Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Ad_Astra]

Liittyy kevyesti, mutta just katselin tuossa kun lapsuuden kämppä myynnissä. Neljän asunnon pienkerrostalo keskellä kaupunkia. 95m2 ja hinta 395000€. Ei sama asunto missä asuttiin vaan viereinen. Tulipa kysyttyä vanhemmilta onko mitään muistikuvaa paljon maksoivat tuosta tuolloin (1984 about). 190000mk. Tuolloin vanhempieni bruttotulot oli joku 12000mk/kk/nuppi. Kämpän hinta siis noin 8kk talouden bruttotulot.

Älytöntä.

 

[Ad_Astra]

EDIT: Tuplat

 

[antti-x]

Liittyy kevyesti, mutta just katselin tuossa kun lapsuuden kämppä myynnissä. Neljän asunnon pienkerrostalo keskellä kaupunkia. 95m2 ja hinta 395000€. Ei sama asunto missä asuttiin vaan viereinen. Tulipa kysyttyä vanhemmilta onko mitään muistikuvaa paljon maksoivat tuosta tuolloin (1984 about). 190000mk. Tuolloin vanhempieni bruttotulot oli joku 12000mk/kk/nuppi. Kämpän hinta siis noin 8kk talouden bruttotulot.

Älytöntä.

Jos hinta olisi noussut normaalin inflaation mukaisesti niin hinta olisi 75 tonnia eli hinta on noussut viisinkertaisesti rahanarvon muutokseen nähden. Toki hinnat ovat erityisesti nousseet kasvukeskusten parhailla paikoilla mutta onhan se ollut tiedossa että erityisesti asuminen on kallistunut koko EU-ajan ja siihen mennyt EU-aikana valtaosa tulojen kasvusta keskiluokalla. Ei tosiaan 80-luvulla ollut ongelma ostaa tai rakentaa kahden ihmisen tuloilla asuntoa/taloa, eikä se ollut kovin iso ongelma edes 2000-luvun alussa. 2010 saattoi vielä omatoimirakentaja halvimmillaan (toki sitten aika halvoilla ratkaisuilla ja jotain itse tehden) rakentaa 1000€/m2 omakotitalon. Nyt se on yhtäkkiä 2000€ niillä halvoilla ratkaisuilla ja 3000€ jos haluaa vähän hienompaa. Edit: nämä hinnat siis ilman tonttia ja itse osallistuen

 

[Boulder]

Ostettiin kiinteistö vuonna 2008 hintaan 202 000 euroa, pyynti oli muistaakseni 210 000. Kysyin kauppojen jälkeen myyjältä, minkä verran rakentaminen + tontti oli maksanut yhteensä v. 1979-80 ja arvio oli, että noin 300 tuhatta markkaa. Inflaatiolaskurin mukaan arvo olisi ollut vuonna 2008 noin 134 000 euroa eli sellaiset 50% hyvää päälle. Ei kuulosta ihan pahimmalta nousulta, mutta onhan tuossakin paljon rahaa.

 

[latzka]

Liittyy kevyesti, mutta just katselin tuossa kun lapsuuden kämppä myynnissä. Neljän asunnon pienkerrostalo keskellä kaupunkia. 95m2 ja hinta 395000€. Ei sama asunto missä asuttiin vaan viereinen. Tulipa kysyttyä vanhemmilta onko mitään muistikuvaa paljon maksoivat tuosta tuolloin (1984 about). 190000mk. Tuolloin vanhempieni bruttotulot oli joku 12000mk/kk/nuppi. Kämpän hinta siis noin 8kk talouden bruttotulot.

Älytöntä.

Halpaa toki, mutta on nuo tulotkin kovat tuohon ajankohtaan. Esimerkiksi ylempänä toimihenkilönä toimineen naisen kuukausikeskiansio vuonna 1984 oli Tilastokeskuksen mukaan n. 7500 mk/kk. Miehillä noin kymppitonnin. Erilaisissa johtotehtävissä pääsi tuohon 12 tonniin tai yli. Toki palkat nousi 80-luvulla suhisten.

 

[Andan]

2000-luvun alussakin oli tosiaan aika haipakkaa vielä. 90-luvun lopulla rakennettu ~90m2 rivaripätkä alunperin 600 000mk, osto 2003 ~150ke ja myynti 2007 ~200ke. Näytti olevan pari vuotta sitten myyty samasta taloyhtiöstä samanlainen asunto pyynnillä ~240ke, tosin tiedä sitten millä toteutunut.

 

[Ad_Astra]

Halpaa toki, mutta on nuo tulotkin kovat tuohon ajankohtaan. Esimerkiksi ylempänä toimihenkilönä toimineen naisen kuukausikeskiansio vuonna oli Tilastokeskuksen mukaan n. 7500 mk/kk. Miehillä noin kymppitonnin. Erilaisisa johtotehtävissä pääsi tuohon 12 tonniin tai yli.

No joo. No vaikka se palkka olisi ollut sen 8000mk/kk, niin silti kämpän hinta 12kk bruttotulot.

Jossain tapauksissa kämpän hinta siis mk -> € ja kuukaudet vuosiksi

 

[Taneli-]

Jos hinta olisi noussut normaalin inflaation mukaisesti niin hinta olisi 75 tonnia eli hinta on noussut viisinkertaisesti rahanarvon muutokseen nähden.

Eihän mikään hinta ole käsittääkseni toiminut noin paitsi ehkä alkoholi (pullo koskenkorvaa 72½mk)?

Eli jos sai 10mk 5 litraa täysmehua (omena, appelsiini, mandariini, päärynä, ananas) niin nyt jos katsoo että 2€ maksaa helposti joku litran täysmehu siitä tulee 10€ eli 60mk. Se menee siis ehkä "lähelle".

Samaten moni muistisääntönä toiminut "Liha on halpaa jos sen saa alle 20mk /kg ja juusto on halpaa jos sen saa alle 40mk /kg = eli jos saat lihaa alle 3½€ x 5 = 17,5€/kg tai juustoa alle 35€/kg..." kyllä edelleen toimii jos miettii että pitäisi maksaa 5 kertaa sen mitä silloin.

Jos ylöjärveltä sai eurolla m2 maata kunhan lupasi rakentaa siihen 10v sisällä asuntoa niin nyt ei todellakaan saa alle eurolla m2 maata ylöjärven alueelta vaikka lupaisi samantien aloittaa rakentamisen.

