Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Danskelta saatiin samanlainen vastaus. Huomenna tehdään kaupat omakotitalosta, jonka autotalli on keskeneräinen. Kysyttiin pankilta olisiko saanut sen verran lainaan ylimääräistä, että olisi voinut viimeistellä tallin.

Luulisi että tuossa vaiheessa olisi saanut sen verran ylimääräistä. Näköjään käytäntö useammassakin pankissa.
 
Tarkoitus tehdä isompi remontti nykyiseen omistusasuntoon. Kysyin pankista josko saisi asuntolainaan lisättyä sen verran että saisi remontin rahoitettua. Näin ei tarvitsisi huolehtia kahdesta lainasta ja remontin saisi rahoitettua matalalla asuntolainakorolla. Tämä ei ollut ongelma vuonna 2017 kun tehtiin edellinen remontti. Mutta, nyt ei enään onnistunutkaan. Pankki kyllä antaisi ns. kulutusluottoa sen verran kuin tarvitsisimme, mutta eivät suostu lisäämään tuota summaa enään asuntolainaan. Tämä on heidän mukaan uusi käytäntö ja käytössä myös muilla pankeilla, ihmettelen tätä hieman. Pankki ei kertonut sen kummemmin mistä tämä uusi käytäntö johtuu. Kysymyksessä Handelsbanken. Onko muilla kokemuksia vastaavasta lähiajoilta?

S-Pankissa suhtaudutaan samoin.
 
Luulisi että tuossa vaiheessa olisi saanut sen verran ylimääräistä. Näköjään käytäntö useammassakin pankissa.

Olisi ollut kyllä hyvä jos senkin olisi saanut samaan konkurssiin, alle kymppitonnilla siitä kuitenkin tulee todennäköisesti selvittyä.
 
Op:lla myös sama käytäntö. Meillä tuo laina on nimellä peruskorjaus. Huomioitavaa tuossa on, että tuossa lainassa negatiivinen viitekorko SYÖ kokonaiskorkoa. Kokonaiskorko on tällä hetkellä 0,41 % tuossa lainassa. 2017 otettu laina.
 
Danskelta saatiin samanlainen vastaus. Huomenna tehdään kaupat omakotitalosta, jonka autotalli on keskeneräinen. Kysyttiin pankilta olisiko saanut sen verran lainaan ylimääräistä, että olisi voinut viimeistellä tallin.

Tosiaan Nordealta vastaava kuten aiemmin kommentoitiin että enää ei onnistu remonttilaina/autolaina asuntolainan sisällä. Tuota saattaa pystyä joissain tapauksissa vähän kiertämään mikäli on käyttämässä omaaa rahoitusta osamaksuna asunnosta/talosta. Mikäli mahdollista niin pienentää sitä omarahoitusosuutta sopivasti oletetun remontin verran ja ottaa saman summan lisää lainaa asunnon ostamiseen. Käytännössä silloin remontti hoidetaan käteisellä ja asunto ostetaan lainalla mikä on pankille ok. Tuo toki vaatii että asunnon vakuusarvo riittää lainaan tai sitten jotain lisävakuutta. Remontin tapauksessa lisävakuuden saa todennäköisesti poistettua remontin jälkeen kun vain uudelleen arvioittaa asunnon ja toimittaa paperin pankille.
 
Tarkoitus tehdä isompi remontti nykyiseen omistusasuntoon. Kysyin pankista josko saisi asuntolainaan lisättyä sen verran että saisi remontin rahoitettua. Näin ei tarvitsisi huolehtia kahdesta lainasta ja remontin saisi rahoitettua matalalla asuntolainakorolla. Tämä ei ollut ongelma vuonna 2017 kun tehtiin edellinen remontti. Mutta, nyt ei enään onnistunutkaan. Pankki kyllä antaisi ns. kulutusluottoa sen verran kuin tarvitsisimme, mutta eivät suostu lisäämään tuota summaa enään asuntolainaan. Tämä on heidän mukaan uusi käytäntö ja käytössä myös muilla pankeilla, ihmettelen tätä hieman. Pankki ei kertonut sen kummemmin mistä tämä uusi käytäntö johtuu. Kysymyksessä Handelsbanken. Onko muilla kokemuksia vastaavasta lähiajoilta?
Mitä tarkoittaa isompi remontti? Asuntolainan verovähennysoikeus koskee vain peruskorjaukseen otettavia lainoja. Tämä ei tarkoita esim. pintaremppaa tai keittiöremppaa sikäli kun asunnon perustaso pysyy samana. Siksi remonttilainoja pankki harvoin suostuu leipomaan asuntolainaksi, koska vaikka osa remontista olisi verottajan näkökulmasta vähennyskelpoista, on tuota kuitenkin vaikea valvoa.
 
Tuota saattaa pystyä joissain tapauksissa vähän kiertämään mikäli on käyttämässä omaaa rahoitusta osamaksuna asunnosta/talosta. Mikäli mahdollista niin pienentää sitä omarahoitusosuutta sopivasti oletetun remontin verran ja ottaa saman summan lisää lainaa asunnon ostamiseen

Kyllä tuon pitäisi edes ilman mitään erillisiä kyselyitä tms. onnistua pankissa kuin pankissa. Esim. jos tarkoitus olisi ostaa 150 000€ kämppä ja itsellä olisi 30 000€ säästöjä mutta tekeekin 15 000€ remonttia ja ottaa sen 135 000€ lainaa, säilyttäen kuitenkin sen lain vaatiman ja varmaan pankkienkin suosittaman 10% käteissumman.

Eli jos ensin ajatteli ottavansa vain 120k lainaa mutta kun katseli tilannetta tarkemmin ottaakin sen 135k lainaa ja käyttää 15k remonttiin.

