vakavaraisuus laskee alle laissa säädettyjen rajojen". Kyse on kuitenkin varsin teoreettisesta ehdosta. Jos ajatellaan tilannetta, että kämppälainat eräännytettäisiin tuosta syystä maksettavaksi eikä asuntovelallisille kehiteltäisi siinä yhteydessä laaja-alaista suojaa, luulen että yhteiskunta on jo sellaisessa sekasorrossa ja vallankumous-tilassa, että sinun itsesi kohdallakaan se sadantonnin kämppälaina ei ole suurin murheista.

Jos haluat välttyä omaisuuden arvonlaskulta, niin ainoa vaihtoehto on olla hankkimatta sitä omaisuutta. Ja tuo pätee ihan kaikkiin omaisuusluokkiin. Mutta noin muuten, jos kasvukeskuksesta ostat järkihintaisen asunnon järkevästi hoidetusta taloyhtiöstä, niin en menettäisi yöuniani omaisuuden arvoa miettiessä. Olkoonkin että itse tuota asiaa toisinaan mietin ja se toisinaan lähes pyörryttää kun ajattelee, paljonko taas jonain vuonna asuntovarallisuuteni markkina-arvo nousi tekemättä itse yhtään mitään.

Mitä asunnon arvonlaskun ja asuntolainan välisiin ongelmiin tulee, niin ongelmathan alkavat silloin, jos et pysty maksamaan lainaasi ja vakuutena olevasta asunnosta ei saa lainasummaan nähden järkisummaa sitä myydessä. Mutta niin kauan kuin hoidat lainasi maksuerät sovitun mukaisesti, ei edes pankkia kiinnosta vakuutena olevan asunnon arvon lasku. Tai jos kiinnostaa, se ei siitä mussuta sinulle. Tuossa suhteessa maailma ja lainsäädäntö on muuttunut viime vuosikymmeninä onneksi paremmaksi.

 

[jmon]

Hmm.. tuntuu tämä nykyinen markkinatilanne olevan omakotitalojen osalta aika mielenkiintoisella tasolla. Lainalupaus polttelee taskuissa, mutta markkinat on aika niukat tai olemattomat niiden kohteiden osalta jotka täyttää omat laatukriteerit edes joiltain osin. Ne mielenkiintoiset kohteet mitä vielä listoilta löytyy on aika nopeasti käyty läpi ja semihyvätkin häviää vauhdilla. Onneksi oma tilanne on vielä se että asuu vuokralla ja voi ehkä sen avulla ohittaa tarjouksissa ne jotka asettavat ehdoksi vanhan asuntonsa myynnin.

Mites muut omakotitalomarkkinoita pidempään seuranneet näkevät nykyhetken?

 

[Zigh]

Mites muut omakotitalomarkkinoita pidempään seuranneet näkevät nykyhetken?

Ainakin pk-seudulla näyttää markkina olevan sellainen, että kohtuullisetkin kohteet menee noin viikossa kaupaksi. Oletettavasti tarkoittaa sitä, että ostajat joutuvat maksamaan helposti 50-150ke enemmän mitä vastaavasta kohteesta normaalimpina aikoina. Tämä siis talon ostaneilta tai sitä etsiviltä tutuilta kuultua ja lähialueen ilmoituksia seuraamalla. Itse ei onneksi tarvitse markkinoilla tällä hetkellä olla.

Tuskin edes juuri kukaan tekee ehdollisia tarjouksia, koska pankit myöntää kyllä hövelisti bullettia niin, että entistä kämppää ei ole pakko myydä ennen uuden kauppoja.

 

[FinMaky]

Asuntokauppojen bonanza | #rahapodi 238 - Nordnet Nordetin heput kertoo näkemyksiään tuossa. En ole vielä kuunnellut ja nämä ei ole mitään totuuksia mitä tuolta höpistään, mutta parin sijoittajan näkemys tilanteeseen.

