Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[jonniv]

Enkä toisaalta itse ole törmännyt missään pankissa kovin suureen vaivaan jos haluaa lyhentää sovittua nopeammin - viesti vaan aspaan että "haluan tehdä nnn € ylimääräisen lyhennyksen lainaan x" kunhan tarvittava summa on lainanhoitotilillä. Mutta toki Nordean systeemi varmaan on kätevämpi.

Ainakin OP:lla lainan numero on "pankkitilin numero", johon voi tehdä normaalin maksun niin laina lyhenee.

 

[soad]

Tässä kohtaa kannattaa vaihtaa 3kk euriboriin jos mahdollista. 12kk on 6kk ja 3kk yläpuolella, ja koronlaskut on nyt nähty.

Tällä taktiikalla meni itse, maanantaina oli korontarkistuspäivä niin siirryin 3kk euriboriin.
Harmi kun olin estynyt jo viime vuonna tekemästä, ja 2 vuotta sitten en saanut pankilta vastausta verkkoviestiin.

 

[Ekaros]

Ainakin OP:lla lainan numero on "pankkitilin numero", johon voi tehdä normaalin maksun niin laina lyhenee.

Vielä molemmin tavoin eli maksaa eriä etukäteen tai pääomasta pois. Kumpikaan ei kyllä lyhennä aikaa ymmärtääkseni.

 

[Grez]

Ainakin OP:lla lainan numero on "pankkitilin numero", johon voi tehdä normaalin maksun niin laina lyhenee.

Jos sen tekee muualta kuin OP:n verkkopankista, niin jää epäselväksi tulkitaanko se ylimääräiseksi lyhennykseksi vai ennakkolyhennykseksi (jälkimmäisiä ainakaan itseäni ei hirveästi kiinnosta tehdä). Eli siis jos vaikka osakekauppaa tekee muualla kuin OP:ssa ja haluaa myydä osakkeita ja maksaa niillä asuntolainaa, niin ei välttämätät kannata maksaa suoraan sille lainatilille vaan ensin omalle OP:n tilille ja sieltä sitten lainaan.

OP:n omasta verkkopankista valinnan saa tosiaan ilmeisesti tehtyä suoraan:

Näin teet ylimääräisen lyhennyksen tai ennakkolyhennyksen:​

1. Kirjaudu op.fi-palveluun. Omissa laina-asioissa valitse lyhennettävä laina ja ota talteen luoton numero.
2. Siirry Rahat-osiossa Päivittäisiin raha-asioihin. Tee uusi maksu ja syötä luoton numero kenttään, jossa pyydetään saajan tilinumeroa. Valitse haluamasi lyhennystapa.
3. Täytä maksun tiedot ja hyväksy maksu. Veloitus näkyy tililläsi ja hyvitys lainassasi viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Vielä molemmin tavoin eli maksaa eriä etukäteen tai pääomasta pois. Kumpikaan ei kyllä lyhennä aikaa ymmärtääkseni.

Riippuu lainan tyypistä.
Jos on laina jossa muutokset (esim. korkoihin) ei muuta maksettavaa määrää vaan lainan pituutta, niin silloin myös lisälyhennykset muuttaa pituutta.
Jos on laina, jossa vastaavat muutokset ei muuta pituutta vaan kuukausittain maksettavaa erää, niin silloin myös lisälyhennykset ei muuta pituutta vaan maksettavaa erää.

 

[latzka]

Jos sen tekee muualta kuin OP:n verkkopankista, niin jää epäselväksi tulkitaanko se ylimääräiseksi lyhennykseksi vai ennakkolyhennykseksi (jälkimmäisiä ainakaan itseäni ei hirveästi kiinnosta tehdä).

OP:n tapauksessa lienee helpoin tehdä se mobiilisovelluksen kautta. Saat hyvin selkeästi kolme eri vaihtoehtoa (ylimääräinen lyhennys, ennakkolyhennys, maksusuunnitelman mukainen erä ennakkoon), jonka lisäksi tarvitsee naputella vain summa.

 

[Grez]

@latzka varmaan monellakin pankilla on mahdollista lyhentää verkko- tai mobiilipankeissaan lainoja. Kommentoin lähinnä tuota Ekaroksen viestiä että laina on ihan vaan normaali tili, johon voi tehdä ihan vaan normaalin tilisiirron.

 

[latzka]

@latzka varmaan monellakin pankilla on mahdollista lyhentää verkko- tai mobiilipankeissaan lainoja. Kommentoin lähinnä tuota Ekaroksen viestiä että laina on ihan vaan normaali tili, johon voi tehdä ihan vaan normaalin tilisiirron.

Juu, lähinnä ihmetytti koko keskustelu, jossa lainan lyhentely muualla kuin Nordealla olisi erityisen hankalaa, maksullista tai että se vaatisi jotain manuaalisten tilisiirtojen tekemistä ilman tietoa, että onko kyseessä millainen lyhennys. Eiköhän jokainen pankki tuon nykyään tarjoa ihan parillla klikkauksella normilainoihin ilman mitään aspakonsultointeja.