Toki sen tilanteen voi ajatella niinkin että omaa rahaa olisi 80 000€ ja sama kämppä kyseessä, mutta sen sijaan että ottaisi lainaa 70 000€ ottaakin sitä sen 135k ja käyttää 65 000€ isompaan remonttiin.

Ei kait se pankkia kiinnosta vaikka tilillä olisi miljoonia jos asuntolainaa olet nostamassa ja sinulta löytyy se vaadittu 10% omasta takaa (tai vaikka kaverilta lainaten tai vanhemmilta taaten)?
 
Mitä tarkoittaa isompi remontti? Asuntolainan verovähennysoikeus koskee vain peruskorjaukseen otettavia lainoja. Tämä ei tarkoita esim. pintaremppaa tai keittiöremppaa sikäli kun asunnon perustaso pysyy samana. Siksi remonttilainoja pankki harvoin suostuu leipomaan asuntolainaksi, koska vaikka osa remontista olisi verottajan näkökulmasta vähennyskelpoista, on tuota kuitenkin vaikea valvoa.

Käytännössä puolet rivarin alakerrasta jossa pääosassa keittiö ja pieni WC. Seiniä pitäisi purkaa ja rakentaa yksi uusi, keittiö tehdä kokonaan uusiksi jne. Aikaisemmin tuossa ei ole ollut ongelmaa leipoa moinen remonttilaina asuntolainaan, vaikka se ei mikään automaatio ole ollutkaan. Viimeksi vuonna 2017 onnistui ongelmitta, ei näköjään enään.
 
Käytännössä puolet rivarin alakerrasta jossa pääosassa keittiö ja pieni WC. Seiniä pitäisi purkaa ja rakentaa yksi uusi, keittiö tehdä kokonaan uusiksi jne. Aikaisemmin tuossa ei ole ollut ongelmaa leipoa moinen remonttilaina asuntolainaan, vaikka se ei mikään automaatio ole ollutkaan. Viimeksi vuonna 2017 onnistui ongelmitta, ei näköjään enään.
Aiemmin pankit jätti lainanottajan vastuulle sen, että verottajan ohjeita noudatetaan. Moni on tosiaan menneinä vuosina vähennellyt sujuvasti veroista autojen ja keittiöremonttiensa lainojen korkoja vaikka ei olisi saanut. Verottaja on käsittääkseni nyt puuttunut tähän vaatimalla pankkeja vahtimaan tarkemmin mihin tarkoitukseen lainoja myöntävät.

Eipä tuo sinunkaan remontti sellaiselta kuulosta, että sillä asunnon teknistä käyttöikää pidennetään, joten ei se peruskorjausta ole.
 
Kauan teillä on mennyt yleensä, että olette saaneet pankista ensimmäisiä yhteydenottoja sen jälkeen kun olette tehneet lainahakemuksen?

Tehtiin tyttöystävän kanssa lainahakemukset (ensiasunto eli asp-laina) neljään eri pankkiin noin 2 viikkoa sitten. Ainoastaan Nordeasta on tullut vastus, että tarkemmin neuvottelu aika on ensiviikolla. Laitoin hakemuksiin ehkä hieman yläkanttiin lainanamäärän, jonka lisäksi tyttöystävä opiskelee vielä, mutta on töissä samaan aikaa, joten tuloja on. Luulisi pankkien ainakin ilmoittavan, jos heitä ei kiinnosta tai jos hakemuksissa jotain vikaa ja voitaisiin asiasta keskutella vai onkohan hirveät kiireet...? Parin viikon kuulumattomuus on kuitenkin mielestäni aika pitkä vaikka haluammekin vasta karkoittaa lainan määrää ja niiden ehdotoja (kiikarissa siis ei vielä ole asuntoa).
 
Kauan teillä on mennyt yleensä, että olette saaneet pankista ensimmäisiä yhteydenottoja sen jälkeen kun olette tehneet lainahakemuksen?

Tehtiin tyttöystävän kanssa lainahakemukset (ensiasunto eli asp-laina) neljään eri pankkiin noin 2 viikkoa sitten. Ainoastaan Nordeasta on tullut vastus, että tarkemmin neuvottelu aika on ensiviikolla. Laitoin hakemuksiin ehkä hieman yläkanttiin lainanamäärän, jonka lisäksi tyttöystävä opiskelee vielä, mutta on töissä samaan aikaa, joten tuloja on. Luulisi pankkien ainakin ilmoittavan, jos heitä ei kiinnosta tai jos hakemuksissa jotain vikaa ja voitaisiin asiasta keskutella vai onkohan hirveät kiireet...? Parin viikon kuulumattomuus on kuitenkin mielestäni aika pitkä vaikka haluammekin vasta karkoittaa lainan määrää ja niiden ehdotoja (kiikarissa siis ei vielä ole asuntoa).

Nordealta olivat myös itseeni yhteydessä ja kertoivat olevan vuoden ruuhkaisinta aikaa asuntolainojen suhteen. S-pankista ei ole vielä noin viikon jälkeen mitään kuulunut.
 
Olen kysellyt korkosuojauksia, tälläisiä on tullut 10v putkelle toistaiseksi. Yksi vielä vaiheessa.

0,45-1,85%
0,2-1,4%

Eli pitäisi mennä likelle 2% korkojen, jotta olisi hyötyä. Tuntuu utopialta nyt, mutta jos tällä menolla printataan rahaa niin ei mahdottomuus.
 
Kauan teillä on mennyt yleensä, että olette saaneet pankista ensimmäisiä yhteydenottoja sen jälkeen kun olette tehneet lainahakemuksen?