 

[mopnex]

Hmm.. tuntuu tämä nykyinen markkinatilanne olevan omakotitalojen osalta aika mielenkiintoisella tasolla. Lainalupaus polttelee taskuissa, mutta markkinat on aika niukat tai olemattomat niiden kohteiden osalta jotka täyttää omat laatukriteerit edes joiltain osin. Ne mielenkiintoiset kohteet mitä vielä listoilta löytyy on aika nopeasti käyty läpi ja semihyvätkin häviää vauhdilla. Onneksi oma tilanne on vielä se että asuu vuokralla ja voi ehkä sen avulla ohittaa tarjouksissa ne jotka asettavat ehdoksi vanhan asuntonsa myynnin.

Mites muut omakotitalomarkkinoita pidempään seuranneet näkevät nykyhetken?

Onhan se tilanne haastava. Ollaan tässä jollain aikavälillä vaihtamassa OKT:hen tästä omistus-rivarista. Sinänsä tämän nykyisen saa kyllä kaupaksi nopeastikin, mutta näiltä meidän seuduilta on OKT tarjonta on vähäistä. On toki mietitty jos tekisi isommankin muutokset ja rakennuttaisi sen omakotitalon. Tonttien saatavuus tulee siinä sitten vastaan.

 

[iltanen]

Milläs korkotasolla pankit mahtaisi myöntää lainaa asuntolainan päälle "remonttilainaksi" uudiskohteeseen?

Olisi kaksi eri variaatiota hoitaa rahoitus:

1. Rakentaja/myyjä ostaa kaiken mahdollisen, mikä liityy taloon ja itselle ei jää mitään laitettavaa. Esim. 5000 € terassista maksettaisiin päälle vielä 4% varainsiirtovero. Talon arvo nousisi teoriassa tuon 5000€ ja tuota pystyttäisiin käyttämään myös lisävakuutena.

2. Rakentaja/myyjä pitää myyntihinnan mahdollisimman pienenä ja itse hankitaan kaikki mahdollinen erikseen. Varainsiirtovero jää pienemmäksi, mutta vastineeksi asuntolainaa ei saada tarpeeksi kattamaan näitä loppuja hankintoja eli pitäisi nostaa erillinen, isompikorkoinen laina näitä varten.

 

[mie]

Asuntokauppojen bonanza | #rahapodi 238 - Nordnet Nordetin heput kertoo näkemyksiään tuossa. En ole vielä kuunnellut ja nämä ei ole mitään totuuksia mitä tuolta höpistään, mutta parin sijoittajan näkemys tilanteeseen.

Monet eivät varmaankaan jaksa kuunneella tunnin keskustelua, niin pikainen tiivistys keskeisistä asioista.

Pitävät korkojen nousea tällä hetkellä todellisena uhkana ja kannustavat suojautumaan siihen. Parhaimpana keinona näkevät kiinteäkorkoiset lainat. Eivät varsinaisesti uhkaile maailmanlopulla ja korkojen nousuakaan eivät näe todennäköisimpänä tulavaisuutena, mutta varoitusmerkkejä on ilmassa ja nyt kannattaa toimia kun on vielä aikaa. Vaihtuvakorkoisella lainalla marginaalien viimeisten murto-osien veivaus on tällä hetkellä melko jonninjoutavaa ajankäyttöä. Markkinoilla on kuhina tiettyjen asuntojen kohdalla ja jos myymistä on harkinnut, niin nyt on hyvä aika. Muutoin neuvoivat nyt maltilliseen elämiseen ja turha bling-bling pois kun siitä vielä pääsee eroon, esim. unelma-asunnot ja autolainat.

Nämä ei siis ollut omia mielipiteitä, vaan oma tulkinta siitä mitä olin kuulevinaan. Ihan mielenkiintoisia näkymyksiä täällä käydyn keskustelun vastapainoksi.

 

[AndyH]

Onhan nyt hurja epätasapaino tarjonnan ja kysynnän välillä vähänkään isommissa asunnoissa. Pk-seudulla tietyillä alueilla kun joku kuulee huhun että joku grynderi ostanut tontin uuteen projektiin, tämän grynderin puhelin pirisee sen jälkeen jatkuvasti. Suurimmalla osalla ei tokikaan ole rahaa tarpeeksi. Face-ryhmissä jos joku laittaa jotain tarjolle niin kymmeniä yhteenottoja ja hintapyynnit 100t€ yli toteutuneiden kauppojen. Sitä en tiedä meneekö nämä kaupaksi ja mihin hintaan, mutta helppo tehdä kalliita virheitä nyt kun tarjonta on niin heikkoa ja hinta asettuu siihen paljonko pankki suostuu myöntämään lainaa. Tämä osin itse nähtynä, lähipiiristä ja myös välittäjiltä kuultuna.

