Osakesalkku toimii kyllä vakuutena. Vakuusarvoissa on kyllä isoja heittoja. Ulkomuistista, OP 60%, Danske 70%, Nordea varmaan 50 % tai vähemmän (luvut voivat olla korona dropin jälkeen jotain ihan muuta). Eli onhan näissä pankin riski kovempi, kuin vaikka käteisessä, joka kelpaa yks yhteen vakuudeksi. Myös osakkeiden myynti salkusta ei ihan niin vaan onnistu.Mitäs noi lisävakuudet käytännössä on, henkilöiden takausten lisäksi? Vanhemmat jo eläkkeellä ja heitä en aio kysyä takaamaan vaikka varmaan lähtisikin. Itse aion raha-asiani hoitaa. Käykö esim. osakesalkku vakuudeksi vai onko sen arvo liian vaihteleva?
Henkilötakauksien kelpaavuus on muutenkin tänä päivänä vähän niin ja näin, joka pankki ei välttämättä niitä edes kelpuuta. Lainakattolain mukaisen vakuusvajeen paikkaamiseen ne eivät taida edes lain puolesta enää kelvata.Mitäs noi lisävakuudet käytännössä on, henkilöiden takausten lisäksi? Vanhemmat jo eläkkeellä ja heitä en aio kysyä takaamaan vaikka varmaan lähtisikin. Itse aion raha-asiani hoitaa. Käykö esim. osakesalkku vakuudeksi vai onko sen arvo liian vaihteleva?
Yksi helpoimpia ja ehkä käytännöllisimpiä olisi valtiontakaus (asuntolainaan):Mitäs noi lisävakuudet käytännössä on, henkilöiden takausten lisäksi? Vanhemmat jo eläkkeellä ja heitä en aio kysyä takaamaan vaikka varmaan lähtisikin. Itse aion raha-asiani hoitaa. Käykö esim. osakesalkku vakuudeksi vai onko sen arvo liian vaihteleva?
Itse ainakin käsittänyt ja kuten lukeekin tuolla että tuo valtiontakaus lasketaan lainoihin automaattisesti ja lopuille 15 prosentille haetaan sitä vakuutta sitten, esim garantian kautta joka muuten aika hieno himmeli, maksetaan tonneja siitä että takaavat ilmaa.Yksi helpoimpia ja ehkä käytännöllisimpiä olisi valtiontakaus (asuntolainaan):
Asuntolainan valtiontakaus - Valtiokonttori
Voit saada valtiontakauksen asuntolainaan, jos ostat asunnosta vähintään puolet ja asunto tulee omaan vakituiseen käyttöösi.www.valtiokonttori.fi
Tuossa linkissä esimerkissä on esim. 100k asunto, mistä omistusasuntolaina (85%), valtiontakaus (enintään 20% lainasta) 17k mistä maksat takausmaksua 2,5% valtiontakauksen määrästä eli 425€.
Toki se jotain maksaa mutta esim. itse ottaisin paljon mieluummin tuollaisen kuin pyytäisin vanhempiani takaamaan lainaa. Lisäksi se yleensä aina on halvempi kuin pankin tyrkyttämä "pankin oma" lisälaina.
Lasketaan jos halutaan/pyydetään, mutta eihän sitä aina lainaan oteta, riippuu tilanteesta kannattaako ottaa/onko järkevää vai ei.Itse ainakin käsittänyt ja kuten lukeekin tuolla että tuo valtiontakaus lasketaan lainoihin automaattisesti ja lopuille 15 prosentille haetaan sitä vakuutta sitten, esim garantian kautta joka muuten aika hieno himmeli, maksetaan tonneja siitä että takaavat ilmaa.
Näitähän tosiaan löytyy vielä yleensä pankeista omansa (joissa juurikin otetaan asunnon oikea arvo / tuleva arvo huomioon), jos arvon oletetaan pysyvän samana tai nousevan, niin silloin tämä lisävakuus on pankille lähes riskitön ja siitä on helppo ottaa rahat pois. Asiakkaallehan tämä myydään toki ihan eri argumentein.Valtiontakaus maksaa 2,5% takauksen määrästä, Garantia omalla kohdalla maksoi 4% joka euroissa tarkoitti noin 600 euron eroa.
