Asumisen kalleus

[FireFly Renaissance]

Jep, mutta vähän aikaa noin ja sitten nelikymppisenä varakkaana eläkkeelle ni voi elää loppuelän miten haluaa.
Mielummin noin kuin että paljon vapaa aikaa ja perseauki niin ettei ole varaa sillä vapaa ajalla mitään tehdä.

Niin, tuo korvaus vaan vaikutti vielä sen verran pieneltä, ettei sillä pääse nelikymppisenä edes parille sapattivuodelle. Yritysjohtajalle maksetaan tuollaisesta ajankäytöstä sen muutama satatonnia / miljoona vuodessa niin kyllähän sitä sillä sitten jo voisikin.

No ei mulla ollut ikinä opiskelijabudjetillakaan ongelma vapaa-ajan käytössä. Hyvä mielikuvitus ja utelias mieli riittää täyttämään kaiken vapaa-ajan ilman sen kummempaa tekemistä.

Mun työmatka on nyt kotiovelta toimistolle autolla 15 min ja julkisilla 20-25 min. Tuokin tuntuu ikävän pitkältä kun ehti tottumaan viiden ja kymmenen minuutin matkoihin jalkaisin. Puolen tunnin yli meneminen alkaisi jo oikeasti sapettaa.

 

[Urpola77]

Eiköhän toikin korreloi aika selkeesti siihen paljonko palkkapäivänä nassahtaa tilille. Kyllä mäkin olisin valmis vaikka 4h istumaan junassa päivässä jos palkka on sen mukainen.

Noh kolmena päivänä viikossa tarvii töitä tehdä ja junamatkat tosiaan myös tehokasta työaikaa, koska joku muu ajaa sitä junaa ja itse voi tehdä töitä.
Kolme päivää riittää tarvittavaan toimeentuloon. Lisäksi päärautatieasemalta pääsee aika nätisti Forumille kävellen, joko maan alta tahi tien ylittäen suojatietä pitkin.
Kaiken päälle voi ihan itse määritellä työajat, joten juna-aikataulut sopii varmasti.
Mutta tämähän on meidän taloudessa toimiva systeemi. kaikilla ei ole mahdollisuutta 3 päivä tienata niin paljon, että voi 4 päivää lönniä.

Edit. Työmatkoineen emännän työssäolo aika on noin 8-10h matkoineen.
Ei paha sanoisi kettu jänis suussa

 

[Djeep8]

Julkisista puheenollen täällä päin lähin juna-asema on 200km päässä.
Bussi kulkee about kerran 9 aikaan ja kerran klo.15.

Pakko olla omavarainen liikkumisen suhteen.

 

[Urpola77]

Julkisista puheenollen täällä päin lähin juna-asema on 200km päässä.
Bussi kulkee about kerran 9 aikaan ja kerran klo.15.

Pakko olla omavarainen liikkumisen suhteen.

Kuitenki samana päivänä ja samaan suuntaan
Itsellä ei ole kokemusta asua kaukana radasta.

 

[Djeep8]

Kuitenki samana päivänä ja samaan suuntaan
Itsellä ei ole kokemusta asua kaukana radasta.

Se vaan ku työajat yleensä 8-16, 10-18 taikka 13.15-21.15.
Ei ainakaan omiin työaikoihin kulje julkiset .

 

[tstv]

9v reissannut Lahti-Pk-seutu Junalla 4pv viikkoon eikä ole kuin ihan yksittäisiä päiviä kun tuo on vituttanyt tyyliin juna hajalla/tunnin myöhässä Helsingin päässä ja VR:n paska tiedotus. alle 500m kävelyä molemmissa päissä, kotona katson junat kartalla- sovelluksesta onko ajoissa ennenkuin lähden kävelemään asemalle joten ei tarvi kylmässä odotella

Vuoden junalippu kerralla ostettuna on verovähennysten jälkeen puoli-ilmainen (n. 100€/kk), eihän tuolla maksa kuin bensat jos 30km/päivä autolla pk-seudun ruuhkassa

Tietty tuota ei vittis ihan huonolla liksalla tehdä ja työaikoja tai työajanseurantaa mulla ei ole mutta kun sama asunto maksaisi pk-seudulla 200-300k enemmän niin mieluummin käytän erotuksen harrastuksiin (autot, veneet, matkustelu jne) kuin ylihintaisen asuntoon jossain lähiössä

 

[Grazer]

Asuinrakennukseen tiloja vain tarpeen mukaan? | A-Kruunu

Asumisen hinnasta on keskusteltu pitkään. A-Kruunu Oy:n rakennuttamisjohtaja Eero Lehtomäki ja projektipäällikkö Jouni Isomöttönen muistuttavat, että asukas joutuu maksamaan asuntoneliöidensä lisäksi kustannuksia myös yhteistilojen osalta. Loppukäyttäjähän maksaa aina kaikki rakentamisen ratkaisut.

- Monikaan asukas ei ymmärrä, että asuessaan vaikka 50 neliöisessä kaksiossa hän maksaa jopa 35 neliöstä muuta tilaa. Voisiko ajatella, että asukas maksaisi vain tuon kaksion verran ja halutessaan esimerkiksi irtaimistovaraston, polkupyörä- tai autopaikkoja, maksaisi niiden käytöstä todellisten kustannusten mukaan, kysyy Lehtomäki ja toteaa vielä, että moni varmasti haluaisi mieluummin lisää tilaa asuntoonsa.

Lehtomäki ei tarkoita, että kaikista yhteistiloista pitäisi luopua, mutta kaipaa nykyiseen tilanteeseen hieman joustoa ja lisää valinnanmahdollisuutta asukkaalle.


Kaava määrittelee hintatasoa

Hintaan vaikuttavat tekijät päätetään pitkälti kaavamääräyksissä. Suurimmat hintaan vaikuttavat tekijät ovat muun muassa kaavassa määritellyt pysäköinti- ja jäteratkaisut tai rakennusten massoittelu. Uusimpana tekijänä rakennuskustannuksia nostamaan ovat tulossa sähköautojen latauspisteet.

- Asumisen hinta koostuu monesta pienestä osasta. Vaatimuksia on kertynyt ajan kanssa, kun on haluttu parantaa asumisen laatua. Usein ajatellaan, että eihän pieni lisäys maksa paljoa, mutta kun niitä pieniä tekijöitä on paljon, hinta nousee kovaksi. Toisaalta niiden karsiminen on sitten vaikeaa, toteaa Isomöttönen.

- Voisiko kaavaan jättää rakennuttajalle vapauksia, jolloin voitaisiin rakentaa monimuotoisemmin ja asukaslähtöisemmin. Nyt tehdään kaikkea kaikille periaatteella, eikä asukkaalla ole mahdollisuutta valita sitä, mistä hän olisi halukas maksamaan, perustelee Lehtomäki.

Isomöttönen muistuttaa, että kaikkein kalleimmat ja halutuimmat asunnot Suomessa ovat parvekkeettomissa, painevoimaisella ilmanvaihdolla varustettuissaja ilman esteettömyysvaatimuksia rakennetuissa asunnoissa Helsingin kantakaupungissa. Asukkaat ovat valmiita tekemään kompromisseja hyvän sijainnin vuoksi.

- Tuossa kuvastuu hyvin asumisen laatu, jota asukkaat oikeasti arvostavat eli mistä ovat valmiita maksamaan, toteaa Isomöttönen.