 

[vemkki]

Euribor 12 kk ottanut viime päivinä taas nousua:


Oma tarkistuspäivä lähenee eli jyrkkä lasku olisi toivottavaa. Nykyinen viitekorko 3,63 % eli tuohon nähden on laskua sentään luvassa.

Syynä on se, että Trumpin laukaisema kauppasota näyttää laantumisen merkkejä. Kuukauden päästä tilanne voi olla taas toinen...

 

[chrisekh]

Ma olen Dansken asunolainassa joku 10 vuotta edella maksusuunnitelmaa ja moneen vuoteen ei ole mennyt kuin korot automaattisesti tililta. Missaan kohtaa ei ole pankista kyselty mitaan.

 

[forerunner]

Ma olen Dansken asunolainassa joku 10 vuotta edella laskusuunnitelmaa ja moneen vuoteen ei ole mennyt kuin korot automaattisesti tililta. Missaan kohtaa ei ole pankista kyselty mitaan.

Tarkoittaako tuo, että korot juoksee samalla tavalla kuin ennenkin ja olet vaan maksanut lyhennyksiä etukäteen sen sijaan, että ylimääräiset lyhennykset olisivat lyhentäneet suoraan lainapääomaa?

 

[antti-x]

Tarkoittaako tuo, että korot juoksee samalla tavalla kuin ennenkin ja olet vaan maksanut lyhennyksiä etukäteen sen sijaan, että ylimääräiset lyhennykset olisivat lyhentäneet suoraan lainapääomaa?

Kyllähän se lainapääoma pienenee riippumatta siitä kummasta päästä sitä maksaa pois, eli vaikka viimeisen erän maksupäivä ei muutu jos maksaa lähimpänä olevia lyhennyksiä etukäteen vaikka 50 000 eurolla (ja lainaa on sitä enemmän) niin kyllä se pääoma josta korot lasketaan on heti sen 50 000€ pienempi.

Seuraavien erien maksaminen etukäteen on vain siitä kivempi kun ylimääräinen lyhennys lainan loppupäästä, että ei tosiaan ole pakko lyhentää esim. 10 vuoteen kuten tuossa chrisekhin tapauksessa, mikä tuo vapautta ja stressinsietokykyä talouteen.

 

[renee]

Tarkoittaako tuo, että korot juoksee samalla tavalla kuin ennenkin ja olet vaan maksanut lyhennyksiä etukäteen sen sijaan, että ylimääräiset lyhennykset olisivat lyhentäneet suoraan lainapääomaa?

Kyllä se taitaa aina mennä niin, että jos tekee lyhennyksen tavalla tai toisella (ylimääräinen lyhennys tai ennakkolyhennys), niin se vähentää lainapääomaa heti, eli korkoja ei tarvitse maksaa kuin olemassaolevasta pääomasta. Eihän siinä muuten oikeen mitään järkeä olisi.

 

[forerunner]

Kyllähän se lainapääoma pienenee riippumatta siitä kummasta päästä sitä maksaa pois, eli vaikka viimeisen erän maksupäivä ei muutu jos maksaa lähimpänä olevia lyhennyksiä etukäteen vaikka 50 000 eurolla (ja lainaa on sitä enemmän) niin kyllä se pääoma josta korot lasketaan on heti sen 50 000€ pienempi.

Seuraavien erien maksaminen etukäteen on vain siitä kivempi kun ylimääräinen lyhennys lainan loppupäästä, että ei tosiaan ole pakko lyhentää esim. 10 vuoteen kuten tuossa chrisekhin tapauksessa, mikä tuo vapautta ja stressinsietokykyä talouteen.

Kyllä se taitaa aina mennä niin, että jos tekee lyhennyksen tavalla tai toisella (ylimääräinen lyhennys tai ennakkolyhennys), niin se vähentää lainapääomaa heti, eli korkoja ei tarvitse maksaa kuin olemassaolevasta pääomasta. Eihän siinä muuten oikeen mitään järkeä olisi.

Okei, hyvä että menee niin.

Joskus oli autolainaa ja maksoin sen etukäteen pois niin etukäteislyhennys olisi siinä mennyt oletuksena niin, että olisin maksanut kuukausieriä ennakkoon eikä pääoma olisi lyhentynyt ollenkaan vaan korkoja olisi laskutettu lyhentämättömän pääoman mukaan, kun halusi lyhentää lainaa pääomasta niin piti täyttää jotkut paperit, onnistui kyllä helposti mutta jos ilmoittamatta olisi lyhentänyt niin olisi tullut kalliiksi.

 

[antti-x]

Okei, hyvä että menee niin.