1. Ei näe. Jos ei sitä ole erikseen mainittu (esim. toimintakertomuksessa), asiaa täytyy kysyä taloyhtiön kirjanpitäjältä.Sarjassa tyhmiä kysymyksiä kun ei ole tullut koskaan harkittua asunnon ostoa "velkaisesta yhtiöstä".
Katsoin sijoitusasunnoksi sopivaa asuntoa ja hinta-laatusuhteeltaan sopiva löytyikin. Sain paperit välittäjältä mutta pari asiaa tuli vastaan.
- Näkeekö yhtiön taseesta tai tuloslaskelmasta onko yhtiövelan osuus tuloutettu vai rahastoitu ? Tuo on kuitenkin verotuksen kannalta olennainen tieto
- Yhtiön tuloslaskelmassa oli rahoituskuluja n. 10k eur. Tämä on ilmeisesti taloyhtiön remonttilainojen rahoituskulut ? Kuitenkaan rahoitustuottoja ei ole. Sain laskelman vuodelta 2019 ja tämä taitaa olla julkisivuremontin valmistumisvuosi. Voiko olla mahdollista että lyhennykset ovat alkaneet vasta 2020 mutta yhtiölle on tullut rahoituskuluja jo 2019 mitkä on sitten maksettu kassasta ?
Meillä se argumentti oli että lainaa ei saa jos ei ole jotain lisävakuutta mukana kun omarahoitusosuus ei riittänyt kokonaan kattamaan 70% vakuusarvon ja myyntihinnan välistä erotustaAsiakkaallehan tämä myydään toki ihan eri argumentein.
Ei mullakaan ole sen enempää tietoa kuin mitä omasta sopimuksesta voin lukea, mutta päätellen siitä että sopparissa on erikseen maininta takauksen riskiluokasta (omassa sopparissa "70-90% lainoitettavan kohteen hankintahinnasta") niin voisi olettaa riskiluokan vaikuttavan takauksen hintaan. Nopealla googletuksella näyttää nykyään ainakin asunnon sijainti myös vaikuttavan.Oliko näin, että tämä Garantia määrittelee takaukselleen hinnan tapauskohtaisesti? Itsellä ei ole näistä kokemusta, joten ihan mielenkiinnosta kysyn.
Hyvä syy ja pätevä argumentti tosiaan.Meillä se argumentti oli että lainaa ei saa jos ei ole jotain lisävakuutta mukana kun omarahoitusosuus ei riittänyt kokonaan kattamaan 70% vakuusarvon ja myyntihinnan välistä erotusta
Sukulaisten niskaan ei haluttu enää meidän lainan takauksia kaataa, joten maksullinen takaus oli tässä tapauksessa se millä mentiin. Valtiontakaustakin olis tainnut saada riittävän määrän mutta siellä on taas ne omat hankaluutensa niin mentiin Garantialla.
Näin vähän arvelinkin, toi 4 % kuulostaa tavallaan jopa ihan kohtuulliselta (versus valtion takaus 2,5 %). Todennäköisesti riskin kasvaessa hinta nousee ja silloin ei välttämättä olekaan niin houkutteleva. Voi olla myös, että kun tarpeeksi kauas "metsään" mennään niin kyseistä takausta ei edes saa...Ei mullakaan ole sen enempää tietoa kuin mitä omasta sopimuksesta voin lukea, mutta päätellen siitä että sopparissa on erikseen maininta takauksen riskiluokasta (omassa sopparissa "70-90% lainoitettavan kohteen hankintahinnasta") niin voisi olettaa riskiluokan vaikuttavan takauksen hintaan. Nopealla googletuksella näyttää nykyään ainakin asunnon sijainti myös vaikuttavan.