Tyyppitalot markkinoille

- Myös tyyppitalojen käyttöönotto voisi tuoda tullessaan kustannustehokkuutta ja toisi markkinoille perustasoisia vaihtoehtoja. Nythän jokainen talo tehdään yksilöllisenä projektihankkeena. Tyyppitaloajattelulla pystyttäisiin kehittämään tuotantoprosesseja, jotka ovat muuttuneet rakentamisessa todella vähän sitten 70-luvun.

Lehtomäen mukaan rakennusalan tuottavuuskehitys on ollut todella heikkoa. Siinä olisi alalla peiliin katsomisen paikka ja mahdollisuus myös kustannusjahtiin.

- Kustannuksia voidaan alentaa, mutta vaikuttaviin tekijöihin pitää puuttua. Teknologian kehittyminen pitäisi näkyä enemmän myös rakennusalalla samalla tavalla kuin esimerkiksi autoteollisuudessa, jossa työ on automatisoitunut. Esimerkiksi esivalmistuksen merkittävä lisääminen voisi tulevaisuudessa parantaa alan tuottavuutta, pohtii Lehtomäki.


Rakennuttamista näköalapaikalla

DI Eero Lehtomäki on työskennellyt A-Kruunussa jo vuodesta 2015. DI Jouni Isomöttönen aloitti viime syksynä. Molempia innostaa valtio-omisteisessa yhtiössä mahdollisuus päästä toteuttamaan monipuolista asuntotuotantoa näköalapaikalla.

- A-Kruunu on kuin alusta, joka mahdollistaa innovaatioiden kehittämisen. Yhtiön yleishyödyllisyys ja talojen rakentaminen omaan omistukseen mahdollistaa meille toteuttaa elinkaarikustannuksiltaan järkevää, ympäristöystävällistä ja laadukasta asumista, toteaa Lehtomäki.

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että rakennuttamisessa otetaan aina huomioon talojen ylläpito vuosikymmeniä eteenpäin. Rakennusmateriaalit ja talotekniikka valitaan kestämään.
Vaikka A-Kruunu Oy on nuori yritys, perustettu vuonna 2014, sillä on valmiina jo 1097 asuntoa Helsingin seudulla. Rakenteilla tai rakenteille lähdössä on 854 asuntoa ja suunnittelussa 1150 asuntoa. Asuntojen keskivuokra on 12,3 e/m2/kk.

Valtio on asettanut sille tehtäväksi asuntotuotannon lisäksi asumisen innovaatioiden sekä puurakentamisen edistämisen.


Puurakentamisen tuottavuusloikka Suomessakin mahdollinen

Isomöttönen hakeutui yhtiöön töihin muun muassa siksi, että tehtävään kuuluu puurakentamisen kehittäminen. Aiheesta myös diplomityön tehneellä Isomöttösellä on monipuolinen puurakentamisen työkokemus pientalo- ja kerrostalotuotannosta.

- Puukerrostalorakentaminen ei ole vielä saavuttanut samanlaista tuotannon tehokkuutta kuin betonirakentaminen. Nyt siihen kuitenkin on mahdollisuus, kun puukerrostaloja rakennutetaan paljon. Meidän kannattaa keskittyä tekemään hyviä perustaloja. Sitä kautta saataisiin kehitettyä tuotantoa tehokkaammaksi ja aikaan kilpailua, toteaa Isomöttönen.

Tällä hetkellä puurakentaminen on Suomessa vielä arviolta 15 % kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Ruotsissa puukerrostaloja pystytään jo tuottamaan jopa betonikerrostaloja edullisemmin.

- Kun luodaan kysyntää, tarjontakin kehittyy. Puurakentamisessa kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän sen hyviä ominaisuuksia kuten sitä, että materiaali on kevyt ja rakentamisessa pystytään hyödyntämään tehtaassa tapahtuvaa esivalmistelua. Puurakentamisen kehittymisen kannalta myös tuotekehittelyllä pitäisi olla tulevaisuudessa isompi rooli, toteaa Lehtomäki.

Molemmat pitävät tärkeinä myös puurakentamisen ympäristöystävällisyyttä.

- On järkevää, että myös ARA edistää puurakentamista, jonka rakentamisen aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin betonirakentamisen. Puu myös sitoo hiiltä pitkäksi ajaksi, toteaa Lehtomäki.

Tilaajan näkökulmasta katsottuna puurakentamisen kehittyminen toisi alalle myös lisää kilpailua ja vaihtoehtoja.

- Haluaisimme nähdä, että puu ja betoni olisivat tulevaisuudessa kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Teemme kumpaakin ja tarvittaessa myös hybriditaloja eli puu- ja betonirakenteiden yhdistäviä vaihtoehtoja, kertoo Lehtomäki.

A-Kruunun tavoitteena on vuodesta 2021 lähtien rakennuttaa noin 800 asuntoa vuosittain Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin, joissa on kysyntää kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Kirjoittajilla meinaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin, kun ensin väitetään että asumisen kalleus johtuu joistakin ekstratiloista ja varustelusta, jota rakennuttajat taloihin ynnäävät varmuuden vuoksi. Sen jälkeen päästään sentään itse asiaan, eli kaavoituksiin ja määräyksiin, jotka niitä kuluja tuovat. Verotusta ja veroluontoisia maksuja eivät kuitenkaan käsittele, vaikka ne ovat myös merkittäviä kulujen aiheuttajia.
https://rakennusliitto.fi/wp-conten...den-osuus-asunnon-hinnasta-Tre-ja-Hki-VTT.pdf

Mielenkiintoinen tuo väite, että kaksion omistaja maksaa jopa 35 neliöstä lisätilaa? Mitä ja mitenköhän tuohon on laskettu? Saa aika hulppean kokoiset talosaunat, irtainvarastot, pyörävarastot ja leveät käytävät olla, jotta tuollaiseen suhteeseen pääsee. Itsellä on se käsitys, että tuollaisia yhteistiloja (kuten kerhohuone tai talopesula) tulee lähinnä julkisen sektorin tai erinäisten yleishyödyllisten rakennuttajien vuokrakohteisiin. Harvemmin taidetaan tavanomaiseen osakkeina myytävään kerrostaloon moisia tehdä? Kylmäkellareita/varastoja ei taideta tehdä enää mihinkään.

Mitenköhän Lehtomäki hoitaisi noiden yhteistilojen toteutuksen vain tarpeen mukaan? "Ai tarviit irtaimistovaraston? No se käy, x tonnia taloyhtiön tilille niin rakennetaan tuonne pihan perälle sinulle lautarakenteinen neliön koppi tuohon Virtasen varastokopin jatkoksi". Toivottavasti kukaan ei polta sitä. Paitsi että sitä pihan perää ei ole, kun tontit on nykyisin niin pieniä.

Autopaikat yleensä myydään osakkeina, joten jos olettaa että niiden osakkeiden hinta on markkinatasoa, ei niistä autoton asukas joudu maksamaan. Ja pienten tonttien ansiosta ei myymättömiä parkkipaikkoja taida taloyhtiöillä juurikaan olla.

Pommisuoja ja esteettömyysvaatimukset on ne ainoat ekstrat, joita itsellä tulee mieleen ja noihinhan ei rakennuttaja pysty itse vaikuttamaan. Molemmat on toteutettava vaikkei olisi tarvettakaan. Ihme sentään että pommaria saa Suomessa käyttää irtainvarastona. Hyvinkin täällä hölmölässä voisi olla säädös, että tilan pitää olla kaiken aikaa tyhjä ja heti käytettävissä kriisitilanteen sattuessa.

Nykyisten tiiviiden talojen aikakaudella en kyllä koneellisesta ilmanvaihdosta luistaisi.