Joskus oli autolainaa ja maksoin sen etukäteen pois niin etukäteislyhennys olisi siinä mennyt oletuksena niin, että olisin maksanut kuukausieriä ennakkoon eikä pääoma olisi lyhentynyt ollenkaan vaan korkoja olisi laskutettu lyhentämättömän pääoman mukaan, kun halusi lyhentää lainaa pääomasta niin piti täyttää jotkut paperit, onnistui kyllä helposti mutta jos ilmoittamatta olisi lyhentänyt niin olisi tullut kalliiksi.

Voi se toki joillakin pankeilla tai lainatyypeillä edelleen mennä eri tavalla. Jos on kiinteitä korkoja tms. sovittuna euriborien sijaan niin ylimääräinen lyhentäminen vapaasti miten sattuu saattaa hyvinkin olla rajoitetumpaa kaikilla pankeilla.

 

[renee]

Autolainat ovat yleensä kiinteäkorkoisia, niin niissä voi olla omia juttujaan.

 

[Mikkos]

Asuntolainassahan monet luulee että ylimääräiset lyhennykset muuttaa kuukausisummaa, mutta näinhän se ei taida olla. Käsittääkseni vain laina-aika lyhenee mutta se mitä kuussa maksat pysyy samana. Jos haluaa että laina-aika pysyy samana, mutta kuukausierät pienenee niin silloin on kysessä lainan uudelleen järjestely ja se yleensä maksaa. Korjatkaa jos olen väärässä. Tosin voi olla pankkikohtaistakin.

 

[Grez]

Asuntolainassahan monet luulee että ylimääräiset lyhennykset muuttaa kuukausisummaa, mutta näinhän se ei taida olla. Käsittääkseni vain laina-aika lyhenee mutta se mitä kuussa maksat pysyy samana. Jos haluaa että laina-aika pysyy samana, mutta kuukausierät pienenee niin silloin on kysessä lainan uudelleen järjestely ja se yleensä maksaa. Korjatkaa jos olen väärässä. Tosin voi olla pankkikohtaistakin.

Edit: Poistin virheellisen kommentin kun kerran pankit ei ilmeisesti noudatakaan yhtenäisiä systeemejä.

Eli riippuu ilmeisesti pankista, mutta ainakin Hypolla:

Jos se on perus annuiteettilaina, niin ylimääräiset lyhennykset nimenomaan pienentää kuukausisummaa, eli laina tulee samana kuukautena edelleen maksetuksi kuin alkuperinkin. (Paitsi jos lyhentää koko jäljellä olevan summan ja kertyneen koron, jolloin tietenkin laina päättyy heti)

Jos on tasalyhennys tai kiinteä tasaerä, niin silloin ylimääräinen lyhennys lyhentää lainan kestoa ja kiinteän tasaerän tapauksessa se pysyy samana tai tasalyhennyksen tapauksessa kuukausierä pienenee hieman, koska korko pienenee.

 

[Andan]

No jos se on perus annuiteettilaina, niin silloin ylimääräiset lyhennykset normaalisti nimenomaan pienentää kuukausisummaa, eli laina tulee samana kuukautena edelleen maksetuksi kuin alkuperinkin.

Jos on tasalyhennys tai kiinteä tasaerä, niin silloin ylimääräinen lyhennys normaalisti lyhentää lainan kestoa ja kiinteän tasaerän tapauksessa se pysyy samana tai tasalyhennyksen tapauksessa kuukausierä pienenee hieman, koska korko pienenee.

Olen siinä käsityksessä että valtaosa asuntolainoista on annuiteettilainoja, joten ei ole kyse siitä että "monet luulee" vaan "useimmilla niin tapahtuu".

Ja tosiaan eri tavallakin voi mennä, mutta sanoisin että kyse ei ole niinkään että "mikä pankki" vaan "mikä lainatyyppi".

Paitsi että ainakin Nordealla ylimääräiset lyhennykset normaaliin annuiteettilainaan lyhentävät laina-aikaa, ja näin on ollut ainakin yli 20 vuotta. Tästä on ollut täälläkin useampaan kertaan puhetta

 

[antti-x]

Toisaalta ennakkolyhennyksellä jos maksaa nyt ensin esim 20% lainasta, vaikka seuraavien 4 vuoden lyhennykset jos lainaa on tasalyhennyksellä 20v, niin sitten voi jatkaa itse lasketulla 20% pienemmällä lyhennyksellä kuukausittain jolloin voi maksaa lainan loppuajan kyllä sitä 20% pienempää lyhennystä. Vaatii vain sitä että itse maksaa sen lasketun lyhennyksen joka kuukausi.

 

[Grez]

Paitsi että ainakin Nordealla ylimääräiset lyhennykset normaaliin annuiteettilainaan lyhentävät laina-aikaa, ja näin on ollut ainakin yli 20 vuotta. Tästä on ollut täälläkin useampaan kertaan puhetta

Ok no olin sitten väärässä. Eli lainatyypin lisäksi pankki vaikuttaa. Ja toki varmasti on periaatteessa mahdollista että samassa pankissakin on useampaa käytäntöä.

 

[Andan]

Ok no olin sitten väärässä. Eli lainatyypin lisäksi pankki vaikuttaa. Ja toki varmasti on periaatteessa mahdollista että samassa pankissakin on useampaa käytäntöä.