 

[Juomatilaaja]

Monet eivät varmaankaan jaksa kuunneella tunnin keskustelua, niin pikainen tiivistys keskeisistä asioista.

Pitävät korkojen nousea tällä hetkellä todellisena uhkana ja kannustavat suojautumaan siihen. Parhaimpana keinona näkevät kiinteäkorkoiset lainat. Eivät varsinaisesti uhkaile maailmanlopulla ja korkojen nousuakaan eivät näe todennäköisimpänä tulavaisuutena, mutta varoitusmerkkejä on ilmassa ja nyt kannattaa toimia kun on vielä aikaa. Vaihtuvakorkoisella lainalla marginaalien viimeisten murto-osien veivaus on tällä hetkellä melko jonninjoutavaa ajankäyttöä. Markkinoilla on kuhina tiettyjen asuntojen kohdalla ja jos myymistä on harkinnut, niin nyt on hyvä aika. Muutoin neuvoivat nyt maltilliseen elämiseen ja turha bling-bling pois kun siitä vielä pääsee eroon, esim. unelma-asunnot ja autolainat.

Nämä ei siis ollut omia mielipiteitä, vaan oma tulkinta siitä mitä olin kuulevinaan. Ihan mielenkiintoisia näkymyksiä täällä käydyn keskustelun vastapainoksi.

Täytyypä kuunnella. Itse en keksi yhtäkään syytä, miksi kuluttajan kannattaisi harrastaa korkosuojausta kiinteillä koroilla korkokaton sijasta. Kuluttajamarkkinoilla pankkien kiinteät korot ovat suhteettoman kalliita korkokattoihin nähden, ja myös paljon joustamattomampia tuotteita esim. lisälyhennyksiä ajatellen. Toki vielä vuosi sitten tilanne oli toisenlainen, mutta olettaisi podcastin tekijöiden perustavan näkemyksensä tämän päivän maailmaan.

Liioin en ymmärrä ajatusta, miksi marginaalin viimeisten murto-osien veivaus olisi jonninjoutavaa puuhaa. Esimerkiksi parinsadan tonnin lainassa se viimeinen tingitty 0,1 % tuo tavanomaisena laina-aikana aika monen tuhannen euron säästöt. Onko siis jonninjoutavaa käyttää muutama minuutti lainaneuvotteluissa korkotasosta keskustelemiseen?

 

[Taneli-]

Täytyypä kuunnella.

Itse en jaksa kuunnella mutta onhan tuo todennäköistä että jos nyt vetää rahansa ns. niin tiukalle kuin mahdollista ja luottaa siihen että 25- jopa 45v laina-ajan korot pysyisivät "varmasti" negatiivisina (eivät tule pysymään).

25 vai 45 vuoden asuntolaina?

Tavallisesti asuntolainan takaisinmaksuaika on pisimmillään 25 vuotta. Uutuutena S-Pankki tarjoaa normaalia pidempää asuntolainaa.

www.s-pankki.fi

Pankit tarjoavat asuntolainoja jopa 45 vuoteen asti – Laskimme, onko jättipitkää lainaa järkeä ottaa: Näin valtava korkopotti loppulaskuun kertyy

Pankit ovat alkaneet kaupitella jättipitkiä lainoja asiakkailleen. Samaan aikaan korot ovat laskeneet historiallisen alas ja velkaantuneisuus on noussut ennätyskorkealle.

www.aamulehti.fi

2005 Handelsbanken kokeili jopa 60v lainoja (eli teoriassa jolloin voi tuollainenkin vielä olla).

Tosin en itsekään usko että juuri nyt se tyypillinen 5v korkokatto olisi järkevää ottaa. Koska sen koron täytyisi nousta todella reippaasti kutakuinkin viimeisenä vuotena ellei sitten joku oikeasti usko että korot nousevat tässä vuoden tai parin sisällä plussan puolelle. Tämä tarkoittaisi tietysti myös sitä että esim. Kreikan, Espanjan jne. taloudet olisivat reippaasti parantuneet ja korot voisivat nousta. Muuten EU tuskin sitä päästää tapahtumaan.