Tehtiin tyttöystävän kanssa lainahakemukset (ensiasunto eli asp-laina) neljään eri pankkiin noin 2 viikkoa sitten. Ainoastaan Nordeasta on tullut vastus, että tarkemmin neuvottelu aika on ensiviikolla. Laitoin hakemuksiin ehkä hieman yläkanttiin lainanamäärän, jonka lisäksi tyttöystävä opiskelee vielä, mutta on töissä samaan aikaa, joten tuloja on. Luulisi pankkien ainakin ilmoittavan, jos heitä ei kiinnosta tai jos hakemuksissa jotain vikaa ja voitaisiin asiasta keskutella vai onkohan hirveät kiireet...? Parin viikon kuulumattomuus on kuitenkin mielestäni aika pitkä vaikka haluammekin vasta karkoittaa lainan määrää ja niiden ehdotoja (kiikarissa siis ei vielä ole asuntoa).

S-Pankista hakemusta seuraavana päivänä ja lainaneuvottelut onnistuivat täysin sähköpostilla/puhelimitse. Danskesta taisi tulla yhteydenotto viikko hakemuksen jälkeen (ajanvaraus lainaneuvotteluun) ja Nordeasta puolentoista viikon jälkeen (ajanvaraus lainaneuvotteluun). Handelsbanken ei vastannut mitään.
 
Nyt kun marginaalit ovat laskussa niin tekisi mieli kilpailuttaa oma muutaman vuoden takainen ASP-asuntolaina. Pohdin vain että menetänkö ASP-edut mikäli kilpailutan lainan ja päädyn vaihtamaan pankkia? Eli voiko myös uudessa lainassa olla mukana valtion korkotuki? Tai kun oma lainani on jaettuna ASP-lainaan ja ASP-lisälainaan niin voinko kilpailuttaa pelkästään ASP-lisälainan jossa korkotukea ei ole vai tuleeko tässä jotain ongelmia vakuuksien ym. suhteen jos saman asunnon lainat olisivat kahdessa eri pankissa?

Se onkin sitten toinen asia onko tällä valtion 10 vuoden korkotuella nykytilanteessa minkäänlaista arvoa.
 
Ei taida oikia paikka olla mutta.. laina asioita, olisin halunnut yrityksen ostaa, mutta tuntuu nuorille aika kovat vaatimukset olevan? Miljoona lainaa, jäi noin 200k:sta kiinni ettei onnistunut.. harvemmalla alla 30v taitaa olla montaasataatuhatta tilillä? Koitin n. vuosi sitten ostaa tätä yritystä.

Onko kokemusta, että suostuisikohan pankki ottamaan takaukseksi asuntoja, kiinteistöjä tms tuollaisessa tilanteessa (tuon n.200-300k)? Esim, pari tuttavaa on lupautunut tuohon jos sellainen käy.

n. 12-14v ja olisin sitten velaton yrityksen kanssa, ja parhaassa iässä vielä. Olisi unelmana tämä saada..
 
Kyllä pankki ottaa myös kiinteistöjä ja muuta takaukseksi, tietysti tekevät huolella kokonaisarvion.

12-14v yrityksen takaisinmaksuaikana kuulostaa kyllä aika pitkältä.
 
Kyllä pankki ottaa myös kiinteistöjä ja muuta takaukseksi, tietysti tekevät huolella kokonaisarvion.

12-14v yrityksen takaisinmaksuaikana kuulostaa kyllä aika pitkältä.

Pitteepä kysellä uusiks sitte asiaa. Ja tuo aika on nykyisellä tilanteella, mutta jos mennään normaaliin matkustusmääriin mitä ennen koronaa oli, niin aika paljon nopiammi sais maksettua.
 
Olen kysellyt korkosuojauksia, tälläisiä on tullut 10v putkelle toistaiseksi. Yksi vielä vaiheessa.

0,45-1,85%
0,2-1,4%

Eli pitäisi mennä likelle 2% korkojen, jotta olisi hyötyä. Tuntuu utopialta nyt, mutta jos tällä menolla printataan rahaa niin ei mahdottomuus.
Mulle sanottiin 10v sitten samallalailla...
 
Olen kysellyt korkosuojauksia, tälläisiä on tullut 10v putkelle toistaiseksi. Yksi vielä vaiheessa.

0,45-1,85%
0,2-1,4%

Eli pitäisi mennä likelle 2% korkojen, jotta olisi hyötyä. Tuntuu utopialta nyt, mutta jos tällä menolla printataan rahaa niin ei mahdottomuus.
Onpa hyvä tietää, että pankin ennusteet ovat tätä tasoa, niin ei tarvitse juuri korkojen massiivisesta noususta olla huolissaan. Nuohan ovat käytännössä vakuutuksia joissa odotusarvo on tietysti pankin puolella. Olisin enemmän huolissani, jos yläraja hipoisi viittä prosenttia.

Huomaa, että tuo 2% taso pitäisi saavuttaa suht nopeasti, jotta koko suoja-ajalla tekisi tiliä verrattuna ei-korkosuojattuun lainaan. Ensimmäisinä vuosina korkokulut ovat suurimmillaan, kun taas 10 vuoden päästä jäljellä oleva lainapääoma on jo merkittävästi pienempi. Tällöin myös korkeampi korko tuntuu lompakossa vähemmän.
 
Onpa hyvä tietää, että pankin ennusteet ovat tätä tasoa, niin ei tarvitse juuri korkojen massiivisesta noususta olla huolissaan. Nuohan ovat käytännössä vakuutuksia joissa odotusarvo on tietysti pankin puolella. Olisin enemmän huolissani, jos yläraja hipoisi viittä prosenttia.