 

[deac]

Asuinrakennukseen tiloja vain tarpeen mukaan? | A-Kruunu

Autopaikat yleensä myydään osakkeina, joten jos olettaa että niiden osakkeiden hinta on markkinatasoa, ei niistä autoton asukas joudu maksamaan. Ja pienten tonttien ansiosta ei myymättömiä parkkipaikkoja taida taloyhtiöillä juurikaan olla.

Autopaikat jyvitetään kaikille asunnoille ja hinta on usein nimellinen. Toki joissain tapauksissa, kun on louhittu maan alle, hintaa saattaa olla autopaikalla jonkun verran mutta sekään ei kata kaikkia kustannuksia likimainkaan.

 

[plösöpulla]

Asuinrakennukseen tiloja vain tarpeen mukaan? | A-Kruunu



Kirjoittajilla meinaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin, kun ensin väitetään että asumisen kalleus johtuu joistakin ekstratiloista ja varustelusta, jota rakennuttajat taloihin ynnäävät varmuuden vuoksi. Sen jälkeen päästään sentään itse asiaan, eli kaavoituksiin ja määräyksiin, jotka niitä kuluja tuovat. Verotusta ja veroluontoisia maksuja eivät kuitenkaan käsittele, vaikka ne ovat myös merkittäviä kulujen aiheuttajia.
https://rakennusliitto.fi/wp-conten...den-osuus-asunnon-hinnasta-Tre-ja-Hki-VTT.pdf

Mielenkiintoinen tuo väite, että kaksion omistaja maksaa jopa 35 neliöstä lisätilaa? Mitä ja mitenköhän tuohon on laskettu? Saa aika hulppean kokoiset talosaunat, irtainvarastot, pyörävarastot ja leveät käytävät olla, jotta tuollaiseen suhteeseen pääsee. Itsellä on se käsitys, että tuollaisia yhteistiloja (kuten kerhohuone tai talopesula) tulee lähinnä julkisen sektorin tai erinäisten yleishyödyllisten rakennuttajien vuokrakohteisiin. Harvemmin taidetaan tavanomaiseen osakkeina myytävään kerrostaloon moisia tehdä? Kylmäkellareita/varastoja ei taideta tehdä enää mihinkään.

Mitenköhän Lehtomäki hoitaisi noiden yhteistilojen toteutuksen vain tarpeen mukaan? "Ai tarviit irtaimistovaraston? No se käy, x tonnia taloyhtiön tilille niin rakennetaan tuonne pihan perälle sinulle lautarakenteinen neliön koppi tuohon Virtasen varastokopin jatkoksi". Toivottavasti kukaan ei polta sitä. Paitsi että sitä pihan perää ei ole, kun tontit on nykyisin niin pieniä.

Autopaikat yleensä myydään osakkeina, joten jos olettaa että niiden osakkeiden hinta on markkinatasoa, ei niistä autoton asukas joudu maksamaan. Ja pienten tonttien ansiosta ei myymättömiä parkkipaikkoja taida taloyhtiöillä juurikaan olla.

Pommisuoja ja esteettömyysvaatimukset on ne ainoat ekstrat, joita itsellä tulee mieleen ja noihinhan ei rakennuttaja pysty itse vaikuttamaan. Molemmat on toteutettava vaikkei olisi tarvettakaan. Ihme sentään että pommaria saa Suomessa käyttää irtainvarastona. Hyvinkin täällä hölmölässä voisi olla säädös, että tilan pitää olla kaiken aikaa tyhjä ja heti käytettävissä kriisitilanteen sattuessa.

Nykyisten tiiviiden talojen aikakaudella en kyllä koneellisesta ilmanvaihdosta luistaisi.

Autopaikkojen hintaa ei ole kohdennettu autopaikalle, vaikka ne myytäisiin erillisinä osakekirjoina.
Ullakko- / kellarikomeroita voisi rakentaa puolet nykyisestä kapasiteetista ja vuokrata asukkaille x euroa kuussa hintaan, ullakkokomerot vaikka huutokaupattaisiin jos kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Jos oma ullakkokomero maksaisi 'ekstraa' olen varma että lähtisi koko sen sisältö samantien kaatopaikalle.

 

[Nomber]

Autopaikkojen hintaa ei ole kohdennettu autopaikalle, vaikka ne myytäisiin erillisinä osakekirjoina.
Ullakko- / kellarikomeroita voisi rakentaa puolet nykyisestä kapasiteetista ja vuokrata asukkaille x euroa kuussa hintaan, ullakkokomerot vaikka huutokaupattaisiin jos kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Jos oma ullakkokomero maksaisi 'ekstraa' olen varma että lähtisi koko sen sisältö samantien kaatopaikalle.

Riippuen sijainnista niin vaikka kaikki ylimääräinen karsittaisiin niin hinta ostajalle olisi sama kuin nyt. Ihan vaan siksi että tietyillä sijainneilla vaan asunnot maksaa sen mitä maksaa. Eli säästö menisi rakennuttajan kukkaroon.

Mutta olisihan se hyvä jos asunnoista olisi hinnasto joissa jokainen asia olisi erikseen hinnoiteltu. Tosin jotta tuo toimisi täysin niin ensin pitäisi myydä asunnot+komerot, pyörätilat jne. ja sitten vasta rakentaa sen mukaan mistä kukakin maksoi.

 

[Tonnin Seteli]

Autopaikkojen hintaa ei ole kohdennettu autopaikalle, vaikka ne myytäisiin erillisinä osakekirjoina.

Kohdennus on asia erikseen, mutta sehän riippuu autopaikan lajista. Etenkin autotalli tai hallipaikka voi olla kovinkin kallis ostaa ja samaan aikaan tavallinen autopaikka lähes ilmainen vuokrata.

Ullakko- / kellarikomeroita voisi rakentaa puolet nykyisestä kapasiteetista ja vuokrata asukkaille x euroa kuussa hintaan, ullakkokomerot vaikka huutokaupattaisiin jos kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Jos oma ullakkokomero maksaisi 'ekstraa' olen varma että lähtisi koko sen sisältö samantien kaatopaikalle.

Toisaalta niistä voisi yksinkertaisesti tehdä pienempiä. Tai toisaalta jos niitä vuokrattaisiin tahi myytäisiin erikseen, tarjota eri kokoja.

Pommisuoja ja esteettömyysvaatimukset on ne ainoat ekstrat, joita itsellä tulee mieleen ja noihinhan ei rakennuttaja pysty itse vaikuttamaan. Molemmat on toteutettava vaikkei olisi tarvettakaan. Ihme sentään että pommaria saa Suomessa käyttää irtainvarastona. Hyvinkin täällä hölmölässä voisi olla säädös, että tilan pitää olla kaiken aikaa tyhjä ja heti käytettävissä kriisitilanteen sattuessa.

Lähinnä hölmölän vastakohtahan se olisi, jos vaadittaisiin oikeasti käyttökelpoisia suojia, joita ei nykyään ole kuin nimeksi. Jos vielä vaadittaisiin, ettei niihin ole rakenneltu kuntosaleja ja säilötty tonneittain vuosikymmenten jätteitä.

 

[Unihiekkamyrsky]

1 000 suomalaista vastasi: näin ison asuntolainan olisin valmis ottamaan

Suomalaiset ovat yleisimmin valmiita ottamaan 50 000–100 000 euron lainan tai 100 000–150 000 euron lainan.

www.helsinginuutiset.fi

Suomalaiset ovat yleisimmin valmiita ottamaan 50 000–100 000 euron lainan tai 100 000–150 000 euron lainan. Edellä mainitut lainamäärät saivat molemmat 14 prosentin kannatuksen Rakennusyhtiö JM Suomen teettämässä Suomalaiset asuntokaupoilla 2021 -tutkimuksessa.