 

[Juomatilaaja]

Tosin en itsekään usko että juuri nyt se tyypillinen 5v korkokatto olisi järkevää ottaa. Koska sen koron täytyisi nousta todella reippaasti kutakuinkin viimeisenä vuotena ellei sitten joku oikeasti usko että korot nousevat tässä vuoden tai parin sisällä plussan puolelle. Tämä tarkoittaisi tietysti myös sitä että esim. Kreikan, Espanjan jne. taloudet olisivat reippaasti parantuneet ja korot voisivat nousta. Muuten EU tuskin sitä päästää tapahtumaan.

Jos se kauan odotettu inflaatio nostaakin hieman pidempiaikaisesti päätään tai päälle saadaan kohtuullinen pankkikriisi, voi korot elää nopeastikin. Historian valossa en oikein muutenkaan usko siihen, että velallisen heikko maksukyky olisi kovinkaan hyvä ase korkojen nousua vastaan.

Mutta joo, jokainen punnitsee itse riskinsä. Itsellä on nykyisen kämppälainat korkosuojattu 14 vuoden aikajaksoon. Kohta pitäisi taas miettiä yhden uuden lainan korkosuojausta. Siinä valinta saattaa tämän hetkisten pitkien korkojen tason perusteella osua 10 vuoden korkosuojaukseen.

 

[Taneli-]

Historian valossa en oikein muutenkaan usko siihen, että velallisen heikko maksukyky olisi kovinkaan hyvä ase korkojen nousua vastaan.

Tietysti kannattaa katsoa sitä omaa taloutta miettien myös mahdollisuutta että ne korot nousevat. Itse siirtänyt suosilla enempi rahaa kuukausittain tilille miltä tuo lainan lyhennys tapahtuu ja nopeasti laskien jos nyt 6kk Euribor nousisi esim. nollaan tai plussan puolelle voisin lyhentää sen verran että kuukausilyhennys jäisi jonnekin 400€ tai alle paikkeille.

Tietysti se on faktaa että jos sattuu olemaan enempi sitä asuntovelkaa (esim. sisäministeri Maria Ohisalon 729 000€) varsinkin jos sen yksin on ottanut se kannattaa kyllä suojata koska suuremmassa velassa jopa "naurettavan pieni" parin prosentin koron heittely vaikuttaa kohtuu paljon.

 

[Juomatilaaja]

Kuuntelin nyt Rahapodin. Korkojen "viimeisten kymmenysten veivaamisella" viitattiin siihen, että kannattaa maksaa se muutama kymmenys ekstraa korkosuojauksesta. Siitä olen samaa mieltä. Ohjelmassa tuotiin myös esille, että kymmenen vuoden kiinteän koron saa tyyliin 0,2 %:n lisähinnalla suhteessa lainamarginaaliin. Jos noin tosiaan on vielä nykyään, niin siihen kannattaa tarttua, mutta minun käsittääkseni pankit eivät viime vuoden jälkeen ole enää noin hyviä tarjouksia kuluttaja-asiakkaille antaneet.

Ps. Monet suurimmat asunto- ja kiinteistösijoittajat käyttävät tänäkin päivänä erittäin vahvaa korkosuojaustasoa lainoissaan. Esimerkiksi Kojamon lainoista 91 % on korkosuojattu. Itse peesaan mielelläni näitä suuria toimijoita, sillä uskon siellä suunnalla olevan riskianalyysien kohdallaan, kuten myös ymmärryksen siitä millaisia uhkia vastaan kannattaa suojautua.

 

[pelitys]

Ps. Monet suurimmat asunto- ja kiinteistösijoittajat käyttävät tänäkin päivänä erittäin vahvaa korkosuojaustasoa lainoissaan. Esimerkiksi Kojamon lainoista 91 % on korkosuojattu. Itse peesaan mielelläni näitä suuria toimijoita, sillä uskon siellä suunnalla olevan riskianalyysien kohdallaan, kuten myös ymmärryksen siitä millaisia uhkia vastaan kannattaa suojautua.