Tuo annuiteetti on varmaan käytäntöjen kannalta kaikkein sekavin sen osalta miten se oikeasti käyttäytyy esim. ylimääräisen lyhennyksen kanssa ja kuinka huonosti sen käytännön käyttäytymisestä pankkien toimesta infotaan. Muistaakseni joku muukin pankki (pankit?) mainittiin täällä toimivan samalla tavalla kuin Nordea, mutta en muista varmasti. Nordean osalta on ollut 3 annuiteettilainaa yli 20 vuoden aikana ihan omakohtaisestikin, niin sen tiedän miten siellä menee

 

[FireCube]

Mihinkäs tämä perustuu? Kyllähän EKP osalta odotukset ovat, että kesäkuussa lasketellaan taas.

Se on jo hinnoiteltu euriborien sisään.

 

[latzka]

Se on jo hinnoiteltu euriborien sisään.

Osin on, osin ei. Odotukset ovat myös sen puolella, että syyskuussa lasketaan myös, jolloin ohjauskorko olisi 1,75 %. Siihen tällä hetkellä laskujen ennakoidaan loppuvan, mutta kaikki riippuu lopulta tilanteesta silloin muutaman kuukauden kuluttua. Tällä hetkellä hyvät syyt korkojen pitämiseksi yhtään liian kireällä ovat EU-alueen osalta aika vähissä.

 

[latzka]

Paitsi että ainakin Nordealla ylimääräiset lyhennykset normaaliin annuiteettilainaan lyhentävät laina-aikaa, ja näin on ollut ainakin yli 20 vuotta. Tästä on ollut täälläkin useampaan kertaan puhetta

OP puolestaan on toiminut siten, että maksusuunnitelma lasketaan uusiksi aina korontarkistuksessa.

Eli kun kesken vuotta tekee ylimääräisiä lyhennyksiä, putoaa maksusuunnitelmasta loppupäästä kuukausia pois eli laina-aika näyttäisi lyhentyvän. Korontarkistuksessa maksusuunnitelma kuitenkin lasketaan taas alkuperäisen laina-ajan mukaiseksi eli nuo pudonneet kuukaudet ilmestyvät takaisin maksusuunnitelmaan, mutta kuukausittainen maksuerä rysähtää pienemmäksi.

 

[kolistelija]

Osin on, osin ei. Odotukset ovat myös sen puolella, että syyskuussa lasketaan myös, jolloin ohjauskorko olisi 1,75 %. Siihen tällä hetkellä laskujen ennakoidaan loppuvan, mutta kaikki riippuu lopulta tilanteesta silloin muutaman kuukauden kuluttua. Tällä hetkellä hyvät syyt korkojen pitämiseksi yhtään liian kireällä ovat EU-alueen osalta aika vähissä.

Ja 12 kk euribor pyöri aikoinaan (ei nollakorkoaikaan) n. 0,2-0,25 % yli ohjauskoron, eli kyllä kai nuo laskut siinä on sisällä. Voi tippua 2 % paikkeille sillä ennustella, mutta ei enempää.

 

[latzka]

Ja 12 kk euribor pyöri aikoinaan (ei nollakorkoaikaan) n. 0,2-0,25 % yli ohjauskoron, eli kyllä kai nuo laskut siinä on sisällä. Voi tippua 2 % paikkeille sillä ennustella, mutta ei enempää.

Jos siihen haluaa uskoa, niin mikäpä siinä. Oudompana tosin pidin suositusta siirtyä 3 kk euriboriin nyt, kun korkojen laskut ovat väitetysti ohi.

 

[renee]

Jos siihen haluaa uskoa, niin mikäpä siinä. Oudompana tosin pidin suositusta siirtyä 3 kk euriboriin nyt, kun korkojen laskut ovat väitetysti ohi.

Idea on siinä, että 3kk korko on keskimäärin jotain 0,20-0,25 %-yks. alle 12kk koron "normaalioloissa", eli kun korot eivät voimakkaasti nouse tai laske.

 

[FireCube]

Jos siihen haluaa uskoa, niin mikäpä siinä. Oudompana tosin pidin suositusta siirtyä 3 kk euriboriin nyt, kun korkojen laskut ovat väitetysti ohi.

Joo kyllähän siihen olisi kannattanut vaihtaa n. 2 vuotta sitten. Jos ei ollut silloin mahdollista pankkien ahneuden vuoksi(marginaalin nosto 0,1-0,2%-yks), niin viimeistään nyt kannattaa tehdä se (sain 200€llä ja pitää marginaalin)

 

[latzka]

Idea on siinä, että 3kk korko on keskimäärin jotain 0,20-0,25 %-yks. alle 12kk koron "normaalioloissa", eli kun korot eivät voimakkaasti nouse tai laske.