Jos Pispalanharjulta (Tampere) myytiin yksiö tontteineen 100 000mk niin nyt ei saa alle 100 000€ (eli 600 000mk, jolloin hinta olisi kuusinkertaistunut eikä 5x) omakotitaloa tontteineen...

Jos sai parhaan mahdollisen tietokoneen oheislaitteineen (120MHz pentium) 15 000mk sisältäen matriisi tulostinta, suurinta monitoria mitä myytiin, 2x diskettiasemaa ja jopa 4x CD-aseman niin en uskalla edes arvata mitä maksaisi nykyisin paras mahdollinen kuluttajan ostettavissa oleva PC kaikilla mahdollisilla oheislaitteilla...

 

[Ogram]

Ostettiin kiinteistö vuonna 2008 hintaan 202 000 euroa, pyynti oli muistaakseni 210 000. Kysyin kauppojen jälkeen myyjältä, minkä verran rakentaminen + tontti oli maksanut yhteensä v. 1979-80 ja arvio oli, että noin 300 tuhatta markkaa. Inflaatiolaskurin mukaan arvo olisi ollut vuonna 2008 noin 134 000 euroa eli sellaiset 50% hyvää päälle. Ei kuulosta ihan pahimmalta nousulta, mutta onhan tuossakin paljon rahaa.

Jos tuosta 300 tonnin ostohinnasta on vaikka otettu velkaa 200 tonnia 15v maksuajalle niin silloin asunnon kokonaiskustannus on ollut 487 tonnia. 100 tonnia omaa rahaa + 200 tonnia velkaa + 187 tonnia korkoja tasaerälyhennyksellä ja ~10% korkokannalla. Tuota voisi alkaa laskeskelemaan tarkemmin auki inflaatiovaikutuksen ja korkojen vähennysoikeuden kanssa mutta todennäköisesti alkuperäiset omistajat ovat kaiken kaikkiaan maksaneet asunnosta lähelle tuon 2008 myyntihinnan verran.

Korkoja arvioitu raakasti Korkolaskuri avulla.

 

[breez]

--tuplat

 

[perato]

Joo ja ei tule unohtaa että siihen asuntoon on todennäköisesti käytetty melko paljon rahaa että sen arvo on edes jonkin verran pysynyt. Tuli juuri itse ostettua elämäni ensimmäinen asunto(rivariosake), mahdollisesti jopa "ylihintaan" koska kysyntä perheasunnoille on kova. Ajattelin kuitenkin alkaa pitää lukua, että mites paljon tohon nyt sit palaa rahaa kaikkinensa vuosien aikana niin vastikkeiden, lainojen, remppalainojen yms. muodossa. Ei ole odotusta että tosta plussalle pääsee, mutta se on oma koti niin ei sillä niin merkitystä, osakkeillä se elämän tuotto tehdään sit.

 

[Seese]

Joo ja ei tule unohtaa että siihen asuntoon on todennäköisesti käytetty melko paljon rahaa että sen arvo on edes jonkin verran pysynyt. Tuli juuri itse ostettua elämäni ensimmäinen asunto(rivariosake), mahdollisesti jopa "ylihintaan" koska kysyntä perheasunnoille on kova. Ajattelin kuitenkin alkaa pitää lukua, että mites paljon tohon nyt sit palaa rahaa kaikkinensa vuosien aikana niin vastikkeiden, lainojen, remppalainojen yms. muodossa. Ei ole odotusta että tosta plussalle pääsee, mutta se on oma koti niin ei sillä niin merkitystä, osakkeillä se elämän tuotto tehdään sit.

Jos edes omilleen pääsee asunnolla, niin onhan sekin tällä hetkellä tuottoisampaa kuin joku SP500 indeksi 2021 huippujen jälkeen.

 

[perato]

Jos edes omilleen pääsee asunnolla, niin onhan sekin tällä hetkellä tuottoisampaa kuin joku SP500 indeksi 2021 huippujen jälkeen.

No eipä noita indeksejä ja asuntoja kannata kauheena kahen vuoden syklillä mietiskellä.

 

[elmo]

Jos edes omilleen pääsee asunnolla, niin onhan sekin tällä hetkellä tuottoisampaa kuin joku SP500 indeksi 2021 huippujen jälkeen.

Samalla periaatteella 2021 ostettu asunto niin ei taida paljon saada omiaan pois.

 

[breez]

Minulla on pankista 30t laina asuntoa varten.

Maksoin asunnosta 30t (myyntihinta)
Asunnon velkaosuus 60t
Velaton hinta 90t

Tuossahan on 100 % lainoitusasteella velkaa sijoitusasuntoon? Mitä muita vakuuksia lainalle on asunto-osakkeen lisäksi?

 

[Taneli-]

Joo ja ei tule unohtaa että siihen asuntoon on todennäköisesti käytetty melko paljon rahaa että sen arvo on edes jonkin verran pysynyt. Tuli juuri itse ostettua elämäni ensimmäinen asunto(rivariosake), mahdollisesti jopa "ylihintaan" koska kysyntä perheasunnoille on kova. Ajattelin kuitenkin alkaa pitää lukua, että mites paljon tohon nyt sit palaa rahaa kaikkinensa vuosien aikana niin vastikkeiden, lainojen, remppalainojen yms. muodossa. Ei ole odotusta että tosta plussalle pääsee, mutta se on oma koti niin ei sillä niin merkitystä, osakkeillä se elämän tuotto tehdään sit.

Toisaalta tuossa olisi hyvä laskea myös paljonko suunnilleen vastaavassa maksaisit jos olisit siellä vuokralla. Eli vuokra, sähköt jne.
Moni kun kertoo onnellisesti miten se asunnon hinta kannattaisi mieluummin sijoittaa unohtaa että sitä asuntolainaa ei saisi sijoituslainaksi (en nyt tarkoita sinua tällä puheen osalla) ja että se asuminenkin maksaa joten jos ei asu vanhempiensa luona ne asumismenot täytyisi kuitenkin maksaa eikä vuokra-asunnosta saa sitten muuttaessa mitään käteen.

Ideaali tilanne olisi tietysti jos onnistuu löytämään sellaisen asunnon että vastike + sähköt & muut juoksevat kulut + lainan lyhennykset & korot olisivat suunnilleen sama tai jopa hieman alle kuin vuokralla asuen + sähköt & muut juoksevat kulut. Koska tämä tarkoittaa sitä että sitten kun joskus on sen kämpän saanut maksettua pitäisi tulojen olla plussan puolella ja viimeistään kun sitä asuntoa alkaa myymään siitä jotain edes saisi voittoa.