Missä kämppä ja millä spekseillä ollaan 2+% lukemissa?Kilpailutin vähän ja sain tarjoukseksi 2% marginaali ja 2.5% kiinteä. Mitä mieltä? Ajattelin tarttua tuohon kiinteään.
Kuulostaa kyllä korkealta molemmatkin omaan korvaan. Pk-seudulla ilmeisesti mennään vielä 0.5-0.8% lukemissa (ilman isompia vääntöjä).Kilpailutin vähän ja sain tarjoukseksi 2% marginaali ja 2.5% kiinteä. Mitä mieltä? Ajattelin tarttua tuohon kiinteään.
Nämä vuokratontit on vähän kakspiippuinen juttu. Yhdessä yhtiössä tuli aikoinaan asuttua, missä oli vuokratontit. Lunastus hinta taisi olla luokassa 80-90k€, itse jätin lunastamatta, kun tiesin olevani vähän niinkuin läpikulkumatkalla. Myydessä tämän tontin arvo oli naapureilla noin ~40k€ lisää pyyntihintaan ja tuntui hidastavan kaupantekoa kummasti.Nämä valinnaiset vuokratontit, joissa siis voi lunastaa kämppänsä tonttiosuuden. Mitenköhän lunastettu tonttiosuus vaikuttaa kämpän hintaan, kun osa muista tonttiosuuksista varmasti jää lunastamatta? Onko mahdollisuus, että tulisi pahojakin yllätyksiä tulevaisuudessa? Äkkiseltään ajattelisin, että tilanne voisi olla jossakin määrin eri, jos tontti olisikin taloyhtiön omistama.
Ajattelin lähinnä, että jos nämä vuokratontilliset kämpät olisivat tulevaisuudessa jostain syystä huomattavasti vähemmän houkuttelevia kuin ne, joiden tonttiosuus on lunastettu, voisiko se heijastua negatiivisesti myös jälkimmäisiin kämppiin? Yksi potentiaalinen tilanne on juuri tuo, että vuokrasopimuksen uusiminen siintää lähitulevaisuudessa.Jos lunastat niin en näe mitään riskiä, koska omistat tämän oman osuutesi tontista oli tilanne mikä tahansa. Jos et lunasta niin isoin riski on vuosien varrella hukattu raha ja vuokran nousu joskus kun vuokra soppari umpeutuu. Toki en tiedä onko tapauksia, joissa vuokraaja ei suostuisi jatkamaan vuokrasopimusta.
Just hain ja sain danskelta lainalupauksen, marginaali 0,43+6kk euribor. pk-seutu, danske on nykyinen pankki ja ollaan isompaa hakemassa.Kuulostaa kyllä korkealta molemmatkin omaan korvaan. Pk-seudulla ilmeisesti mennään vielä 0.5-0.8% lukemissa (ilman isompia vääntöjä).
Kiitos, tämä vahvistaa asiaa, että 2% ei kuulosta hyvältä. Toki voi olla vähän korkeampi marginaali jos ei ole mitään laina-taustaa ja pankki+kohde jossain maakunnissa.Just hain ja sain danskelta lainalupauksen, marginaali 0,43+6kk euribor. pk-seutu, danske on nykyinen pankki ja ollaan isompaa hakemassa.
Mitä tarkoitat lainataustalla? Eräästä maakunnasta irtosi 0,59% marginaalilla 230k 25v laina-ajalla. Olisi saanut rivien välistä lukemalla alemmas, jos toisella lainan osapuolista olisi ollut muu kuin määräaikainen työsuhde.Kiitos, tämä vahvistaa asiaa, että 2% ei kuulosta hyvältä. Toki voi olla vähän korkeampi marginaali jos ei ole mitään laina-taustaa ja pankki+kohde jossain maakunnissa.
Jos sinulla on ollut asuntolainaa viimeiset 15 vuotta ja olet jokaisen lyhennyksen hoitanut kunnialla, niin taustasi on paljon parempi (pankin silmissä), kuin ihmisen, joka ei ole ikinä lainannut rahaa tai on maksanut lyhennyksiä myöhässä tms.Mitä tarkoitat lainataustalla?