Huomaa, että tuo 2% taso pitäisi saavuttaa suht nopeasti, jotta koko suoja-ajalla tekisi tiliä verrattuna ei-korkosuojattuun lainaan. Ensimmäisinä vuosina korkokulut ovat suurimmillaan, kun taas 10 vuoden päästä jäljellä oleva lainapääoma on jo merkittävästi pienempi. Tällöin myös korkeampi korko tuntuu lompakossa vähemmän.
Itse olisin saanut muutama vko sitten 10 vuodelle 0,32%-1,2%, joten ennusteet pankeilla on tosi maltilliset.
 
Kävin lopettamassa yhden vanhan tilin. Kyselivät pankista millä saisivat jäämään asiakkaaksi. Ehdotin asuntolainan siirtoa jos antavat hyvin tarjouksen. Mutta eivät edes tarjonneet kun kuulivat nykyisen 0,068% kokonaiskoron. Ei vanha asiakas kiinnosta..
 
Itse olisin saanut muutama vko sitten 10 vuodelle 0,32%-1,2%, joten ennusteet pankeilla on tosi maltilliset.

Sama täällä. Omassa tarjouksessa alaraja nousi 10v korkosuojauksessa. Perustelivat, että markkinakorot nousseet. Sama kattoraja edelleen 1,2%.
 
0,2-1,2% korkoputki 10 vuodelle ehdotti Danske. 0,44prosenttiyksikön marginaali 25v laina-ajalla 300k€ lainalle Helsingissä. Otin kokeeksi Dansken tarjouksen kun lupaavat ilman nostokuluja, mutta korkeampi marginaali ja asiakkuuden siirtämisen kulut tuhoaa jokseenkin kannattavuuden kun vanhasta lainasta ei käytännössä maksa Nordeassa mitään. Nordealla nostokulut 1000€, pitää koittaa vielä tinkiä.
 
S-Pankin näkemystä tulevasta:
S-Pankin Suomisen mukaan tilanne Euroopassa on niin jumissa, että korkojen kasvuvauhti on jatkossa erittäin hidasta.

”Velkaisuus on niin korkea, ettei talous vain kestä korkojen nousua. Jos korot lähtevät nousuun, se hyydyttää niin yksityisen kulutuksen kuin valmiiksi alijäämäisiä budjetteja tekevät valtiot.”

Jo nollan ylittäminen lyhyissä koroissa olisi hänen mukaansa ensimmäinen etappi.

”Sitä, että nähtäisiin kahden prosentin korkoja, ei oikeastaan ole horisontissa havaittavissa.”


Näiden puheiden perusteella on vaikea nähdä että mitää nopeata korkojen nousua nähtäisiin. Samalla tavalla lyhyet korkosuojaukset on aika tehottomia "vakuutuksia" paremmista yöunista.
 
S-Pankin näkemystä tulevasta:


Näiden puheiden perusteella on vaikea nähdä että mitää nopeata korkojen nousua nähtäisiin. Samalla tavalla lyhyet korkosuojaukset on aika tehottomia "vakuutuksia" paremmista yöunista.

Toisaalta, samat puhujat ennustivat vielä taannoin ennen koronakriisiä vahvalla itseluottamuksella korkojen nousua. En nyt väitä etteikö maailma olisi muuttunut, vaan että pankkimiesten varman kuuloiset ennustukset tahtovat kyllä muuttua tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

Kaksi sanaa: inflaatio ja pankkikriisi. Niiden myötä voi alkaa koroissakin tapahtua kummia. En toki väitä, etteikö toisessa vaaakakupissa olisi myös merkittäviä asioita, ja merkittävä korkojen nousu vaikuttaa pikemminkin epätodennäköiseltä kuin todennäköiseltä. Mutta silti muutosmahdollisuudet kannattaa huomioida tavalla tai toisella omassa taloudessaan.
 
Miten tärkeänä näette että omakotitaloa ostettaessa vaatii myös energiatodistuksen kaupan yhteydessä?

Kyseessä on siis ilmeisesti noin 300-400€ arvoinen paperi jonka tarpeellisuudesta voi olla varmaan montaa mieltä. Kohteena olisi n. 10 vuoden ikäinen omakotitalo ja kun markkinoita on seurannut niin useimmiten tuo puuttuu.
 
Miten tärkeänä näette että omakotitaloa ostettaessa vaatii myös energiatodistuksen kaupan yhteydessä?

Kyseessä on siis ilmeisesti noin 300-400€ arvoinen paperi jonka tarpeellisuudesta voi olla varmaan montaa mieltä. Kohteena olisi n. 10 vuoden ikäinen omakotitalo ja kun markkinoita on seurannut niin useimmiten tuo puuttuu.
Täysin turha paperi. Ei kerro todellisesta kulutuksesta kuitenkaan oikein yhtään mitään.

Ei ollut myyjällä tuota esittää kun taloa ostettiin, enkä kyllä yhtään kaivannut.
 
Miten tärkeänä näette että omakotitaloa ostettaessa vaatii myös energiatodistuksen kaupan yhteydessä?

Kyseessä on siis ilmeisesti noin 300-400€ arvoinen paperi jonka tarpeellisuudesta voi olla varmaan montaa mieltä. Kohteena olisi n. 10 vuoden ikäinen omakotitalo ja kun markkinoita on seurannut niin useimmiten tuo puuttuu.
Luulin tätä pakolliseksi. Meillä kauppoja tehdessä myyjät hankkivat energiatodistuksen vasta kun olimme kaupat lyöneet lukkoon. Emme erikseen sitä kyselleet vaan omatoimisesti olivat hankkineet.
 
