Asioita joita et ole huomannut

[emagdnim]

Mää meen tällä kun en vieläkään hokannu

ja koko jutun pointti on se, että some-julkaisu saa mahd. paljon kommentteja, ku ihmiset riitelee.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mää meen tällä kun en vieläkään hokannu

Yleensä kun sulut on numerossa kiinni, niin siinä on tavallaan näkymätön kertomerkki välissä. Tiedät varmaan. Kuten näin: 2(1+2)=6. Tämä on siis sama asia kuin tämä 2*(1+2)=6.

No, nyt sitten kun tuohon alkuun lisätään jakolasku vaikkapa näin 2/2(1+2)=?, niin toi näkymätön kertomerkki ei ole mitenkään erityisasemassa verrattuna tuohon jakomerkkiin, vaan jakomerkki lasketaan ensin ja se kertolasku vasta sen jälkeen. Eli ensin 2/2=1 ja sen jälkeen 1(1+2)=3, eikä 6...

 

[juhaa]

Tämä on Yleistä keskustelua, ei räbä

Kappas. En ollut huomannut, ettei Harrisonilla olekaan mitään tekemistä noiden hattujen kanssa.

 

[Alatuberkuloosi]

Yleensä kun sulut on numerossa kiinni, niin siinä on tavallaan näkymätön kertomerkki välissä. Tiedät varmaan. Kuten näin: 2(1+2)=6. Tämä on siis sama asia kuin tämä 2*(1+2)=6.

No, nyt sitten kun tuohon alkuun lisätään jakolasku vaikkapa näin 2/2(1+2)=?, niin toi näkymätön kertomerkki ei ole mitenkään erityisasemassa verrattuna tuohon jakomerkkiin, vaan jakomerkki lasketaan ensin ja se kertolasku vasta sen jälkeen. Eli ensin 2/2=1 ja sen jälkeen 1(1+2)=3, eikä 6...

Asia selkeni. Tuntuu että muutama aivosolu kuoli samalla ihan vain myötätunnosta kun kesti kauan.

Kiitos selityksestä

 

[mölyä]

Oona ei ole alun perin suomalainen nimi, vaan on yleistynyt meillä myöhemmin. Tunnetuimmat Oonat ovat Chaplinin sukua: Oona – Wikipedia

Jotenkin nimi sujahtaa kuitenkin suomalaiseen nimistöön niin hyvin ettei tuollaista ole tullut ajatelleeksikaan. Vaikka monia muitakin tällaisia toki on.

 

[Kobbi]

Alkuperäinen "asia, jota ei oo hokannu" oli, että perustajan nimi ei olekkaan iha sama kuin tuote. Toi Toyota/Toyoda. Kellekkää nyt varmaa yllätyksenä ole tullut, että on tuotteita ja yrityksiä, jotka on nimetty keksijän/perustajan mukaan.

Ai niinku Sikorsky?

 

[Kobbi]

Oona ei ole alun perin suomalainen nimi, vaan on yleistynyt meillä myöhemmin. Tunnetuimmat Oonat ovat Chaplinin sukua: Oona – Wikipedia

Jotenkin nimi sujahtaa kuitenkin suomalaiseen nimistöön niin hyvin ettei tuollaista ole tullut ajatelleeksikaan. Vaikka monia muitakin tällaisia toki on.

Lapsena olin ihastunut Oonaan, asui Korkeasaaressa. Kuljettiin aina yhdessä koulumatkat. Ihastuksesta en kyllä tiedä muuta kuin äitini keromuksista. Löysin kympin setelin sadesäällä koulusta kotiin kotiin matkalla. En kertonut Oonalle. Juoksin kotiimme, huusin äitille: Nyt lähetään sun amerikan raudalla hakee mulle kymppi tuolta katuojasta. Äiti vei mut hakee sen, vaikkei uskonutkaan. Kehotti mua antaa Oonalle puolet siitä... Valitettavasti en antanut, enkä kertonut