Samat speksit. Haja-asutusalueella keskisuuren kaupungin vaikutusalueella. Ja vieläpä vanhahko talo.Mulla marginaali 0,5 ja 12kk euribor, kämppä aivan metsässä noin 50km isommasta kaupungista eli ei edes missään ison kaupungin sykkeessä.
Toki näissä kannattaa aina huomioida, että koska nämä lainat on neuvoteltu, tämä hetki voi olla ihan eri hinnat, kuin 2 vuotta sitten. Mutta yhtä kaikki tämä todistaa 2% marginaalin todella korkeaksi missään.Mulla marginaali 0,5 ja 12kk euribor, kämppä aivan metsässä noin 50km isommasta kaupungista eli ei edes missään ison kaupungin sykkeessä.
Olisko jotain lisätietoja? Missä päin? Minkä kokoinen laina? Paljonko omaa rahaa? Tulotaso? Millainen asunto? Laina yksin vai kaksin?Kilpailutin vähän ja sain tarjoukseksi 2% marginaali ja 2.5% kiinteä. Mitä mieltä? Ajattelin tarttua tuohon kiinteään.
Aika vähän etenkään isoissa pankeissa mihinkään asiakkuushistoriaan tuijotellaan enää. Nämä jäi jonnekin 90-luvulle kun konttorin pankinjohtaja katteli paperikansioista miten taloutta oli hoidettu ja naamakertoimella päätti sitten millä hinnalla lainaa saa. Jossain pikkupankeissa näillä voi vielä olla merkitystä, mutta isojen pankkien asiakasmäärillä nämä nippelitiedot on ihan yhdentekeviä ja suurimmalti osin mennään siten, että lainaneuvottelija syöttää tiedot koneeseen minkä jälkeen kone kertoo millä ehdoilla lainaa saa. Jos asiakas kilpailuttaa enemmän niin neuvottelijalla tai hänen esihenkilöllään on sitten mahdollisesti oikeus johonkin pisteeseen saakka muuttaa ehtoja jotta saadaan asiakas pankille.Jos sinulla on ollut asuntolainaa viimeiset 15 vuotta ja olet jokaisen lyhennyksen hoitanut kunnialla, niin taustasi on paljon parempi (pankin silmissä), kuin ihmisen, joka ei ole ikinä lainannut rahaa tai on maksanut lyhennyksiä myöhässä tms.
Asiakkaan asuntoa ei käytetä luottokortin vakuutena, mutta toki vastaat siitäkin velasta henkilökohtaisella omaisuudellasi kuten kaikista muistakin veloista. Kiinteistön/huoneiston vakuutena käyttäminen asuntolainassa tarkoittaa lähinnä sitä, että et voi käyttää samaa omaisuutta vakuutena missään muussa lainassa ja pankki saa realisoitua vakuutena olevan omaisuuden huomattavasti helpommin kuin viemällä asian ulosoton kautta kuten kulutusluotoissa. Kyllä luottokortillakin perseilemällä voi asuntonsa menettää, mutta asuntolainalla perseilemällä huomattavasti helpommin.Tässä juuri seuraava stressitesti näköjään menossa, kun yritin korottaa luottokortin luottorajaa, joka jäi harmittavan pieneksi kun vaihdoin asiakkuuden tähän pankkiin. Voin kuvitella että hylsy tuolta tulee kun ei ole sitä kämppää vakuutena.
Kyllä se pankin järjestelmä ihan suoraan kertoo jos olet jättänyt lyhennyksiä maksamatta tai maksanut niitä myöhässä. Olisi outoa ajatella, että pankit ei hyödyntäisi asiakkaista saatavilla olevaa dataa, tätähän tekee ihan marketitkin ja kaikki muut tahot jatkuvasti. Monesti tilitiedoista pystyy hyvin profiloida asiakkaita, pelaako paljon uhkapelejä, juoko paljon viinaa ja mitä vaan.Aika vähän etenkään isoissa pankeissa mihinkään asiakkuushistoriaan tuijotellaan enää.