Luulin tätä pakolliseksi. Meillä kauppoja tehdessä myyjät hankkivat energiatodistuksen vasta kun olimme kaupat lyöneet lukkoon. Emme erikseen sitä kyselleet vaan omatoimisesti olivat hankkineet.
Periaatteessa tuo on pakollinen, jos ostaja sen vaatii, mutta käytännössä sitä ei läheskään aina tarjota. Jos olet ainoa ostaja ja sen kauppaan vaadit niin myyjän pitäisi tuo hommata. Jos taas ostajia on useampia niin myyjä valitsee sen ostajan kuka tuota ei kaipaa.

Yhtiöt tuon todistuksen hakevat 10 vuoden välein, mutta omikotitaloissa tilanne ei useimmiten ole näin. Melko turha lärpäke, vaikka kyllä siitä jotain voi päätellä paljonko lämmitykseen kuluu sähköä. Paremman kuvan ehkä kuitenkin saa kun kysyy myyjältä parin viime vuoden osalta todellisen sähkönkulutuksen.
 
Periaatteessa tuo on pakollinen, jos ostaja sen vaatii, mutta käytännössä sitä ei läheskään aina tarjota. Jos olet ainoa ostaja ja sen kauppaan vaadit niin myyjän pitäisi tuo hommata. Jos taas ostajia on useampia niin myyjä valitsee sen ostajan kuka tuota ei kaipaa.

Yhtiöt tuon todistuksen hakevat 10 vuoden välein, mutta omikotitaloissa tilanne ei useimmiten ole näin. Melko turha lärpäke, vaikka kyllä siitä jotain voi päätellä paljonko lämmitykseen kuluu sähköä. Paremman kuvan ehkä kuitenkin saa kun kysyy myyjältä parin viime vuoden osalta todellisen sähkönkulutuksen.

Pelkkä paperi on tosiaan melko hyödytön mutta jos pääsee itse tarkastuksen aikana paikalle ja tarkastajien kanssa juttusille niin sitten tarkastuksesta voi jotain hyötyäkin. Siihen paperiin kirjataan talon energiatehokkuuden parantamiseksi mahdollisia toimenpiteitä mutta osa toimenpiteistä on marginaalisia tai jopa niin kalliita että ei niitä kannata ruveta tekemään (eivät maksa itseään koskaan takaisin mutta ne joudutaan silti kirjaamaan). Tarkastuksen aikana voi saada ihan käytännön vinkkejä koskien juuri kyseistä asuntoa tai omia tottumuksia.

Esimerkkinä aiemmassa taloyhtiössä saatiin noin 30% sähkön säästö taloyhtiölle pari tonnia maksavalla toimenpiteellä. Tämä säästökohde tuli esiin sivuhuomiona energiatodistusta tehdessä ja hallituslaisina napattiin siitä kiinni ja selviteltiin asiaa lisää. Kohteessa oli siis kaukolämpö ja kylppäreiden mukavuuslattialämmitykset sekä ilmanvaihdon jälkilämmitysvastukset oli säädetty ihan liian isolle tai osassa asunnoista ihan miten sattuu. Noin vuodessa säästettiin likimain 10 000 euroa. Tässä tapauksessa energiatodistuksessa luki pelkästään että sähkön kulutus lisvästi muita vastaavia taloyhtiöitä korkeampi. Taloyhtiössä noin 50 asuntoa joten siitä jäi vähän säästöä itsellekin.
 
Pelkkä paperi on tosiaan melko hyödytön mutta jos pääsee itse tarkastuksen aikana paikalle ja tarkastajien kanssa juttusille niin sitten tarkastuksesta voi jotain hyötyäkin. Siihen paperiin kirjataan talon energiatehokkuuden parantamiseksi mahdollisia toimenpiteitä mutta osa toimenpiteistä on marginaalisia tai jopa niin kalliita että ei niitä kannata ruveta tekemään (eivät maksa itseään koskaan takaisin mutta ne joudutaan silti kirjaamaan). Tarkastuksen aikana voi saada ihan käytännön vinkkejä koskien juuri kyseistä asuntoa tai omia tottumuksia.
Olen mä lukenut ihan hyviäkin energiatodistuksia. Esimerkkinä yhdessä hiukan vanhemmassa kohteessa ehdotettiin yläpohjaan lisäeristeen puhaltamista. Se on aika halpaa puuhaa ja saattaa oikeasti säästää reilusti sähkölaskussa, jos yläpohjan vanhat eristeet ovat jostain 30 vuoden takaa.
 
Mahdollisesti hiukan aiheen sivusta, mutta...

Olen ihmetellyt, miksi lähes kaikissa kerrostalouudiskohteissa nykyäänkin on valittu kaukolämpö eikä maalämpöä. Omassa taloyhtiössä vaihdettiin maalämpöön ja laskelmien mukaan investointi maksaa itsensä takaisin 8-9 vuodessa, sen jälkeen vain nautitaan halvemmista lämmityskuluista.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Olen ihmetellyt, miksi lähes kaikissa kerrostalouudiskohteissa nykyäänkin on valittu kaukolämpö eikä maalämpöä.

Koska kaukolämpöalueilla yleensä ei anneta vaihtoehtoa, vaan kaukolämpöön on pakko liittyä jos se on alueella saatavilla. Sehän on nykyään niin kallis lämmitysmuoto, ettei siihen kukaan täysijärkinen enää vapaaehtoisesti varmaan liittyisikään. Päästöjäkin tuottaa niin paljon että häviäisi vertailussa varmaan suorasähköllekin ellei energiakertoimet olisi energialaskelmissa niin vintallaan...
 
