Asumisen kalleus

[micko]

Onpas meillä tosiaan kallista. Ei se kaksistaan pahalta tuntunut, mutta nyt noita elätettäviä vaan tulee lisää ja kesästä eteenpäin maksetaan pelkästä vedestä 120e/kk. Meneehän sitä myös pyykinpesuun (keskimäärin koneellinen päivässä) ja lapsiin muutenkin... Silti tuntuu isolta nyt kun todellisia kulutuslukemia kuulee.

Itsehän olen ollut vesimaksun suuruudesta päättämässä, joten tiedän koko yhtiön todelliseen kulutukseen sen perustuvan. Sen puolesta siinä ei ole ylimääräistä. Asuntokohtaisia mittareita ei edes kannata asentaa, koska putket tulevat asuntoon talon alta runkoputkesta niin monesta kohtaa. Käsittääkseni joka vesipisteelle oma liittymä runkoputkeen. Tuon muuttaminen asuntokohtaisesti mitattavaksi maksaisi niin paljon, että kannattavampaa on maksaa naapurienkin kulutusta. Joskus sitten ehkä putkiremontin yhteydessä, mutta semmoista ei toivottavasti pitkään aikaan ole tulossa kun 15v vanha talo vasta.

 

[an13]

Todellisina vedenkulutuslukemina jos on suurinpiirtein 40m3 vuodessa per taloudessa asuva henkilö niin on kulutus ihan normaalin oloista.

 

[zepi]

110 litraa vettä per päivä per asukas? Kuulostaa ihan järkevältä, riippuen vähän suihkun käyttötavoista. Ehkä kovin pienet lapset eivät ihan noin paljon vettä tarvitse. Pesukoneet ja tiskikoneethan eivät paljon käytä, vaikka joka päivä ajaisi kerran kummatkin.

Se, että onko hinnoittelu 6e / kuutio järkevä vai ei, on sitten toinen tarina. Eiköhän noissakin tilanne ole oikeasti se, että jos kuntalaiset vähentävät veden käyttöä, niin vesilaitoksen kustannukset pienenevät vain marginaalisesti.

Todennäköisesti oikeampi kustannusperusteinen laskutusmalli vesiyhtiöltä olisi jotain tyyliin "iso kuukausimaksu liittymästä" ja sen päälle sitten joku max 1e/kuutio, mutta veden säästämisestä meuhkaavat eivät hyväksy tuota, kun silloin sillä säästämisellä ei ole mitään väliä.

 

[Maxxi]

Pitkästä aikaa ois tarkoitus muuttaa vuokralle.

54m2 kaksio (uusi) on 800€/kk sisältäen netin.

Vastaavan jos ostaisin niin se olisi 195000€. Jos käsiraha olisi 60000€ niin lyhennys kuukaudessa noin 600€ jos edes riittää. Tähän päälle vastike 250€/kk.

Autopaikasta ja vedestä joutuu maksamaan molemmissa tapauksissa erikseen.

Ja kun muutan vuokralle niin voin sijoittaa tuon 60000€. Lisäksi jos pääsen opiskelemaan niin kela maksaa asumistukea noin 450€ jota ei omassa saisi.

 

[aittis]

Pitkästä aikaa ois tarkoitus muuttaa vuokralle.

54m2 kaksio (uusi) on 800€/kk sisältäen netin.

Vastaavan jos ostaisin niin se olisi 195000€. Jos käsiraha olisi 60000€ niin lyhennys kuukaudessa noin 600€ jos edes riittää. Tähän päälle vastike 250€/kk.

Autopaikasta ja vedestä joutuu maksamaan molemmissa tapauksissa erikseen.

Ja kun muutan vuokralle niin voin sijoittaa tuon 60000€. Lisäksi jos pääsen opiskelemaan niin kela maksaa asumistukea noin 450€ jota ei omassa saisi.

No suoralla rahalla tuota ei varsinaisesti voi pyöritellä ostamisen puolelle mitenkään, ELLEI kyse ole uudiskohteesta jossa ostohinta olisi esimerkiksi tuo 60ke.

 

[micko]

Vielä lisää kyselyä samasta, eli omakotitalon kustannuksista. Oon nyt listannut taulukkolaskentaan kuluja eräästä talosta, jota vähän sillä silmällä katsellaan. Epäilyttävän vähän olen saanut kasaan. Nyt on kiinteistövero, jätehuolto, sähkö (sis. lämmitys), vesi ja vakuutus. Vastiketta maksan nykyisestä rivitalonpätkästäni huomattavasti enemmän, kuin mitä tälle okt:lle olen saanut kuluja listattua.

Mikä eniten kiinnostaa, niin jonkinlainen arvio siitä, miten paljon rahaa menee ylläpitoon. Tässä olisi kyseessä 2004 rakennettu talo, niin mitään suurempaa (maalausta lukuunottamatta) ei varmaankaan ole vielä luvassa. Ihan talokohtaisia ja tuuristakin osittain riippuvia nämä varmasti on, mutta olisiko jonkinlaista rannevakiota, miten paljon vuosittain pitäisi varata huoltobudjettiin?

 

[majm]

Millaiseksi olet arvioinut sähkön ja vedenkulutuksen?

 

[micko]

Sähkön arvioin tuohon kyseiseen taloon myyntiesitteessä olevaa toteutunutta kulutusta vähän ylöspäin korjaten. Veden arvioin täällä ketjussa esitellyllä 40 kuutiota /henkilö /vuosi.

 

[Kaiffa]

Vesimaksu. Riippuu tietenkin paljon ihmisestä ja kulutustottumuksista, mutta mietin näin 2 aikuista ja 2 pientä lasta, miten tuo 100 e kuukaudessa oikein suhtautuu todelliseen kulutukseen. Asuntokohtaisia mittareita meillä ei ole, niin maksu tulee yhtiön keskimääräisestä kulutuksesta. Onko jollain antaa toteutunutta esimerkkikulutusta vastaavankokoisesta perheestä (tai vaikka +1 lasta)?

Aavistuksen korkean kuuloinen vesimaksu, mutta ei kovin kaukana oikeasta. Meillä (2 aikuista ja kaksi pientä lasta) menee n. 0,5 kuutiota vettä vuorokaudessa, hinta luokkaa 5,5e per kuutio. Jotain 70-80e uppoaa siis kuukaudessa veteen. Vedenkäyttömme on mielestäni kohtuullista. Hinta on totta kai riippuvainen sen lämmitykseen käytetystä tavasta, meillä kaukolämpöyhtiössä sovittu kuumasta vedestä 10e per kuutio ja kylmästä 3,3e.

 

[kjns]

Vielä lisää kyselyä samasta, eli omakotitalon kustannuksista. Oon nyt listannut taulukkolaskentaan kuluja eräästä talosta, jota vähän sillä silmällä katsellaan. Epäilyttävän vähän olen saanut kasaan. Nyt on kiinteistövero, jätehuolto, sähkö (sis. lämmitys), vesi ja vakuutus. Vastiketta maksan nykyisestä rivitalonpätkästäni huomattavasti enemmän, kuin mitä tälle okt:lle olen saanut kuluja listattua.

Mikä eniten kiinnostaa, niin jonkinlainen arvio siitä, miten paljon rahaa menee ylläpitoon. Tässä olisi kyseessä 2004 rakennettu talo, niin mitään suurempaa (maalausta lukuunottamatta) ei varmaankaan ole vielä luvassa. Ihan talokohtaisia ja tuuristakin osittain riippuvia nämä varmasti on, mutta olisiko jonkinlaista rannevakiota, miten paljon vuosittain pitäisi varata huoltobudjettiin?