Pankki maailmassa on paljon tapauksia, joissa asiakas joutuu pantata reaalivakuutta, että saa luottokortin. Jos haluat luottokortin ilman puhtaita luottotietoja tai ilman tuloja, niin pantattu omaisuus on ihan käypä vastine sille, yleensä toki käteispantti (3 x luottomäärä). Jos luotto jää hoitamatta sopimuksen mukaan, niin kortti suljetaan ja kulut kuitataan pantista.Asiakkaan asuntoa ei käytetä luottokortin vakuutena, mutta toki vastaat siitäkin velasta henkilökohtaisella omaisuudellasi kuten kaikista muistakin veloista.
Kyllä varmasti kertoo omasta, olemassa olevasta asiakkaasta jos on ongelmia ollut, mutta toisen pankin asiakkaasta se ei sitä osaa kertoa. Ei asuntolainan puuttuminen susta mitään kakkosluokan asiakasta tee joka ei lainaa sais järkevillä ehdoilla jos muuten on luottotiedot kunnossa ja haet tulotasoosi nähden järkevää lainaa. Pankin intresseissähän on nimenomaan myöntää mahdollisimman paljon lainoja luottokelpoisille asiakkaille koska siitä saa korkotuottoja.Kyllä se pankin järjestelmä ihan suoraan kertoo jos olet jättänyt lyhennyksiä maksamatta tai maksanut niitä myöhässä. Olisi outoa ajatella, että pankit ei hyödyntäisi asiakkaista saatavilla olevaa dataa, tätähän tekee ihan marketitkin ja kaikki muut tahot jatkuvasti. Monesti tilitiedoista pystyy hyvin profiloida asiakkaita, pelaako paljon uhkapelejä, juoko paljon viinaa ja mitä vaan.
Mutta tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa ettei saisi luottokorttia koska "ei ole sitä kämppää vakuutena".Pankki maailmassa on paljon tapauksia, joissa asiakas joutuu pantata reaalivakuutta, että saa luottokortin. Jos haluat luottokortin ilman puhtaita luottotietoja tai ilman tuloja, niin pantattu omaisuus on ihan käypä vastine sille, yleensä toki käteispantti (3 x luottomäärä). Jos luotto jää hoitamatta sopimuksen mukaan, niin kortti suljetaan ja kulut kuitataan pantista.
Tämä on jotain mitä kyllä ihmettelisin. Eli Dansken mukaan pitäisi ottaa väkisin asuntolaina (vaikka ei edes tahtoisi asuntoa) jos haluaisi vaan pankkikortin? Ehkä sekin riittäisi että ottaisi käänteisen asuntolainan tai siirtäisi jo olemassa olevan lainan heidän nimiinsä?Eräs nimeltämainitsematon Danske taas ilmoitti pankkeja kilpailuttaessa, että luottokortteja ei voida antaa, ennen kuin meillä on asuntolaina pankissa.
Mulla on nyt vähän sellanen fiilis, että tässä on ollut joku kommunikaatio-ongelma ja henkilö jonka kanssa olet puhunut on olettanut sun olevan ottamassa lainaa sieltä ja se on meinannut, että luotot avataan sitten vasta siinä vaiheessa kun lainastakin tehdään sopimukset. Näin se nimittäin meni meidänkin kohdalla kun kilpailutuksen jälkeen siirrettiin asuntolaina ja päivittäisasiakkuus Danskeen, ja jos näin ei menetellä voi asiassa ilmaantua ongelmia koska Dansken automatiikka laskee mm. vanhan pankin luottokorttien myönnetyn luottorajan velaksi, jolloin velkarajat paukkuu helposti yli ja kortista tulee automaatilta hakiessa hylsy.Eräs nimeltämainitsematon Danske taas ilmoitti pankkeja kilpailuttaessa, että luottokortteja ei voida antaa, ennen kuin meillä on asuntolaina pankissa. Muu asiakkuus olisi toki pitänyt siirtää etukäteen pankkiin, mutta luottokorttia tuonne ei olisi saanut. Tiedustelin että ihanko tosiaan pitää olla asuntolainaa että saa luottokortin, niin kuulemma näin. Tuossa vaiheessa totesin että antaa sitten koko asiakkuuden olla, jos tuollaisia ihmeellisyyksiä prosesseissa ilmenee.