Juu, lähinnä kyse on siitä, että historiallisesti nuo korot eivät nollakorkopätkää vaille ole kovin pitkiä pätkiä vetäneet vaakasuoraan. Jos näkemys on, että alas korot eivät ainakaan mene, niin 3 kk tarjoaa lyhyellä tähtäimellä lähinnä pikkuvoittoja tai isompaa tappiota. Mutta selitys tuolle suositukselle jo tulikin.

 

[kolistelija]

Juu, lähinnä kyse on siitä, että historiallisesti nuo korot eivät nollakorkopätkää vaille ole kovin pitkiä pätkiä vetäneet vaakasuoraan. Jos näkemys on, että alas korot eivät ainakaan mene, niin 3 kk tarjoaa lyhyellä tähtäimellä lähinnä pikkuvoittoja tai isompaa tappiota. Mutta selitys tuolle suositukselle jo tulikin.

On 3 kk euribor siitä huolimatta historiallisesti keskimäärin n. 0,25 % matalempi. Eli jos ei aio veivata korkoja eestaas suhdanteiden mukaan on vaihto ihan järkevää koska tahansa jos se vaan onnistuu halvalla.

 

[latzka]

On 3 kk euribor siitä huolimatta historiallisesti keskimäärin n. 0,25 % matalempi. Eli jos ei aio veivata korkoja eestaas suhdanteiden mukaan on vaihto ihan järkevää koska tahansa jos se vaan onnistuu halvalla.

Vertailu eri aikaväleillä pitäisi vaan tehdä sitomalla se korontarkistuspäivä johonkin ja laskeskella sitten todellinen säästö. Vitsi on vähän siinä, että esimerkiksi vasta nähty korkopiikki voi helposti pyyhkäistä lyhyellä korolla saavutetut vuosien säästöt muutamissa kuukausissa ja säästöä alkaa tulla vasta sitten korkojen kääntyessä jälleen laskuun.

En tiedä nykyhetkestä, mutta aiemmin tuota kannattavuutta söi lisäksi lyhyemmän koron kylkeen lyöty korkeampi marginaali ja liekö mahdolliset suojauksetkaan samanhintaisia kuin pitkälle korolle.

 

[kolistelija]

Vertailu eri aikaväleillä pitäisi vaan tehdä sitomalla se korontarkistuspäivä johonkin ja laskeskella sitten todellinen säästö. Vitsi on vähän siinä, että esimerkiksi vasta nähty korkopiikki voi helposti pyyhkäistä lyhyellä korolla saavutetut vuosien säästöt muutamissa kuukausissa ja säästöä alkaa tulla vasta sitten korkojen kääntyessä jälleen laskuun.

En tiedä nykyhetkestä, mutta aiemmin tuota kannattavuutta söi lisäksi lyhyemmän koron kylkeen helposti lyöty korkeampi marginaali ja liekö mahdolliset suojauksetkaan samanhintaisia kuin pitkälle korolle.

Tuurilla voi tottakai osua hyvään hetkeen korontarkistuksessa. Toisaalta huonolla tuurilla saa lyhyen huipun kohdalle 12 kk euribor in tarkistuksen. Keskiarvona se 3kk on joka tapauksessa halvempi ellei vaihtele edestakaisin.

 

[latzka]

Tuurilla voi tottakai osua hyvään hetkeen korontarkistuksessa. Toisaalta huonolla tuurilla saa lyhyen huipun kohdalle 12 kk euribor in tarkistuksen. Keskiarvona se 3kk on joka tapauksessa halvempi ellei vaihtele edestakaisin.

Juu, mutta keskimäärin 0,25 % menee mielestäni optimismin puolelle, jos tuota lähtee laskemaan yhtään pidemmälle. Jos tuolla siis tarkoitettiin koko laina-aikaa. Tuossa joku vahvasti lyhyemmän koron puolesta liputtava juttu, jossa historialliseksi eroksi arvioidaan 0,05-0,12 % ja esimerkkilaskelmissa lyhyen koron tuoma säästö 25v/200te lainalla ääripäille 1309-3150 euroa:

Suomalaiset valitsevat väärän euriborin asuntolainakoroksi - Omavaraisuushaaste

Perinteisesti sääntö viitekoron valitsemiseen mihin tahansa lainaan, jonka otat on yksinkertainen - ota mahdollisimman lyhyt viitekorko, sitä edullisemmaksi se tulee. Tähän ei ole poikkeuksia. Tämä viisaus ei ole kuitenkaan jostain syystä kantautunut vieläkään suomalaisten korviin. Sillä...

www.omavaraisuushaaste.com

Korkoa vaihtava toki saa jonkun ylimääräisen palvelumaksun vielä vähentää tuosta. Aika tymäkällä lainasummallakin säästön vuodessa voi odottaa jäävän muutamista kympeistä reiluun sataseen.

 

[PalleX]

Just nostin 230k Nordealta 0.39 marginaalilla, eb 6kk. Mietin kolmosta mutta kun tää maailmantalous on mitä on niin keskeltä eb6 tuntui hyvältä kompromissilta. Ei oikein muutaman pankin kilpailutuksella suuria eroja löytänyt. Lainannostokulut 100e + muu sälä joku 300 osakekirjojen digitalisoinnista jne.