 

[SnoopyDoge]

Uff... Tämä on kyllä mun aivosolulle semmonen kunnon mind f*ck. Luettuna molemmat pitää paikkaansa, mutta voisitko selittää ns. kansankielellä ja vääntää ratakiskosta mikä juttu tässä on? Sen verran matikka taittuu, että molemmat menee nopeasti päässälaskuna vaan tuo yhtälön esittäminen pistää pään sekaisin. Periaattessehan molemmat on sama kaava, siis periaatteessa.

erittäin yksinkertaistettuna, kaksi eri yhtälöä. juuri vitsi koko aiheessa, näyttää samalta mut täysin eri yhtälöitä

 

[leffo]

Katsoin juuri videon Far Cryn ekasta pelistä. Olin ymmärtänyt oikein että pelin oli luonut Crytek, joka sittemmin tuli erittäin tunnetuksi Crysiksestä. Mutta jotenkin olin luullut että Ubisoft oli ostanut Crytekin joka olisi tehnyt myöhemmätkin Far Cry:t. Olin noita tietoja kaivanutkin, jotenkin sitten väärin.
No ei, Ubisoft oli vain ostaneet ostaneet enginen ja pelin/sarjan, ja tehneet itse kaikki myöhemmät pelit.

 

[N1kkel]

Eurooppalaiset kuorma-autot on 50 vuotta edellä jenkkejä. Esim. euroopassa käytännössä kaikissa uusissa on automaattilaatikot, siinä missä jenkeissä uudessa kuormurissa on synkronoimaton manuaalivaihteisto.

 

[poskiholisti]

Eurooppalaiset kuorma-autot on 50 vuotta edellä jenkkejä. Esim. euroopassa käytännössä kaikissa uusissa on automaattilaatikot, siinä missä jenkeissä uudessa kuormurissa on synkronoimaton manuaalivaihteisto.

Kyllä Peterbiltin 589:iin saa tehtaalta esimerkiksi Allisonin automaattivaihteiston ja uuteen Sisuun halutessaan synkronoimattoman Fuller-laatikon.

 

[N1kkel]

Kyllä Peterbiltin 589:iin saa tehtaalta esimerkiksi Allisonin automaattivaihteiston ja uuteen Sisuun halutessaan synkronoimattoman Fuller-laatikon.

No varmasti saa, mutta jenkkikuorma-autot on silti paljon eurooppalaisia jäljessä.

 

[hundi]

No varmasti saa, mutta jenkkikuorma-autot on silti paljon eurooppalaisia jäljessä.

Missä asiassa?

 

[Tatuks]

Jos pitäisi arvata jenkki ja eurokuorma-autojen eroja, niin veikkaisin että käyttötarkoitukset ja geografia määrittelevät paljon asioita. Ihan edes googleen koskematta veikkaisin että säännöstelyä on tällä puolella lampea ihan perkeleesti enemmän ja euroopassa pitää vastata monen maan turvallisuus- ja muihin regulaatioihin. Jenkeissä varmaan pitkälti samat jutut joka osa-valtiossa ja ihan varmasti löysemmät kuin Euroopassa.

Toinen asia on että jenkeissä ajetaan varmasti enemmän pitkää suoraa tietä ja pienemmätkin tiet on suunniteltu autoille. Euroopassa taas on pituusrajoituksia ja todella vaihtelevia olosuhteita ja kaupunkeja missä pitää ajaa. Jenkeissä uskoisin että yksinkertaisempi tekniikka riittää koska ei ole tarvetta samanlaiselle ajolle kuin Euroopassa. Jos ajat suurimman osan ajasta isoa valtatietä, niin mitä iloa on kalliimmasta automaattivaihteistosta?

Ekologisuus ja polttoaineiden hinnat ei ole jenkeissä ihan niin iso juttu, joten minkä takia kehittää uusi hieno moottori jos edellisellä on huristeltu jo 40 vuotta ja hyvin toimii?