Koska kaukolämpöalueilla yleensä ei anneta vaihtoehtoa, vaan kaukolämpöön on pakko liittyä jos se on alueella saatavilla. Sehän on nykyään niin kallis lämmitysmuoto, ettei siihen kukaan täysijärkinen enää vapaaehtoisesti varmaan liittyisikään. Päästöjäkin tuottaa niin paljon että häviäisi vertailussa varmaan suorasähköllekin ellei energiakertoimet olisi energialaskelmissa niin vintallaan...

Löysin tällaisen linkin: KHO: Omakotitaloon saa laittaa maalämmön, vaikka kaava velvoittaa kaukolämpöön

Kenties olisi mahdollista ottaa maalämpö, jos jaksaa tapella, mutta luultavasti rakennuttajia ei kiinnosta, koska kämpät käyvät kaupaksi muutenkin.
 
Löysin tällaisen linkin: KHO: Omakotitaloon saa laittaa maalämmön, vaikka kaava velvoittaa kaukolämpöön

Kenties olisi mahdollista ottaa maalämpö, jos jaksaa tapella, mutta luultavasti rakennuttajia ei kiinnosta, koska kämpät käyvät kaupaksi muutenkin.

katos, toihan onkin hyvä juttu!

Alun perun kun kerrostaloista puhuttiin ja mahdollisesti ollaan kaupunkialueilla, niin siellä voi olla myös muita esteitä maalämmölle, mm. se ettei putkia saa porattua maahan maanalaisten rakenteiden tai rakennusvarausten takia.
 
Pelkkä paperi on tosiaan melko hyödytön mutta jos pääsee itse tarkastuksen aikana paikalle ja tarkastajien kanssa juttusille niin sitten tarkastuksesta voi jotain hyötyäkin.
Mä olen kyllä ymmärtänyt että e-todistukset lasketaan ihan puhtaasti rakennekuvien pohjalta eikä siinä mitään katselmusta pidetä.

Kuntotarkastukset sitten asia erikseen. Mutta saa korjata jos olen väärässä.
 
Tilaisitteko kuntotarkastuksen taloon, johon sellainen on tehty n. 3 vuotta sitten edellisten kauppojen yhteydessä, ja mitään ei löytynyt? Talo n. 20 vuotta vanha ja hyväkuntoinen, edellinen asukas teki pintaremontin (vaihtoi uudet laminaatit ja maalasi seinät ja katon)

Eipä se nyt kyllä paljon maksakaan. Vaatiiko pankit yleensä sen aina?
Meillä pankki vaati kuntotarkastuksen. Itse en olisi halunnut sitä tehdä, koska samat jutut voi kuka tahansa itse todeta paikanpäällä. Niinhän homma menikin, mitään uutta ei kuntotarkastaja kyennyt kertomaan mitä ei itse silmämääräisesti olisi huomannut.
 
Tilaisitteko kuntotarkastuksen taloon, johon sellainen on tehty n. 3 vuotta sitten edellisten kauppojen yhteydessä, ja mitään ei löytynyt? Talo n. 20 vuotta vanha ja hyväkuntoinen, edellinen asukas teki pintaremontin (vaihtoi uudet laminaatit ja maalasi seinät ja katon)

Eipä se nyt kyllä paljon maksakaan. Vaatiiko pankit yleensä sen aina?

Pankki vaatii lähes varmasti. Kannattaa siis yrittää ainakin löytää joku hyvä tarkastaja, josta voisi olla edes jotain hyötyä.
 
Onko jolloin parempaa tietoa tästä asiasta?

Neuvoteltiin pankin kanssa lainasta ja yksi mahdollisuus, on se, että en käyttäkään / ota asp lainaa vaan otan normaalin lainan, joka hieman joustavampi. Nordean mukaan saisin pankilta sen lisäkoron, vaikka en ottaisi asp-lainaa vaan se lisäkorko (4%?) tulee jo pelkästään sillä, että olen asp-kelpoinen, otin sitten normaalin tai asp-lainan. Onko tämä ihan totta tai minkälaisia kokemuksia teillä?

Asp-laina on omalta kohdalla hieman vaikea, koska haetaan tyttöystävän kanssa lainaa ja asuntoa ja hänelle ei ole vielä tarpeeksi vakuuksia = pitää todennäköisesti ottaa yhteinen laina.

EDIT: Nordea tarjosi ensimmäisenä pankkina, ensimmäisellä kierroksella 240k€ lainaa, 0,55% korko (12kk Eurobor), 500e nostokulut ja laina-ajaksi 30v.
 
Viimeksi muokattu:
Onko jolloin parempaa tietoa tästä asiasta?

Neuvoteltiin pankin kanssa lainasta ja yksi mahdollisuus, on se, että en käyttäkään / ota asp lainaa vaan otan normaalin lainan, joka hieman joustavampi. Nordean mukaan saisin pankilta sen lisäkoron, vaikka en ottaisi asp-lainaa vaan se lisäkorko (4%?) tulee jo pelkästään sillä, että olen asp-kelpoinen, otin sitten normaalin tai asp-lainan. Onko tämä ihan totta tai minkälaisia kokemuksia teillä?

Asp-laina on omalta kohdalla hieman vaikea, koska haetaan tyttöystävän kanssa lainaa ja asuntoa ja hänelle ei ole vielä tarpeeksi vakuuksia = pitää todennäköisesti ottaa yhteinen laina.

EDIT: Nordea tarjosi ensimmäisenä pankkina, ensimmäisellä kierroksella 240k€ lainaa, 0,55% korko (12kk Eurobor), 500e nostokulut ja laina-ajaksi 30v.