 

[draco76]

Toisaalta tuossa olisi hyvä laskea myös paljonko suunnilleen vastaavassa maksaisit jos olisit siellä vuokralla. Eli vuokra, sähköt jne.
Moni kun kertoo onnellisesti miten se asunnon hinta kannattaisi mieluummin sijoittaa unohtaa että sitä asuntolainaa ei saisi sijoituslainaksi (en nyt tarkoita sinua tällä puheen osalla) ja että se asuminenkin maksaa joten jos ei asu vanhempiensa luona ne asumismenot täytyisi kuitenkin maksaa eikä vuokra-asunnosta saa sitten muuttaessa mitään käteen.

Ideaali tilanne olisi tietysti jos onnistuu löytämään sellaisen asunnon että vastike + sähköt & muut juoksevat kulut + lainan lyhennykset & korot olisivat suunnilleen sama tai jopa hieman alle kuin vuokralla asuen + sähköt & muut juoksevat kulut. Koska tämä tarkoittaa sitä että sitten kun joskus on sen kämpän saanut maksettua pitäisi tulojen olla plussan puolella ja viimeistään kun sitä asuntoa alkaa myymään siitä jotain edes saisi voittoa.

Ei kai omistusasunnon tarvitse olla kuin halvempi ilman lyhennyksiä muitta lisättynä sijoitetun pääoman tuotolla erotuksen suhteen? Silloin se menee samaan. Tosin arvonnousu ja remontit sekoittavat pakkaa jos ne eivät ole samansuuruiset.

Eli jos vuokra olisi 1000e ja ja omistusasumisen kulut olisi 800e + lyhennys 400e, niin omistus olisi yhä parempi. Et kuitenkaan saa tuolle 400e niin hyvää tuottoa.

 

[kilroy1]

No joo. No vaikka se palkka olisi ollut sen 8000mk/kk, niin silti kämpän hinta 12kk bruttotulot.

Jossain tapauksissa kämpän hinta siis mk -> € ja kuukaudet vuosiksi

Hyväpalkkasessa duunissa ovat olleet.. normaali työmiehen palkka oli 1984 keskimäärin 5360,-/kk kun tänä päivänä se on 2760€/kk..nuo löytyy ihan Suomen Pankin rahanarvolaskurista..

Toki monin paikoin (varsinkin kasvukeskuksissa) asuntojen hinnat ovat nousseet reilusti inflaatiota nopeammin.. mutta syrjäseuduilla kehitys ollut päinvastainen.

 

[perato]

Toisaalta tuossa olisi hyvä laskea myös paljonko suunnilleen vastaavassa maksaisit jos olisit siellä vuokralla. Eli vuokra, sähköt jne.
Moni kun kertoo onnellisesti miten se asunnon hinta kannattaisi mieluummin sijoittaa unohtaa että sitä asuntolainaa ei saisi sijoituslainaksi (en nyt tarkoita sinua tällä puheen osalla) ja että se asuminenkin maksaa joten jos ei asu vanhempiensa luona ne asumismenot täytyisi kuitenkin maksaa eikä vuokra-asunnosta saa sitten muuttaessa mitään käteen.

Ideaali tilanne olisi tietysti jos onnistuu löytämään sellaisen asunnon että vastike + sähköt & muut juoksevat kulut + lainan lyhennykset & korot olisivat suunnilleen sama tai jopa hieman alle kuin vuokralla asuen + sähköt & muut juoksevat kulut. Koska tämä tarkoittaa sitä että sitten kun joskus on sen kämpän saanut maksettua pitäisi tulojen olla plussan puolella ja viimeistään kun sitä asuntoa alkaa myymään siitä jotain edes saisi voittoa.

Niin eihän se sinällään ole mitenkään vertailukelpoinen. Varsinki isompia taloja on aika vähän vuokralla ja yleensä melko hassuilla hinnoilla. En ota kantaa mikä on järkevin, sanoisin että on vähän liikaa muuttuvia tekijöitä, jo ihan pelkästään se että kuka vuokraa ja mistä vuokrataan, aika vaikeaa on saada "täysin samanlaista verrokkiasuntoa samasta kohasta samoilla spekseillä vuokrattavana vs oma koti" vertailua aikaseksi.

Lähinnä että jos tulee se myyntivaihe nii voi vaan kattoa käytännössä paljonko jää käteen/tulee takkiin ihan konkreettisesti ottamatta kantaa oliko se hyvä vai huono sijoitus.

Tuota omistusasumista kun on täällä ja muualla hehkutettu melko pitkään(varmaankin ton nollakoronkin sävyttämänä). Vaan tälleen 15v vuokralla asuneena, nii voi sanoa, että ei ole paljoa muuta kuluja ollut kuin vuokra johon on vielä kuulunut vesi ja netti. Ja melko huoletonta on eläminen hyvällä vuokranantajalla, ei pelkoa että asunto yhtäkkiä lähtee alta tai et asiat jäis hoitamatta.

Omistusasumisessa kuitenkin kulut pikkuhiljaa lähtee laskuun kun laina lyhenee ja korkomenot tippuu. Vuokralla yleensä ei. Toisaalta omistusasumisessa on paljon yllärikuluja kuten rempat ja hajoavat asiat.

 

[draco76]

Niin eihän se sinällään ole mitenkään vertailukelpoinen. Varsinki isompia taloja on aika vähän vuokralla ja yleensä melko hassuilla hinnoilla. En ota kantaa mikä on järkevin, sanoisin että on vähän liikaa muuttuvia tekijöitä, jo ihan pelkästään se että kuka vuokraa ja mistä vuokrataan, aika vaikeaa on saada "täysin samanlaista verrokkiasuntoa samasta kohasta samoilla spekseillä vuokrattavana vs oma koti" vertailua aikaseksi.

Lähinnä että jos tulee se myyntivaihe nii voi vaan kattoa käytännössä paljonko jää käteen/tulee takkiin ihan konkreettisesti ottamatta kantaa oliko se hyvä vai huono sijoitus.