Varmasti paljon muitekin tekijöitä mutta kaikki tämä sitten johtaa siihen että ei ole niin paljon painetta tai kiinnostusta kehittää mitään kovin mullistavaa. Ajellaan niillä vanhoilla tutuilla vehkeillä jotka vielä näyttääkin paljon hienommilta kun ei ole pituusrajoituksia.

 

[emagdnim]

jotka vielä näyttääkin paljon hienommilta kun ei ole pituusrajoituksia.

Mielipiteitä on monia

 

[Lammas]

Jos pitäisi arvata jenkki ja eurokuorma-autojen eroja, niin veikkaisin että käyttötarkoitukset ja geografia määrittelevät paljon asioita. Ihan edes googleen koskematta veikkaisin että säännöstelyä on tällä puolella lampea ihan perkeleesti enemmän ja euroopassa pitää vastata monen maan turvallisuus- ja muihin regulaatioihin. Jenkeissä varmaan pitkälti samat jutut joka osa-valtiossa ja ihan varmasti löysemmät kuin Euroopassa.

Toinen asia on että jenkeissä ajetaan varmasti enemmän pitkää suoraa tietä ja pienemmätkin tiet on suunniteltu autoille. Euroopassa taas on pituusrajoituksia ja todella vaihtelevia olosuhteita ja kaupunkeja missä pitää ajaa. Jenkeissä uskoisin että yksinkertaisempi tekniikka riittää koska ei ole tarvetta samanlaiselle ajolle kuin Euroopassa. Jos ajat suurimman osan ajasta isoa valtatietä, niin mitä iloa on kalliimmasta automaattivaihteistosta?

Ekologisuus ja polttoaineiden hinnat ei ole jenkeissä ihan niin iso juttu, joten minkä takia kehittää uusi hieno moottori jos edellisellä on huristeltu jo 40 vuotta ja hyvin toimii?

Varmasti paljon muitekin tekijöitä mutta kaikki tämä sitten johtaa siihen että ei ole niin paljon painetta tai kiinnostusta kehittää mitään kovin mullistavaa. Ajellaan niillä vanhoilla tutuilla vehkeillä jotka vielä näyttääkin paljon hienommilta kun ei ole pituusrajoituksia.

Yksi iso ero on siinä, että USA:ssa kuorma-autoille on pääsääntöisesti samat nopeusrajoitukset kuin muillekin autoille. Monessa osavaltiossa kuorma-autojenkin nopeudet valtateillä ovat siten 80 mph eli n. 130 km/h, ja itärannikon hitaammissakin osavaltoissa 70 mph eli n. 110 km/h. Kalifornia on yksi harvoista osavaltioista, joissa kuorma-autoille on asetettu Eurooppa-tyylisesti matalampi nopeusrajoitus: 55 mph eli n. 90 km/h.

Veikkaan, että tuollaisesta pitkäkeulaisesta on helpompi tehdä kovissa nopeuksissa mukava ja vakaa ajettava verrattuna eurooppalaisiin kuorma-autoihin, joissa kuski istuu pyörien päällä/etupuolella.

 

[SamCer]

Oonko käsittäny oikein, että tuossa Scaniassakin on manuaalilaatikko, jonka päälle on rakennettu robotti, joka sitten hoitaa ne vaihteenvaihdot? Eli ei mikään "puhdas" automaattilaatikko?

Tälläistä tuli vastaan Scanian Opticruise vaihteistosta:

Opticruise in brief
Opticruise is a system which allows a normal manual gearbox to shift automatically.

Lähde: https://www.truckspares365.co.uk/hub/wp-content/uploads/2022/08/050502en-1.pdf

 

[Corle]

On myös hattufirma Stetson&Harrison. En tiedä miksi tuo Harrison on jätetty pois lakki mallille tulleesta yleisnimestä, liekkö uskottavuus juttuja.