Ei sillä ole mitään tekemistä korkosuojausten kannattavuuden tai järkevyyden kanssa. Toimijoilla on monia erilaisia vaatimuksia muun muassa riskienhallinnan ja vakavaraisuuden suhteen joten niiden on käytännössä pakko korkosuojata lainat tai muuten finanssivalvonnalta alkaa tulla huomautusta.

 

[Teräsmiäs]

Ei ole tosiaan mielestäni mitenkään relevanttia verratana pörssiyhtiö Kojamoon kuin yksittäisen asunnonostajaan.

Viimeisin uutinen Kojamon lainauksesta
"Kojamolle 100 miljoonan euron laina Swedbankilta. " -Lähde Kauppalehti 19.03.2021


Toivottavasti jokainen osaa itse pohtia onko korkosuojaus omalla kohdalla järkevää, mutten alkaisi ainakaa tyrkyttämään toisille korkosuojausta kuten ei myöskään toisinpäin.

 

[killerm]

Annatteko paino arvoa asuntolaina neuvotteluissa arvo esimeriksi pankin verkkopankille mobiilipankille, digitalisaatio tai muille palveluille vai katsotteko kylmästä todellista marginaalia? Ensimmäiset neuvottelut ja kilpailutus on loppusuoralla ja jäljellä ovat Nordea, Danske ja Handelsbanken. Kaikkien todellinen marginaali on 0,1 % sisällä, joten isoja heittoja ei ole, jolloin muut asiat voisivat mahdollisesti vaikuttaa.

Itse ei siis toistaiseksi kiinnosta mitkään pankkien palvelut (gold/platinum kortit, sijoitus tai nimetty yhteyshenkilö ), muussa mielessä, kuin että palkan pitää sinne tulla ja laskuja pystyy maksaman. Se mistä eniten annan plussaa on hyvä mobiili softa sekä sähköinen- ja nopea tunnistautuminen.

 

[arthur3.0]

Annatteko paino arvoa asuntolaina neuvotteluissa arvo esimeriksi pankin verkkopankille mobiilipankille, digitalisaatio tai muille palveluille vai katsotteko kylmästä todellista marginaalia?

Noille muille asiolle kyllä kannattaisi antaa painoarvoa. Niillä saattaa olla käytettyvyyden ohella rahallistakin merkitystä. Vertailu on haastavaa, eikä käytettävyydelle ja sujuvuudelle edes ole yhteismitallisia mitttareita

 

[Charlie Glide]

Annatteko paino arvoa asuntolaina neuvotteluissa arvo esimeriksi pankin verkkopankille mobiilipankille, digitalisaatio tai muille palveluille vai katsotteko kylmästä todellista marginaalia? Ensimmäiset neuvottelut ja kilpailutus on loppusuoralla ja jäljellä ovat Nordea, Danske ja Handelsbanken. Kaikkien todellinen marginaali on 0,1 % sisällä, joten isoja heittoja ei ole, jolloin muut asiat voisivat mahdollisesti vaikuttaa.

Itse ei siis toistaiseksi kiinnosta mitkään pankkien palvelut (gold/platinum kortit, sijoitus tai nimetty yhteyshenkilö ), muussa mielessä, kuin että palkan pitää sinne tulla ja laskuja pystyy maksaman. Se mistä eniten annan plussaa on hyvä mobiili softa sekä sähköinen- ja nopea tunnistautuminen.

Tuo nettipankki/sovelluksen käytettävyys oli kieltämättä yksi asia meidän vaakakupissa kun valittiin OP Nordean sijaan. Ei suurin tekijä tietenkään, koska Nordean systeemin kanssa olisi voinut myös elää.

 

[kjns]

Itse ei siis toistaiseksi kiinnosta mitkään pankkien palvelut (gold/platinum kortit, sijoitus + mitä muuta ne tarjoaakaan), muussa mielessä, kuin että palkan pitää sinne tulla ja laskuja pystyy maksaman. Se mistä eniten annan plussaa on hyvä mobiili softa sekä sähköinen ja nopea tunnistus

Siinä tapauksessa mene Nordealle, ne on sähköisten palveluiden kehityksessä ihan ylivoimainen ykkönen Suomessa, ainakin mun mielestä. Henkilökohtaista kokemusta Nordean lisäksi Säästöpankista ja Danskesta, molemmilla tulee uudet jutut "vuosia" Nordean perässä ja paskempina versioina kuin Nordean toteutukset.