Sai tuohon neuvoteltua vielä ilmaisen lisälainan käsittelykulut tontin osuuden ostamista varten syksymmällä.

 

[SKYTRiXSHA]

Tässä mietinnässä olisi oman asunnon osto, kuitenkin vuokrakulut on mitä on ja oma pinkka about kondiksessa.
OP omana pankkina ollut jo kohta kymmnen vuotta, joten aloin sieltä ensimmäisenä lainatarjousta hakemaan. Ehkä eniten kummastutti tuossa alustavassa tarjouksessa tuo 600€ lainannostokulut ja liekkö siihen tulee vielä jotain päälle. Tosin voi olla että tuokin summa laskee kun sen "oikean" tarjouksen tekevät.

Onko suosituksia mistä muista pankeista kannattaa tarjousta ottaa ennen kun tuon OP:n lukitsee vaihtoehdoksi?

 

[kjns]

Onko suosituksia mistä muista pankeista kannattaa tarjousta ottaa ennen kun tuon OP:n lukitsee vaihtoehdoksi?

Kyllähän ne yleensä kannattaa about kaikki isot pankit ainakin kilpailuttaa, eli pyydä nyt dansken, nordean ja vaikka s-pankin tarjoukset vielä päälle niin saat vertailudataa. Nostokulua aika usein tarjotaan asiakkaalle ja siitä voi päästä eroon, tai saada ainakin pienemmäksi, toki asiakkaasta riippuu sekin...

 

[SKYTRiXSHA]

Kyllähän ne yleensä kannattaa about kaikki isot pankit ainakin kilpailuttaa, eli pyydä nyt dansken, nordean ja vaikka s-pankin tarjoukset vielä päälle niin saat vertailudataa. Nostokulua aika usein tarjotaan asiakkaalle ja siitä voi päästä eroon, tai saada ainakin pienemmäksi, toki asiakkaasta riippuu sekin...

OP olisi itselle helpoin jos saisi tuotto-osuuden konvertoitua käsirahaksi lainaan, mutta laitan s-pankkiin hakemuksen myös.
Nordean ja Dansken pankkipalvelut omasta mielestä aika ysärille jääneet niin ne ei oikein käytettävyyden suhteen kiinnostaisi mutta kaipa niillekin pitäisi tarjoukset laittaa hakuun.

Ongelmanahan tässä on että esim. S-Pankille pitää täyttää jo kohteen tiedot valmiiksi, itsellä kohde nyt ei vielä oikein ole varma mikä olisi juuri se asunto itselle joten varmaan nappaan tosta potentiaalisimman ja täytän sen tiedot tuonne.
^ Nvm, olen vain sokea.

 

[Kvarkki]

Millois olet mahtanut viimeksi käyttää Nordean palveluita, jos tuollainen mielikuva on? Pääasiassa paskan lainoihin liittyvän asiakaspalvelun ja muutosten kömpelyyden takia lähdin OP:lta, mutta en kyllä todellakaan jäänyt kaipaamaan OP:n it-palveluita. Ainakin 2018 versio oli todella vanhanaikainen ja kömpelö. Danskesta ei suoraa käyttökokemusta, mutta s-pankilla on edelleen ylivertaisen huono verkkopankki niin netissä kuin mobiilissa.

 

[SKYTRiXSHA]

Millois olet mahtanut viimeksi käyttää Nordean palveluita, jos tuollainen mielikuva on? Pääasiassa paskan lainoihin liittyvän asiakaspalvelun ja muutosten kömpelyyden takia lähdin OP:lta, mutta en kyllä todellakaan jäänyt kaipaamaan OP:n it-palveluita. Ainakin 2018 versio oli todella vanhanaikainen ja kömpelö. Danskesta ei suoraa käyttökokemusta, mutta s-pankilla on edelleen ylivertaisen huono verkkopankki niin netissä kuin mobiilissa.

Joskus 2018 nurkilla tms, OP:lla on itsellä toiminut kaikki moitteetta iät ja ajat. Ainakin oman kokemuksen mukaan OP:n verkkopankkipalvelut ovat toimineet moitteetta ja asiakaspalvelu myös, en tiedä vaikuttaako oman osuuspankin lokaatio asiaan sitten.
S-Pankin verkkopankki on ihan paska vaikken ole edes sinne asti päässyt (avaa tilit, älä saa salasanaa, älä jaksa ikinä mennä prismaan asti asiaa hoitamaan. Ainakin bonukset menevät jonnekin ja siellä on jokin pesämuna odottamassa sitten joskus )

 

[Eldmor]

Joskus 2018 nurkilla tms, OP:lla on itsellä toiminut kaikki moitteetta iät ja ajat. Ainakin oman kokemuksen mukaan OP:n verkkopankkipalvelut ovat toimineet moitteetta ja asiakaspalvelu myös, en tiedä vaikuttaako oman osuuspankin lokaatio asiaan sitten.
S-Pankin verkkopankki on ihan paska vaikken ole edes sinne asti päässyt (avaa tilit, älä saa salasanaa, älä jaksa ikinä mennä prismaan asti asiaa hoitamaan. Ainakin bonukset menevät jonnekin ja siellä on jokin pesämuna odottamassa sitten joskus )

No ilmankos, paljon on ehtinyt tapahtua seitsemässä vuodessa. Nordean pankkipalvelut (niin selain- kuin mobiiliversiot) ovat nykyään sieltä parhaasta päästä.