Tuota omistusasumista kun on täällä ja muualla hehkutettu melko pitkään(varmaankin ton nollakoronkin sävyttämänä). Vaan tälleen 15v vuokralla asuneena, nii voi sanoa, että ei ole paljoa muuta kuluja ollut kuin vuokra johon on vielä kuulunut vesi ja netti. Ja melko huoletonta on eläminen hyvällä vuokranantajalla, ei pelkoa että asunto yhtäkkiä lähtee alta tai et asiat jäis hoitamatta.

Omistusasumisessa kuitenkin kulut pikkuhiljaa lähtee laskuun kun laina lyhenee ja korkomenot tippuu. Vuokralla yleensä ei. Toisaalta omistusasumisessa on paljon yllärikuluja kuten rempat ja hajoavat asiat.

Omistaja kantaa riskit ja myydessä vielä 5 vuotta eteenpäin. Yleisesti ottaen omassa maksaa vähemmän mutta vuokralla on huolettomampaa. Lisäksi vuokralla pääsee asumaan sellaiseen johon omistamalla ei olisi varaa ollenkaan (ainakin Helsinki). Omistusasujalla on taas remontoinnin vapaus, ei tarvitse kysyä lupia ja tietää että tuotos jää itselle. Asuin aiemmin Helsingin Kampissa 100 neliön asunnossa ja täytyy sanoa että ei olisi vieläkään toivoa saada lainaa moista summaa saati maksaa sitä.

Tuttu osti hometalon ja nyt asia on oikeudessa eikä ratkaisua näköpiirissä. Vaikka olisiit oikeassa niin etä välttämättä saa rahoja takaisin. Ei nämä tapaukset ole yleisiä mutta riski on olemassa. Olen itse asunut vuokralla/asumisoikeusasunnoissa, mutta nyt ajattelin ostaa omakotitalon kun hinnat tuli alas ja etätyö mahdollistaa asumisen Helsingin ulkopuolella. Vaikka vähän ahdistaa sitoutuminen asuntoon, kun muuttaminen ei olekaan sitten niin helppoa. Toisaalta pääsee tekemään vapaammin muutoksia asuntoon ja ulkorakennukseen. Osakekämppää en vieläkään suostuisi ostamaan, ainakaan itselle. Asumiskulut puolittuvat, mutta osa säästöstä menee remontteihin ja autoon. Tilaa ja omaa rauhaa tulee lisää. Omakotitalon vuokraamisen ongelmana on se, että omistaja voi ottaa sen omaan käyttöön. Niin kävi meille yhden kanssa. Toisaalta kahdesta muusta muutettiin itse pois kun kyllästyttiin.

Lähinnä sitä mitä haluamme on tämä alla oleva asumisoikeusasunto, mutta kun laittaa säteeksi 150km Helsingistä niin hinnat tippuvat reilusti omistusasunnoissa.

Omakotitalo, Espoo, Niipperi, 46 011,74 €, 125.5 m²

6H + K + S. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

 

[JRan]

Jukkatalo hakeutuu konkurssiin – Kymmeniä työmaita on jäänyt kesken

Jaahas sieltä sitten seuraava listaan. Ei ole varmasti kiva hetki lukea tota, kun on ottanut sen jätyvelan unelmataloon.

”Lisäksi meillä on kymmeniä rakennusprojekteja kesken ja konkurssi vaikeuttaa näiden projektien etenemistä. Olen suunnattoman pahoillani siitä, ettemme kyenneet lunastamaan lupaustamme luottamuksesta ja mielenrauhasta”, Jukkatalon toimitusjohtaja Ilkka Sydänmetsä sanoo yhtiön tiedotteessa.

Ennen Jukkataloa konkurssiin on päätynyt pienempiä talopakettiyrityksiä. Kontiolahdella toiminut Aatelitalot ajautui konkurssiin viime elokuussa. Pirkanmaalla vaikuttanut Evesa-talot ja kempeleläinen Saagatalot seurasivat perässä tämän vuoden alussa.

 

[renee]

Niin toisaalta näissä maissa on maksettu kokoajan kovempaa korkoa, eli kun itse makselimme jotain 0-0,5% paikkeilla niin pitkät korot on kuitenkin ollut jotain 1-3% välillä silloinkin ja toki marginaalit päälle. Joten varmasti täytyy vielä vettä virrata Vantaassa paljon (ja korkojen noustakin edelleen) jotta tässä matikassa tappiolle jäämme jos leikitään ajatuksella, että laina on otettu vaikka 15 vuotta sitten pitkällä vs lyhyellä korolla.

Historian näkökulmasta taitaa olla ne pidemmät (esim. 5v ja 10v) korot aina tulleet kalliimmaksi, kuin lyhyet korot. Toki jos puoli vuotta ennen Venäjän aloittamaa sotaa onnistui lukitsemaan 10v koron kiinni, niin saattaa olla voittaja, mutta toki jotkut voittaa lotossakin.

Joo, kyllähän suomalaiset ovat olleet voittajia korkoasiassa, mutta lähinnä meinasin sitä, että inflaatiopaine saattaa jatkua suurissa euromaissa Suomea pitempään, koska korkojen nostolla ei ole niin nopeaa vaikutusta esim. asuntovelallisiin ja lisäksi ovat vielä menneet antamaan kunnon palkankorotuksetkin päälle.

 

[JRan]

Joo, kyllähän suomalaiset ovat olleet voittajia korkoasiassa, mutta lähinnä meinasin sitä, että inflaatiopaine saattaa jatkua suurissa euromaissa Suomea pitempään, koska korkojen nostolla ei ole niin nopeaa vaikutusta esim. asuntovelallisiin ja lisäksi ovat vielä menneet antamaan kunnon palkankorotuksetkin päälle.

Juu todellakin. Suomi on vielä hankalammassa asemassa, kuin esim. naapurimme (Ruotsi, Norja, Tanska), jossa pystytään korkoja säätelemään maan tilanteen mukaan. Suomessa seuraamme Euro-aluetta, vaikka se olisi meille täysin järjetöntä. Toki euroon kuulumisesta on paljon muita hyötyjä, mutta tässä tilanteessa aiheuttaa tosiaan jälleen kerran Suomelle enemmän ongelmia, kuin niille suurille euro-maille.

 

[elmo]

Juu todellakin. Suomi on vielä hankalammassa asemassa, kuin esim. naapurimme (Ruotsi, Norja, Tanska), jossa pystytään korkoja säätelemään maan tilanteen mukaan. Suomessa seuraamme Euro-aluetta, vaikka se olisi meille täysin järjetöntä. Toki euroon kuulumisesta on paljon muita hyötyjä, mutta tässä tilanteessa aiheuttaa tosiaan jälleen kerran Suomelle enemmän ongelmia, kuin niille suurille euro-maille.