Kuvaavaa pk-seudun hinnoista että tuolla lainamäärällä jonka enemmistö on valmis ottamaan ei saa kuin vanhan kaksion kaukaisesta lähiöstä tai sitten uudemman pikkuyksiön yhtä kaukaa. Järkevä kaksio kulkuyhteyksien varrelta esim Matinkylästä on täysin tuon haarukan ulkopuolella.

Ihan kuin oltaisiin joku Venäjä tai Etelä-Afrikka että köyhällä enemmistöllä ei ole asiaa pääkaupunkiin.

 

[Kaitzschu]

Ihan kuin oltaisiin joku Venäjä tai Etelä-Afrikka että köyhällä enemmistöllä ei ole asiaa pääkaupunkiin.

Onko jokin itseisarvo, että köyhän enemmistön tulisi olla pääkaupungissa? Tai enemmistön väestä ylipäätään. Tai edes kaupungeissa.

 

[Unihiekkamyrsky]

Onko jokin itseisarvo, että köyhän enemmistön tulisi olla pääkaupungissa? Tai enemmistön väestä ylipäätään. Tai edes kaupungeissa.

Vastakysymys: Onko siitä jotain haittaa että Itävallan Wienissä asuminen on niin halpaa että keskituloinenkin voi asua helposti kantakaupungissa isossa asunnossa?

Ihmisten palkat ja kuluttajahinnat markettiruokaa lukuunottamatta aika 1=1 Helsinki vs Wien.

 

[Kissabussi]

Vastakysymys: Onko siitä jotain haittaa että Itävallan Wienissä asuminen on niin halpaa että keskituloinenkin voi asua helposti kantakaupungissa isossa asunnossa?

Ihmisten palkat ja kuluttajahinnat markettiruokaa lukuunottamatta aika 1=1 Helsinki vs Wien.

Mistä se sitten johtuu että Suomessa on ostovoima heikompi kuin Itävallassa ja muuallakin Euroopassa?

 

[Taneli-]

Ihan kuin oltaisiin joku Venäjä tai Etelä-Afrikka että köyhällä enemmistöllä ei ole asiaa pääkaupunkiin.

50 000€ (+ sanotaan joku 10-30% tuohon omaa rahaa eli 5-15 000€ = 55-70 000€) ei isommasta paikasta kovin kummoista asuntoa saa mutta tuo toinen 150 000€ (+ siihen se sama 10-30% eli 15-45 000€ = 165-195 000€) sillä saa jo jonkinlaisen kämpän kuitenkin. Monissa isoissa kaupungeissa tai niiden lähistöissä jo omakotitaloakin. Tietysti jos pitää olla juuri rakennettua ja uutta taitaa se tarjonta jäädä maaseudulle tai sitten kerrostalon pieniin asuntoihin.

Eihän mikään pankki nyt lainaa anna siten että 100% ostohinnasta on suoraan pankin lainaa (ellei jotenkin kikkaile) vaan se 10-30% pitäisi olla omaa pääomaa.

Edit: lisäksi kyllä Suomessa ihan siivoojatkin asuvat kantakaupungissa, tosin saavat asumistukea kun palkka ei riitä vuokriin. Eivätkä asu omistuskämpässä. Kannattaa kuitenkin muistaa että aika monelle se omistuskämppä on yksi tapa säästää rahaa pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä mittapuulla voi (ja yleensä niin tekeekin) asua hyvinkin vuokralla ja samalla kartuttaa niitä säästöjä.

 

[Jebaus]

Vastakysymys: Onko siitä jotain haittaa että Itävallan Wienissä asuminen on niin halpaa että keskituloinenkin voi asua helposti kantakaupungissa isossa asunnossa?

Ihmisten palkat ja kuluttajahinnat markettiruokaa lukuunottamatta aika 1=1 Helsinki vs Wien.

Mistä tälläinen tieto Wienistä? Käsittääkseni kyseessä on suht huonokuntoinen muuttotappiokaupunki jonka vuokria pidetään alhaalla yleisellä säännöstelyllä.

Kannattaa myös muistaa että tämä Suomen hieno, ja yhteiskunnalle erittäin kallis sosiaaliturvajärjestelmä on yksi syy mikä nostaa asuntojen hintoja niin omistus kuin vuokrakämpissä. Ei tarvi huolehtia miten maksellaan jos vaikka joutuu työttömäksi koska kyllä valtio avustaa.

Tuo helsinginuutisten artikkeli kannattaa myös lukea ajatuksella läpi. "Enemmistö" eli 14% olisi valmiita ottamaan 50-100t TAI 100-150t lainan eli tasan jaettuna 7% molempiin? Ja 250t+ lainaan ottaisi sitten 4%? Puhutaanko tuossa nyt yksilöstä vai perhekunnasta?

Ja kyllä, olen todellakin sitä mieltä että keskituloisen ei tarvitse pystyä ostamaan sitä tilavaa asuntoa maan kalleimmista osista, ihan yhtä lailla kun ei sitä Ferraria/jahtia tai kelohirsimökkiä laskettelukeskuksestakaan. Suomessa (toisin kuin monessa muussa pääkaupungissa) siihen on kuitenkin täysi mahdollisuus jos asiaan haluaa panostaa. Jossain newyorkissa ei tarvitse asiasta edes haaveilla.

 

[Unihiekkamyrsky]

Mistä tälläinen tieto Wienistä?

Kolmio keskustasta 500 eurolla kuussa: näin Wien esti törkyhintaiset vuokrat – voisiko sama toimia Suomessa?

Wienissä edullisella asumisella on pitkät perinteet.

www.is.fi

Wienin asuntopoliittinen ihme

Miltä kuulostaisi viiden euron neliövuokra pääkaupungin keskustassa? Wien keksi, miten asuminen pysyy halpana

Wieniin rakennettavista asunnoista kaksi kolmesta on sosiaalisia vuokra-asuntoja.

www.hs.fi

Miksi Helsinki ei ota oppia halpojen asuntojen reseptin löytäneestä Wienistä? Asiantuntijat vastaavat

Pääkaupunkiseudulla valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen vuokrataso on lähes kolminkertainen Wienin tuettuihin vuokra-asuntoihin verrattuna.

www.hs.fi

Miten Wienissä onnistutaan yhdistämään kohtuuhintainen ja laadukas asuminen? | Kvartti

www.kvartti.fi

Olin kesällä 2019 viikon Wienissä, ja kaikenkaikkiaan jäi positiivinen kuva. Voisin muuttaa Wieniin asumaan jos vaan osaisi Saksaa paremmin.

 

[zepi]

Wien käyttää puoli miljardia vuodessa julkisen asuntokantansa rakentamiseen ja ylläpitämiseen. (Lähde Guardianin lehtijuttu). Suomessa HKI-Espoo-Vantaa maksoivat n. 475 miljoonaa vuodessa valtionosuuksien tasausmaksuja vuonna 2016 (wikipedia), joilla rahoitetaan pönden kunnallispalveluita.

Miksihän pk-seudulla ei ole Wieniä vastaavaa julkista asuntojärjestelmää?

 

[Jebaus]

Kolmio keskustasta 500 eurolla kuussa: näin Wien esti törkyhintaiset vuokrat – voisiko sama toimia Suomessa?