Eikös Nordean kaikkiin asuntolainoihin kuulu ilmainen lyhennysjousto, minkä voi ihan itse ottaa käyttöön milloin huvittaa?Ootteko saanu lyhennysvapaata ilman mitään lisämaksuja? Pankkina Nordea.
Sain sairauslomaa ja nyt olisi hyvä sauma ottaa lyhennysvapaata..
Nordealla maksoi 150€ kun hain lyhennysvapaata pari viikkoa sitten. Aspa halusi, että käyttäisin lyhennysjoustoa ja jos välttämättä haluan niin voi kuitenkin tehdä hakemuksen lyhennysvapaasta.Ootteko saanu lyhennysvapaata ilman mitään lisämaksuja? Pankkina Nordea.
Sain sairauslomaa ja nyt olisi hyvä sauma ottaa lyhennysvapaata..
Onko se oikeasti vai leikisti ilmainen? En ole jaksanut perehtyä...Eikös Nordean kaikkiin asuntolainoihin kuulu ilmainen lyhennysjousto, minkä voi ihan itse ottaa käyttöön milloin huvittaa?
No ei kai mikään lyhennysvapaa oikeasti ole ilmainen, vaan korot juoksee.Onko se oikeasti vai leikisti ilmainen? En ole jaksanut perehtyä...
Ei ainakaan meillä maksanut mitään kun tuo vanhaan lainaan lisättiin. Uusiin se taitaa jo sisältyä oletuksena.Kyllä noihin saa, mutta käsittääkseni muutosmaksun siinä joutuu maksamaan. Tuo toinen puolisko tuota hyödynsi vuodenvaihteessa. Nyt kun menisi entinen kämppä kaupaksi, niin voisi lopun lainan maksaa pois kerralla. Loppuisi lyhennysjoustojen sun muiden pohtiminen.
Jos nyt sitten tämä vuokralainen ei itse sieltä muuttaisi pois, niin sun tulisi hakea käräjäoikeudelta häätöä. Kun sitten saat sieltä tuomion, niin se pitää viedä ulosottovirastoon ja he toimittavat tuon häädön.Mites menee kun tein tänään kaupat osakkeesta missä asuu nyt alkkis. Joka ei ilmeisesti edes asu siellä. 2x käynyt 2vk välein ja kaikki kamat samoissa paikoissa ja postipino kasvaa. Vuokralainen on irtisanottu ja 30.9 viimeinen päivä.
Kauppakirjassa lukee. Huoneiston hallinta siirtyy ostajalle 1.10.2021. Mikäli hallinnan siirtyminen viivsätyy, maksaa myyjä viivästyksestä ostajalle 200€ viivästyskorvauksena kultakin alkavalta viikolta.
Tarjoukseen olin kirjoitanut sanamuodon, että asunnon pitää olla minun käytössä 1.10 tai viivsästyskorvaus. Välittäjän mukaan tuo tarkoittaa samaa...
No jos ja kun siellä on ne kamat vielä 1.10. Eihän asunto ole silloin mun hallinnassa? Ei siellä varmaan ole edes puolta pakettiautollista tavaraa, muta kiinnostaa kuin kilo paskaa alkaa jotain sohvia roudaamaan pihalle. Lisäksi tässä taitaa olla joku oikeus juttukin, että niitä ei niin vaan viedä pihalle vaikka mun mielestä oli kaatopaikka kamaa.
Onko tässä käynyt nyt niin, että myyjä ei ole saanut vuokria tältä vuokralaiselta ja päättänyt myydä kämpän, jotta asukkaan häätäminen jää jollekin muulle, kuin hänelle itselleen. Olitko tilanteesta tietoinen kauppoja tehdessä?Kauppakirjassa lukee. Huoneiston hallinta siirtyy ostajalle 1.10.2021. Mikäli hallinnan siirtyminen viivsätyy, maksaa myyjä viivästyksestä ostajalle 200€ viivästyskorvauksena kultakin alkavalta viikolta.