Joo ei ekp:tä paljon kinostele suomen asuntovelkaiset. Jos nyt ylipäätänsä asuntovelkaiset vaan kattovat euro alueen kokonaisuutta. Jotta turha omasta tai Suomen näkökulmasta ajatella, että kyllä ne korot varmaan pian laskee. Korkeintaan valtiolta tulee jotain tukiskenaarioita jos tilanne näyttää hurjalle, mutta mitä nyt pankkien kohdaltakin uutisoitu niin mitään isoa ongelmaa asuntolainojen kanssa ei vielä asiakkailla ole.
Eli kansa kurjistaa elämäänsä ja makselee kiltisti korkeampia korkoja. Sellanen YT aalto mikä ehkä siintää lähitulevaisuudessa voi ja on kyllä asia mikä katkaisee todella monen velallisen selän ja pistää korttitalot nurin. Enkä usko, että siinä vaiheessa valtio ehtisi tehdä mitään nopeita peliliikkeitä asian helpottamiseksi.

 

[love_doctor]

Jukkatalo hakeutuu konkurssiin – Kymmeniä työmaita on jäänyt kesken

Taitaa pian olla lisää menossa kun muilla vähän samanlaisia käyriä voitoissa:

Deko-Talo - yritystiedot, päättäjät, taloustiedot | Finder

Finder kertoo Deko-Talo yrityksestä kaiken olennaisen. Tutki yritystietoja, taloustietoja, päättäjätietoja ja tulosta.

www.finder.fi

Jukkatalo Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi

Katso Finder.fi:stä yhtiön Jukkatalo Oy (1102510-7) yritystiedot, päättäjät, työntekijämäärä ja taloustiedot, kuten liikevaihto ja tulos.

www.finder.fi

 

[JRan]

Taitaa pian olla lisää menossa kun muilla vähän samanlaisia käyriä voitoissa:

Deko-Talo - yritystiedot, päättäjät, taloustiedot | Finder

Finder kertoo Deko-Talo yrityksestä kaiken olennaisen. Tutki yritystietoja, taloustietoja, päättäjätietoja ja tulosta.

www.finder.fi

Jukkatalo Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi

Katso Finder.fi:stä yhtiön Jukkatalo Oy (1102510-7) yritystiedot, päättäjät, työntekijämäärä ja taloustiedot, kuten liikevaihto ja tulos.

www.finder.fi

Joo näinhän se varmasti on. Ensin on "ajettu" vähän liiankin kovaa koronahuumassa ja siitä äkkipysähdys seinään.

Toki näyttää isotkin toimijat yskivän kunnolla (vaikka ei suoraan rakentamiseen liity). Kojamo myy asuntoja, uusia ei rakenneta, irtisanomisia reilusti, lomautuksia vielä enemmän. Eli ei se omistaminen (velaksi)+vuokraaminen olekaan niin kannattavaa.

 

[Seese]

Taitaa pian olla lisää menossa kun muilla vähän samanlaisia käyriä voitoissa:

Deko-Talo - yritystiedot, päättäjät, taloustiedot | Finder

Finder kertoo Deko-Talo yrityksestä kaiken olennaisen. Tutki yritystietoja, taloustietoja, päättäjätietoja ja tulosta.

www.finder.fi

Jukkatalo Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi

Katso Finder.fi:stä yhtiön Jukkatalo Oy (1102510-7) yritystiedot, päättäjät, työntekijämäärä ja taloustiedot, kuten liikevaihto ja tulos.

www.finder.fi

Aika heikon oloinen suoritus, koronabuumiaika näköjään mennyt 0% voitoilla ja omavaraisuusaste vaan pudonnut 40% tasolta nollaan. Ikään kuin herätty vasta 2022 aikana hommaan isoilla panoksilla ja sitten tulikin stoppi koronnousujen kanssa.

Oman uudisasunnon rakentaja vielä 75% omavaraisuudella 2022 lopulla, joten varmaankin vielä vuosikorjauksia hoitamassa maaliin ensi vuonna.

 

[pasi-ipa]

Jos hinta olisi noussut normaalin inflaation mukaisesti niin hinta olisi 75 tonnia eli hinta on noussut viisinkertaisesti rahanarvon muutokseen nähden.

Inflaatio eli rahavarannon kasvu on ollut 6-7 prosentin luokkaa pitkällä aikavälillä, joten kyllä asunnon hinta on ihan linjassa.

 

[Boulder]

Rakennusala perinteisesti menee juuri ja juuri nollan yläpuolella rahoittaen menossa olevat urakat tulevien myynnillä. Tästä meidän nurkilta meni yksi iso toimija nurin joitakin vuosia sitten ja niillä oli ihan tolkuton määrä urakoita auki ympäri maata. Olivat vaan haalineet kaiken mahdollisen vaikka kate jäi ihan liian alas.

 

[antti-x]

Inflaatio eli rahavarannon kasvu on ollut 6-7 prosentin luokkaa pitkällä aikavälillä, joten kyllä asunnon hinta on ihan linjassa.

Tilastokeskuksen laskurin mukaan vuotuinen inflaatio välillä 1984 - 2022 on ollut 2,26% ja tuolla laskurilla laskin sen kuluttajahintaindeksiin/rahanarvon muutokseen perustuvan nykyarvon. Tilastokeskus

 

[Juha_H]

Yleinen väärinkäsitys on, että inflaatio syö velkoja. Kaikessa yksinkertaisuudessaan inflaatio ei vaikuta suoraan velkaan millään tavalla. Jos sinulla on 90 000 euroa asuntovelkaa, oli inflaatio 0 tai 15 prosenttia, tuo 90 000 euroa ei katoa mihinkään. Otetaan mukaan esimerkki havainnollistamaan asiaa. Jos vuositulosi ovat 45 000 euroa, on sinulla asuntovelkaa 2 kertaa vuositulojesi verran.
Inflaation tuoma ”hyvä” realisoituu palkkakehityksen kautta. Voidaan olettaa – ja kuten yleensä myös tapahtuu – että palkat nousevat inflaation mukana. Palkkaneuvottelujen tavoitteena onkin pääsääntöisesti ostovoiman kasvattaminen, eli palkkojen nostaminen edes hieman nopeammin kuin kuluttajahinnat, eli inflaatio. Tällöin palkkasi nousee, mutta velka ei muut mihinkään. Jos hintojen nousun myötä palkkasi nousee 50 000 euroon, on sinulla asuntovelkaa enää 1,8 kertaa tulojesi verran. Jotta inflaatiosta olisi hyötyä velallisille, tulisi sen johtaa palkkojen nousuun.