Esim. Danskella edelleenkään tunnuslukusovellusta ei voi käyttää kuin yhdessä laitteessa kerralla, kun Nordealla voi olla tunnuslukusovellus aktiivisena useammassa kännykässä/pädissä samaan aikaan. Olen tästä kitissyt Dansken suuntaan jo vuoden ja kommentti on aina "on tulossa" mutta mitään ei tapahdu. Mobiilipankista puuttuu ihan uskomattomia ominaisuuksia, kuten oman tilinumeron kopiointi leikepöydälle, vanhojen maksujen kopiointi, tietokoneella tehtyä maksua ei voi vahvistaa mobiilissa eikä jo vahvistettuja maksuja pysty muokkaamaan kännykällä vaan pitää mennä tietokoneella verkkopankkiin.

Kyllähän noilla toimeen just tulee, mutta tekis mieli melkein maksaa Nordealle perusmaksut että vois jatkaa niiden sovellusten ja verkkopankin käyttöä. Nordealla muuten asuntolaina-asiakas saa palvelut ja luottokortit ilmaiseksi kun Danskella niiden kk-maksuista saa alennusta... Jos ei säästäis tonnia vuodessa lainan koroissa niin oltais jääty Nordealle.

 

[Taneli-]

Annatteko paino arvoa asuntolaina neuvotteluissa arvo esimeriksi pankin verkkopankille mobiilipankille, digitalisaatio tai muille palveluille vai katsotteko kylmästä todellista marginaalia? Ensimmäiset neuvottelut ja kilpailutus on loppusuoralla ja jäljellä ovat Nordea, Danske ja Handelsbanken. Kaikkien todellinen marginaali on 0,1 % sisällä, joten isoja heittoja ei ole, jolloin muut asiat voisivat mahdollisesti vaikuttaa.

Itse ei siis toistaiseksi kiinnosta mitkään pankkien palvelut (gold/platinum kortit, sijoitus tai nimetty yhteyshenkilö ), muussa mielessä, kuin että palkan pitää sinne tulla ja laskuja pystyy maksaman. Se mistä eniten annan plussaa on hyvä mobiili softa sekä sähköinen- ja nopea tunnistautuminen.

Itse annoin arvoa ehkä niiden puutteelle. Eli otin lainan pankista missä EI vaadittu käyntiä kertaakaan, mistä EN saanut pankkikorttia, mihin EI tarvinut siirtää palkkaa ja mistä EN ole kertaakaan maksanut mitään laskua. Sinne täytyi vain avata yksi tili mille voin siirtää rahaa ja sieltä lähtee lainan lyhennys kerran kuukaudessa. Siirroin voi tehdä itse valitsemallani tavalla vaikka mistä eri pankin toimipisteestä. (En tiedä voiko postin kautta lähettää käteistä tosin eli tuskin kaikki siirtotavat käyvät.)

Tilillä on muuten prosentin korko mikä on ihan bonusta sekin, eli siellä voi makuuttaa hieman puskurirahaa ja jos joskus 6kk Euribor sattuu nousemaan plussan puolelle voi harkita että lyhentää kerralla enempi.

Tällä hetkellä siirrän sinne rahaa sen verran että vuodessa tulee noin 3kk ylimääräiset lyhennykset varastoon.

Eli itse arvostin sitä että tuo hoitui vaivattomasti ja sähköpostilla eikä tarvinut nähdä ketään, tehdä mitään tarkisteluja tai tapaamisia. Siksi otin HYPO:n aikoinaan.

Olisi se nyt perseestä jos kaikki tarvisi sinne muuttaa, täytyisi ottaa vakuutuksia sun muita palveluita ja vielä käydä paikanpäällä muutaman kerran ja antaa heidän nähdä palkkakuitteja tai oman pankkini liitteitä.

Mutta jokainen tyylillään...

 

[Mikkos]

Piensijoittajana ehdottomasti Nordea ainakin itsellä.