 

[antti-x]

Ei ole kokemusta muista mutta OPn mobiili ja verkko ovat nykyään tosi paljon paremmat kuin pari vuotta sitten. Pohjola vakuutusten integraatio on muuhun nähden aika heikkoa mutta muu toimii hienosti.

 

[samsungaaja]

Mikä siinä S-pankin verkkopankissa on ongelmana? Itsellä oli asuntolaina S-pankista ja ei mitään ongelmia verkkopankin kanssa tai muutenkaan. En tosin "säätänyt" mitään sen lainan aikana muuta kuin maksoin etuajassa lainan pois eikä siinäkään ollut mitään ongelmaa.

 

[_pete_]

Lainojen kilpailuttaminen on harrastus, joka kuitenkin tuottaa. Itse olen 4 kertaa saanut paremman tarjouksen seuraavaan lainaan kilpailuttamalla välillä OP ja Nordea. Joka kerta kannatti vaihtaa! Viidennellä lisäsin Säästöpankin ja Dansken ja molemmat päihittivät noi ensinmainitut. Sekä asiakaspalvelussa, marginaalissa, että lainan perustamiskuluissa.
Danskeen siirtyi nyt vanhatkin lainat, mutta en ole itse yhteensopiva heidän puhelinsovelluksensa kanssa. Käytänkin Danskea ainoastaan lainojen lyhentämiseen, rinnalla päivittäisasoiden hoitamiseen käytössä edelleen sekä OP, että Nordea. Molempien sovellukset ovat minun makuuni.
Ja se lainojen kilpailuttaminen vaatii sen verran intoa, että jaksaa niitä vedättää kilpailijoiden tarjouksilla, jopa useamman kierroksen.

 

[Kvarkki]

Mikä siinä S-pankin verkkopankissa on ongelmana? Itsellä oli asuntolaina S-pankista ja ei mitään ongelmia verkkopankin kanssa tai muutenkaan. En tosin "säätänyt" mitään sen lainan aikana muuta kuin maksoin etuajassa lainan pois eikä siinäkään ollut mitään ongelmaa.

Minusta ne vaan larppaa sitä pankkiä, koko homma jotenkin jälkijättöinen kaiken muun asiakasomistajapaskan rinnalla. Hidas ja tökkivä, tunnistautumistapa (muihin 3. osapuolen palveluihin) suorastaan raivostuttavan typerä/työläs. Auttais varmaan paljon, jos ne tekisivät asiakasomistaja/ABC yms. kaupallisista jutuista oman appinsa ja pankille olisi selkeästi oma. Mut lienee turha toivo, kun koko pankkihomma on pelkkää puuhastelua varsinaisen bisneksen lomassa. Laina-asioissa vielä suurempi syy välttää niitä on kyllä täysin luokattomalla tasolla oleva palvelutaso/osaaminen asiakaspalvelussa. Kaupan kassat larppaa pankkihenkilöä.

 

[_Tee]

Minusta ne vaan larppaa sitä pankkiä, koko homma jotenkin jälkijättöinen kaiken muun asiakasomistajapaskan rinnalla. Hidas ja tökkivä, tunnistautumistapa (muihin 3. osapuolen palveluihin) suorastaan raivostuttavan typerä/työläs. Auttais varmaan paljon, jos ne tekisivät asiakasomistaja/ABC yms. kaupallisista jutuista oman appinsa ja pankille olisi selkeästi oma. Mut lienee turha toivo, kun koko pankkihomma on pelkkää puuhastelua varsinaisen bisneksen lomassa. Laina-asioissa vielä suurempi syy välttää niitä on kyllä täysin luokattomalla tasolla oleva palvelutaso/osaaminen asiakaspalvelussa. Kaupan kassat larppaa pankkihenkilöä.

Ei ole kyllä kokemusta kaikkien pankkien mobiilista, mutta mielestäni S-pankin tunnistautuminen on hyvin helppo. Sormenjälki tai pin-koodi.
Siinä olen kyllä samaa mieltä että se asiakasomistajamainostus on ärsyttävää. Mutta ei vielä siinä mitassa, että viitsisin pankkia vaihtaa. Asiakkuuteni on Lähitapiolan peruja.