Lue juttu ->

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Boulder]

Jotta inflaatiosta olisi hyötyä velallisille, tulisi sen johtaa palkkojen nousuun.

Ja tämä vieläpä niin, että ylitetään inflaation taso.

 

[antti-x]

Toisinpäin sanottuna inflaation myötä velan reaaliarvo kyllä laskee eli "inflaatio syö velkaa" mutta jos tulot eivät nouse niin samalla reaalitulot laskevat eikä tosiaan inflaatiosta ole mitään hyötyä. Jos on inflaatiota mutta palkka ei nouse saman verran, suhteessa kuluttajahintoihin sinulla on vähemmän velkaa kuin ennen (eli ehkä sinulla oli velkaa 20 000kg jauhelihaa 2021, mutta nyt enää 15000kg jauhelihaa ), mutta samalla suhteessa kuluttajahintoihin tulosi ovat pienemmät kuin ennen.

 

[latzka]

Ja tämä vieläpä niin, että ylitetään inflaation taso.

Jos jäädään alle, niin vaikutus ostovoimaan on negatiivinen, olipa sitä velkaa tai ei. Sinänsä velalla ei tuolta osin ole merkitystä.

 

[Boulder]

Jos jäädään alle, niin vaikutus ostovoimaan on negatiivinen, olipa sitä velkaa tai ei. Sinänsä velalla ei tuolta osin ole merkitystä.

Viitaten tuohon alkuperäiseen juttuun, ostovoiman negatiivinen kehitys on paskamainen homma velalliselle. Tämä siitäkin syystä, että velkaan liittyvistä menoista on vaikea tinkiä tekemättä jotain rahoitusjärjestelyjä.

 

[kajakkivajakki]

Tuo yleinen käsitys johtaa juurensa tuolta 70-80 luvulta, jolloin inflaatio laukkasi mutta reaaliansioissa oli oikeasti nousua eli palkkakehitys oli kovempaa kuin inflaatio.



Jonkun laskemassa kuvajaisessa reaaliansiokehitys sahasi tuolla 30% tuntumassa 10 vuoden ajanjaksolla. Eikä noin nollan tuntumassa missä nyt 2000 luvulla menty ja nyt sekin on muisto vain eli ollaan juuri tällähetkellä reilusti miinuksella

 

[latzka]

Tuo yleinen käsitys johtaa juurensa tuolta 70-80 luvulta, jolloin inflaatio laukkasi mutta reaaliansioissa oli oikeasti nousua eli palkkakehitys oli kovempaa kuin inflaatio.



Jonkun laskemassa kuvajaisessa reaaliansiokehitys sahasi tuolla 30% tuntumassa 10 vuoden ajanjaksolla. Eikä noin nollan tuntumassa missä nyt 2000 luvulla menty ja nyt sekin on muisto vain eli ollaan juuri tällähetkellä reilusti miinuksella

Vaikutus palkoissa tosin alkaa näkyä vasta sen inflaatiopiikin jälkeen viiveellä. Eiköhän tuossa käppyrässä joku vaimea punnerrus ylös näy muutaman vuoden päästä.

Reaaliansio toki sekin vähän huono mittari tähän inflaatio syö velat -ajatteluun.

 

[kjns]

Onkos kukaan kilpailuttanut viimeaikoina asuntolainaa, minkälaisia tarjouksia tullut?

Mietin tässä pitäiskö taas kokeilla saisko tiristettyä parempaa tarjousta jostain, etenkin jos Danske suhtautuu nihkeästi euriborin muutokseen mikäli sitä haluaisin lyhentää nykyisestä 12 kuukaudesta. Yleensähän marginaalit laskee kun korot nousee niin niin onko nyttenkin käynyt näin vai onko vielä samoissa lukemissa kuin aiemmin?

Tällä hetkellä marginaali on aika hyvä 0,42 ja päälle 12kk euribor. Taloudessa kaksi vähän yli keskituloista ja yksi lapsi, kämppä uudehko (n. 10v) ok-talo Turun kupeessa. Autolainakin kohta maksettu loppuun niin vois olla pankeille kiinnostava asiakas.

Kiinnostais myös miten pankit laskee vakuusarvoa kilpailutustapauksessa ja onko tässä eroa pankkien välillä. Kämppä on ostettu kohta 8 vuotta sitten joten sen aikainen kauppahinta ei varmaan ole ”käypä arvo” tänä päivänä, etenkään kun piha on asfaltoitu ja terassia laajennettu sen jälkeen ja kyseessä haluttu muuttovoittoalue. 2019 kun mentiin danskelle käyttivät vielä kauppahintaa vakuusarvon laskemisessa jonka nyt vielä jotenkin ymmärsi, mutta nyt tuntuisi aika oudolta että käytettäis pohjana jotain 8 vuotta vanhaa kauppahintaa. Vai onko markkinatilanne taas tuonut vakuusarvoja alas?

Tässä mietin lähinnä sitä ettei ainakaan tarttis mitään lisävakuuksia alkaa katselemaan jos arvottavat ok-talot alhaiselle vakuusarvoprosentille, Danske tais käyttää 70% vakuusarvona viimeksi ja tästä on nyt vielä jonkin verran sen yli velkaa jäljellä jos arvona käytetään tuota vanhaa kauppahintaa.

 

[elmo]

Mitäs tässä nyt ostovoiman osalta tiputtiin -08 tasolle ja siitä taidettiin nyt ekaa kertaa vähään aikaa nousta hitusen?

Tällä hetkellä kun Suomalailaisten inflaatio koostuu vielä isolta osin kohonneista koroista niin ei voi oikein mitenkään päin sanoa, että se syö lainaa pois.

Varsin surkea tilanne kauttaaltaan, varsinkin velallisilla. Velkojen kulut nousee velan kohteen arvo laskee ja kaikki muutkin kulut nousee. Palkat laahaa perässä eikä oikein mitään merkkiä siitä, että sieltä nyt olisi ruhtinaallisia korotuksia jatkossa tulossa kun saadaan tästä sopiva taantuma päälle.