No pankkihan saa tarjota sulle ihan mitä tahansa etuja huvittaa, ja tuo että maksettaisiin ASP:n lisäkorko vaikka ei olisi edes ASP-laina, taitaa olla ihan normaalia jopa. Ei siinä mitään ongelmaa ole mihinkään suuntaan, kunhan katsoo ne sopimukset läpi että se siellä myös sitten lukee. Mitään velvoitettahan pankilla ei tuollaisia etuja ole tarjota, vaan tuo on ihan puhdas kilpailuetu, millä pyritään haalimaan kilpaillulta markkinalta enemmän asiakkaita.
 
Onko jolloin parempaa tietoa tästä asiasta?

Neuvoteltiin pankin kanssa lainasta ja yksi mahdollisuus, on se, että en käyttäkään / ota asp lainaa vaan otan normaalin lainan, joka hieman joustavampi. Nordean mukaan saisin pankilta sen lisäkoron, vaikka en ottaisi asp-lainaa vaan se lisäkorko (4%?) tulee jo pelkästään sillä, että olen asp-kelpoinen, otin sitten normaalin tai asp-lainan. Onko tämä ihan totta tai minkälaisia kokemuksia teillä?

Asp-laina on omalta kohdalla hieman vaikea, koska haetaan tyttöystävän kanssa lainaa ja asuntoa ja hänelle ei ole vielä tarpeeksi vakuuksia = pitää todennäköisesti ottaa yhteinen laina.

EDIT: Nordea tarjosi ensimmäisenä pankkina, ensimmäisellä kierroksella 240k€ lainaa, 0,55% korko (12kk Eurobor), 500e nostokulut ja laina-ajaksi 30v.

Me otettiin Danskelta normilaina ASP-lainan sijaan ja pankin maksullinen takaus lainalle, ettei tarvinnut vanhempia rasittaa asialla. 0,45% marginaali korolle, 25v laina-aika eikä nostokuluja.

Tuo maksullinen lisätakaus kustansi reilu 3k€ kertasumman. En tiedä oliko mikään maailman fiksuin veto, mutta eipä se paljoa tuossa vajaassa 240k€ lainassa paina.
 
Tämän jälkeen piti selvittää muutamia asioita mm. asunnon päivitetty hinta-arvio, että sai lainalupauksen
Tulipa tuosta mieleen, onko joku päivittänyt pankille asunnon nykyistä hintaa? Mietin sellaista skenaariota, että saisi vakuusarvoa vapautettua, koska ostin aikoinaan melko halvalla ja on hinnat tässä nousseet melkoisesti. Lisäksi toki makseltu pois lainaa jo ja tehty remonttia. Nythän asunnon hintana on varmaankin puhtaasti se mitä maksoin useampi vuosi takaperin.

OP:ssa laina niin olisko se ihan että pyytää vaikka OP Asuntopuolelta jonkun katsomaan ja arvioimaan, sitten ottaa omaan virkailijaan yhteyttä? Perusteena toki samasta yhtiöstä myydyt samanlaiset, siinä on 30-40k toteutuneissa hinnoissa eroa eli mukavan halpaa vakuudellista vipua olisi tarjolla.
 
Menee off topicciin tää kaukolämpökeskustelu, mut menköön. Itellä 10v vanha omakotitalo kaukolämmöllä, Lahdessa. Laitoin kesällä ilmalämpöpumpun viilennyskäyttöön. Laskeskelin, että kannattaako mun lämmittää ilmalämpöpumpulla. Ei kannata. Saman hintaista. Ostin sit viilennykseen optimoidun pumpun.

Lahdessa kaukolämpö on melko vihreetä. Täällä iso osa tehdään jätteitä polttamalla. Käytännössä sillä isolla jätepolttimella Lahdesta kruunattiin Euroopan ympäristöpääkaupunki. Nyt sit ihan kaikkee katotaa vihreiden lasien (ei Nvidia-vihreiden) läpi ja joka paikkaan työnnetään ympäristöpääkaupunkipropaganda....

Anyway, kaukolämpö ei välttämättä oo aivan tuhottoman kallista. Uudemmissa taloissa on hyvät eristykset, eikä lämmitysenergiaa ihan kauheesti tarvita. Tällöin laskutoimituksissa merkitsee enemmän muutkin seikat, kuin hyötysuhde. Pienimpiin taloihin ei kannata juuri muuta laittaa ku poistoilmalämpöpumppu.
Meillä on 151 asuinneliötä + autotalli ja tekninen tila. Yhteensä joku 220 neliötä. Ihan hyvän kokonen talo. Vuoden lämmityslasku on 1500€-1600€, sisältää myös veden lämmityksen. Noin puolet lämmityskuluista on kaukolämpösopimuksen kiinteitä kuukausikuluja.

Kaukolämmössä on ainakin muutama etu:
- Toimintavarma. Voi huoletta lähteä lomille talvella ja jättää talon lepäämään. Maalämpökoneista oon kuullu enemmän hajoamisista.
- Pitkä elinkaari. Onkohan tommosen kaukolämpölaitteiston elinkaari tyylii 30 vuotta? Joillain maalämmön osilla normaali elinkaari on "lyhyt", esim kompressori 10-15v ja muut osat 15-30v. Maalämpökaivo sen sijaan on arvokas ja ikuinen! Vesi-ilmalämpöpumppuun en koskisi ollenkaan.
- Ei tartte vesivaraajaa. Lämmin vesi ei lopu ikinä.
- Ei väkisin tarvitse vesikiertoista lattialämmitystä. Maalämmön tai vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhteille on olennaista, miten pienellä lämpötilan siirrolla päästään. Vesikiertoisella lattialämmityksellä lämpöpumpun tarttee lämmittää se vesi vain ehkä 30 asteiseksi (menoveden lämpötila). Jos on talossa vanha vesikiertoinen patteriverkko, minkä laittaa maalämmölle, niin sen kiertoveden pitää olla huimasti kuumempaa. Pumppujen hyötysuhde tai "COP" laskee huomattavasti. Kaukolämmössäkin on jonkunlainen hintavaikutus sillä, että kuinka viileäksi paluuvesi saadaan käyttökohteessa viilennettyä, mutta aika pieni.