Kappas. En ollut huomannut, ettei Harrisonilla olekaan mitään tekemistä noiden hattujen kanssa.

Tuo Harrisonhan on vain toinen hattuvalmistaja eli vähän niikuin levi´s ja lee farkuissa. Tuomaan "uskottavuutta" ettei ole vain stetson menetelmä. Tai ainakin näin itse tuon käsittänyt.

 

[Vepasto]

Y2K ongelma tietokoneilla. Justhan se oli.
En huomannut että neljännesvuosisata hurahti noin.
Itsehän en kyllä neljännesvuosisataa vanhentunut. En millään. Pelottaa ajatus jos noin olisi käynnyt. Tana.

 

[Pakana]

Vaaleapaahtoinen kahvi sisältää enemmän kofeiinia kuin tumma paahto. Asiaa koskaan tarkastamatta mieleen on pinttynyt juuri päinvastainen ajatus

Vähän sama kuin se että teessä on enemmän kofeiinia kuin kahvissa, tee vain juodaan "laihempana".

 

[Esterhaus]

Jos pitäisi arvata jenkki ja eurokuorma-autojen eroja, niin veikkaisin että käyttötarkoitukset ja geografia määrittelevät paljon asioita. Ihan edes googleen koskematta veikkaisin että säännöstelyä on tällä puolella lampea ihan perkeleesti enemmän ja euroopassa pitää vastata monen maan turvallisuus- ja muihin regulaatioihin. Jenkeissä varmaan pitkälti samat jutut joka osa-valtiossa ja ihan varmasti löysemmät kuin Euroopassa.

Toinen asia on että jenkeissä ajetaan varmasti enemmän pitkää suoraa tietä ja pienemmätkin tiet on suunniteltu autoille. Euroopassa taas on pituusrajoituksia ja todella vaihtelevia olosuhteita ja kaupunkeja missä pitää ajaa. Jenkeissä uskoisin että yksinkertaisempi tekniikka riittää koska ei ole tarvetta samanlaiselle ajolle kuin Euroopassa. Jos ajat suurimman osan ajasta isoa valtatietä, niin mitä iloa on kalliimmasta automaattivaihteistosta?

Ekologisuus ja polttoaineiden hinnat ei ole jenkeissä ihan niin iso juttu, joten minkä takia kehittää uusi hieno moottori jos edellisellä on huristeltu jo 40 vuotta ja hyvin toimii?

Varmasti paljon muitekin tekijöitä mutta kaikki tämä sitten johtaa siihen että ei ole niin paljon painetta tai kiinnostusta kehittää mitään kovin mullistavaa. Ajellaan niillä vanhoilla tutuilla vehkeillä jotka vielä näyttääkin paljon hienommilta kun ei ole pituusrajoituksia.

No joo, jenkit tykkää noista pitkänokkaisista kuorma-autoista kun taas Euroopassa konekopalle ei haluta käyttää arvokasta rajoitettua yhdistelmäpituutta turhaan. Taas oikeasti pitkän ajoneuvoyhdistelmän taitaa kumminkin nähdä todennäköisemmin Suomessa kuin USA:ssa. Siellä kun vieläkin on vähän yli 36 tonnin maksimipainoraja ajoneuvoyhdistelmille kaikissa osavaltioissa paitsi DC:ssä, jossa pikkuisen vähemmän. Ja niitähän kontrolloidaan pakollisilla vaaka-asemilla. Suomessa taitaa enimmillään maksimit olla 76 tonnia (11-akselinen yhdistelmä).

USA:sta löytyy noiden krominkiiltoisten perinnekuorma-autojen lisäksi samoilta valmistajilta modernimpiakin autoja, vaikka samoja voimalinjoja käytetään kummissakin. Löytyy myös mm. Volvon kuorma-autoja joiden moottorit taitavat pohjimmiltaan olla samoja D13 kuin mitä euroversioissakin käytetään. Jotkut siellä vaan tykkää silti niistä krominkiiltoisista epäergonomisista perinneautoista.