Tarjoukseen olin kirjoitanut sanamuodon, että asunnon pitää olla minun käytössä 1.10 tai viivsästyskorvaus. Välittäjän mukaan tuo tarkoittaa samaa...
Tämä on todellakin alimitoitettu korvaus, itse olisin ainakin laskenut korvauksen hotelli asumisen sekä vuokravaraston mukaan / kk. Esimerkiksi 120€ x 30 + 500 € = 4100 € ja jos perheestä kyse, niin hotellihuoneita lisää sen mukaan.Sitten tuosta itse viivästyskorvauksesta. En tiedä missä tämä asunto sijaitsee, mutta tuo tasohan tarkoittaisi jotain pikkuisen päälle 800e kuukausivuokraa tuolle kämpälle, vaikka tuo entinen omistaja ihan itse jäisi sinne asustelemaan ilman vuokrasopimusta. Sijainnista ja asunnosta riippuen tuo siis saattaa olla hyvinkin alimitoitettu viivästyskorvaus.
On kyllä melkoisen pieni viivästyskorvaus. Itse olen ostanut kaksi asuntoa ja molemmissa tuo korvaus on ollut 1000€/alkava viikko.Sitten tuosta itse viivästyskorvauksesta. En tiedä missä tämä asunto sijaitsee tai minkälaisesta lukaalista on kyse, mutta tuo tasohan tarkoittaisi jotain pikkuisen päälle 800e kuukausivuokraa tuolle kämpälle, jos esim. tuo entinen omistaja ihan itse jäisi sinne asustelemaan ilman vuokrasopimusta. Sijainnista ja asunnosta riippuen tuo siis saattaa olla hyvinkin alimitoitettu viivästyskorvaus.
Joo, mä olen myös pyrkinyt mitoittamaan erilaiset sopimussakot ym. niin että sillä maksaa helposti kaikki syntyvät kulut, ja sitten vielä sen verran reippaasti päälle ettei edes harmittaisi vaikka tulisikin viivästyksiä tai muuta. Siksi tuota tasoa vähän ihmettelinkin. Mutta voihan tää olla joku pikkuluukku jossain metsän keskelläkin, missä toi on useamman kuukauden vuokra...On kyllä melkoisen pieni viivästyskorvaus. Itse olen ostanut kaksi asuntoa ja molemmissa tuo korvaus on ollut 1000€/alkava viikko.
Remontteja harvemmin taitaa saada kokonaan takaisin myyntihinnassa. Voihan se helpottaa myyntiä. Välittäjä ei ole mikään jumala, joka päättää paljonko asunnot maksaa. Kannattaa kysyä arviota useammalta välittäjältä tai myy itse.Itselläni ratkesikin kätevästi tuo haaveilu isommasta kämpästä toisella paikkakunnalla, kun kotikunnassa on neliöhinnat tippuneet sopivan rankasti. 2015 66k€ ostettu kämppä, jota remontoitu lattiasta kattoon, pitäs välittäjän mukaan laittaa 59k€ myyyntiin. Tuosta ostaja tietty tinkais vielä, ja välittäjä ottas omansa. Äkkiseltään vois arvioida että remonttikulut huomioiden, ottaisin 15k€ turpaan.. Nin ennemmin jatkan asumista tässä, kun pakko ei ole muuttaa..
Kyl toi välittäjän arvio oli ihan faktaa, neliöhinnat on täällä laskeneet. Saman tien varrelta myyty alle välittäjän arvion. Seinänaapurin samankokoinen kämppä myytiin kk sitten 55k€. Noihin nojaten 59 on ihan linjassa.Remontteja harvemmin taitaa saada kokonaan takaisin myyntihinnassa. Voihan se helpottaa myyntiä. Välittäjä ei ole mikään jumala, joka päättää paljonko asunnot maksaa. Kannattaa kysyä arviota useammalta välittäjältä tai myy itse.
Onko todellakin niin, että minun tulee hakea häätöä? Eikä sen ketä vuokrasopimuksen on tehnyt ja kenen hallinnassa se on? Mulle sopii hyvin, että saan 200€/viikko.Jos nyt sitten tämä vuokralainen ei itse sieltä muuttaisi pois, niin sun tulisi hakea käräjäoikeudelta häätöä. Kun sitten saat sieltä tuomion, niin se pitää viedä ulosottovirastoon ja he toimittavat tuon häädön.
Sitten tuosta itse viivästyskorvauksesta. En tiedä missä tämä asunto sijaitsee tai minkälaisesta lukaalista on kyse, mutta tuo tasohan tarkoittaisi jotain pikkuisen päälle 800e kuukausivuokraa tuolle kämpälle, jos esim. tuo entinen omistaja ihan itse jäisi sinne asustelemaan ilman vuokrasopimusta. Sijainnista ja asunnosta riippuen tuo siis saattaa olla hyvinkin alimitoitettu viivästyskorvaus.
Yleensä myös kaikki sopimuksiin kirjattavat sopimussakot ja muut korvaukset höystetään sillä "myyjästä/ostajasta johtuvasta syystä" klausuulilla, koska jos olisi heistä riippumaton syy, niin minkäs sille tekee. Itse mutuilen (eli kannattaa tarkistaa joltakin lainoppineelta) että todennäköisesti vaikka tuota ei eksplisiittisesti sopimuksessa lukisikaan, niin se olisi oikeuden silmissä kohtuuton sopimusehto, jos osapuolesta itsestään riippumattomasta syystä joutuisi maksamaan korvauksia. Ja jos myyjä on vuokralaisen irtisanonut ajallaan, mutta vuokralainen ei lähde, niin tuo ei ole myyjästä riippuva syy, eli noiden korvausten saaminen saattaa jäädä haaveeksi.
Samaa aattelin itekkin. Asun niin kauan tässä kunnes joko kuntakohtainen kysyntä ja hinnat lähtee asunnoissa nouseen, tai sitten laittaa vuokralle ja muuttaa minne muuttaa. Siitä se ei oo kiinni etteikö tässä talossa ihmiset haluaisi asua, näissä 43m2 yksiöissä vuokra reilut 500€ ja menevät aina samantien kun tyhjenevät. Ihmiset eivät vaan halua ostaa asuntoja. Mulla on useampi kaveri ikähaitarilla 30-40v, jotka on todenneet etteivät aio ikinä ostaa asuntoa tai taloa, kun sitten sen kanssa on naimisissa. Itseasiassa meillä työpaikallakin jakauma omistusasujien ja vuokralla asujien kesken on 50-50, ja kaikilla olisi mahdollisuus halutessaan ostaa..Tai sitten pistetään vaan vuokralle jos ei kelpaa. Tuumasin että suurta riskiä ei taida kalliista remonteista olla kun hallitus tekee remonttia lähinnä viimeisessä hädässä.
Jos sulla on lainassa se lyhennysjousto-ominaisuus, niin lainan tai seuraavan maksun tiedoissa (ainakin appissa, enkuksi flexipayment) näkyy jäljellä olevan lyhennysjouston määrä. Siellä on jossain myös minimisumma, joka täytyy joka kk-maksaa vähintään, käytännössä = korot+kulut. Laina-aika pitenee, mutta mitään palvelumaksua tuosta ei tule kunhan siis vähintään maksaa minimisumman ja lyhennysjoustoa on jäljellä. Siitä en tiedä mitkä ovat rikemaksut, jos jättää maksamatta tarpeeksi. Voi tietysti olla, että pankin järjestelmä estää laittamasta lyhennystä, joka on pienempi kuin minimimaksu - Se lainanlyhennyshän tupsahtaa suoraan pankkiin näkymään ilman käyttäjältä kysymistä.Onko se oikeasti vai leikisti ilmainen? En ole jaksanut perehtyä...