Sitte asiasta, referenssiksi muille, itellä 2½ vuotta sitte neuvoteltu 0.45% marginaali, 12kk euribor, vuositulot 45-50t€/v, muijalla vähäsen päälle 50t€. Asuntolainaa otettii ehkä 300000€
 
Viimeksi muokattu:
Täysin turha paperi. Ei kerro todellisesta kulutuksesta kuitenkaan oikein yhtään mitään.

Ei ollut myyjällä tuota esittää kun taloa ostettiin, enkä kyllä yhtään kaivannut.

Toisaalta energiatodistus tarvitaan jos haluaa ARAlta hakea tukea lämmitysmuodon vaihtoon, jos kyseessä siis esim öljylämmitteinen talo. Tukeahan voi saada 4000€, muistaakseni vaatimuksena on teettää uusi energiatodistus kun remontti on tehty. Vanhemmissa kohteissa siis tuosta todistuksesta voi olla jopa hyötyä.
 
Tulipa tuosta mieleen, onko joku päivittänyt pankille asunnon nykyistä hintaa? Mietin sellaista skenaariota, että saisi vakuusarvoa vapautettua, koska ostin aikoinaan melko halvalla ja on hinnat tässä nousseet melkoisesti. Lisäksi toki makseltu pois lainaa jo ja tehty remonttia. Nythän asunnon hintana on varmaankin puhtaasti se mitä maksoin useampi vuosi takaperin.

OP:ssa laina niin olisko se ihan että pyytää vaikka OP Asuntopuolelta jonkun katsomaan ja arvioimaan, sitten ottaa omaan virkailijaan yhteyttä? Perusteena toki samasta yhtiöstä myydyt samanlaiset, siinä on 30-40k toteutuneissa hinnoissa eroa eli mukavan halpaa vakuudellista vipua olisi tarjolla.

Itse olen tehnyt pankille uusia lainoja ottaessa A4-selvityksen, josta löytyy perustiedot aiempien lainojen vakuutena olevista taloyhtiöstä, yhtiölainoista jne. Ja sitten hintapyyntöihin pohjautuva arvio asuntojen markkinahinnoista. Koskaan ei ole mitään protestoitu, mutta lainoitusasteeni toki on myös varsin maltillinen ja kaikki asunnot kasvukeskuksessa, joten se voi vaikuttaa osaltaan asiaan.

Tuli tuosta mieleen, taannoin ostin yhden (kieltämättä toteutuneisiin hintoihin nähden edullisen) asunnon, jonka koko kauppahinnan rahoitin lainalla, toisen asunnon vakuusarvoa hyödyntäen. Kun sain lainapaprut, siellä oli johonkin selvitykseen merkitty ostettavan asunnon hinta tyyliin 20 % oikeaa hintaa korkeammaksi, joskin lainasummat toki olivat oikeat. Huomautin tuosta pankille, josta sain vain kommentin että heidän asunnonvälityspuoli arvioi kämpän arvokkaammaksi. No en jaksanut asiasta enemmän vääntää, mutta mietityttämään jäi mitä pankki haki tuolla papereissa näkyvän kauppahinnan nostolla. Nykyäänhän pankit hankkii suuren osan asuntolainojen rahoituksestakin ulkomailta, joten haettiinko tuolla johonkin tuollaiseen liittyen "arvonnousua", jotta velkapaperit näyttää houkuttelevimmilta, vai meneekö spekulointi jo vainoharhaisuuden puolelle?
 
Onko jolloin parempaa tietoa tästä asiasta?

Neuvoteltiin pankin kanssa lainasta ja yksi mahdollisuus, on se, että en käyttäkään / ota asp lainaa vaan otan normaalin lainan, joka hieman joustavampi. Nordean mukaan saisin pankilta sen lisäkoron, vaikka en ottaisi asp-lainaa vaan se lisäkorko (4%?) tulee jo pelkästään sillä, että olen asp-kelpoinen, otin sitten normaalin tai asp-lainan. Onko tämä ihan totta tai minkälaisia kokemuksia teillä?

Kun kävin asuntosäästämistä läpi OP:n kanssa, niin he myös suosittelivat, että jatkan ASP-säästämistä vaikka en ASP-lainaan lopulta päätyisikään. He maksavat sen normaalin 4% lisäkoron silti.
 
Toisaalta energiatodistus tarvitaan jos haluaa ARAlta hakea tukea lämmitysmuodon vaihtoon, jos kyseessä siis esim öljylämmitteinen talo. Tukeahan voi saada 4000€, muistaakseni vaatimuksena on teettää uusi energiatodistus kun remontti on tehty. Vanhemmissa kohteissa siis tuosta todistuksesta voi olla jopa hyötyä.
Tuohonkaan hommaan ei taida olla pakollinen vaan E-todistuksen voi laatia avustusta haettaessa rakentamisvuodelle ja lisäksi versiona, jossa parantavat toimenpiteet on tehty.
 
Tuo maksullinen lisätakaus kustansi reilu 3k€ kertasumman. En tiedä oliko mikään maailman fiksuin veto, mutta eipä se paljoa tuossa vajaassa 240k€ lainassa paina.

Tiedätkö kuka sen lisätakauksen tarjosi, pankki yleensä myy siis jonkun toisen palveluntarjoajan takausta?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 403
Viestejä
4 494 522
Jäsenet
74 205
Uusin jäsen
tuhkaluukku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom