Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[maaco]

Mitäs noi lisävakuudet käytännössä on, henkilöiden takausten lisäksi? Vanhemmat jo eläkkeellä ja heitä en aio kysyä takaamaan vaikka varmaan lähtisikin. Itse aion raha-asiani hoitaa. Käykö esim. osakesalkku vakuudeksi vai onko sen arvo liian vaihteleva?

 

[JRan]

Mitäs noi lisävakuudet käytännössä on, henkilöiden takausten lisäksi? Vanhemmat jo eläkkeellä ja heitä en aio kysyä takaamaan vaikka varmaan lähtisikin. Itse aion raha-asiani hoitaa. Käykö esim. osakesalkku vakuudeksi vai onko sen arvo liian vaihteleva?

Osakesalkku toimii kyllä vakuutena. Vakuusarvoissa on kyllä isoja heittoja. Ulkomuistista, OP 60%, Danske 70%, Nordea varmaan 50 % tai vähemmän (luvut voivat olla korona dropin jälkeen jotain ihan muuta). Eli onhan näissä pankin riski kovempi, kuin vaikka käteisessä, joka kelpaa yks yhteen vakuudeksi. Myös osakkeiden myynti salkusta ei ihan niin vaan onnistu.

Sitten on toki joillain pankeilla näitä "osta rahalla vakuuksia", jotka on sitten ne kalleimmat vakuudet. Eli perustuu paljon siihen, että asunnon arvo on oikeasti yli 70%, myös pankin mielestä ja jos lisävakuuksia tarvitaan, niin otetaan rahat pois ja annetaan tarvittavat vakuudet.

Edit: toki myös metsä toimii vakuutena ja yleisesti mikä tahansa kiinteä omaisuus, vaikka kesämökki.

 

[kjns]

Mitäs noi lisävakuudet käytännössä on, henkilöiden takausten lisäksi? Vanhemmat jo eläkkeellä ja heitä en aio kysyä takaamaan vaikka varmaan lähtisikin. Itse aion raha-asiani hoitaa. Käykö esim. osakesalkku vakuudeksi vai onko sen arvo liian vaihteleva?

Henkilötakauksien kelpaavuus on muutenkin tänä päivänä vähän niin ja näin, joka pankki ei välttämättä niitä edes kelpuuta. Lainakattolain mukaisen vakuusvajeen paikkaamiseen ne eivät taida edes lain puolesta enää kelvata.

Pankiltahan saa nykyään monesti ostettuakin lisävakuuksia, eli käytännössä se on "vakuutus" joka ostetaan lainasi vakuusvajeen osalle, kertamaksulla lainan noston yhteydessä, jos ei halua sitoa omaisuutta tai muuta reaalivakuutta lainaan kiinni. Kustannus riippuu vakuusvajeen määrästä, kannattaa sitäkin kysäistä jos haluat "helpon ratkaisun".

 

[Taneli-]

Mitäs noi lisävakuudet käytännössä on, henkilöiden takausten lisäksi? Vanhemmat jo eläkkeellä ja heitä en aio kysyä takaamaan vaikka varmaan lähtisikin. Itse aion raha-asiani hoitaa. Käykö esim. osakesalkku vakuudeksi vai onko sen arvo liian vaihteleva?

Yksi helpoimpia ja ehkä käytännöllisimpiä olisi valtiontakaus (asuntolainaan):

Asuntolainan valtiontakaus - Valtiokonttori

Voit saada valtiontakauksen asuntolainaan, jos ostat asunnosta vähintään puolet ja asunto tulee omaan vakituiseen käyttöösi.

www.valtiokonttori.fi

Tuossa linkissä esimerkissä on esim. 100k asunto, mistä omistusasuntolaina (85%), valtiontakaus (enintään 20% lainasta) 17k mistä maksat takausmaksua 2,5% valtiontakauksen määrästä eli 425€.

Toki se jotain maksaa mutta esim. itse ottaisin paljon mieluummin tuollaisen kuin pyytäisin vanhempiani takaamaan lainaa. Lisäksi se yleensä aina on halvempi kuin pankin tyrkyttämä "pankin oma" lisälaina.

 

[5rWs3WA2tv]

Yksi helpoimpia ja ehkä käytännöllisimpiä olisi valtiontakaus (asuntolainaan):

Asuntolainan valtiontakaus - Valtiokonttori

Voit saada valtiontakauksen asuntolainaan, jos ostat asunnosta vähintään puolet ja asunto tulee omaan vakituiseen käyttöösi.

www.valtiokonttori.fi

Tuossa linkissä esimerkissä on esim. 100k asunto, mistä omistusasuntolaina (85%), valtiontakaus (enintään 20% lainasta) 17k mistä maksat takausmaksua 2,5% valtiontakauksen määrästä eli 425€.

Toki se jotain maksaa mutta esim. itse ottaisin paljon mieluummin tuollaisen kuin pyytäisin vanhempiani takaamaan lainaa. Lisäksi se yleensä aina on halvempi kuin pankin tyrkyttämä "pankin oma" lisälaina.

Itse ainakin käsittänyt ja kuten lukeekin tuolla että tuo valtiontakaus lasketaan lainoihin automaattisesti ja lopuille 15 prosentille haetaan sitä vakuutta sitten, esim garantian kautta joka muuten aika hieno himmeli, maksetaan tonneja siitä että takaavat ilmaa.

 

[kjns]

Itse ainakin käsittänyt ja kuten lukeekin tuolla että tuo valtiontakaus lasketaan lainoihin automaattisesti ja lopuille 15 prosentille haetaan sitä vakuutta sitten, esim garantian kautta joka muuten aika hieno himmeli, maksetaan tonneja siitä että takaavat ilmaa.

Lasketaan jos halutaan/pyydetään, mutta eihän sitä aina lainaan oteta, riippuu tilanteesta kannattaako ottaa/onko järkevää vai ei.

Garantia ja valtiontakaus ei periaatteessa paljoa toisistaan eroa, molemmissa maksetaan rahaa siitä että joku muu kantaa luottotappion riskin, mutta valtiontakauksessa vaan on jonkin verran tiukemmat säännöt, suurimpana erona valtiontakauksen kanssa vaikkapa lyhennysvapaa vaatii "erityiset taloudelliset perusteet" kun Garantian kanssa ratkaisee vain se, että se on voimassa 10 vuotta ja vakuusvajeen pitää sinä aikana olla maksettu. Muun voi sopia vapaasti pankin kanssa. Valtiontakaus maksaa 2,5% takauksen määrästä, Garantia omalla kohdalla maksoi 4% joka euroissa tarkoitti noin 600 euron eroa.