Minkä kokoinen talo teillä on? Voisi vähän verrata noita sähkölukemia meidän 130 neliöiseen joka myös lämpeää ja lämmittää käyttöveden suoralla sähköllä. Meillä on myös varaava takka jolla yritetään vähän säästää lämmityskuluissa.

Noiden normaalien juoksevien kulujen lisäksi voi varautua ainakin
- Nuohousmaksuun mikäli on takka tai muu tulisija (~50 euroa kerran vuodessa)
- Ilmanvaihtokoneen huolto kerran vuodessa sekä suodattimien vaihto/puhdistus pari kertaa vuodessa (suodattimet kymppejä per kerta koneesta riippuen)
- IV-koneen arvioitu elinikä on noin 25-30 vuotta, mutta tuttu joutui vaihtamaan 2004 rakennetussa talossa koneen moottorin uuteen kun sieltä levisi laakerit ja alkoi pitää meteliä.
- Kosteiden tilojen silikonisaumat joutuu uusimaan hihasta ravistettuna noin 5 vuoden välein
- Ruohonleikkurien sun muiden häkkäröiden hankinta ja ylläpito
- Talon huoltomaalaus ~10 vuoden välein
- Jos piha on mursketta, sitä joutuu huoltamaan/lisäämään muutaman vuoden välein ellet halua tampattua "mummolapihaa"

Nuo hommat on vähän sellaisia, että jonain vuonna ei välttämättä tarvitse kuin satasen suodattimiin ja nuohoukseen, mutta jonain vuonna voi joutua tilaamaan rekkalastin mursketta pihaan ja maalaamaan seinät. Kannattavinta on ehkä keräillä pientä rahastoa talteen (vaikka muutama satanen per vuosi), jotta on sitten mitä käyttää kun tilanne tulee eteen.

 

[Pow_82]

Nuo hommat on vähän sellaisia, että jonain vuonna ei välttämättä tarvitse kuin satasen suodattimiin ja nuohoukseen, mutta jonain vuonna voi joutua tilaamaan rekkalastin mursketta pihaan ja maalaamaan seinät. Kannattavinta on ehkä keräillä pientä rahastoa talteen (vaikka muutama satanen per vuosi), jotta on sitten mitä käyttää kun tilanne tulee eteen.

Mutta ei se murskekuormakaan maksa kuin parisataa. Eikä maalaus itse tehden sen enempää. Kyse on enemmänkin asenteesta, onko valmis itse levitäämään ne sorat lapiolla ja kottikärryllä tai maalaamaan. Monet suorastaan nauttivat näistä hommista, toiset teettävät ulkopuolisella, jolloin kulut voi kertoa neljällä.

Itsekin olen jo vuosia ollut sitä mieltä, että omakotitalossa ei itse tehden mene rahaa niin paljon kuin vastike jossain rivareissa maksaa.

 

[kjns]

Mutta ei se murskekuormakaan maksa kuin parisataa. Eikä maalaus itse tehden sen enempää. Kyse on enemmänkin asenteesta, onko valmis itse levitäämään ne sorat lapiolla ja kottikärryllä tai maalaamaan. Monet suorastaan nauttivat näistä hommista, toiset teettävät ulkopuolisella, jolloin kulut voi kertoa neljällä.

Itsekin olen jo vuosia ollut sitä mieltä, että omakotitalossa ei itse tehden mene rahaa niin paljon kuin vastike jossain rivareissa maksaa.

Tuo on ihan totta. Isommissa rivarikämpissäkin alkaa vastikkeet olemaan niin kovia, että OKT:ssa menee helposti samalla rahalla vedet, sähköt ja ylläpito.
Pienen vararahaston kerääminen on perusteltua myös sen takia, että kun jotain kallista menee rikki, niin ei ole heti kusessa ja tarvitse hakea elloslainaa 43% korolla. Niin kauan kuin puhutaan pelkästä ylläpidosta eikä mistään remonteista summat lasketaan vielä satasissa..

 

[zepi]

Omakotitalossakin pitäisi mitoittaa esim. kylppärirempat siihen ylläpitoon ja asumiskustannuksiin. Kerrostaloyhtiöissä on usein käytäntö, että taloyhtiössä on jatkuvasti käynnissä yksi tai kaksi kylppärin upgreidausta ja kaikki kylppärit / saunat uusitaan taloyhtiön piikkiin vähitellen.

Jos ja kun putkiremppa on jossain vaiheessa aiheellinen, niin uusinnat sitten pysäytetään x-vuotta ennen sitä ja jatketaan taas esim. 10-15v rempan jälkeen kylppäreiden kunto alkaa heikentyä.

Jos nyt mietin esim. OKT:ta jonka oma faija juuri myi, niin olihan se aivan täydellisen dynamiitillä remontoinnin tarpeessa sisäpuolelta. 90-luvun alun ratkaisut eivät muutu moderneiksi sillä, että kerran 25v aikana on vaihdettu keittiön kaappien ovet ja jääkaappi.

Jos noita upgreidauksia ei tee, niin eihän se kämppä uudenveroisena säily. Jollekin nuhjuisessa kasarihenkisessä kämpässä asuminen sopii hyvin, toinen haluaa kiiltävää sisustuslehdistä kopsittua tyyliä. Kustannus se kuluminen on silti.

 

[micko]

Minkä kokoinen talo teillä on? Voisi vähän verrata noita sähkölukemia meidän 130 neliöiseen joka myös lämpeää ja lämmittää käyttöveden suoralla sähköllä. Meillä on myös varaava takka jolla yritetään vähän säästää lämmityskuluissa.

Noiden normaalien juoksevien kulujen lisäksi voi varautua ainakin
- Nuohousmaksuun mikäli on takka tai muu tulisija (~50 euroa kerran vuodessa)
- Ilmanvaihtokoneen huolto kerran vuodessa sekä suodattimien vaihto/puhdistus pari kertaa vuodessa (suodattimet kymppejä per kerta koneesta riippuen)
- IV-koneen arvioitu elinikä on noin 25-30 vuotta, mutta tuttu joutui vaihtamaan 2004 rakennetussa talossa koneen moottorin uuteen kun sieltä levisi laakerit ja alkoi pitää meteliä.
- Kosteiden tilojen silikonisaumat joutuu uusimaan hihasta ravistettuna noin 5 vuoden välein
- Ruohonleikkurien sun muiden häkkäröiden hankinta ja ylläpito
- Talon huoltomaalaus ~10 vuoden välein
- Jos piha on mursketta, sitä joutuu huoltamaan/lisäämään muutaman vuoden välein ellet halua tampattua "mummolapihaa"

Nuo hommat on vähän sellaisia, että jonain vuonna ei välttämättä tarvitse kuin satasen suodattimiin ja nuohoukseen, mutta jonain vuonna voi joutua tilaamaan rekkalastin mursketta pihaan ja maalaamaan seinät. Kannattavinta on ehkä keräillä pientä rahastoa talteen (vaikka muutama satanen per vuosi), jotta on sitten mitä käyttää kun tilanne tulee eteen.

Eihän meillä tässä mitään taloa vielä, mutta yksi kiikarissa. Siinä olisi neliöitä 150.

Eli olen tosiaan huomioinut kaiken välttämättömän. Ei tosiaan kokemusta omakotitalon kustannuksista, niin pelkäsin tuosta puuttuvan jonkun todella keskeisen kustannuksen. Nuohouksen hokasin itsekin kirjoitettuani edellisen viestin.

Jos vuotuiset ylläpidot menee satasilla tuhansien sijaan niin hienoa. Tuon ymmärrän toki, että mitä vaan voi hajota ennen aikojaan ja niiden varalle onkin suunnitteilla kerätä rahaa jemmaan. Mietittiin että ainakin aluksi maksettaisiin itsellemme vastiketta esim erilliselle tilille, josta sitten maksettaisiin kaikki kulut.

Kait tässä pitäis ottaa välittäjään vähitellen yhteyttä, jos tuon kiikarissa olevan talon meinaa itselleen napata.

 

[Nomber]

-Kattokin pitää joskus uusia/maalata (harvoin toki, mutta kustannus voi olla aika iso)
-Rännien uusinta joskus
-Lumikola/lumilinko ja lumilapio, harava, pensasleikkuri ym. ym. työkalut ja koneet
-Jos on joku aita niin sen maalaus/uusinta joskus
-Puita pitää mahdollisesti joskus kaataa ennenkuin lahoavat ja kaatuvat talon päälle, tämä on kallista jos ei itse osaa(ja potentiaalisesti erittäin paljon kalliimpaa jos luulee osaavansa muttei osaakkaan), mutta moottorisaha pitää hankkia kumminkin vaikka osaisikin

Toki monia asia omakotitalossa on semmonenkin, ettei ole pakko tehdä, mutta kaikenlaista hankintaa on kumminkin enemmän kun kerrostalossa asuessa. Tietysti pihan voi heti alkuun muokata sellaiseksi, että huollettavaa on mahdollisimman vähän, eli ei puita, pensaita, nurmikkoa tai mitään muutakaan, mutta toisaalta onko sitten kiva asua hiekkalaatikossa?

 

[Zigh]

Vielä lisää kyselyä samasta, eli omakotitalon kustannuksista. Oon nyt listannut taulukkolaskentaan kuluja eräästä talosta, jota vähän sillä silmällä katsellaan. Epäilyttävän vähän olen saanut kasaan. Nyt on kiinteistövero, jätehuolto, sähkö (sis. lämmitys), vesi ja vakuutus. Vastiketta maksan nykyisestä rivitalonpätkästäni huomattavasti enemmän, kuin mitä tälle okt:lle olen saanut kuluja listattua.

Mikä eniten kiinnostaa, niin jonkinlainen arvio siitä, miten paljon rahaa menee ylläpitoon. Tässä olisi kyseessä 2004 rakennettu talo, niin mitään suurempaa (maalausta lukuunottamatta) ei varmaankaan ole vielä luvassa. Ihan talokohtaisia ja tuuristakin osittain riippuvia nämä varmasti on, mutta olisiko jonkinlaista rannevakiota, miten paljon vuosittain pitäisi varata huoltobudjettiin?

Käytännössä nuo listaamasi on aika pitkälti se mitä jossain rivarissakin vastikkeella katetaan. Siihen päälle ehkä okt:ssa laskisin talon iästä riippuen 500-3000e / vuosi äkillisiin suunnittelemattomiin ylläpitokorjauksiin.

Kaikki suuremmat remontit on sitten sellaisia, että eihän niitä taloyhtiössäkään hoitovastikkeilla kateta, joten ei niitä tuossa vertailussa saakaan mukaan laskea.

Tuohon mitä juuri tietyssä talossa pitäisi huomioida, on ihan mahdotonta vastata. On tuon ikäisissä taloissa joskus jo kattokin vaihtokunnossa jos alunperin päin peetä tehty, toiset taas niin hyvin tehty ja pidetty, ettei vielä 10 vuoteen tarvitse huolehtia juuri mistään.

 

[kjns]

Eihän meillä tässä mitään taloa vielä, mutta yksi kiikarissa. Siinä olisi neliöitä 150.

Jeps, vähän isompi siis kuin meidän.
Meidän talon edellisellä asukkaalla oli sähkönkäyttö ollut jotain 14000 - 15000 kWh/v, mutta meillä näkyy olevan siellä ylärajalla tai menevän vähän enemmän. Kulutustietoa on 11 täydeltä kuukaudelta, ja niiden yhteenlaskettu kulutus on ollut 13950 kWh. Tässä kuussa on sähköä mennyt jo yli 1000 kWh, joten varmaan lähelle tuota 15000 kWh:a mennään vuositasolla. Vedenkulutuksia en muista tähän hätään, pitäisi tarkistaa laskulta kotona, mutta se on kyllä todella yksilöllinen luku joka riippuu paljon käyttötottumuksista.

Spoileri: Sähkönkulutus kuukausittain

Edit: muutettu taulukko kuvaksi

 

[zepi]

Lämpimän veden kulutus vaikuttaa myös sähkön kulutukseen jonkin verran.

Jos taloudella lämmitetään suoralla sähköllä 100 litraa vettä 10C -> 60C joka päivä, niin energiaa kuluu vuositasolla pelkkään veden lämmitykseen 4.19kJ/CelsiusKG*50C * 100kg / 3600sec/h= 5.8kWh per päivä = 2125kWh / vuosi.

Etenkin kesällä tuo on merkittävä osa sähkön kulutuksesta, kun muuta lämmitysenergiaa ei juuri kulu.

Se, että paljonko lämmintä vettä menee riippuu varmaan lähinnä suihkuttelijoiden määrästä ja vastaavasta. Pyykinpesukoneet ja astianpesukoneethan yleensä liitetään kylmään veteen ja ne lämmittävät vetensä erikseen.

 

[kjns]

Se, että paljonko lämmintä vettä menee riippuu varmaan lähinnä suihkuttelijoiden määrästä ja vastaavasta. Pyykinpesukoneet ja astianpesukoneethan yleensä liitetään kylmään veteen ja ne lämmittävät vetensä erikseen.

Koneethan lämmittää sen veden sillä samalla sähköllä kuin varaajakin niin periaatteessa ei ole väliä kuluuko lämmintä vai kylmää vettä kun maksat kunnalle kuitenkin vain kylmästä (ja jätevedestä) ja sähkölaskussa sitten näkyy se lämmittämisen kustannus.

Laskelmasi kyllä hyvin kuvastaa sitä, minkälainen vaikutus sillä lämpimän veden lutrauksella on sähkölaskuun, hyvä kun jaksoit laskea

 

[Rixwaattori]

Toivottavasti siinä omakotitalossa on varaava takka. Tämä tietysti aiheuttaa sen että sitä takkaahan pitää ja kannatta lämmittää talvella säännöllisesti. Tämä tietysti tietää sitä että klapit pitää hankkia jostain. Vaihtoehtojakin löytyy, jos pelkkä takka niin arvioisin että talven aikana kuluu 2-3 pinokuutiota koivuklapeja.
Muutama tapa puiden osalta:

- Koivuklapit pihaan ja pinoat ne johonkin
- Hommaat halkoja, halkomakoneen ja sen moottorisahan + kirveen varuilta
- Hommaat koivunrankoja (jotka kuivia) ja sahaat ne pihassa haloiksi & halot klapeiksi

Ranka & itse töiden teko tulee toki kaikkein halvimmaksi. Valmiit koivuklapit kallein vaihtoehto, hinnat lienee (paikkakunnasta riippuen) ~65 euroa heittomotti (joka on about 0.60 pinokuutiota) + kilometrit kuljetuksesta. Jos ei tiedä mistä puita hankkia, kannattaa (mikäli haluaa) kysellä naapureilta / lähikaupan ilmoitustaululta etsiä ilmoituksia ja ehdottomasti kilpailuttaa toimittajat.

Puunpoltossa takassa voi säästää tai sitten se saattaa tulla kalliimmaksi kuin pelkällä sähköllä. Toki pelkällä sähköllä ei luo samanlaista tunnelmaa.

 

[Zigh]

Valmiit koivuklapit kallein vaihtoehto, hinnat lienee (paikkakunnasta riippuen) ~65 euroa heittomotti (joka on about 0.60 pinokuutiota) + kilometrit kuljetuksesta.

Itse olen todennut Baukkarin aika edulliseksi, noin 100e pinokuutio (4e / 40 litran säkki). Joltain polttopuihin erikoistuneelta firmalta jos pihaan tilaa niin pitää ottaa kerralla vähintään 5 pinokuutiota jotta saisi edullisemmin - ja silti ne pitää vielä itse pinota.

 

[Rixwaattori]

Itse olen todennut Baukkarin aika edulliseksi, noin 100e pinokuutio (4e / 40 litran säkki). Joltain polttopuihin erikoistuneelta firmalta jos pihaan tilaa niin pitää ottaa kerralla vähintään 5 pinokuutiota jotta saisi edullisemmin - ja silti ne pitää vielä itse pinota.

Näin juuri, tämä on niin paljon kiinni siitä missäpäin asuu. Mä oon halot saanu tuttavan kautta erittäin halvalla ja sitten pihassa ollu ison pressun päällä klapityömaa alkukesän lauantaina. Mutta jos ei ole suhteita / tietoa ja Bauhaus on suht lähellä ja on ylipäätään mahdollisuus roudata sieltä klapeja niin hyvä vaihtoehtohan tuokin on.

 

[penttip]

Jos talo sijaitsee kunnallistekniikan ulkopuolella, yksi potentiaalinen yllättävä kuluerä uudehkossakin talossa voi olla jätevedenkäsittelyyn liittyvät ongelmat. Vaikka paskalaki ei nyt aiheutakaan suurimalle osalle mitään toimenpiteitä, on esimerkiksi imeytyskenttä sellainen, että se saattaa huonolla tuurilla olla remontin tarpeessa jo 10 vuoden iässä. Tässäkin tietysti itse tekemällä on mahdollisuus säästää paljon, mutta harvalla on esimerkiksi kaivuria omasta takaa...

 

[Marius]

-Kattokin pitää joskus uusia/maalata (harvoin toki, mutta kustannus voi olla aika iso)
-Rännien uusinta joskus
-Lumikola/lumilinko ja lumilapio, harava, pensasleikkuri ym. ym. työkalut ja koneet
-Jos on joku aita niin sen maalaus/uusinta joskus
-Puita pitää mahdollisesti joskus kaataa ennenkuin lahoavat ja kaatuvat talon päälle, tämä on kallista jos ei itse osaa(ja potentiaalisesti erittäin paljon kalliimpaa jos luulee osaavansa muttei osaakkaan), mutta moottorisaha pitää hankkia kumminkin vaikka osaisikin

Toki monia asia omakotitalossa on semmonenkin, ettei ole pakko tehdä, mutta kaikenlaista hankintaa on kumminkin enemmän kun kerrostalossa asuessa. Tietysti pihan voi heti alkuun muokata sellaiseksi, että huollettavaa on mahdollisimman vähän, eli ei puita, pensaita, nurmikkoa tai mitään muutakaan, mutta toisaalta onko sitten kiva asua hiekkalaatikossa?

Sinänsä omakotitalo ei taida erota muista asumismuodoista, kaikista rakennuksista löytyy yleensä mm.:

• Katto, rännit, syöksytorvet ja sadevesikaivot
• Piha kuivatuksineen ja salaojineen
• Julkisivu, parvekkeet, perustukset
• Viemärit, vesijohdot, sähköt ja tietoliikenne

Käsittääkseni mm. edellä mainittujen rakenneosien ja järjestelmien korjaamiseen otetaan taloyhtiöissä yleensä lainaa, jota maksetaan perusvastikkeen päälle rahoitusvastikkeena. Eli sinänsä kerrostalossa ei ole näiltä kuluilta turvassa, vaikka raha korjauksiin yhtiön kautta kulkeekin - tyhjästä rahaa tuskin taloyhtiöihinkään tulee.

Jos asuu vuokralla, maksaa vastaavia kuluja vuokrassaan.

Toki voi olla, että kerrostalossa - nämäkin kustannukset huomioon ottaen - asumiskustannukset ovat edullisempia. Toisaalta omakotitalossa päätöksenteko on helpompaa ja saa miettiä korjauskuvionsa oman mielensä mukaan.

Mieltymyksiähän nämä on, mikä sitten on kenellekin sopiva asumismuoto.

 

[Nomber]

Lähinnä koitin tuoda esiin, että ei oikeen riitä jos laskee ihan eurolleen, että jätemaksu on tämä ja kiinteistövero tuo jne. Vaan kaikennäköistä pientä tai suurempaa laitettavaa ja korjattavaa kumminkin on. Kerrostalossa tällaiset pienemmät korjaukset monesti saadaan sillä hoitovastikkeella tehtyä kun niihin on jotain budjetoitu. Joten vähän väärin voi mennä jos katselee vaan että vastike on tuo mutta omakotitalossa kustannus on tämä, eikä sitten huomioi noita pikkuremppoja ja ajattelee pääsevänsä halvemmalla.

 

[Djeep8]

Perjantaina päästiin taloksi omakotitaloon ja aattelin jo laittaa uuet rännit ja tälläiset.
Ettei vaan vahinkoa pääsis syntymään. Eivät vuoda, mutta eivät oikein liitoksissaan pysy.

 

[blurris]

110 litraa vettä per päivä per asukas? Kuulostaa ihan järkevältä, riippuen vähän suihkun käyttötavoista. Ehkä kovin pienet lapset eivät ihan noin paljon vettä tarvitse. Pesukoneet ja tiskikoneethan eivät paljon käytä, vaikka joka päivä ajaisi kerran kummatkin.

Se, että onko hinnoittelu 6e / kuutio järkevä vai ei, on sitten toinen tarina. Eiköhän noissakin tilanne ole oikeasti se, että jos kuntalaiset vähentävät veden käyttöä, niin vesilaitoksen kustannukset pienenevät vain marginaalisesti.

Todennäköisesti oikeampi kustannusperusteinen laskutusmalli vesiyhtiöltä olisi jotain tyyliin "iso kuukausimaksu liittymästä" ja sen päälle sitten joku max 1e/kuutio, mutta veden säästämisestä meuhkaavat eivät hyväksy tuota, kun silloin sillä säästämisellä ei ole mitään väliä.

Jäteveden käsittelyhän se on mikä maksaa. Ja olet oikeassa, jätevesi vaatii investointeja - ne on tehty - eivätkä ne mihinkään katoa vaikka vedenkulutusta vähennettäisiin. Toki hieman siellä on muuttuviakin kustannuksia (veden volyymistä riippuvia) mutta pääosa taitaa olla raskaiden investointien kuoletuskuluja ja käytön ylläpitokuluja. Henkilökuntaa tuskin pystyy vähentämään sen vuoksi, että laitokseen tulee 10000 kuution sijasta 9000 kuutiota jätevettä? Henkilökunnan määrä kun ei ole juurikaan kuutioista vaan laitoksen koosta riippuvainen.

 

[SweeneyTodd]

Kerrostalossa tällaiset pienemmät korjaukset monesti saadaan sillä hoitovastikkeella tehtyä kun niihin on jotain budjetoitu.

Lisäksi esim. kattoremontti on aika paljon halvempi per asukas kerrostalossa kuin omakotitalossa. Ja sama koskee monia muitakin korjauksia ja remontteja. Laskua on jakamassa monta muutakin.

 

[oath]

Lisäksi esim. kattoremontti on aika paljon halvempi per asukas kerrostalossa kuin omakotitalossa. Ja sama koskee monia muitakin korjauksia ja remontteja. Laskua on jakamassa monta muutakin.

Ja sitten kun kertoo niille kitupiikkikommuunikerrostaloasujille kuinka paljon kalliimmaksi se putkiremppa tulee vs omakotitalo, niin voi olla huuli pyöreenä. Putkiliike tuli ja laskutti tuhkatkin pesästä

 

[Jebaus]

Lähtökohtaisesti neliöä kohden omakotitalo on varmasti se halvin asumismuoto. Sähkö/vesi/lämmitys/yms maksetaan toteutuneiden kulujen mukaan ja ennenkaikkea niihin voi myös itse hyvin lyhyellä viiveellä vaikuttaa.

Siis ehdottiko joku ihan oikeasti että ok-talon asumiskustannuksiin pitäisi huomioida myös Kph remontti?
Huomioitko sen myös uutta kerrostaloa ostaessa?

Lähtökohtaisesti myös kaikki niin huoltotyöt kuin remontitkin on edullisempia omakotitaloon kuin kerrostaloon. Kattoremontti ehkä poikkeus jos kerrostalossa kerroksia 4+, mutta kyllä totuus on että jos ok-talon vesikateremontti on luokkaa 100e/m2 niin kerrostalossa se sama neliö maksaa 500e+.

Kerrostalossa maksetaan myös useimmiten lukuisille välikäsille kuten huoltoyhtiölle, kirjanpitäjälle, isännöitsijälle yms samoista hommista mihin okt asujalta menee aikaa muutama tunti vuodessa. Puhumattakaan sitten ihan varsinaisista huoltohommista, porraskäytävän siivouksesta, hissin korjauksesta tai edes tarkistuskäynnistä.

Ok-talo vaatii sen tietyn asenteen ja ihmistyypin joille se sopii, ja vastineeksi saakin sitten vapaan, muunneltavan, edullisen ja häiriöttömän asumismuodon.

 

[zepi]

Kerrostalossa maksetaan myös useimmiten lukuisille välikäsille kuten huoltoyhtiölle, kirjanpitäjälle, isännöitsijälle yms samoista hommista mihin okt asujalta menee aikaa muutama tunti vuodessa. Puhumattakaan sitten ihan varsinaisista huoltohommista, porraskäytävän siivouksesta, hissin korjauksesta tai edes tarkistuskäynnistä.

Aivan samalla tavalla nuo maksetaan OKT:ssa jos ei halua tehdä itse.

Kerrostalossa asuja ei edes noteeraa kun talossa tapahtuu kattoremontti, sillä joku muu on suunnitellut, kilpailuttanut, tilannut ja maksanut koko paskan. Ainoa mitä pitää tehdä, on huolehtia, että e-laskut ovat automaattimaksussa.

OKT:ssa? No, ei paljon kattoremontit soittele, vaan talo lahoaa käsiin jos ei itse tee. Onko se ilmaista? Vain jos ei anna mitään arvoa omalle ajalleen. Henk. koht. ei voisi vähempää kiinnostaa joku kattoremontin järjestely, joku toinen ehkä nauttii tuosta.

Jokainen joka sanoo, että OKT-puuhastelu on mukavaa voi ruveta puuhastelemaan samalla vaivalla myös naapureiden talot kuntoon. Ei tarvitse maksaa mitään ja ilmaista kivaa puuhastelua on tarjolla loputtomasti ympäri suomea. Ai mukavasta puuhastelusta pitäisi saada palkkaakin? No, ei tainnutkaan olla niin mukavaa, että omalle ajalle ei antaisi arvoa...

 

[Djeep8]

Aivan samalla tavalla nuo maksetaan OKT:ssa jos ei halua tehdä itse.

Kerrostalossa asuja ei edes noteeraa kun talossa tapahtuu kattoremontti, sillä joku muu on suunnitellut, kilpailuttanut, tilannut ja maksanut koko paskan. Ainoa mitä pitää tehdä, on huolehtia, että e-laskut ovat automaattimaksussa.

OKT:ssa? No, ei paljon kattoremontit soittele, vaan talo lahoaa käsiin jos ei itse tee. Onko se ilmaista? Vain jos ei anna mitään arvoa omalle ajalleen. Henk. koht. ei voisi vähempää kiinnostaa joku kattoremontin järjestely, joku toinen ehkä nauttii tuosta.

Jokainen joka sanoo, että OKT-puuhastelu on mukavaa voi ruveta puuhastelemaan samalla vaivalla myös naapureiden talot kuntoon. Ei tarvitse maksaa mitään ja ilmaista kivaa puuhastelua on tarjolla loputtomasti ympäri suomea. Ai mukavasta puuhastelusta pitäisi saada palkkaakin? No, ei tainnutkaan olla niin mukavaa, että omalle ajalle ei antaisi arvoa...

Osakkeesta omakotitaloon muuttaneena voisin sanoa että on myös talonyhtiöitä jotka ei hoida hommia asiaankuuluvalla tavalla. Remontit hoidetaan vain "pintapuolisesti". Pintaa syvempäähän ei tarvi korjata jos vahinko sattuu!

Eikä ees pinnaltakaan välttämättä, kun annetaan kuivua jos vettä tihkuu.

 

[Ylijumala]

Itsellä pankin omistama 90-luvulla valmistunut rivitalokämppä Tampereelta, reilu 60 neliötä. Lainaan ja yhtiövastikkeeseen menee kuukaudessa reilu 700 euroa (pakollinen määrä, joskus lyhennän enemmän). Onnea jos aiotte päästä vuokralle yhtä isoon rivitalokämppään rauhallisella asuinalueella Tampereella samalla hinnalla. Kerrostaloon en enää ikinä muuttaisi. Niissäkään ei seinänaapurit häirinneet, mutta ne yläpuolella asuvat kyllä.

Mitään tarinoissa usein esiintyvää pakollista työtä ei ole. Huoltoyhtiöhän ne isoimmat työt tekee. Takapihan nurmikon toki ajan koneella kesäisin ja lehtiä haravoin, mutta ei siitä kukaan valittamaan tule, vaikka jättäisin ne tekemättä.

 

[Awelonian]

Osakkeesta omakotitaloon muuttaneena voisin sanoa että on myös talonyhtiöitä jotka ei hoida hommia asiaankuuluvalla tavalla. Remontit hoidetaan vain "pintapuolisesti". Pintaa syvempäähän ei tarvi korjata jos vahinko sattuu!

Ei tuo silti poista sitä, että omakotitalossa kaiken tekee itse ilmaiseksi ja pointti pysyy -> jos se on niin kivaa, niin voisi koko lähitienoonkin hoitaa samalla. Se että jossain on huonoja taloja on karu fakta, mutta niitä hyvin hoidettuja taloyhtiöitä - olkoon rivari tai kerrostalo tai useamman OKT:n yhdistelmä - löytyy tosi paljon. Itse olen nähnyt myös omakotitaloja, joissa ei pintaa syvemmälle mennä, kun uudella maalilla saa "hyvää jälkeä".

Se on jotenkin jännää, et miten suomalaisen keskimääräinen suurin yksittäinen rahallinen omistuskohde on se asunto ja siitä ei pidetä huolta. Pätee jokikiseen asumismuotoon.

 

[Djeep8]

Ei tuo silti poista sitä, että omakotitalossa kaiken tekee itse ilmaiseksi ja pointti pysyy -> jos se on niin kivaa, niin voisi koko lähitienoonkin hoitaa samalla. Se että jossain on huonoja taloja on karu fakta, mutta niitä hyvin hoidettuja taloyhtiöitä - olkoon rivari tai kerrostalo tai useamman OKT:n yhdistelmä - löytyy tosi paljon. Itse olen nähnyt myös omakotitaloja, joissa ei pintaa syvemmälle mennä, kun uudella maalilla saa "hyvää jälkeä".

Se on jotenkin jännää, et miten suomalaisen keskimääräinen suurin yksittäinen rahallinen omistuskohde on se asunto ja siitä ei pidetä huolta. Pätee jokikiseen asumismuotoon.

Hyviä pointteja!
Esimerkkinä vaan kerroin että löytyy sellaisiakin talonyhtiöitä.

Kylppäriremonttiin saneerataan kyllä ammattimiehet, en luota omaan jälkeen niin paljon että kannattaa lähteä tekemään.
En oo tarpeeksi varakas, niin pitää yrittää vaatimattomammat hommat itse tehdä.

 

[micko]

Ei tuo silti poista sitä, että omakotitalossa kaiken tekee itse ilmaiseksi ja pointti pysyy -> jos se on niin kivaa, niin voisi koko lähitienoonkin hoitaa samalla.

Tuo nyt on ihan idioottia päättelyä. Suklaa on hyvää, niin ostanpas kaupan tyhjäksi ja elän pelkällä suklaalla loppuikäni.

Tykkään mökilläkin hakata halkoja. Sen verran kuin tarvitsen. En koko järvelle vaan itselleni. Sopivissa määrin mukavaa puuhastelua. Tykkäsin myös terassin rakentamisesta. Itselleni. En naapureille.

 

[plösöpulla]

Omakotitalossa on huomattavasti mukavampi puuhata ja nikkaroida, kun kaikki hyöty menee itselle.

Taloyhtiön talkoissa taas takaraivossa on se fiilis että 20 osakkaasta 12 on vaivautunut paikalle ja näistäkin puolet ovat lähinnä kahvittelemassa ja juoruamassa. Ei tee mieli tehdä ilmaista työtä joka hyödyttää muita.

 

[SweeneyTodd]

Omakotitalossa on huomattavasti mukavampi puuhata ja nikkaroida, kun kaikki hyöty menee itselle.

Nää on just näitä "olemme erilaisia" -juttuja.
Minä taas asun taloyhtiössä juuri sen takia, ettei tarvitse puuhata ja nikkaroida. Ei huvita tippaakaan olla lumia lapioimassa, että pääsee töihin lähtemään tai ruohoa leikkaamassa isolta alalta. Ulkoseinätkin tuli maalatuksi ihan ilman, että tarvitsi itse tikkua ristiin laittaa. Talkoot meilläkin on kerran tai kaksi vuodessa, mutta niissä nyt vähän lehtiä haravoidaan ja muuten keskitytään kaljan lipitykseen ja paskan jauhantaan. Ne "oikeat työt" hoitaa huoltoyhtiö.

Sisätiloissa, jos remppaa tekee, niin ihan yhtälailla se taas sitten on vain itselleen tekemistä.

 

[demas]

Omakotitalossa on huomattavasti mukavampi puuhata ja nikkaroida, kun kaikki hyöty menee itselle.

Taloyhtiön talkoissa taas takaraivossa on se fiilis että 20 osakkaasta 12 on vaivautunut paikalle ja näistäkin puolet ovat lähinnä kahvittelemassa ja juoruamassa. Ei tee mieli tehdä ilmaista työtä joka hyödyttää muita.

Sehän on just näin.

Omakotitalossa jos säästät, kierrätät yms roskien suhteen -> voit harventaa jäteauton käyntejä -> hyödyt suuresti samantien. Kerrostalossa jos elät roskien suhteen pihisti niin joku puupää kantaa kuitenkin sinne jätekatokseen sohvan/mattoja/stereot -> jätemaksut kohoaa ja sinä pihisti eläjä maksat sen.

Omakotitalossa luot lumet omalta pihalta -> säästöä. Kerrostalossa kiinteistöhuolto tekee tuon ja laskuttaa raskaimman kautta. Yleensä oman pihan kolaus ei ole hirveän epämiellyttävä duuni toki poikkeuksia on, ja onhan se tavallaan sellainen pakkotyö, mutta omakotitaloon ei yleensä voi edes ottaa mitään kiinteistöhuoltoa tuollaiseen hommaan.

Omakotitalossa remonttitarve -> tee itse tai kilpailuta remppafirma -> saat juuri sellaisen palvelun mitä haluat ja kilpailukykyiseen hintaan. Kerrostalossa remontit menee enemmistön päätöksellä (tehdään ehkä omaan makuun liian hyvä/kallis ratkaisu tai vitkutellaan remontin kanssa koska osa ei halua).

Omakoti talkoot -> teet itse/pyydät kavereita -> säästöä. Kerrostalo-talkoot: aina ne samat naamat paikalla,iso osa ei osallistu mitenkään.

On omakotiasumisessa paljon hyviä puolia mutta tosiaan kaikki asiat pitää hoitaa itse.

 

[Taneli-]

Omakotitalossa on huomattavasti mukavampi puuhata ja nikkaroida, kun kaikki hyöty menee itselle.

Taloyhtiön talkoissa taas takaraivossa on se fiilis että 20 osakkaasta 12 on vaivautunut paikalle ja näistäkin puolet ovat lähinnä kahvittelemassa ja juoruamassa. Ei tee mieli tehdä ilmaista työtä joka hyödyttää muita.

Tuo riippuu taloyhtiöstä mutta toki totta.
Jos miettii korjauksia, kunnostuksia ja uudistuksia mitä teet esim. talon sisälle, talosta riippuen terassille / parvekkeelle tai "omaan pihaan" niin ainakin asumismukavuutta ja myös jälleenmyyntiarvoa nostaa se että ei ole muovimatot lattialla tai "alkuperäinen 90-luvun takapiha juuri sellaisena kuin ostettaessakin".

Painoittaisin ennenkaikkea sitä asumismukavuutta, mikäli pidemmästä rupeamasta puhutaan. Uskoisin että suuri osa meistä kuitenkin asuu pidempiä rupeamia (10+ vuotta) samassa asunnossa jolloin siitä haluaa tehdä itselleen viihtyvän.

Minusta suurimmat erot viihtyvyyteen (kunhan se kämppä on sellainen missä muuten viihtyy eli sisäosat on tuunattu itseä mielyttävään kuntoon) tulevat mahdollisista naapureista sekä etäisyyksistä niihin. Mikäli haluaa oikeasti rauhaa muista niin täytyy muuttaa maaseudulle missä oman tontin ympärillä on mieluusti vielä omaa metsää.

Kaupungissa pahimmillaan kun se "omakotitalo" tarkoittaa tonttia missä pihaa on noin neliömetri raja-aitaan ja naapurin asunto alkaa siitä noin metrin päästä. Hieman syrjemmällä (mutta ei oikeasti maaseudulla missä etäisyydet isoja) helposti pihallesi tulee vapaana juoksentelevia kissoja / koiria kiitos naapureiden jotka antavat niiden "näin metsässä ja syrjällä" kulkea vapaina.

Tietysti erojakin löytyy useasti se vain vaatii hieman enempi alkupääomaa (esim. oma saari helsingin edustalta millä saadaan oma rauha, iso asunto ja hyvä yhteys omalla veneellä isoon kaupunkiin)

 

[SapphireThunder]

Vuokralla asumisesta sen verran, että on kyllä surkea tilanne monesti netin kannalta vanhemmissa taloissa kun ainoa kiinteäyhteys on puhelinlankoja pitkin, ja ainoa tapa saada kuitu, olisi niin että se vedettäisiin koko rakennukseen. Ja sen kiinteän lisäksi ainut vaihtoehto on sitten ruuhkainen 4G. Ellet satu asumaan alueella jossa ihmiset eivät vielä oikein 4G:tä käytä, tai eivät ainakaan käytä samoilta lähettimiltä tulevaa liittymää.

Ja sitten tuollaisesta lankaliittymästä saat pulittaa ~50€/kk ellei kyseessä ole jokin erikoistarjous.
t: 10-16Mbps yhteys 25€/kk, normaali hinta 50€

 

[zepi]

Vuokralla asumisesta sen verran, että on kyllä surkea tilanne monesti netin kannalta vanhemmissa taloissa kun ainoa kiinteäyhteys on puhelinlankoja pitkin, ja ainoa tapa saada kuitu, olisi niin että se vedettäisiin koko rakennukseen. Ja sen kiinteän lisäksi ainut vaihtoehto on sitten ruuhkainen 4G. Ellet satu asumaan alueella jossa ihmiset eivät vielä oikein 4G:tä käytä, tai eivät ainakaan käytä samoilta lähettimiltä tulevaa liittymää.

Ja sitten tuollaisesta lankaliittymästä saat pulittaa ~50€/kk ellei kyseessä ole jokin erikoistarjous.
t: 10-16Mbps yhteys 25€/kk, normaali hinta 50€

Pienempi ongelmahan tuo vuokralla asujalle on. Senkun muutat toiseen paikkaan.

Omistusasujalle ongelma on oikeasti iso, varainsiirtoverot menevät maksuun jos vaihtaa asuntoa tarpeiden vaihtuessa.

Painoittaisin ennenkaikkea sitä asumismukavuutta, mikäli pidemmästä rupeamasta puhutaan. Uskoisin että suuri osa meistä kuitenkin asuu pidempiä rupeamia (10+ vuotta) samassa asunnossa jolloin siitä haluaa tehdä itselleen viihtyvän.

Asuuko? Olisi oikeastaan ihan kiva tietää jotain tilastotietoja asiasta.

Sen verran tiedän, että itse en ole koskaan asunut kymmentä vuotta samassa asunnossa ja nykyisessäkään ei lähes varmasti tule tuota täyteen.

Ihmisellä on nähdäkseni kaksi vaihetta elämässä, jolloin asunnon tilatarpeet eivät hirveästi muutu kymmeneen vuoteen: Lasten leikki-ikä -> teini-ikä välinen aika, sekä eläkkeellä oleminen.

Toki jos on varaa asua perheasunnossa kahdestaan / yksin ja tykkää maksaa tilasta, niin mikäs siinä. Maaseudulla omakotitalojen tapauksessa lisätila ei tietysti välttämättä maksa ihan hirveästi.

Tämä on itseasiassa aika ikävä "ongelma" etenkin omistusasumisessa. Pariskunnat jäävät perheasuntoihin asumaan sen jälkeen kun lapset muuttavat pois kotoa. Se vähentää markkinoilla olevien perheasuntojen määrää ja nostaa niiden hintoja niille nuorille perheille, jotka oikeasti tarvitsevat sitä tilaa ja joilla todennäköisesti on rahasta eniten tiukkaa. Monesti nämä 50-kymppiset ovat sekä varakkaimpia, että heillä on vähiten tarvetta sille kolmannelle saati neljännelle makkarille joka jää lapsilta tyhjäksi.

Sinänsä on täysin ok, että jengi käyttää omaisuuttaan miten lystää. Moni vaan ei ehkä huomaa, että voittaisi paljon jos vaihtaisi asuntoa pienempään kun tilan tarve vähenee.

"Ongelma" on siis sitä, että kansantaloudellisesti varallisuutta on sitoutunut kiinteistöön, joka tuottaa hyvin vähän lisäarvoa sen omistajalle (se 55v matti ja maija eivät paljon kostu, että heillä on sata tonnia enemmän kiinni seinissä) ja varaa sitä kiinteistömassaa pois markkinolta ja niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Markkinataloudessa tämä ratkeaa teoriassa rahallisten insentiivien avulla, mutta Suomen asuntomarkkinalainsäädäntö ja verotus suosii vahvasti kalliissa asunnossa pitkään asumista, joten markkinavoimien toimintaa on ehkäisty ihan yrittämällä.

 

[Käyttäjä]

Kaupungissa pahimmillaan kun se "omakotitalo" tarkoittaa tonttia missä pihaa on noin neliömetri raja-aitaan ja naapurin asunto alkaa siitä noin metrin päästä. Hieman syrjemmällä (mutta ei oikeasti maaseudulla missä etäisyydet isoja) helposti pihallesi tulee vapaana juoksentelevia kissoja / koiria kiitos naapureiden jotka antavat niiden "näin metsässä ja syrjällä" kulkea vapaina.

Kissat pitää jyrsijöitä loitolla. Eläinten ruokintapaikat ja kompostit kerää esim rottia ja hiiriä. Ei niistä ole kuin hyötyä, tosin verottaa ne lintu- ja oravakantaakin miinuksena.

 

[Nomber]

Tämä on itseasiassa aika ikävä "ongelma" etenkin omistusasumisessa. Pariskunnat jäävät perheasuntoihin asumaan sen jälkeen kun lapset muuttavat pois kotoa. Se vähentää markkinoilla olevien perheasuntojen määrää ja nostaa niiden hintoja niille nuorille perheille, jotka oikeasti tarvitsevat sitä tilaa ja joilla todennäköisesti on rahasta eniten tiukkaa. Monesti nämä 50-kymppiset ovat sekä varakkaimpia, että heillä on vähiten tarvetta sille kolmannelle saati neljännelle makkarille joka jää lapsilta tyhjäksi.

Sinänsä on täysin ok, että jengi käyttää omaisuuttaan miten lystää. Moni vaan ei ehkä huomaa, että voittaisi paljon jos vaihtaisi asuntoa pienempään kun tilan tarve vähenee.

"Ongelma" on siis sitä, että kansantaloudellisesti varallisuutta on sitoutunut kiinteistöön, joka tuottaa hyvin vähän lisäarvoa sen omistajalle (se 55v matti ja maija eivät paljon kostu, että heillä on sata tonnia enemmän kiinni seinissä) ja varaa sitä kiinteistömassaa pois markkinolta ja niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Markkinataloudessa tämä ratkeaa teoriassa rahallisten insentiivien avulla, mutta Suomen asuntomarkkinalainsäädäntö ja verotus suosii vahvasti kalliissa asunnossa pitkään asumista, joten markkinavoimien toimintaa on ehkäisty ihan yrittämällä.