 

[Mikkos]

Ei ole kyllä kokemusta kaikkien pankkien mobiilista, mutta mielestäni S-pankin tunnistautuminen on hyvin helppo. Sormenjälki tai pin-koodi.
Siinä olen kyllä samaa mieltä että se asiakasomistajamainostus on ärsyttävää. Mutta ei vielä siinä mitassa, että viitsisin pankkia vaihtaa. Asiakkuuteni on Lähitapiolan peruja.

Pieni mutta ärsyttävä ominaisuus S-pankissa on esmes Nordeaan että se ei osaa kunnolla sammuttaa itseään taustalla kun lopettaa. Eli kun tulet pois Nordeasta (ei uloskirjaamalla) ja tunnin päästä menet uudelleen niin tulee että Sinut on kirjattu automaattisesti ulos ja kirjaudu uudelleen ja se on siinä,
Mutta ääspankissa jos tekee saman ja tunnin päästä yrittää uudelleen niin se yritää ladata tietoja monta sekuntia taustalla se päänäkymä kun kirjannut sisään, tosin tyhjänä, mutta nopeinta on avata sovelluslista ja sammuttaa se ja avata uudelleen ja kirjautua sisään. Pieni mutta ärsyttävä vika.

 

[samsungaaja]

Minusta ne vaan larppaa sitä pankkiä

Ihan hyvin minusta "larppaavat" pankkia ilmaisine pankkitunnuksineen ja kk- sekä vuosimaksuttomalla visalla ym. tavan (ei vain jättilaina/sijoitus-) asiakkaille.

Hidas ja tökkivä, tunnistautumistapa (muihin 3. osapuolen palveluihin)

Ilmeisesti tarkoitat mobiilia? Itse en käytä, ihan on onnistunut tunnistaumiset ongelmitta pöytäkoneella. Voi tietysti olla että nuo on muilla pankeilla toteutettu jotenkin paremmin.

Auttais varmaan paljon, jos ne tekisivät asiakasomistaja/ABC yms. kaupallisista jutuista oman appinsa ja pankille olisi selkeästi oma.

Ok, ymmärrän että kännykällä voi häiritä esim. jos koko ruudun valtaa joku mainosjuttu kun on tarkoitus hoitaa pankkiasioita. Pöytäkoneella kun kirjaudun pankin sivuilla, on siinäkin jotain mainosta mutta ei nyt niin häiritsevästi omaan makuuni etten saisi asiointia hoidettua suit sait.

Mut lienee turha toivo, kun koko pankkihomma on pelkkää puuhastelua varsinaisen bisneksen lomassa.

Toisaalta jollekin voi olla näppäräkin jos joka tapauksessa keskittää ostoksia S-ryhmään, hoitaa pankkiasiat siinä sivussa tms.

Laina-asioissa vielä suurempi syy välttää niitä on kyllä täysin luokattomalla tasolla oleva palvelutaso/osaaminen asiakaspalvelussa. Kaupan kassat larppaa pankkihenkilöä.

Itsellä ei mitään ongelmia laina-asioissa tai jos oli jotain askarruttavaa niin sain vastauksen esim. sähköpostilla. Mitä palvelua sitten halusit heiltä mitä "kaupan kassat" eivät osanneet antaa?

 

[Kvarkki]

Ei ole kyllä kokemusta kaikkien pankkien mobiilista, mutta mielestäni S-pankin tunnistautuminen on hyvin helppo. Sormenjälki tai pin-koodi.
Siinä olen kyllä samaa mieltä että se asiakasomistajamainostus on ärsyttävää. Mutta ei vielä siinä mitassa, että viitsisin pankkia vaihtaa. Asiakkuuteni on Lähitapiolan peruja.

Tarkoitan sitä, kun menet vaikka verottajan sivulle ja tunnistaudut. Rautakankikin on notkea s-pankin paskaan nähden. Ja softa saatanan hidas kaupan päälle.

 

[ghc]

Avaa S-appi sormenjäljellä - lue QR-koodi - osoita kameraa etäisesti näyttöä kohti - anna sormenjälki uudestaan - valmis. Kestää max 3 sekuntia, josta QR:n lukeminen 0,1 sekuntia ja toimii joka kerta. Ei tarvitse näpytellä salasanoja tai tunnuksia. Mutta jännästi on eri kokemuksia, ehkä eri laitteilla on erilaista.

Eikä niitä laina-asioita tarvitse prisman kassalla hoitaa. Esim. euribor-muutokset ja sellaiset harvinaisemmat asiat hoituvat ihan viestillä (ei muuten vaikuta S-pankissa marginaaliin, kertamaksun se maksaa, lähtökohtaisesti 200€).

Kuitenkin, verkkopankkien ja pankkiapplikaatioiden toimimisen ja toimimattomuuden arviointiin lienee muitakin threadeja.

 

[_Tee]

Tarkoitan sitä, kun menet vaikka verottajan sivulle ja tunnistaudut. Rautakankikin on notkea s-pankin paskaan nähden. Ja softa saatanan hidas kaupan päälle.

Mieluusti lukisin millä tavalla muiden pankkien on notkeampi?