Omassa tapauksessa Garantia oli kokonaisratkaisuna kaikkei järkevin koska sen avulla sai lainan täysin "omiin nimiin" ilman että kenenkään tarvitsi laittaa kotiaan tai kesämökkiään meidän lainan pantiksi, ja lisäksi antoi mahdollisuuden säätää lainan maksusuunnitelman pankin kanssa tavalla, johon valtiontakaus ei olisi taipunut.

 

[JRan]

Valtiontakaus maksaa 2,5% takauksen määrästä, Garantia omalla kohdalla maksoi 4% joka euroissa tarkoitti noin 600 euron eroa.

Näitähän tosiaan löytyy vielä yleensä pankeista omansa (joissa juurikin otetaan asunnon oikea arvo / tuleva arvo huomioon), jos arvon oletetaan pysyvän samana tai nousevan, niin silloin tämä lisävakuus on pankille lähes riskitön ja siitä on helppo ottaa rahat pois. Asiakkaallehan tämä myydään toki ihan eri argumentein.

Oliko näin, että tämä Garantia määrittelee takaukselleen hinnan tapauskohtaisesti? Itsellä ei ole näistä kokemusta, joten ihan mielenkiinnosta kysyn.

Voisi kai yleisesti sanoa, että pankeilla on riskinotto kasvanut viimeaikoina, kun lainoihin ei tarvitse edes reaalivakuuksia enää. Itsellä tulee mieleen jenkkien 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen, joka päättyi näyttävästi subprime-kriisiin (joka johtui vakuudettomista lainoista). Garantian bisneshän pyörii hyvinä aikoina hyvin, mutta entä jos tulee maksun aika...eiköhän tuolta 20-50 henkeä työllistävästä pajasta ole rahat siirretty aikaa sitten Taaleri Oyj:n puolelle ja sitä kautta eteenpäin. Emoyhtiöhän ei ole tietenkään suoraan vastuussa tytäryhtiöistään, joten voimme vielä nähdä mielenkiintoisia tilanteita, jos nämä takaukset muuttuu mistään syystä maksettaviksi. Tämä saattaa myös kummasti horjuttaa pankkeja, etenkin jos tähän lisätään asuntojen hintojen voimakas putoaminen. Lopputulema siis voisi olla, että asunnon arvo ei olekaan enää edes 70 % alkuperäisestä, myyntiajat loputtomia (koska kukaan ei pysty ostamaan) ja myöskään lisävakuuksia ei saada muutettua rahaksi, koska nehän oli ilmaa jo alusta asti.

EDIT: typot

 

[Jabstatic]

Sarjassa tyhmiä kysymyksiä kun ei ole tullut koskaan harkittua asunnon ostoa "velkaisesta yhtiöstä".

Katsoin sijoitusasunnoksi sopivaa asuntoa ja hinta-laatusuhteeltaan sopiva löytyikin. Sain paperit välittäjältä mutta pari asiaa tuli vastaan.

- Näkeekö yhtiön taseesta tai tuloslaskelmasta onko yhtiövelan osuus tuloutettu vai rahastoitu ? Tuo on kuitenkin verotuksen kannalta olennainen tieto

- Yhtiön tuloslaskelmassa oli rahoituskuluja n. 10k eur. Tämä on ilmeisesti taloyhtiön remonttilainojen rahoituskulut ? Kuitenkaan rahoitustuottoja ei ole. Sain laskelman vuodelta 2019 ja tämä taitaa olla julkisivuremontin valmistumisvuosi. Voiko olla mahdollista että lyhennykset ovat alkaneet vasta 2020 mutta yhtiölle on tullut rahoituskuluja jo 2019 mitkä on sitten maksettu kassasta ?

1. Ei näe. Jos ei sitä ole erikseen mainittu (esim. toimintakertomuksessa), asiaa täytyy kysyä taloyhtiön kirjanpitäjältä.
Tai jos tarkkoja ollaan, lainanlyhennysrahaston muutoksesta näkee, onko yhtiö rahastoinut jotakin. Mutta se ei kerro mitä.

2. On mahdollista ja jopa todennäköistä. Remontin kulujen kattamiseksi yhtiö on ottanut lainaa tai käyttänyt remonttilimiittiä - joista maksetaan korkoa, joka on rahoituskulua. Lisäksi niistä on maksettu jonkinlainen järjestelypalkkio. Myös (muiden) hoitolainojen korot ja kulut ovat rahoituskulua, joiden kattamiseksi ei kerätä rahoitusvastiketta.
(Toisaalta julkisivuremontit yleensä valmistuvat kesällä tai viimeistään syksyllä, joten on hieman erikoista, ettei remonttilainaa ole muutettu rahoitusvastikelainaksi vuoden loppuun mennessä. Mutta kaikenlaista tapahtuu.)

 

[kjns]

Asiakkaallehan tämä myydään toki ihan eri argumentein.

Meillä se argumentti oli että lainaa ei saa jos ei ole jotain lisävakuutta mukana kun omarahoitusosuus ei riittänyt kokonaan kattamaan 70% vakuusarvon ja myyntihinnan välistä erotusta

Sukulaisten niskaan ei haluttu enää meidän lainan takauksia kaataa, joten maksullinen takaus oli tässä tapauksessa se millä mentiin. Valtiontakaustakin olis tainnut saada riittävän määrän mutta siellä on taas ne omat hankaluutensa niin mentiin Garantialla.

Oliko näin, että tämä Garantia määrittelee takaukselleen hinnan tapauskohtaisesti? Itsellä ei ole näistä kokemusta, joten ihan mielenkiinnosta kysyn.

Ei mullakaan ole sen enempää tietoa kuin mitä omasta sopimuksesta voin lukea, mutta päätellen siitä että sopparissa on erikseen maininta takauksen riskiluokasta (omassa sopparissa "70-90% lainoitettavan kohteen hankintahinnasta") niin voisi olettaa riskiluokan vaikuttavan takauksen hintaan. Nopealla googletuksella näyttää nykyään ainakin asunnon sijainti myös vaikuttavan.

 

[JRan]

Meillä se argumentti oli että lainaa ei saa jos ei ole jotain lisävakuutta mukana kun omarahoitusosuus ei riittänyt kokonaan kattamaan 70% vakuusarvon ja myyntihinnan välistä erotusta

Sukulaisten niskaan ei haluttu enää meidän lainan takauksia kaataa, joten maksullinen takaus oli tässä tapauksessa se millä mentiin. Valtiontakaustakin olis tainnut saada riittävän määrän mutta siellä on taas ne omat hankaluutensa niin mentiin Garantialla.

Hyvä syy ja pätevä argumentti tosiaan.

Ei mullakaan ole sen enempää tietoa kuin mitä omasta sopimuksesta voin lukea, mutta päätellen siitä että sopparissa on erikseen maininta takauksen riskiluokasta (omassa sopparissa "70-90% lainoitettavan kohteen hankintahinnasta") niin voisi olettaa riskiluokan vaikuttavan takauksen hintaan. Nopealla googletuksella näyttää nykyään ainakin asunnon sijainti myös vaikuttavan.

Näin vähän arvelinkin, toi 4 % kuulostaa tavallaan jopa ihan kohtuulliselta (versus valtion takaus 2,5 %). Todennäköisesti riskin kasvaessa hinta nousee ja silloin ei välttämättä olekaan niin houkutteleva. Voi olla myös, että kun tarpeeksi kauas "metsään" mennään niin kyseistä takausta ei edes saa...

 

[tarzam]

Kilpailutin vähän ja sain tarjoukseksi 2% marginaali ja 2.5% kiinteä. Mitä mieltä? Ajattelin tarttua tuohon kiinteään.

 

[jonesky12345]

Kilpailutin vähän ja sain tarjoukseksi 2% marginaali ja 2.5% kiinteä. Mitä mieltä? Ajattelin tarttua tuohon kiinteään.

Missä kämppä ja millä spekseillä ollaan 2+% lukemissa?

 

[JRan]

Kilpailutin vähän ja sain tarjoukseksi 2% marginaali ja 2.5% kiinteä. Mitä mieltä? Ajattelin tarttua tuohon kiinteään.

Kuulostaa kyllä korkealta molemmatkin omaan korvaan. Pk-seudulla ilmeisesti mennään vielä 0.5-0.8% lukemissa (ilman isompia vääntöjä).

 

[Paolo Pastarino]

Nämä valinnaiset vuokratontit, joissa siis voi lunastaa kämppänsä tonttiosuuden. Mitenköhän lunastettu tonttiosuus vaikuttaa kämpän hintaan, kun osa muista tonttiosuuksista varmasti jää lunastamatta? Onko mahdollisuus, että tulisi pahojakin yllätyksiä tulevaisuudessa? Äkkiseltään ajattelisin, että tilanne voisi olla jossakin määrin eri, jos tontti olisikin taloyhtiön omistama.

 

[JRan]

Nämä valinnaiset vuokratontit, joissa siis voi lunastaa kämppänsä tonttiosuuden. Mitenköhän lunastettu tonttiosuus vaikuttaa kämpän hintaan, kun osa muista tonttiosuuksista varmasti jää lunastamatta? Onko mahdollisuus, että tulisi pahojakin yllätyksiä tulevaisuudessa? Äkkiseltään ajattelisin, että tilanne voisi olla jossakin määrin eri, jos tontti olisikin taloyhtiön omistama.

Nämä vuokratontit on vähän kakspiippuinen juttu. Yhdessä yhtiössä tuli aikoinaan asuttua, missä oli vuokratontit. Lunastus hinta taisi olla luokassa 80-90k€, itse jätin lunastamatta, kun tiesin olevani vähän niinkuin läpikulkumatkalla. Myydessä tämän tontin arvo oli naapureilla noin ~40k€ lisää pyyntihintaan ja tuntui hidastavan kaupantekoa kummasti.

Sitten taas jos aiot asua vähintäänkin kymmenen vuotta samassa paikassa, niin kannattaa lunastaa heti. Vastikkeet kymmenessäkin vuodessa on kuitenkin äkkiä kymmeniä tuhansia.

Jos lunastat niin en näe mitään riskiä, koska omistat tämän oman osuutesi tontista oli tilanne mikä tahansa. Jos et lunasta niin isoin riski on vuosien varrella hukattu raha ja vuokran nousu joskus kun vuokra soppari umpeutuu. Toki en tiedä onko tapauksia, joissa vuokraaja ei suostuisi jatkamaan vuokrasopimusta.

Jos taloyhtiö omistaisi tontin, niin silloin tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokainen osakas on lunastanut omansa taloyhtiön kautta, joka taas ei kuulosta järkevältä. Eli se taloyhtiö ei ole mikään mystinen taho jossain, vaan juuri ne henkilöt yhdessä, jotka asuntoja omistaa. Jos taloyhtiö omistaisi tontin, niin jokainen osakas maksaisi kuitenkin oman tonttinsa, joten oikeasti on järkevämpää, että se liittyy asuntoon ei yhtiöön.

 

[Paolo Pastarino]

Jos lunastat niin en näe mitään riskiä, koska omistat tämän oman osuutesi tontista oli tilanne mikä tahansa. Jos et lunasta niin isoin riski on vuosien varrella hukattu raha ja vuokran nousu joskus kun vuokra soppari umpeutuu. Toki en tiedä onko tapauksia, joissa vuokraaja ei suostuisi jatkamaan vuokrasopimusta.

Ajattelin lähinnä, että jos nämä vuokratontilliset kämpät olisivat tulevaisuudessa jostain syystä huomattavasti vähemmän houkuttelevia kuin ne, joiden tonttiosuus on lunastettu, voisiko se heijastua negatiivisesti myös jälkimmäisiin kämppiin? Yksi potentiaalinen tilanne on juuri tuo, että vuokrasopimuksen uusiminen siintää lähitulevaisuudessa.

 

[code.666.]

Kuulostaa kyllä korkealta molemmatkin omaan korvaan. Pk-seudulla ilmeisesti mennään vielä 0.5-0.8% lukemissa (ilman isompia vääntöjä).

Just hain ja sain danskelta lainalupauksen, marginaali 0,43+6kk euribor. pk-seutu, danske on nykyinen pankki ja ollaan isompaa hakemassa.

 

[JRan]

Just hain ja sain danskelta lainalupauksen, marginaali 0,43+6kk euribor. pk-seutu, danske on nykyinen pankki ja ollaan isompaa hakemassa.

Kiitos, tämä vahvistaa asiaa, että 2% ei kuulosta hyvältä. Toki voi olla vähän korkeampi marginaali jos ei ole mitään laina-taustaa ja pankki+kohde jossain maakunnissa.

 

[taski]

Mulla marginaali 0,5 ja 12kk euribor, kämppä aivan metsässä noin 50km isommasta kaupungista eli ei edes missään ison kaupungin sykkeessä.

 

[lelfonso]

Kiitos, tämä vahvistaa asiaa, että 2% ei kuulosta hyvältä. Toki voi olla vähän korkeampi marginaali jos ei ole mitään laina-taustaa ja pankki+kohde jossain maakunnissa.

Mitä tarkoitat lainataustalla? Eräästä maakunnasta irtosi 0,59% marginaalilla 230k 25v laina-ajalla. Olisi saanut rivien välistä lukemalla alemmas, jos toisella lainan osapuolista olisi ollut muu kuin määräaikainen työsuhde.

 

[JRan]

Mitä tarkoitat lainataustalla?

Jos sinulla on ollut asuntolainaa viimeiset 15 vuotta ja olet jokaisen lyhennyksen hoitanut kunnialla, niin taustasi on paljon parempi (pankin silmissä), kuin ihmisen, joka ei ole ikinä lainannut rahaa tai on maksanut lyhennyksiä myöhässä tms.

 

[munse]

Mulla marginaali 0,5 ja 12kk euribor, kämppä aivan metsässä noin 50km isommasta kaupungista eli ei edes missään ison kaupungin sykkeessä.

Samat speksit. Haja-asutusalueella keskisuuren kaupungin vaikutusalueella. Ja vieläpä vanhahko talo.

 

[JRan]

Mulla marginaali 0,5 ja 12kk euribor, kämppä aivan metsässä noin 50km isommasta kaupungista eli ei edes missään ison kaupungin sykkeessä.

Toki näissä kannattaa aina huomioida, että koska nämä lainat on neuvoteltu, tämä hetki voi olla ihan eri hinnat, kuin 2 vuotta sitten. Mutta yhtä kaikki tämä todistaa 2% marginaalin todella korkeaksi missään.

 

[jefreitteri]

Kilpailutin vähän ja sain tarjoukseksi 2% marginaali ja 2.5% kiinteä. Mitä mieltä? Ajattelin tarttua tuohon kiinteään.

Olisko jotain lisätietoja? Missä päin? Minkä kokoinen laina? Paljonko omaa rahaa? Tulotaso? Millainen asunto? Laina yksin vai kaksin?

Spoileri: Ot..?

ei kai vaan kyseessä ole miljoonan euron laina ja kysytty ihan huvikseen? Sellaistakin täällä on ollut..

 

[kjns]

Jos sinulla on ollut asuntolainaa viimeiset 15 vuotta ja olet jokaisen lyhennyksen hoitanut kunnialla, niin taustasi on paljon parempi (pankin silmissä), kuin ihmisen, joka ei ole ikinä lainannut rahaa tai on maksanut lyhennyksiä myöhässä tms.

Aika vähän etenkään isoissa pankeissa mihinkään asiakkuushistoriaan tuijotellaan enää. Nämä jäi jonnekin 90-luvulle kun konttorin pankinjohtaja katteli paperikansioista miten taloutta oli hoidettu ja naamakertoimella päätti sitten millä hinnalla lainaa saa. Jossain pikkupankeissa näillä voi vielä olla merkitystä, mutta isojen pankkien asiakasmäärillä nämä nippelitiedot on ihan yhdentekeviä ja suurimmalti osin mennään siten, että lainaneuvottelija syöttää tiedot koneeseen minkä jälkeen kone kertoo millä ehdoilla lainaa saa. Jos asiakas kilpailuttaa enemmän niin neuvottelijalla tai hänen esihenkilöllään on sitten mahdollisesti oikeus johonkin pisteeseen saakka muuttaa ehtoja jotta saadaan asiakas pankille.

Marginaaliin ja yleensäkin lainan saamiseen vaikuttavat lähinnä
- Hakijan tulot
- Hakijan menot
- Työsuhteen laatu/kesto
- Lainattavan summan ja lyhennysten suhde tuloihin
- Lainalla hankittavan kohteen sijainti ja käyttötarkoitus (oma asunto vai sijoitus)
- Luottotiedot/maksuhäiriömerkinnät
- Kuinka ison marginaalin asiakas hyväksyy kilpailuttamatta enempää

Tässä juuri seuraava stressitesti näköjään menossa, kun yritin korottaa luottokortin luottorajaa, joka jäi harmittavan pieneksi kun vaihdoin asiakkuuden tähän pankkiin. Voin kuvitella että hylsy tuolta tulee kun ei ole sitä kämppää vakuutena.

Asiakkaan asuntoa ei käytetä luottokortin vakuutena, mutta toki vastaat siitäkin velasta henkilökohtaisella omaisuudellasi kuten kaikista muistakin veloista. Kiinteistön/huoneiston vakuutena käyttäminen asuntolainassa tarkoittaa lähinnä sitä, että et voi käyttää samaa omaisuutta vakuutena missään muussa lainassa ja pankki saa realisoitua vakuutena olevan omaisuuden huomattavasti helpommin kuin viemällä asian ulosoton kautta kuten kulutusluotoissa. Kyllä luottokortillakin perseilemällä voi asuntonsa menettää, mutta asuntolainalla perseilemällä huomattavasti helpommin.

 

[JRan]

Aika vähän etenkään isoissa pankeissa mihinkään asiakkuushistoriaan tuijotellaan enää.

Kyllä se pankin järjestelmä ihan suoraan kertoo jos olet jättänyt lyhennyksiä maksamatta tai maksanut niitä myöhässä. Olisi outoa ajatella, että pankit ei hyödyntäisi asiakkaista saatavilla olevaa dataa, tätähän tekee ihan marketitkin ja kaikki muut tahot jatkuvasti. Monesti tilitiedoista pystyy hyvin profiloida asiakkaita, pelaako paljon uhkapelejä, juoko paljon viinaa ja mitä vaan.

Asiakkaan asuntoa ei käytetä luottokortin vakuutena, mutta toki vastaat siitäkin velasta henkilökohtaisella omaisuudellasi kuten kaikista muistakin veloista.

Pankki maailmassa on paljon tapauksia, joissa asiakas joutuu pantata reaalivakuutta, että saa luottokortin. Jos haluat luottokortin ilman puhtaita luottotietoja tai ilman tuloja, niin pantattu omaisuus on ihan käypä vastine sille, yleensä toki käteispantti (3 x luottomäärä). Jos luotto jää hoitamatta sopimuksen mukaan, niin kortti suljetaan ja kulut kuitataan pantista.

 

[kjns]

Kyllä se pankin järjestelmä ihan suoraan kertoo jos olet jättänyt lyhennyksiä maksamatta tai maksanut niitä myöhässä. Olisi outoa ajatella, että pankit ei hyödyntäisi asiakkaista saatavilla olevaa dataa, tätähän tekee ihan marketitkin ja kaikki muut tahot jatkuvasti. Monesti tilitiedoista pystyy hyvin profiloida asiakkaita, pelaako paljon uhkapelejä, juoko paljon viinaa ja mitä vaan.

Kyllä varmasti kertoo omasta, olemassa olevasta asiakkaasta jos on ongelmia ollut, mutta toisen pankin asiakkaasta se ei sitä osaa kertoa. Ei asuntolainan puuttuminen susta mitään kakkosluokan asiakasta tee joka ei lainaa sais järkevillä ehdoilla jos muuten on luottotiedot kunnossa ja haet tulotasoosi nähden järkevää lainaa. Pankin intresseissähän on nimenomaan myöntää mahdollisimman paljon lainoja luottokelpoisille asiakkaille koska siitä saa korkotuottoja.

Pankki maailmassa on paljon tapauksia, joissa asiakas joutuu pantata reaalivakuutta, että saa luottokortin. Jos haluat luottokortin ilman puhtaita luottotietoja tai ilman tuloja, niin pantattu omaisuus on ihan käypä vastine sille, yleensä toki käteispantti (3 x luottomäärä). Jos luotto jää hoitamatta sopimuksen mukaan, niin kortti suljetaan ja kulut kuitataan pantista.

Mutta tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa ettei saisi luottokorttia koska "ei ole sitä kämppää vakuutena".

Muuten en ota kantaa siihe miten yleistä tai harvinaista reaalivakuuden antaminen pankille luottokorttia vastaan on. Kaikki tuntemani ihmiset ovat saaneet luottokortin viimeistään pienen säätämisen ilman tällaista kikkailua enkä ole kuullut että kenellekään tällaista optiota olisi koskaan tarjottu vaikka olis ollut aluksi nihkeyttä saada luottokorttia itselleen.

Samalla tätä kirjoittaessani juuri keksin mihin luottorajoihin asiakkuushistoria voi suoraan vaikuttaa. Ainakin osa pankeista on joskus tarjonnut omasta aloitteesta matalan luottorajan asiakkaille korkeampaa luottorajaa kun historiaa kortin käytöstä on kertynyt pari vuotta ja on hoitanut velvoitteensa hyvin.

 

[Taneli-]

Itse ainakin hankin luottokortin huomattavasti aiemmin kuin asuntolainan, enkä edes samasta pankista. Tunnen myös huomattavan määrän ihmisiä jotka ovat sen luottokorttinsa hankkineet paljon aiemmin kuin asuntoa ostaneet. Osa asuu vieläkin vuokralla ilman että on kertaakaan ostanut asuntoa mutta omistaa luottokortin tai useammankin.

 

[Taneli-]

Eräs nimeltämainitsematon Danske taas ilmoitti pankkeja kilpailuttaessa, että luottokortteja ei voida antaa, ennen kuin meillä on asuntolaina pankissa.

Tämä on jotain mitä kyllä ihmettelisin. Eli Dansken mukaan pitäisi ottaa väkisin asuntolaina (vaikka ei edes tahtoisi asuntoa) jos haluaisi vaan pankkikortin? Ehkä sekin riittäisi että ottaisi käänteisen asuntolainan tai siirtäisi jo olemassa olevan lainan heidän nimiinsä?

Mutta on aika monta henkilöä jotka eivät vaan halua muuttaa pois asunnostaan ja ottaa uutta lainaa sekä asuntoa pelkästään siksi että saisivat pankkikortin.

Kannattaa kysyä koskeeko tuo sääntö kaikkia vai onko ehkä rasismia? Koska olet kuullut että jos on juuri maahanmuuttanut pakolainen heidän ei ole pakko ottaa asuntolainaa Danskesta ilman että saavat korttia kun uutta työtä varten avaavat tilin sinne...

 

[kjns]

Eräs nimeltämainitsematon Danske taas ilmoitti pankkeja kilpailuttaessa, että luottokortteja ei voida antaa, ennen kuin meillä on asuntolaina pankissa. Muu asiakkuus olisi toki pitänyt siirtää etukäteen pankkiin, mutta luottokorttia tuonne ei olisi saanut. Tiedustelin että ihanko tosiaan pitää olla asuntolainaa että saa luottokortin, niin kuulemma näin. Tuossa vaiheessa totesin että antaa sitten koko asiakkuuden olla, jos tuollaisia ihmeellisyyksiä prosesseissa ilmenee.

Mulla on nyt vähän sellanen fiilis, että tässä on ollut joku kommunikaatio-ongelma ja henkilö jonka kanssa olet puhunut on olettanut sun olevan ottamassa lainaa sieltä ja se on meinannut, että luotot avataan sitten vasta siinä vaiheessa kun lainastakin tehdään sopimukset. Näin se nimittäin meni meidänkin kohdalla kun kilpailutuksen jälkeen siirrettiin asuntolaina ja päivittäisasiakkuus Danskeen, ja jos näin ei menetellä voi asiassa ilmaantua ongelmia koska Dansken automatiikka laskee mm. vanhan pankin luottokorttien myönnetyn luottorajan velaksi, jolloin velkarajat paukkuu helposti yli ja kortista tulee automaatilta hakiessa hylsy.

Prosessi eteni siis kutakuinkin näin:
- Tunnistauduttiin vanhan pankin tunnuksilla Dansken palveluun missä tehtiin lainahakemus ja syötettiin talouden perustiedot
- Soitto pankista, suoritettiin asuntolainan esikartoitus, sovittiin lainaneuvottelu puhelimitse päivälle X
- Pidettiin lainaneuvottelut jossa käytiin lainan speksit ja taloustilanne tarkemmin läpi
- Toimitettiin pyydetyt tulo tiedot/todistukset verkkopalvelun kautta
- Pankki toimitti tarjouksen verkkopalveluun, lainaneuvottelija otti yhteyttä ja varmisti että kaikki ok
- Hyväksyttiin tarjous ensin viestillä, keskusteltiin neuvottelijan kanssa tarkemmin palveluista jotka haluttiin avata (tilit, kortit, asiakkuuspaketti ym)
- Neuvottelija hoiti kaikkien lainojen ja palveluiden avaamisen byrokratian ja toimitti sopimukset sähköisesti allekirjoitettavaksi verkkopalveluun (vanhan pankin tunnuksilla)
- Allekirjoitettiin sopimukset sähköisesti minkä jälkeen tilit aukaistiin, verkkopankkitunnukset ja kortit toimitettiin, ja laina siirrettiin vanhasta pankista Danskeen

 

[shule]

Ootteko saanu lyhennysvapaata ilman mitään lisämaksuja? Pankkina Nordea.
Sain sairauslomaa ja nyt olisi hyvä sauma ottaa lyhennysvapaata..

 

[edup]

Ootteko saanu lyhennysvapaata ilman mitään lisämaksuja? Pankkina Nordea.
Sain sairauslomaa ja nyt olisi hyvä sauma ottaa lyhennysvapaata..

Eikös Nordean kaikkiin asuntolainoihin kuulu ilmainen lyhennysjousto, minkä voi ihan itse ottaa käyttöön milloin huvittaa?

 

[kapo]

Ootteko saanu lyhennysvapaata ilman mitään lisämaksuja? Pankkina Nordea.
Sain sairauslomaa ja nyt olisi hyvä sauma ottaa lyhennysvapaata..

Nordealla maksoi 150€ kun hain lyhennysvapaata pari viikkoa sitten. Aspa halusi, että käyttäisin lyhennysjoustoa ja jos välttämättä haluan niin voi kuitenkin tehdä hakemuksen lyhennysvapaasta.

 

[kapo]

Eikös Nordean kaikkiin asuntolainoihin kuulu ilmainen lyhennysjousto, minkä voi ihan itse ottaa käyttöön milloin huvittaa?

Onko se oikeasti vai leikisti ilmainen? En ole jaksanut perehtyä...

 

[edup]

Onko se oikeasti vai leikisti ilmainen? En ole jaksanut perehtyä...

No ei kai mikään lyhennysvapaa oikeasti ole ilmainen, vaan korot juoksee.

Mutta tällaista mulle lainaa kilpailutettaessa tarjottiin ja olen kuullut sitä useamman käyttävän. Nordeaa ei vaan tullut itse valittua kun lainalupausvaiheessa heidän arvionsa maksimilainasummasta oli n. kolmanneksen alempi kuin muilla pankeilla, ja marginaalikaan ei olisi päästänyt edes seuraavalle kilpailutuskierrokselle missä sitä oltaisiin lähdetty viilaamaan. Kuulemma sittemmin Nordea on aloittanut kilpailemaan oikeasti asuntolaina-asiakkaista.

 

[Zigh]

Kyllä noihin saa, mutta käsittääkseni muutosmaksun siinä joutuu maksamaan. Tuo toinen puolisko tuota hyödynsi vuodenvaihteessa. Nyt kun menisi entinen kämppä kaupaksi, niin voisi lopun lainan maksaa pois kerralla. Loppuisi lyhennysjoustojen sun muiden pohtiminen.

Ei ainakaan meillä maksanut mitään kun tuo vanhaan lainaan lisättiin. Uusiin se taitaa jo sisältyä oletuksena.

Eikä sen käyttö siis maksa myöskään mitään (muuta kuin ylimääräiset korot tietysti).

 

[elmo]

Mites menee kun tein tänään kaupat osakkeesta missä asuu nyt alkkis. Joka ei ilmeisesti edes asu siellä. 2x käynyt 2vk välein ja kaikki kamat samoissa paikoissa ja postipino kasvaa. Vuokralainen on irtisanottu ja 30.9 viimeinen päivä.

Kauppakirjassa lukee. Huoneiston hallinta siirtyy ostajalle 1.10.2021. Mikäli hallinnan siirtyminen viivsätyy, maksaa myyjä viivästyksestä ostajalle 200€ viivästyskorvauksena kultakin alkavalta viikolta.

Tarjoukseen olin kirjoitanut sanamuodon, että asunnon pitää olla minun käytössä 1.10 tai viivsästyskorvaus. Välittäjän mukaan tuo tarkoittaa samaa...

No jos ja kun siellä on ne kamat vielä 1.10. Eihän asunto ole silloin mun hallinnassa? Ei siellä varmaan ole edes puolta pakettiautollista tavaraa, muta kiinnostaa kuin kilo paskaa alkaa jotain sohvia roudaamaan pihalle. Lisäksi tässä taitaa olla joku oikeus juttukin, että niitä ei niin vaan viedä pihalle vaikka mun mielestä oli kaatopaikka kamaa.

 

[edup]

Mites menee kun tein tänään kaupat osakkeesta missä asuu nyt alkkis. Joka ei ilmeisesti edes asu siellä. 2x käynyt 2vk välein ja kaikki kamat samoissa paikoissa ja postipino kasvaa. Vuokralainen on irtisanottu ja 30.9 viimeinen päivä.

Kauppakirjassa lukee. Huoneiston hallinta siirtyy ostajalle 1.10.2021. Mikäli hallinnan siirtyminen viivsätyy, maksaa myyjä viivästyksestä ostajalle 200€ viivästyskorvauksena kultakin alkavalta viikolta.

Tarjoukseen olin kirjoitanut sanamuodon, että asunnon pitää olla minun käytössä 1.10 tai viivsästyskorvaus. Välittäjän mukaan tuo tarkoittaa samaa...

No jos ja kun siellä on ne kamat vielä 1.10. Eihän asunto ole silloin mun hallinnassa? Ei siellä varmaan ole edes puolta pakettiautollista tavaraa, muta kiinnostaa kuin kilo paskaa alkaa jotain sohvia roudaamaan pihalle. Lisäksi tässä taitaa olla joku oikeus juttukin, että niitä ei niin vaan viedä pihalle vaikka mun mielestä oli kaatopaikka kamaa.

Jos nyt sitten tämä vuokralainen ei itse sieltä muuttaisi pois, niin sun tulisi hakea käräjäoikeudelta häätöä. Kun sitten saat sieltä tuomion, niin se pitää viedä ulosottovirastoon ja he toimittavat tuon häädön.

Sitten tuosta itse viivästyskorvauksesta. En tiedä missä tämä asunto sijaitsee tai minkälaisesta lukaalista on kyse, mutta tuo tasohan tarkoittaisi jotain pikkuisen päälle 800e kuukausivuokraa tuolle kämpälle, jos esim. tuo entinen omistaja ihan itse jäisi sinne asustelemaan ilman vuokrasopimusta. Sijainnista ja asunnosta riippuen tuo siis saattaa olla hyvinkin alimitoitettu viivästyskorvaus.

Yleensä myös kaikki sopimuksiin kirjattavat sopimussakot ja muut korvaukset höystetään sillä "myyjästä/ostajasta johtuvasta syystä" klausuulilla, koska jos olisi heistä riippumaton syy, niin minkäs sille tekee. Itse mutuilen (eli kannattaa tarkistaa joltakin lainoppineelta) että todennäköisesti vaikka tuota ei eksplisiittisesti sopimuksessa lukisikaan, niin se olisi oikeuden silmissä kohtuuton sopimusehto, jos osapuolesta itsestään riippumattomasta syystä joutuisi maksamaan korvauksia. Ja jos myyjä on vuokralaisen irtisanonut ajallaan, mutta vuokralainen ei lähde, niin tuo ei ole myyjästä riippuva syy, eli noiden korvausten saaminen saattaa jäädä haaveeksi.

 

[JRan]

Kauppakirjassa lukee. Huoneiston hallinta siirtyy ostajalle 1.10.2021. Mikäli hallinnan siirtyminen viivsätyy, maksaa myyjä viivästyksestä ostajalle 200€ viivästyskorvauksena kultakin alkavalta viikolta.

Tarjoukseen olin kirjoitanut sanamuodon, että asunnon pitää olla minun käytössä 1.10 tai viivsästyskorvaus. Välittäjän mukaan tuo tarkoittaa samaa...

Onko tässä käynyt nyt niin, että myyjä ei ole saanut vuokria tältä vuokralaiselta ja päättänyt myydä kämpän, jotta asukkaan häätäminen jää jollekin muulle, kuin hänelle itselleen. Olitko tilanteesta tietoinen kauppoja tehdessä?

Toki tossa puhutaan hallinnan siirtymisestä, että jos se viivästyy ja tässä tapauksessahan tämä mahdollinen häätöprosessi tulee viivästyttämään tätä hallinnan siirtymistä viikoilla tai kuukausilla pahimmillaan. Nämä ovat välillä hankalia tapauksia, jos ja kun tätä henkilöä ei tavoiteta millään.

Sitten tuosta itse viivästyskorvauksesta. En tiedä missä tämä asunto sijaitsee, mutta tuo tasohan tarkoittaisi jotain pikkuisen päälle 800e kuukausivuokraa tuolle kämpälle, vaikka tuo entinen omistaja ihan itse jäisi sinne asustelemaan ilman vuokrasopimusta. Sijainnista ja asunnosta riippuen tuo siis saattaa olla hyvinkin alimitoitettu viivästyskorvaus.

Tämä on todellakin alimitoitettu korvaus, itse olisin ainakin laskenut korvauksen hotelli asumisen sekä vuokravaraston mukaan / kk. Esimerkiksi 120€ x 30 + 500 € = 4100 € ja jos perheestä kyse, niin hotellihuoneita lisää sen mukaan.

 

[miloytyn]

Sitten tuosta itse viivästyskorvauksesta. En tiedä missä tämä asunto sijaitsee tai minkälaisesta lukaalista on kyse, mutta tuo tasohan tarkoittaisi jotain pikkuisen päälle 800e kuukausivuokraa tuolle kämpälle, jos esim. tuo entinen omistaja ihan itse jäisi sinne asustelemaan ilman vuokrasopimusta. Sijainnista ja asunnosta riippuen tuo siis saattaa olla hyvinkin alimitoitettu viivästyskorvaus.

On kyllä melkoisen pieni viivästyskorvaus. Itse olen ostanut kaksi asuntoa ja molemmissa tuo korvaus on ollut 1000€/alkava viikko.

 

[edup]

On kyllä melkoisen pieni viivästyskorvaus. Itse olen ostanut kaksi asuntoa ja molemmissa tuo korvaus on ollut 1000€/alkava viikko.

Joo, mä olen myös pyrkinyt mitoittamaan erilaiset sopimussakot ym. niin että sillä maksaa helposti kaikki syntyvät kulut, ja sitten vielä sen verran reippaasti päälle ettei edes harmittaisi vaikka tulisikin viivästyksiä tai muuta. Siksi tuota tasoa vähän ihmettelinkin. Mutta voihan tää olla joku pikkuluukku jossain metsän keskelläkin, missä toi on useamman kuukauden vuokra...

 

[maaco]

Itselläni ratkesikin kätevästi tuo haaveilu isommasta kämpästä toisella paikkakunnalla, kun kotikunnassa on neliöhinnat tippuneet sopivan rankasti. 2015 66k€ ostettu kämppä, jota remontoitu lattiasta kattoon, pitäs välittäjän mukaan laittaa 59k€ myyyntiin. Tuosta ostaja tietty tinkais vielä, ja välittäjä ottas omansa. Äkkiseltään vois arvioida että remonttikulut huomioiden, ottaisin 15k€ turpaan.. Nin ennemmin jatkan asumista tässä, kun pakko ei ole muuttaa..

 

[KukkeliQ]

Itselläni ratkesikin kätevästi tuo haaveilu isommasta kämpästä toisella paikkakunnalla, kun kotikunnassa on neliöhinnat tippuneet sopivan rankasti. 2015 66k€ ostettu kämppä, jota remontoitu lattiasta kattoon, pitäs välittäjän mukaan laittaa 59k€ myyyntiin. Tuosta ostaja tietty tinkais vielä, ja välittäjä ottas omansa. Äkkiseltään vois arvioida että remonttikulut huomioiden, ottaisin 15k€ turpaan.. Nin ennemmin jatkan asumista tässä, kun pakko ei ole muuttaa..

Remontteja harvemmin taitaa saada kokonaan takaisin myyntihinnassa. Voihan se helpottaa myyntiä. Välittäjä ei ole mikään jumala, joka päättää paljonko asunnot maksaa. Kannattaa kysyä arviota useammalta välittäjältä tai myy itse.

 

[maaco]

Remontteja harvemmin taitaa saada kokonaan takaisin myyntihinnassa. Voihan se helpottaa myyntiä. Välittäjä ei ole mikään jumala, joka päättää paljonko asunnot maksaa. Kannattaa kysyä arviota useammalta välittäjältä tai myy itse.

Kyl toi välittäjän arvio oli ihan faktaa, neliöhinnat on täällä laskeneet. Saman tien varrelta myyty alle välittäjän arvion. Seinänaapurin samankokoinen kämppä myytiin kk sitten 55k€. Noihin nojaten 59 on ihan linjassa.

 

[elmo]

Jos nyt sitten tämä vuokralainen ei itse sieltä muuttaisi pois, niin sun tulisi hakea käräjäoikeudelta häätöä. Kun sitten saat sieltä tuomion, niin se pitää viedä ulosottovirastoon ja he toimittavat tuon häädön.

Sitten tuosta itse viivästyskorvauksesta. En tiedä missä tämä asunto sijaitsee tai minkälaisesta lukaalista on kyse, mutta tuo tasohan tarkoittaisi jotain pikkuisen päälle 800e kuukausivuokraa tuolle kämpälle, jos esim. tuo entinen omistaja ihan itse jäisi sinne asustelemaan ilman vuokrasopimusta. Sijainnista ja asunnosta riippuen tuo siis saattaa olla hyvinkin alimitoitettu viivästyskorvaus.

Yleensä myös kaikki sopimuksiin kirjattavat sopimussakot ja muut korvaukset höystetään sillä "myyjästä/ostajasta johtuvasta syystä" klausuulilla, koska jos olisi heistä riippumaton syy, niin minkäs sille tekee. Itse mutuilen (eli kannattaa tarkistaa joltakin lainoppineelta) että todennäköisesti vaikka tuota ei eksplisiittisesti sopimuksessa lukisikaan, niin se olisi oikeuden silmissä kohtuuton sopimusehto, jos osapuolesta itsestään riippumattomasta syystä joutuisi maksamaan korvauksia. Ja jos myyjä on vuokralaisen irtisanonut ajallaan, mutta vuokralainen ei lähde, niin tuo ei ole myyjästä riippuva syy, eli noiden korvausten saaminen saattaa jäädä haaveeksi.

Onko todellakin niin, että minun tulee hakea häätöä? Eikä sen ketä vuokrasopimuksen on tehnyt ja kenen hallinnassa se on? Mulle sopii hyvin, että saan 200€/viikko.

Ylimitoitettu korvaus on. Vuokraa en tällä hetkellä tiedä, joku 400€ todennäköisesti. En siis muuta itse sinne.

Vuokralainen on maksanut kuulemma kaikki vuokrat ja syyskuunkin. Mulle jäi epäselväksi miksi siitä haluttiin eroon myyminen on kuulemma hyvä syy irtisanoa. Eikä kuulemma ole häiriöksikään ollut. Ei haittaa mua, että lähtee en kaipaa alkoholistia vuokralaiseksi.
Ei ole myyjästä/ostajasta johtuvia syitä mainittu vaan kuten kirjoitin.: "Huoneiston hallinta siirtyy ostajalle 1.10.2021. Mikäli hallinnan siirtyminen viivästyy, maksaa myyjä viivästyksestä ostajalle 200€ viivästyskorvauksena kultakin alkavalta viikolta."

Tuo kun on perjantai niin lienee sitten niin, että perjantait on sitten aina alkavia viikkoja.

Myyjä on lähemmäs 80v ja tuskin kantelee sieltä yhtään mitään romuja pois. Tarjosin siitä asunnosta vielä vähemmän sillä ehdolla, että otan tuon asukkaan murheeksi, mutta myyjä otti kalliimman tarjouksen, joten tällöin luottanee siihen, että saa sen 1.10 tyhjäksi.

 

[maaco]

Tai sitten pistetään vaan vuokralle jos ei kelpaa. Tuumasin että suurta riskiä ei taida kalliista remonteista olla kun hallitus tekee remonttia lähinnä viimeisessä hädässä.

Samaa aattelin itekkin. Asun niin kauan tässä kunnes joko kuntakohtainen kysyntä ja hinnat lähtee asunnoissa nouseen, tai sitten laittaa vuokralle ja muuttaa minne muuttaa. Siitä se ei oo kiinni etteikö tässä talossa ihmiset haluaisi asua, näissä 43m2 yksiöissä vuokra reilut 500€ ja menevät aina samantien kun tyhjenevät. Ihmiset eivät vaan halua ostaa asuntoja. Mulla on useampi kaveri ikähaitarilla 30-40v, jotka on todenneet etteivät aio ikinä ostaa asuntoa tai taloa, kun sitten sen kanssa on naimisissa. Itseasiassa meillä työpaikallakin jakauma omistusasujien ja vuokralla asujien kesken on 50-50, ja kaikilla olisi mahdollisuus halutessaan ostaa..

 

[Kvarkki]

Onko se oikeasti vai leikisti ilmainen? En ole jaksanut perehtyä...

Jos sulla on lainassa se lyhennysjousto-ominaisuus, niin lainan tai seuraavan maksun tiedoissa (ainakin appissa, enkuksi flexipayment) näkyy jäljellä olevan lyhennysjouston määrä. Siellä on jossain myös minimisumma, joka täytyy joka kk-maksaa vähintään, käytännössä = korot+kulut. Laina-aika pitenee, mutta mitään palvelumaksua tuosta ei tule kunhan siis vähintään maksaa minimisumman ja lyhennysjoustoa on jäljellä. Siitä en tiedä mitkä ovat rikemaksut, jos jättää maksamatta tarpeeksi. Voi tietysti olla, että pankin järjestelmä estää laittamasta lyhennystä, joka on pienempi kuin minimimaksu - Se lainanlyhennyshän tupsahtaa suoraan pankkiin näkymään ilman käyttäjältä kysymistä.

Jos missään lainan tiedoissa ei näy flexipayment/lyhennysjousto, niin kysy chatissa. Tuskin ne mitään sen lisäämisestä vanhaan lainaan veloittaa, koska se vähentää niiden työtä huomattavasti, jos asiakas itsepalveluna ko. ominaisuutta käyttää tarvittaessa.

 

[ilkkes]

Lyhennysjousto on ilmainen Nordeassa ja on 10% lainan kokonaismäärästä. Itse voin vedellä pelkillä koroilla yli 3v, kun laina-aika maksimi 35v.

 

[Mikkos]

Mutta aina kannattaa kysyä lyhennysvapaata niin että lyhennysjousto säilyy. Ainakin omasta mielestä. Ja näinä aikoina pankit suostuu siihen hyvinkin hyvin.

 

[Kvarkki]

Juu, ainahan se parempi on saada ensin lyhennysvapaata, jos suinkin vain *ilmaiseksi* onnistuu. Tosin yllä esitetyistä kommenteista päätellen Nordealla on "pidä sit tunkkis" asenne, jos lyhennysjousto ei kelpaa. Se kun on varsin avokätinen jo muutenkin...