 

[JSoi]

Dansken palveluita on tässä nyt kuukauden päivät tullut käytettyä, ja ainakin OP:n sovellukseen ja verkkopankkiin verrattuna vaikuttaa paskalta. Osa menee varmasti uuteen totuttelun piikkiin, mutta erityisesti Dansken mobiilipankki on toiminnallisuudeltaan todella rajallinen ja huonosti suunniteltu. Kyllä sillä laskut maksaa ja tilisiirtoja tekee, mutta esimerkiksi e-laskut on ilmeisesti pakko tehdä verkkopankin kautta.

 

[Zigh]

Lapsesta saakka ollut Nordean (tai sen edeltäjien) asiakas ja tyytyväinen palveluihin. Onneksi aina ovat tarjonneet vähintään samaa marginaalia kuin muutkin niin ei ole tarvinnut vaihtaa. Päälle vielä nuo maksuttomat peruspalvelut niin ihan tyytyväinen voi olla.

Ja ihan kivoja nämä uudet mobiili appsitkin. Kätevää kun esim. korttimaksuista tulee heti push-ilmoitus kännykään yms.

 

[kjns]

e-laskut on ilmeisesti pakko tehdä verkkopankin kautta.

Jos tarkoitat uuden e-laskun tilaamista, niin näin taitaa olla.
E-laskuja pystyy kyllä hyväksymään ja nykyään jopa muokkaamaankin mobiilissa. Puolisen vuotta sitten ei onnistunut kuin hyväksyminen...

 

[JSoi]

Jos tarkoitat uuden e-laskun tilaamista, niin näin taitaa olla.
E-laskuja pystyy kyllä hyväksymään ja nykyään jopa muokkaamaankin mobiilissa. Puolisen vuotta sitten ei onnistunut kuin hyväksyminen...

Juurikin e-laskujen tekemistä tarkoitin. Nekin olisi ilmeisesti saanut siirrettyä suoraan OP:lta Danskelle, mutta näppäränä poikana peruutin sopimukset vanhassa pankissa ja nyt lisäilen manuaalisesti uuteen sitä myötä kun laskuja tulee.

 

[Takaisku]

Itse annoin arvoa ehkä niiden puutteelle. Eli otin lainan pankista missä EI vaadittu käyntiä kertaakaan, mistä EN saanut pankkikorttia, mihin EI tarvinut siirtää palkkaa ja mistä EN ole kertaakaan maksanut mitään laskua. Sinne täytyi vain avata yksi tili mille voin siirtää rahaa ja sieltä lähtee lainan lyhennys kerran kuukaudessa. Siirroin voi tehdä itse valitsemallani tavalla vaikka mistä eri pankin toimipisteestä. (En tiedä voiko postin kautta lähettää käteistä tosin eli tuskin kaikki siirtotavat käyvät.)

Tämä pätee jokaiseen pankkiin. Minkään pankin kanssa ei tehdä kirjallista sopimusta jossa luvataan siirtää palkkatulot ja muu rahaliikenne kyseiseen pankkiin. Itsekin siirrän asuntolainan tarjonneen pankin tilille kuukausittain summan lainan lyhennystä varten. Olen hukannut kyseisen pankin verkkopankkitunnuksetkin, onneksi on sentään tilinumero tallessa

 

[Juomatilaaja]

Ei sillä ole mitään tekemistä korkosuojausten kannattavuuden tai järkevyyden kanssa. Toimijoilla on monia erilaisia vaatimuksia muun muassa riskienhallinnan ja vakavaraisuuden suhteen joten niiden on käytännössä pakko korkosuojata lainat tai muuten finanssivalvonnalta alkaa tulla huomautusta.

Esimerkiksi Kojamolla ei olisi mikään ulkoisen tahon aiheuttamaa pakkoa toimia noin vahvalla korkosuojauksella tai niin matalalla velka-asteella kuin mitä se toimii. Riskienhallinta näyttää vaan olevan firmassa kohtuullisen korkeassa arvossa, kuten yleensäkin menestyneissä kiinteistöyhtiöissä. Varmasti on niin, että hyvä riskienhallinta myös alentaa uuden lainan hintaa; niin se muuten menee ihan yksityisen asunnonostajan kohdallakin.

Se lienee itsestään selvää, että erilaisten todennäköisyyslaskelmien perusteella korkosuojaus on keskimääräisesti kannattamatonta. Mutta toisaalta, mitä merkittävämmässä roolissa korot ovat omassa/yrityksen taloudessa, sitä pienempiin riskeihin kannattaa varautua. Aika kiistatonta lienee se, että kukaan meistä ei tiedä mitä korkotaso on esimerkiksi viiden vuoden päästä. Valistuneita arvauksia toki voi heittää. Korot nousee merkittävästi, korot nousee maltillisesti, korot pysyvät nykytasolla tai korot laskevat nykyisestäänkin... Kaikki on mahdollista.

 

[roelloe]

Ohjelmassa tuotiin myös esille, että kymmenen vuoden kiinteän koron saa tyyliin 0,2 %:n lisähinnalla suhteessa lainamarginaaliin. Jos noin tosiaan on vielä nykyään, niin siihen kannattaa tarttua, mutta minun käsittääkseni pankit eivät viime vuoden jälkeen ole enää noin hyviä tarjouksia kuluttaja-asiakkaille antaneet.

Onkos kukaan kysellyt ihan viime aikoina tarjouksia 10+ vuoden kiinteälle korolle? Kävin juuri läpi kierroksen tavan vaihtuvakorkoisesta asuntolainasta, mutta olisihan sitä voinut kiinteääkin kysyä samalla.

Danske tarjosi kysymättäkin 0,9 % kymmeneksi vuodeksi. Siitä kun saisi pari kymmenystä pois niin harkitsisin vakavasti.

Muuten tarjoukset marginaalista olivat aikalailla 0,35 % tasossa (Helsingin kantakaupunki, lainaosuus ~40 % asunnon hinnasta). Näistä pisimmän köyden vienee OP bonushimmelillään.

 

[Juomatilaaja]

Onkos kukaan kysellyt ihan viime aikoina tarjouksia 10+ vuoden kiinteälle korolle? Kävin juuri läpi kierroksen tavan vaihtuvakorkoisesta asuntolainasta, mutta olisihan sitä voinut kiinteääkin kysyä samalla.

Danske tarjosi kysymättäkin 0,9 % kymmeneksi vuodeksi. Siitä kun saisi pari kymmenystä pois niin harkitsisin vakavasti.

Muuten tarjoukset marginaalista olivat aikalailla 0,35 % tasossa (Helsingin kantakaupunki, lainaosuus ~40 % asunnon hinnasta). Näistä pisimmän köyden vienee OP bonushimmelillään.

Joulukuussa pyysin Nordealta tarjousta kiinteästä korosta. Vastausta ei meinannut millään tulla, vaan sitkeästi tarjottiin korkoputkea, joka minua ei Nordean tuotteen osalta kiinnostanut pätkääkään. Lopulta sain vastauksen, ja se oli tällainen lainaan, jossa perusmarginaali vaihtuvan koron sidottuna olisi ollut 0,4 %:

"Mikäli haluaisitte yhteiselle asuntolainalle 15 vuoden ajaksi kiinteän koron, voisimme tarjota lainan koroksi 1,65%. Otattehan huomioon, että jos lainalla on kiinteä korko ja myöhemmin haluaisitte päästä siitä eroon yleisen korkotason laskun tai muun syyn vuoksi, joudutte maksamaan pankille korvausta lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta (jos korkotaso on laskenut). Luopumismaksut voivat olla hyvinkin suuria."

Vastauksen panttaaminen, lopulta saadun vastauksen tyyli sekä korkotaso viestii siitä, että Nordea ei syystä tai toisesta halua kiinteää korkoa asiakkailleen myydä. Ja joo, ei tarvinnut vaihtaa pankkia, sillä OP:ssä sama laina on 14 vuoden korkosuojauksella noin 0,6 % edullisempi ja siitä pääsee eroon ilman mitään lisäkorvauksia.

Miksi sitten olin yhteydessä Nordeaan? No, ajatuksena oli että olisin saanut paremman puoliskon kanssa hankitun asuntolainan noin 0,6 %:n kiinteällä kokonaiskorolla, ja sijoituslainatkin melkein samaan hintatasoon. Mutta sen hinnoittelun osalta juna näytti jo menneen.

 

[killerm]

Koska viitekorot ovat negatiivisia, onko sillä tällä hetkellä suurta merkitystä onko laina sidottu 3, 6 tai 12 kk Euroboriin? Ei taida olla todellista vaikutusta todelliseen marginaalin vai..?