Wienissä edullisella asumisella on pitkät perinteet.

www.is.fi

Wienin asuntopoliittinen ihme

Miltä kuulostaisi viiden euron neliövuokra pääkaupungin keskustassa? Wien keksi, miten asuminen pysyy halpana

Wieniin rakennettavista asunnoista kaksi kolmesta on sosiaalisia vuokra-asuntoja.

www.hs.fi

Miksi Helsinki ei ota oppia halpojen asuntojen reseptin löytäneestä Wienistä? Asiantuntijat vastaavat

Pääkaupunkiseudulla valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen vuokrataso on lähes kolminkertainen Wienin tuettuihin vuokra-asuntoihin verrattuna.

www.hs.fi

Miten Wienissä onnistutaan yhdistämään kohtuuhintainen ja laadukas asuminen? | Kvartti

www.kvartti.fi

Olin kesällä 2019 viikon Wienissä, ja kaikenkaikkiaan jäi positiivinen kuva. Voisin muuttaa Wieniin asumaan jos vaan osaisi Saksaa paremmin.

Eli osa asunnoista jotain valtion jäätävillä summilla tukemia vuokrapaskeita jolla yritetään kääntää muuttotappio plussalle ja ihan pokkana ihailet että miksei Helsinki voisi toimia samoin? Aivan... Eikä nuo artikkeleissa mainitut summat nyt mielestäni mitenkään hirveästi Helsingistä poikenneet? Hienoa kun verrataan Wienin keskiarvoa ja Helsingin kalleinta kohtaa...

 

[Honzo]

Jos toi olisi jotenkin käänteentekevä ratkaisu, eiköhän samaa käytettäisi laajalti muuallakin?

Eipä Helsinki saisi niin halvalla asuntoja rakennettua, että vuokrataso merkittävästi alentuisi. Tai sitten mentäisiin johonkin parakkimalliin.

Ja aivan varmasti Wienissä on tunkua noille "parhaille paikoille". Niiden määrä on kuitenkin rajoitettu. Jos vuokrajärjestelmä estää hintojen noston, niin aivan varmasti noista halutuimmista maksetaan jotain muuta kautta pimeästi ekstraa. Mikään säännöstely ei estä markkintalouden toimintaa.

 

[Honzo]

Rupesi vähän kiinnostamaan tämä. Ja googlailin pikkuisen.

Yllättävän pienet on myös tulot Wienissä (2017 kuva liitteenä, linkin sivu 10):

http://residentialmarketvienna.at/links/pdf/BUWOG_WMB19_EN.pdf

Helsingissä vertailuksi:
HS:n laskuri kertoo, kuulutko asuinalueesi pieni- vai suurituloisiin


Jos vähän laajennetaan aluetta, niin tämän mukaan eivät vuokrat kuitenkaan laajemmin Itävallassa niin matalat ole? (Toinen kuvaliite)
Average salary

 

[Ihmemies]

Tampereen kalleimmalta paikalta asunnon myymällä pääsee juuri ja juuri Helsingin huonoimmalle alueelle.

Eikös mansessa oo hinnat alkaen 10000€/neliö kalliimmat kämpät keskustassa? Kyllä hesasta saa jo 6000€/neliö ihan käypää asuntoa.

 

[Honzo]

Ja tossa IS:n keskusteluketjussa oli kommentteja:

Wienistä vasta muuttaneena voin kertoa että Wienistä ei saa yksityisiltä markkinoilta kolmiota 500 eurolla. Kyseessä on ns. kylmä vuokra jonka päälle tulee vielä betriebskostenit eli muut kulut kuten esim. lämmitys,hissi yms. Itse asuin siellä kahdessa asunnossa (kaksioita kumpikin) ja nämä kulut vaihtelivat 220-450 Euron välillä. Tämän päälle tuli vielä sähkö ja netti.
---
Keski-Euroopassa neliöhinnat ilmoitetaan kylmävuokrina. Kaikki sivumaksut nostavat asumisen hintaa melkoisesti. Tämä Suomessa unohdetaan tai sitä ei tiedetä. Suomessa taas ilmoitetaan suoraan lämminvuokra, joten se ei ole vertailukelpoinen kylmävuokran kanssa.
----
220€ olikin vain lämmityslisän alaraja, joka maksetaan kylmävuokran lisäksi.

"Wärmezähler" on ainakin Saksassa lämpöpatteriin kiinnitetty laite mittaamassa, paljonko lämpöenergiaa kukakin vilukissa kuluttaa.
----
Ei se asuminen siellä Wienissä nyt aivan näin "ihanaa" ole. Tiedän kokemuksesta. Siellä on sellainen Zinshaus-perinne, jossa koko talolla on yksi omistaja. Koska vuokrat ovat säännöstelyn takia alhaiset, niin taloja ei juurikaan korjata. Wienissä on varmaan vieläkin kymmeniä tuhansia asuntoja, joissa ei ole omaa vessaa, vaan tarpeilla käydään yhteisvessassa, joka on rappukäytävässä. Suihku voi olla keittiön nurkassa, siinä hellan vieressä. Uudet talot ovat kyllä nykyaikaisia, mutta nyt puhun nk. Altbau-taloista, joita on paljon. Vuokrat tosiaan saattavat olla aivan mitättömiä isoista huoneistoista keskellä kaupunkia.
----
Näin wieniläisenä artikkeli herättää lähinnä kiukkua, koska todellisuus ei ole ruusuinen. Ensinäkään aseman seutu ei ole verrattavissa Helsingin keskustaan, asema sijaitsee reippaasti keskustan ulkopuolella. Hinnat 1. kaupunginosassa eli keskustassa on paljon kalliimpia. Kaupungin asuntojen saaminen on tehty niin hankalaksi, että sitä on turha hehkuttaa. matalavuokraiset sopimukset kulkevat sukupolvelta toiselle, joten jollei perintönä osu niin turha toivo. artikkelissa mainittuun hintaan saa asunnon vanhasta rakennuksesta, jossa lämmityskulut tuon kokoisessa kämpässä n.200euroa, home jne. ongelmat yleisiä. Monissa uusissa vuokra-asunnoissa jopa keittiö pitää hankkia itse tai asuntoon muuttaessa täytyy maksaa edelliselle asukkaalle keittiö & muut kiinteät kalusteet jotka asuntoon jäävät. Lisäksi vuokralainen joutuu maksamaan lähes aina vuokrasopimusmaksun (useempi sata euroa) & 2kk vuokran verran palkkiota takuuvuokran lisäksi eli kokonaiskuluista kuukausivuokra ei kerro koko totuutta
----
jotenkin tästä uutisesta sai sellaisen kuvan kuinka halpaa ja hienoa Wienissä olisi asua. Helsingissä en ole koskaan asunut mutta Wienissä kyllä. ei Wieniin tuosta vaan muuteta ja oteta 500e kolmiota. valtion omistamiin edullisiin asuntoihin ei ole asiaa jollet jo asu wienissä useita vuosia. Kämpät on usein aika lääviä ja esim. keittiö ei kuulu vuokra-asuntoon. se on ostettava kokonaisuudessaan itse, joko uutena tai vanhalta asukkaalta jos sellainen on myynnissä. pois muuttaessa olet velvoitettu hävittämään keittiön tai myymään seuraavalle. vuokrat on ilman lämmitystä, vettä ja sähköä… niistä tulee muutaman satasen lasku vuokran päälle. asun nykyään maaseudulla Itävallassa ja edes täältä ei saa 500e/kk kunnollista kaksiota lämmityskuluineen vaikka hinnat on paljon halvemmat kuin wienissä.
---
Tiskipöytäkin puuttuu. Lisäksi maksat käyttämäsi lämmityksen, sähkön ja veden. Sitten tulevat päälle ne sivumaksut (Nebenkosten): osuutesi kiinteistöverosta, erilaisista talon vakuutuksista, talon yleissähköistä ja -vedestä, talon ja kadun puhtaanapidosta, jätehuollosta, nuohoojasta, ja ja ja. Tuo ilmoitettu kylmävuokra ei kerro totuutta asumisen kokonaiskuluista.

Kolmio keskustasta 500 eurolla kuussa: näin Wien esti törkyhintaiset vuokrat – voisiko sama toimia Suomessa?

Jos kommentteihin on uskominen, kaikki ei ole ihan niin ruusuista, kuin artikkelista ymmärtää...


Myös omat kokemukset tukevat jonkin verran tätä. Olen reissaillut kymmeniä kertoja Itävallassa, Airbnb / vastaavia käyttäen (No en just Wienissä, lähinnä Alpeilla ja muutamassa keskikokoisessa kaupungissa) ja kyllä asunnot on Suomen tasoon verrattuna pääosin aika kauheita. Kokolattiamattoja, vessat/kylppärit kosteita ja kylmiä loukkoja (ei todellakaan mitään lattialämmitystä), puunväriset puolipaneelit seinissä jne. Toki uudemmat on jo hyvää tasoa, mutta uusia taitaa olla aika murto-osa. Vähän asian vierestä, mutta vastaavaa omistuasunnoissa yleisten tilojen suhteen. Kun jokainen omistaa aunnon (ei ole asunto-osakeyhtiöitä), niin useimmiten julkiset tilat on kauheassa kunnossa (pihat, rappukäytävät..) Yhdelläkin työkaverilla kävin, niin rappukäytävään oli viritelty asunnoista omia lamppuja, kun yleisten tilojen lamput rikki, asuntojen ulko-ovet erilaisia, kun asukkaat itse ostaneet haluamansa. Piha oli pimeänä ja asvaltti ihan kuopilla ja ruvella jne...

 

[Honzo]

Ja vielä.

Tostahan noita voi katsella:
Apartments for rent in Vienna, Vienna - Rentberry

Ei noi nyt ihan pahoilta näytä asuntoina nopealla selailulla. Vaan kyllä hinnatkin on jotain ihan muuta kuin 500e kolmiosta hyvällä paikalla...

 

[Ihmemies]

Kaveri asuu Saksassa, ja siellä on ihan normaalia, että edellinen vuokralainen vie keittiön mukanaan. Eli kun muutat asumaan niin ei siellä keittiössä ole yhtään mitään seinien lisäksi. Ja kaikenlaista muuta perversiota, juuri nuo lämmitys ym. hommat. Suomessa asuminen on huippuhelppoa ja paperityötä ei nimeksikään. Ja yleensä asunnot ja asunto-osakeyhtiöt ovat hyvässä kunnossa, jos asutaan edes semikalliilla seudulla (2500-3000€/neliö+).

 

[Unihiekkamyrsky]

Niin joo tuo keittiöhomma ja 'kylmävuokra' unohtui. Haasteellista se tosiaan on joissain maissa.

Laadukkaat asunnothan Suomessa keskimäärin on, mutta esim itse olen estynyt muuttamaan Pk-seudulle koska en saisi niin isoa lainaa että saisin haluamani asunnon. Enkä edes vaadi luksusta, vaan hyväkuntoinen 50 neliön kaksio kohtuullisten yhteyksien päästä (Matinkylä, Leppävaara esim).

En sitten tiedä onko tämä hallituksen tarkoituskin että jos haluaa asua muualla kuin koirankopissa niin pk-seudulle ei ole asiaa. Pysyyhän se maa laajasti asuttuna näinkin.

 

[demo69]

Kaveri asuu Saksassa, ja siellä on ihan normaalia, että edellinen vuokralainen vie keittiön mukanaan. Eli kun muutat asumaan niin ei siellä keittiössä ole yhtään mitään seinien lisäksi. Ja kaikenlaista muuta perversiota, juuri nuo lämmitys ym. hommat. Suomessa asuminen on huippuhelppoa ja paperityötä ei nimeksikään. Ja yleensä asunnot ja asunto-osakeyhtiöt ovat hyvässä kunnossa, jos asutaan edes semikalliilla seudulla (2500-3000€/neliö+).

Tuttu sanoi Saksan tilanteesta, että edellinen vuokralainen oli purkanut laminaatitkin lattiasta lähtiessään.

 

[zepi]

Eipä Helsinki saisi niin halvalla asuntoja rakennettua, että vuokrataso merkittävästi alentuisi. Tai sitten mentäisiin johonkin parakkimalliin.

Vuokrataso määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukana, ei rakennuskustannusten mukana. On suorastaan triviaalia rakentaa talo, jonka rakennuskustannukset ovat niin korkeita, etteivät vuokrat kata niitä.

Tämän takia tarpeeksi paljon rakentamalla on mahdollista saada vuokrat ja asuntojen hinnat alas. Kysymys vain on, että kuka haluaa rahoittaa sellaisten asuntojen rakentamisen joiden valmistuskustannuksia ei saada perittyä asujilta takaisin?

Ja jos vastaukseksi annetaan "julkinen sektori", niin veronmaksajan kukkarollahan silloin viimekädessä ollaan. Kai se on aika se ja sama, että maksetaanko asuminen veroina vai suoraan vaan vuokrina?

 

[zepi]

Kaveri asuu Saksassa, ja siellä on ihan normaalia, että edellinen vuokralainen vie keittiön mukanaan. Eli kun muutat asumaan niin ei siellä keittiössä ole yhtään mitään seinien lisäksi. Ja kaikenlaista muuta perversiota, juuri nuo lämmitys ym. hommat. Suomessa asuminen on huippuhelppoa ja paperityötä ei nimeksikään. Ja yleensä asunnot ja asunto-osakeyhtiöt ovat hyvässä kunnossa, jos asutaan edes semikalliilla seudulla (2500-3000€/neliö+).

Keittiö on saksassa perinteisesti ollut vuokralaisen omaisuutta ja vastuulla. Nykyisin tosin "einbauküche" on yleistynyt aika paljon kun kodinkoneet ovat isolta osin integroituja, joten keittiön muuttaminen on ikävämpää hommaa. Saksassa vuokrasuhteet olivat aikaisemmin vuosikymmenten mittaisia ja edelleen vuokralaisuus on se "normaalein" asumistapa. Omistusasujien määrä on paljon suomea vähäisempi ja jengi on paljon suomalaisia persaukisempaa. Esim. Italialaiset ja Espanjalaiset ovat paljon saksalaisia vauraampia mediaanina + asuvat merkittävästi useammin omistusasunnoissa.

 

[Nomber]

En oikein usko että juuri millään saa isossa kaupungissa asumisen hintaa alas. Mitä enemmän rakennetaan niin sitä houkuttelevammaksi tavalla tai toisella kaupunki käy ja sitä kovemmat ovat hinnat. Tai ainakin jos seuraa mitä maailmalla tapahtuu niin mitä suurempi kaupunki sitä kalliimpaa ja aina vaan kallilstuu kun kaupungin koko kasvaa. Jotenkin hankala uskoa että vaikka New Yorkissa asuntojen hinnat tulisivat alas vaikka kuinka rakennettaisiin lisää. Lähinnä vaan keskusta kallistuisi entisestään. Ja en nyt oikein näe miksi sama ei suomessa pätisi? Helsingissäkin on ongelmana tavallaan meri, kun keskustasta poispäin 50% alueesta blokkaantuu pois kun siellä on merta, eli keskustan alue jää kovin pieneksi kun se sijaitsee niemellä, ja yleensä sellaiset asiat joita on vähän ja joita ei voi tehdä lisää ovat kalliita.

Tietysti kaupunki itse voisi rakentaa niin halvalla kun pystyy maansa täyteen ja vuokrata asunnot sitten tappiolla, niin olisi halpaa asumista, mutta sitten tuokin raha pitäisi kerätä muina veroina takaisin jostain. Eikä tuossa olisi muutenkaan mitään järkeä.

 

[Leatherman]

Tuo on kyllä jännä että jokaisessa maassa tuppaa olemaan erilainen vuokrauskulttuuri. Esimerkiksi täällä virossa jossa olin vuoden vuokralla ennen kuin ostin oman asunnon, niin täällä vuokraus tapahtuu lähes aina välittäjän kautta, joka ottaa palkkioksi yhden kuun vuokran, ja tämän palkkion maksaa vuokraaja. Ja virossa myös vuokran päälle tulee vastikkeet (viroksi kommunaalit) vuokraajan maksettavaksi, jotka ovat usein 50-150€ välillä, riippuen pääasiassa miten asunto lämmitetään ja pysyykö lämpö kuinka hyvin sisällä.

Täällä Tallinnassa hintataso vaihtelee paljon enemmän kuin esimerkiksi Helsingissä. Tallinnan parhailla paikoilla vuokrahinnat ovat ainakin omasta mielestä sen verran korkeat että keskitulosella ei ole sinne mitään asiaa, mutta kun taas mennään reilu pari kilometriä ulos keskustasta, alkaa saamaan vuokra yksiöitä/kaksioita jo 200€ hintaan + vastike. Tallinnassa on kuitenkin ilmainen ja erinomainen julkinen jonka takia esimerkiksi itse en ole autoa hankkinut. Busseja / ratikoita / junia joutuu ihan maksimissaan 10 minuuttia odottelemaan ja pääsee paikkaan kuin paikkaan Tallinnan sisällä. Tallinnassa taksit on myös erittäin edulliset (bolt/uber) ja pääsääntöisesti 3 eurolla pääsee jo Tallinnassa minne haluaa. Suomessa tästä voi vain haaveilla.

Vuoden vuokrallaolon jälkeen ostin oman asunnon koska tykästyin täysin Tallinnaan. Maksoin 200k€ 80 neliön saunallisesta asunnosta joka valmistui viime vuonna, sijainti on Tallinnan kalleimpia ja parhaimpia ja on meren lähellä. Asunto on pienessä puutalossa ja lämmitysmuoto on edullisin mahdollinen, eli kaasulla lämpenee ja vastikkeet on 40€ kesällä ja 80€ talvella, eli todella pienet asumiskulut. Isommat talot ovat lähes aina kaukolämmöllä, mutta se tarkoittaa lähes tuplasti korkeampaa yhtiövastiketta.

 

[Jebaus]

Vähän menee offtopiciksi mutta huomioidaankohan noihin keskituloihin yms mistä aina puhutaan niin nämä massiiviset tuet mitä vähätuloiset saavat? Jos suomalaisen keskitulot on sen 3000-3600€/kk lähteestä riippuen, niin keskituloinen pystyy kyllä ihan hyvin hankkimaan pk-seudulta normaalin asunnon noilla tuloilla.

@Unihiekkamyrsky sieltä mainitsi Leppävaaran ja Matinkylän eli nämä isoimmat keskukset radan varrelta. Mites olisi lintuvaara, ymmersta, henttaa, eestinlaakso tai vaikka Espoon keskus? Kävelymatka asemalle/asemalta Helsingin keskustaan pitenee 5min ja neliöhinta tippuu heti toista tuhatta euroa?

Oletin että Hki keskusta tässä se kriteeri (miksi?) Koska eihän tuohon radan varteen juuri muusta syystä haluta.

 

[Onestone]

Vuoden 2018 henkilöverotiedoista käy ilmi, että keskimääräinen ansiotulo oli 28 516 euroa ja mediaani 24 066 euroa.

Massiiviset asumistuet vaikuttaa Suomessa varmasti merkittävästi vuokratasoon

 

[Ihmemies]

Asumisen tuet käytännössä takaavat, että kenelle tahansa, kuka pystyy asunnossa asumaan, maksetaan asunto. Maksoi se asunto mitä maksoi.

Ei voi siis muodostua tilannetta, että ihmisellä ei olisi varaa asua neljän seinän sisällä. Tämä takaa sen, että asuntojen vuokraaminen on hyvää bisnestä siellä, missä ihmiset haluavat asua, etenkin pk-seudulta. Vuokraajan ei tarvitse huolehtia että löytyykö maksukykyistä ihmistä tällä vuokran hinnalla. Viimeistään valtio maksaa sen pyydetyn vuokran vuokralaisen puolesta.

 

[petepeluri]

Onko jokin itseisarvo, että köyhän enemmistön tulisi olla pääkaupungissa? Tai enemmistön väestä ylipäätään. Tai edes kaupungeissa.

Mistä saat esim. kaupan kassan, tai kerhontädin lapsille jos sillä ei ole varaa asua pääkaupungissa tai sen lähistöllä? Järjetön tilanne että työssäkäyvä joutuu turvautumaan asumistukeen.

 

[Seeteufel]

Wien käyttää puoli miljardia vuodessa julkisen asuntokantansa rakentamiseen ja ylläpitämiseen. (Lähde Guardianin lehtijuttu). Suomessa HKI-Espoo-Vantaa maksoivat n. 475 miljoonaa vuodessa valtionosuuksien tasausmaksuja vuonna 2016 (wikipedia), joilla rahoitetaan pönden kunnallispalveluita.

Miksihän pk-seudulla ei ole Wieniä vastaavaa julkista asuntojärjestelmää?

Eroaako toi Wienin systeemi nyt niin paljon esimerkiksi Hekasta, jolla on joku 50 000 kämppää? Wienin kaupungilla on pienituloisille tarkoitettuja kämppiä ja lisäksi se tekee yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa.

These city-owned housing units, called social housing, are meant primarily for lower-income residents. The city also indirectly controls 200,000 units that are built and owned by limited-profit private developers but developed through a city-regulated process. Vienna adopted the latter approach in the 1980s, when it decided to collaborate with the private sector to build affordable housing rather than developing and owning more public housing. The city buys land deemed suitable for residential development and retains control over the type and nature of development. The city then solicits proposals from various private developers, which will build and retain ownership of the housing units

Vienna’s Unique Social Housing Program | HUD USER

 

[Kaitzschu]

Mistä saat esim. kaupan kassan, tai kerhontädin lapsille jos sillä ei ole varaa asua pääkaupungissa tai sen lähistöllä?

No ehkä sille kaupan kassalle tai kerhotädille alettaisiin maksaa oikeaa palkkaa, jos ei muuten saada. Tai automatisoitaisiin koko ammattikunta pois.

Järjetön tilanne että työssäkäyvä joutuu turvautumaan asumistukeen.

No tämähän on nykytilanne, joten en nyt oikein tiedä, että oletko asumistuen puolella vai sitä vastaan

 

[petepeluri]

No ehkä sille kaupan kassalle tai kerhotädille alettaisiin maksaa oikeaa palkkaa, jos ei muuten saada. Tai automatisoitaisiin koko ammattikunta pois.

No tämähän on nykytilanne, joten en nyt oikein tiedä, että oletko asumistuen puolella vai sitä vastaan

Robotit eivät vielä hetkeen tule hoitamaan ihmisiä.

Asumistukia pitäisi leikata. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi. Laskisiko vuokrat, muuttaisiko tilalle maksukykyisempää väkeä, jäisikö matalapalkkaiset työt ilman tekijöitä.