Tämä on kyllä totta ja valitettavan monet asuvat omakotitalossa ihan loppuun asti ja vielä niin, että eivät jaksa sitten enää lopuksi tehdä siellä yhtään mitään vaan koko tönö rapistuu käsiin. Sitten pitää viimein muuttaa johonkin missä pärjää niin talo onkin jo niin huonokuntoinen, että siitä ei kukaan maksa mitään. Sen sijaan, että muuttaisi jo ajoissa kerrostaloon ja myisi omakotitalon hyvällä hinnalla kun se on vielä kunnossa.

 

[Taneli-]

Asuuko? Olisi oikeastaan ihan kiva tietää jotain tilastotietoja asiasta.

Tutkimuksia on tehty, esim. tästä 2016 vuoden tutkimuksesta selviää seuraavaa:
"keskimäärin suomalaiset muuttavat toiseen asuntoon tai taloon kuusi kertaa elämänsä aikana"
(Suomalaisen miehen keskimääräinen elinikä on 77,5 vuotta 2015 tutkimuksen mukaan ja naisen taisi olla reippaasti päälle 80v = keskimäärin muutetaan noin joka 13 vuosi)

"
Eurooppalaisten keskiarvo on neljä kertaa. Esimerkiksi espanjalaiset, slovakialaiset ja puolalaiset vaihtavat asuinpaikkaa keskimäärin vain kaksi kertaa.
"

Edit: tulee mieleen yksi nettituttavani joka on espanjalainen. Siellä oikeasti poika asuu perheensä luona helposti päälle 30v ikään kunnes menee naimisiin. Siinä vaiheessa he saavat yhteisen huoneen (samasta asunnosta) vaimonsa kanssa mutta asuvat edelleen samassa talossa. Esim. keittiö on siis yhteinen muun (pojan) perheen kanssa jne...

Eli ehkä tuo pitää paikkansa sielläpäin että keskimäärin muutetaan vain 2 kertaa elämän aikana. Itsellä ei kyllä hermot kestäisi tuollaista mutta varmaan kulttuurillinen ero.

 

[zepi]

Näinköhän tuo on muuttumassa vauhdilla? Ts. nuoremman sukupolven tilasto näytää aivan erilaiselta kuin tämän hetken 60-80v ihmisten tilasto ja keskiarvo jää sitten sinne väliin.

Eivätkö melkein kaikki muuta jo nykyisin opiskelujen perässä kaupunkeihin ja sen jälkeen asumistarpeiden mukaan paikasta toiseen? Ennen käytiin paljon useammin joku ammattikoulu, ostettiin / raksattiin se talo koko elämää varten ja pysyttiin siinä. Nyt tuota varmasti tapahtuu todella vähän.

Ja joo, Etelä-Euroopassa meno on vähän erilaista, mutta kyllä sielläkin homma on muuttumassa. Yhä suurempi osa ihmisistä opiskelee yliopistoissa ja kaupungistumista tapahtuu ihan kuten meilläkin. Pelkästään tuo lisää melkein väkisin muuttojen määrää nuorelle polvelle vs. mummot ja vaarit, jotka asuvat koko ikänsä samassa kylässä suvun omistamassa talossa.

 

[Djeep8]

Me ollaan parin vuoden välein muutettu. Vuokrakämpässä vuosi, omistusasunnossa kaksi ja jos nyt ei ihan heti tarttis omakotitalosta muuttaa, kun lapsi ilmoitti tulostaan vasta ostettuamme omistusasunnon (kolmio) ja vanhempi herra oli jo yhden huoneen vallannut.

 

[micko]

Nyt kun olen myymässä nykyistä asuntoa, niin tuli laskettua, miten paljon täällä asuminen on yhteensä maksanut. 100 neliön rivarinpätkä siis kysessä. Ostettiin 8,5 vuotta sitten. Laskuihin otin mukaan lainan korot (ja poistin niistä saadut verovähennykset), yhtiövastikkeet, tehdyt rempat, oletetun myyntihinnan (vähän alle välittäjien arvion) ja oman ostohinnan erotuksen sekä välityspalkkion tämän myynnistä.

Tästä kaikesta tuli 433 euroa kuussa. Verrokkina katsoin tämän seudun vuokria vastaavista. Sattumalta oli juuri korttelin päässä spekseiltään melkoisen samanlainen kämppä vuokrattavana ja vuokrapyyntinä 1200 euroa. Ketju alkoi "oma vai vuokra?"-kysymyksestä. En kyllä näiden numeroiden valossa näe mitään mieltä vuokra-asumisessa jos tarkoitus on pidempään samalla seudulla pysyä. Lisäksi omaisuutta on tullut kartutettua samalla päälle 50ke edestä. Ja vaimolla toinen samanlainen.

Mites nämä vuokralla asujat, jotka sijoittavat osakkeisiin? Millaisista summista puhutaan?

 

[Engelplatsen]

Itse liputan myös vahvasti omistusasumisen puolesta ainakin Helsingissä ja hieman epäuskoisena olen näitä vuokra-asumisen faneja vuosien mittaan aina välillä kuunnellut. Toki asiaan voi vaikuttaa se, että sellaista asuntojen arvojen romahdusta ei omana omistamisen aikana ole osunut kohdalle, mutta toisaalta sekään ei tässä vaiheessa enää pahemmin haittaisi, koska myös silloin ne seuraavat ja mahdollisesti kalliimmat hankittavat asunnot halpenisivat vähintään samassa suhteessa ennen, kuin hinnat lähtisivät taas nousuun.

Vuokralla asuminen on muutenkin aivan törkeän hintaista ainakin niillä alueilla täällä Helsingissä, jossa itse haluaisin asua ja tällä hetkellä oma asunto tulee omien laskelmieni mukaan aika paljon halvemmaksi, kuin vastaavan vuokraaminen (joo riskejä liittyy toki aina). Meidän talosta esim. vuokrattiin juuri pieni 27 neliön yksiö ensimmäisestä kerroksesta hintaan 970 euroa/kk ja maksan omasta 85 neliön kattohuoneistosta aika tarkalleen 1300 euroa/kk johon sisältyy vastike. En tässä mitään henkseleitä todellakaan halua paukutella, mutta lisäksi omasta asunnosta löytyy myös mm. spa kaikilla herkuilla ja sijainti Eirassa, niin en pahemmin jaksa ainakaan valittaa, kun katsoo mitä muuta samalla hinnalla saa vuokrattua tällä hetkellä Helsingistä.

 

[SweeneyTodd]

maksan omasta 85 neliön kattohuoneistosta aika tarkalleen 1300 euroa/kk johon sisältyy vastike. En tässä mitään henkseleitä todellakaan halua paukutella, mutta lisäksi omasta asunnosta löytyy myös mm. spa kaikilla herkuilla ja sijainti Eirassa,

Vähän silti piti henkseleitä tulla paukuttelemaan. Tuon verran kuitenkin menee ihmisillä jo Helsingin halvimmilla alueilla vastaavan kämpän lyhennyksiin+vastikkeisiin. Vaatii kyllä melkoisen pohjaomaisuuden ennen kuin Eirasta pääsee tuollaisiin lukemiin lainan kanssa.