 

[JRan]

Mitäs tässä nyt ostovoiman osalta tiputtiin -08 tasolle ja siitä taidettiin nyt ekaa kertaa vähään aikaa nousta hitusen?

Tällä hetkellä kun Suomalailaisten inflaatio koostuu vielä isolta osin kohonneista koroista niin ei voi oikein mitenkään päin sanoa, että se syö lainaa pois.

Varsin surkea tilanne kauttaaltaan, varsinkin velallisilla. Velkojen kulut nousee velan kohteen arvo laskee ja kaikki muutkin kulut nousee. Palkat laahaa perässä eikä oikein mitään merkkiä siitä, että sieltä nyt olisi ruhtinaallisia korotuksia jatkossa tulossa kun saadaan tästä sopiva taantuma päälle.

Niin kyllähän tässä olisi kummasti hallitukselle hommia, että miten saadaan Suomi takaisin kasvu suuntaan. Olisko jotain boostia asuntovelallisille. Edellinen hallitus nykäisi maton alta ja hommasi ennätys velat, nyt ihmetellään, kun taivaaseen kohonnutta korkoa maksetaan velalla.

 

[Juha_H]

Vielä lisäys hokemaan on, että inflaatio syö lainat, ja inflaatio olisi näin ollen velkaantuneelle hyväksi. Eli: Ei hätää, jos asuntolainan korko on neljä prosenttia, kun inflaatio on yhdeksän prosenttia. Lainan reaaliarvo pienenee silloin koko ajan viiden prosentin vauhtia. Sanonta on peräisin kultaiselta 1970-luvulta, jolloin inflaatio laukkasi aivan toisenlaisissa lukemissa kuin viime vuosina. Suomen talous ja lainamarkkina olivat 40–50 vuotta sitten ylipäätään hyvin toisenlaiset. Lainakorot olivat kiinteitä, eikä inflaatio siis vaikuttanut korkoihin suoraan toisin kuin nykyään. Toisaalta 1970-luvun puolivälissä palkat nousivat joinain vuosina yli 20 prosenttia. Korkotaso perustui Suomen Pankin päättämään peruskorkoon, joka oli 1970-luvun puolivälissä 8–9 prosenttia. Inflaatio laukkasi kaksinumeroisissa luvuissa. Sekä inflaatio että palkankorotukset ylittivät usein korkotason. Rahan arvoon suhteutettu eli reaalinen korkotaso oli siis negatiivinen, mutta rahan arvoon suhteutettu eli reaalinen ansioiden nousu oli positiivinen. Se tarkoitti, että lainojen arvo suhteessa ihmisten käytettävissä oleviin tuloihin todella pieneni ja välillä varsin nopeasti.

Nykyään yhteisvaluutta euron ja Euroopan keskuspankin harjoittaman, kaikille euromaille yhteisen rahapolitiikan vuoksi talouden dynamiikka on varsin toisenlainen. Kun inflaatio nousee, nykyään myös lainakorot nousevat, koska valtaosassa veloista korko on sidottu euriboreihin. Inflaation kiihtyminen siis kasvattaa myös lainanhoitokuluja.

Reaaliansioiden kuoppa on turvallisinta kuroa kiinni vähitellen kuluvan vuosikymmenen aikana. OP arvioi tuoreessa talousennusteessa, että kestävä palkankorotustaso olisi tänä vuonna neljä prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia liukumat mukaan lukien. Kun mennään ajassa eteenpäin, myös tulotaso alkaa hissukseen sopeutua tilanteeseen ja lainojen reaaliarvo alenisi myös suhteessa tuloihin. Pienin vauvan askelin tullaan siis tilanteeseen, jossa inflaatio todella syö lainan arvoa niin, että asuntolainan maksajakin siitä hyötyy

Lievästä taantumasta loivaan kasvuun – Euro ja talous

Talouskasvu jää tänä vuonna nollan tuntumaan. Inflaation hidastuminen parantaa vähitellen kotitalouksien ostovoimaa ja vauhdittaa talouden kasvua.

www.eurojatalous.fi

Yleinen väärinkäsitys on, että inflaatio syö velkoja. Kaikessa yksinkertaisuudessaan inflaatio ei vaikuta suoraan velkaan millään tavalla. Jos sinulla on 90 000 euroa asuntovelkaa, oli inflaatio 0 tai 15 prosenttia, tuo 90 000 euroa ei katoa mihinkään. Otetaan mukaan esimerkki havainnollistamaan asiaa. Jos vuositulosi ovat 45 000 euroa, on sinulla asuntovelkaa 2 kertaa vuositulojesi verran.
Inflaation tuoma ”hyvä” realisoituu palkkakehityksen kautta. Voidaan olettaa – ja kuten yleensä myös tapahtuu – että palkat nousevat inflaation mukana. Palkkaneuvottelujen tavoitteena onkin pääsääntöisesti ostovoiman kasvattaminen, eli palkkojen nostaminen edes hieman nopeammin kuin kuluttajahinnat, eli inflaatio. Tällöin palkkasi nousee, mutta velka ei muut mihinkään. Jos hintojen nousun myötä palkkasi nousee 50 000 euroon, on sinulla asuntovelkaa enää 1,8 kertaa tulojesi verran. Jotta inflaatiosta olisi hyötyä velallisille, tulisi sen johtaa palkkojen nousuun.

Lue juttu ->

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[mie]

Inflaatiossa on olennaista myös syyt siihen.

Esimerkiksi, mikäli inflaation syy on ulkopuolelta ostettavan energian kallistuminen, niin turha työntekijöiden on palkankorotuksia odottaa. Päin vastoin, yrityksien mahdollisuus toimia vain heikentyy ja palkkakustannuksia on tarvetta laskea. Suomessa kun liitot eivät mahdollista palkkojen laskuja, niin ainoa vaihtoehto on vähentää työvoimaa.

Toisaalta jos inflaatio on seurausta hyvästä taloudellisesta vauhdista (alhainen työttömyys, tuottavuus on nousussa ja kaikki ovat mukana tuottavassa toiminnassa jne.), niin sitten palkat nousee myös.

Näin yksinkertaistettuna, varmaan kaikki ymmärsi pointin. Todellisuus inflaation takana on monimutkaisempi, mutta mielestäni tämän hetkinen tilanne ei ole asuntovelalliselle hyvä. En usko, että palkat tulevat nousemaan mitenkään merkittävästi. Varmaankin korot tulevat nousemaan, asuntojen arvot jatkavat laskua ja työttömyys nousee.

 

[Taneli-]

Todellisuus inflaation takana on monimutkaisempi, mutta mielestäni tämän hetkinen tilanne ei ole asuntovelalliselle hyvä. En usko, että palkat tulevat nousemaan mitenkään merkittävästi. Varmaankin korot tulevat nousemaan, asuntojen arvot jatkavat laskua ja työttömyys nousee.

Lyhyellä tähtäimellä kyllä ja se on täysin järkevääkin.
- Eli nollakorkojen aika on ohitse, tuskin ihan heti niihin palataan. Noiden aikana uusien rakennusten hinta sekä rakenne nousi ja vääristyi mikä selkeästi heijastuu nyt potentiaalisiin ostajiin. Kuka haluaa ostaa "halvalla" asunnon mikä on ensisijaisesti rakennettu sijoittajille ja mihin tulee myöhemmin järkyttävät lisämaksut kun 70%+ "halvasta hinnasta" perustuu yhtiölainaan.

- Jossain täytyy asua, se on totta. Mutta kun hallitus vaihtuu, uudistuksia tulee, Suomi on elänyt yli budjetin ja menoja täytyy leikata ehkä jossain vaiheeessa myös aletaan leikata työttömyysturvasta sekä asumistuesta. Mikä joko heijastuu suoraan henkilöön (asuntolainan lyhentämiseen ja korkomenoihin ei ehkä saa enää asumistukea / kelan tukea) tai sitten vuokralaisen kautta (vaikeampi tai ehkä mahdoton löytää vuokralaista joka maksaisi sitä samaa vuokraa mihin on totuttu varsinkin kun sitä yritetään joka vuosi korottaa maksimi sallittu määrä)

- Jo jonkun aikaa vaikuttanut muuttotappio ja EU:n uudistukset kuten uudet lait energiatehokkuudesta varmasti vaikuttavat jossain maaseudulla muutenkin huonosti myytäviin asuntoihin (miksei myös kaupungeissa). Jos sinne tarvitsee potentiaalisen uuden ostajan tehdä vielä kallis (turha?) remontti että saa EU:n ja Suomen lakia säätävät tahot tyytyväisiksi energiatodistuksen takia se varmasti vaikuttaa potentiaaliseen ostopäätökseen.
Lisäksi se porkkanakin varmaan jossain vaiheessa otetaan pois, eli energiarahoituksia ja apuja ei enää saa kun siirtyy ikkuna, katto, ovi, lämmitys jne. remonttien ansiosta siihen parempaan energialuokitukseen.

- Naapurissa käytävä sota, juu ollaan osa NATO:a nyt mutta siltikin. Vanhemmat sukupolvet muistavat vielä jos eivät itse ole olleet osana sotaa mutta heidän vanhempansa tai isovanhempansa ovat. Lisäksi se vaikuttaa suoraan monien tuotteiden hintoihin ja kuten koulusta muistamme Ukraina on euroopan vilja-aitta. Kun se pommitetaan hajalle eikä sieltä saa viljaa miten käy hintojen kun samaan aikaan myös Venäjän kauppa on tietysti jäissä...

 

[renee]

Suomessa inflaatio alkaa asettua, mutta suurissa maissa ollaan vielä rumissa lukemissa.

Suomessa inflaatio oli elokuussa 3,4 prosenttia.

Euroalueen suurimmista kansantalouksista kuluttajahinnat kallistuivat Saksassa 6,4 prosenttia, Ranskassa 5,7 prosenttia ja Italiassa 5,5 prosenttia.

Suhdanne | Euroalueen inflaatio oli elokuussa odotuksia nopeampaa

Laajasti seurattu pohjainflaatio hidastui elokuussa 0,2 prosenttiyksikköä.

www.hs.fi

 

[taikina]

Tällä hetkellä marginaali on aika hyvä 0,42 ja päälle 12kk euribor. Taloudessa kaksi vähän yli keskituloista ja yksi lapsi, kämppä uudehko (n. 10v) ok-talo Turun kupeessa. Autolainakin kohta maksettu loppuun niin vois olla pankeille kiinnostava asiakas.

Varainhoidosta ne on kiinnostuneita. Perus asuntolaina-asiakas on vain hiekkaa eteisessä.

 

[korpijääkäri]

Varainhoidosta ne on kiinnostuneita. Perus asuntolaina-asiakas on vain hiekkaa eteisessä.

Pienistä puroista tulee iso virta myös pankeille.

 

[Eldmor]

Kohta korot nousevat yli 5 %. Pitääkö ensiasunnon ostajan hakea verottajalta erikseen yli 3,7 % koron ylityksestä 70 % hyvitystä, vai tuleeko hyvitys automaattisesti?

Valtion korkotuki liittyy ASP-lainaan ja sen vaatimus on yli 3,8 % korkotaso. Eli ensiasunnon ostaja ei saa mitään hyvitystä, jos ei ole ASP-lainaa.

Korkotuki maksetaan pankin kautta siten, että pankki laskuttaa ASP-lainansaajalta korkoa, josta on vähennetty valtion maksaman korkotuen osuus. Valtiokonttori maksaa korkotuen pankille kaksi kertaa vuodessa (31.5. ja 30.11).

 

[VahvistettuÖyhöttäjä]

ASP uusi korko näkyy suoraan pankin sivulla ja päivittyy automaattisesti vähennyksen kanssa. Ei tarvitse tehdä itse mitään

 

[latzka]

Eli pankin pitää hakea korkotukea valtiolta, joten pitääkö tehdä hakemus pankille, jotta kuun lopussa tuleva korko muuttuisi? Tällä hetkellä näyttäisi olevan tulossa 5,02 % korolla

Aika tymäkkä marginaali taitaa olla, jos yli viiden menossa. Mutta joo, ASP-korkotuki toimii ihan automaattisesti eli ei tarvi tehdä mitään. Toki sekin on vain sen 10 ensimmäistä vuotta voimassa, joten vanhemman lainan kanssa se ei auta.

 

[korpijääkäri]

Hyvä artikkeli elokuulta mihin euribor menee.

Euribor 12 kk ennuste 2024 – Laskeeko korko? | Suomen paras sijoitusblogi

Vuoden 2023 aikana rivakasti nousseet euribor-korot ovat puhuttaneet koko vuoden. Miten käy 12 kuukauden euribor-korolle loppuvuoden 2023 aikana? Lue ennuste!

rahablogi.com