 

[Köntsä-Ana]

Itseäni aina ihmetyttää kun Helsingin keskustassa asuvat valittavat kalleudesta. Miksi siellä pitää asua jos on niin kallista?

 

[Tonnin Seteli]

Itseäni aina ihmetyttää kun Helsingin keskustassa asuvat valittavat kalleudesta. Miksi siellä pitää asua jos on niin kallista?

Juu, minäkään en yhtään ihmettele että jossain kantakaupungin keskeisimmällä paikalla arvo- tai ökytalossa on niin kallista ettei siihen ole normolla varaa kuin perittynä eikä köyhemmällä sittenkään.

Tämä valitus ei tosin rajoitu pelkästään siihen, vaan aika ankeissakin sivulähiöissä on melkoinen hintasuojaus. Seutu on ahtaudeltaan ihan omanlaisensa - muiden kaupunkien ympäriltä saa vastaavalla etäisyydellä ja matka-ajalla jo oman talon keskeltä metsää halvemmalla kuin etelässä ruotoisen kolmion nistitalosta.

 

[Petteri Punakuono]

Ongelma Suomessa on se että sossun rahoilla asut kyllä mukavasti keskustoissa tai niiden lähistöllä, mutta perusduunarina et.

 

[Jebaus]

Tuloissa kannattaa myös huomioida että tuo mediaani/keskitulo huomioi kaikki Suomen 15-99 vuotiaat joilla on ansio/pääomatuloja. Siitä kun otetaan ikäryhmät 30-50v eli parhaiten tienaavat osuus, ja vielä pk-seudulta niin mediaani kas kummaa kaksinkertaistuu.

Ja kyllä, tuet on aivan liian suuria. Ei ole kenenkään etu että maksetaan jotain 90m2 asuntojen vuokria opiskelija vanhemmille jossain ydinkeskustassa. Reilut leikkaukset vaan sinne ja sitten kuunnellaan pari vuotta sitä itkua miten joudutaan muuttamaan.

Se kaupan kassa/kerhotäti voi aivan hyvin matkustaa sen 1/2h/suunta töihin hieman kauempaa. Ongelmahan ei olekkaan ettei siellä keskustassa oltaisi valmiita maksamaan siitä lastenhoidosta, vaan ongelma on että kun sen kaupankassan pitää asua siellä keskustassa, jolla ei ole varaa maksaa siitä lastenhoidosta siellä keskustassa, niin sitten pitää tukea sitä hoitajan asumista jotta se voi sitä lasta hoitaa halvalla (tai valtion tuella).

 

[Unihiekkamyrsky]

Itse pitäisin yleisintä palkkaa parhaana lukuarvona. Se on 2600€/kk.

 

[Jebaus]

Itse pitäisin yleisintä palkkaa parhaana lukuarvona. Se on 2600€/kk.

Ja kun otetaan se "keskihintainen" asuinalue, eli rajataan Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja muiden isojen kaupunkien ydinkeskusta pois (eli karkeasti alueet joissa asuu ~50% suomalaisista) niin sieltä kehyskunnista/halvemmista kaupungeista löytyy kosolti keskihintaisia asuntoja (siis Suomen mittakaavassa) jossa tuolla 2600€/kk elelee ihan iloisesti omistus/vuokra-asunnossa.

Koko suomen keskituloilla saa keskihintaisen asunnon ja ei, se ei sijaitse Helsingissä. Helsinkiläisen 30-50 vuotiaan keskituloilla sitten kyllä voi asua siellä Helsingissä.

 

[petepeluri]

Tuloissa kannattaa myös huomioida että tuo mediaani/keskitulo huomioi kaikki Suomen 15-99 vuotiaat joilla on ansio/pääomatuloja. Siitä kun otetaan ikäryhmät 30-50v eli parhaiten tienaavat osuus, ja vielä pk-seudulta niin mediaani kas kummaa kaksinkertaistuu.

Ja kyllä, tuet on aivan liian suuria. Ei ole kenenkään etu että maksetaan jotain 90m2 asuntojen vuokria opiskelija vanhemmille jossain ydinkeskustassa. Reilut leikkaukset vaan sinne ja sitten kuunnellaan pari vuotta sitä itkua miten joudutaan muuttamaan.

Se kaupan kassa/kerhotäti voi aivan hyvin matkustaa sen 1/2h/suunta töihin hieman kauempaa. Ongelmahan ei olekkaan ettei siellä keskustassa oltaisi valmiita maksamaan siitä lastenhoidosta, vaan ongelma on että kun sen kaupankassan pitää asua siellä keskustassa, jolla ei ole varaa maksaa siitä lastenhoidosta siellä keskustassa, niin sitten pitää tukea sitä hoitajan asumista jotta se voi sitä lasta hoitaa halvalla (tai valtion tuella).

Tuo 1/2h suunta ei riitä jos haluaa asua selvästi halvemmalla. Hekallakin on kaksiot kohta 1000e/kk, paremmat siis.

 

[Ihmemies]

Hyi hemmetti. Ja mulla on 70-luvulla rakennetussa omistusasunnossa Tampereen keskustassa vastike 220€/kk, kolmiossa siis. En tiedä ostivatko isovanhemmat tämän käteisellä vai oliko heillä lainaa aikanaan. Isoisä kuoli 80-vuotiaana 1997 jo, että kyllä tämä silti on kauan, kauan sitten maksettu jo pois. Monta kymmentä vuotta asuminen on ollut puhdasta säästämistä.

 

[Disfear]

Itseäni aina ihmetyttää kun Helsingin keskustassa asuvat valittavat kalleudesta. Miksi siellä pitää asua jos on niin kallista?

Joskus valituksella on tarkoitus kritisoida tai tuoda esiin huolestuttavaa hintakehitystä. Toki siis oman henkilökohtaisen talouden kannalta on hyvä pitää vaihtoehtoja auki muualtakin kuin sieltä, missä omille tuloille tekee tiukkaa asua, mutta ihan yleisen tulevaisuuden kannalta on välillä ihan paikallaan keskustella (valittavaankin sävyyn?) siitä, mihin noi hinnat on menossa ja mitä asialle voisi/pitäisi tehdä.

Jos taas kyse on joistain tutuista, jotka jatkuvasti valittavat, ettei mihinkään ole varaa jollain 3000 euron nettotuloilla ja samalla maksellaan kämppää Helsingin ydinkeskustassa, en itsekään ehkä sellaista jaksaisi kovin pitkään kuunnella.

 

[PornReindeer]

Hyi hemmetti. Ja mulla on 70-luvulla rakennetussa omistusasunnossa Tampereen keskustassa vastike 220€/kk, kolmiossa siis. En tiedä ostivatko isovanhemmat tämän käteisellä vai oliko heillä lainaa aikanaan. Isoisä kuoli 80-vuotiaana 1997 jo, että kyllä tämä silti on kauan, kauan sitten maksettu jo pois. Monta kymmentä vuotta asuminen on ollut puhdasta säästämistä.

Tuokin asunto hihasta ravistettuna jotain 250k€, ei tuollaisen ostaminenkaan pikkutuloilla onnistu vaikka korot tällä hetkellä nollan tietämillä pyörivätkin...

 

[Optimist]

Tuokin asunto hihasta ravistettuna jotain 250k€, ei tuollaisen ostaminenkaan pikkutuloilla onnistu vaikka korot tällä hetkellä nollan tietämillä pyörivätkin...

Riippuu varmaan missä päin sijaitsee ja mikä kunto. Kyllä näin Tampereen keskustassa vielä keväällä 150k€ kaksion Kyttälässä.