 

[Esterhaus]

Vaaleapaahtoinen kahvi sisältää enemmän kofeiinia kuin tumma paahto. Asiaa koskaan tarkastamatta mieleen on pinttynyt juuri päinvastainen ajatus

Näin on silloin, kun mitataan kofeiinin määrää per tilavuusyksikkö. Vaaleassa ja tummassa on kummassakin kuitenkin suunnilleen sama määrä kofeiinia per gramma. Tummemmaksi paahdettu papu on kevyempi ja vähemmän tiivis kuin vaaleammaksi paahdettu, joten tilavuusyksikköä kohden vaaleapaahtoista kahvia on yksinkertaisesti enemmän kuin tummapaahtoista.

Eli jos kahvi annostellaan valmistuslaitteeseen painon perusteella, kofeiinia tulee valmiiseen kahviin suurin piirtein sama määrä paahtoasteesta riippumatta. Mutta jos mitataan kahvimitalla, vaaleapaahtoisesta kahvista valmistuu kofeiinipitoisempaa kahvijuomaa.

Näin siis jos on samoja papuja käytettynä. Robustassa on paljon enemmän kofeiinia per gramma kuin arabicassa, joten käytetty papukin vaikuttanee.

 

[j-o-r-e]

Suomessa taitaa enimmillään maksimit olla 76 tonnia (11-akselinen yhdistelmä).

Riittää mun mielestä 9-akselinen (4 akselinen auto + 5 akselinen perävaunu). Esim. Säiliö-ja tukkirekat on tällaisia, joissa maksimipainot tulee vastaan, ilman tarvetta pitkällä (2:n puoliperävaunun) yhdistelmälle.

 

[ympyr]

Oonko käsittäny oikein, että tuossa Scaniassakin on manuaalilaatikko, jonka päälle on rakennettu robotti, joka sitten hoitaa ne vaihteenvaihdot? Eli ei mikään "puhdas" automaattilaatikko?

Tälläistä tuli vastaan Scanian Opticruise vaihteistosta:

Lähde: https://www.truckspares365.co.uk/hub/wp-content/uploads/2022/08/050502en-1.pdf

Kyllä. Yleensäkin raskaassa kalustossa käytetään robottilaatikkoa, varsinaiset automaatit ovat harvassa.

E:muutaman vuoron olen ajanut jenkkimallin autolla ja eurovehkeet vie niitä mukavuudessa 6-0. Kunnolla iskunvaimennettu koppi ja ilma-alusta tekee ihmeitä. Ja sen komean jenkkikeulan takaa ei näe mitään, katveet ovat melkoiset.

Lopulta kyse on kahdesta eri kulttuurista ja tavasta ajatella samaa asiaa. Jos matkataan aasiaan niin taas löytyy erilaista kalustoa, joku Mitsubishi Fuso tai Isuzun rekka on kuin pillillä palloksi puhallettu ysärihiace. Silti kaikilla tulee työt tehtyä.

 

[emagdnim]

Näin siis jos on samoja papuja käytettynä. Robustassa on paljon enemmän kofeiinia per gramma kuin arabicassa, joten käytetty papukin vaikuttanee.

Joo itseasiasa myöhemmin luin lisää ja merkittävämpi asia onkin tosiaan papulajike kuin paahtoaste. Hesarissa oli vissii vähä virheellinen artikkeli aiheesta ja internetissä yleisestikin tuntuu sama kiertävän.

 

[JKAVS]

Ekologisuus ja polttoaineiden hinnat ei ole jenkeissä ihan niin iso juttu, joten minkä takia kehittää uusi hieno moottori jos edellisellä on huristeltu jo 40 vuotta ja hyvin toimii?

En tiedä miten rekkojen kohdalla on, mutta henkilöautojen päästömääräyksethän on Amerikassa jopa hiukan Eurooppaa tiukemmat (Euroopassa esimerkiksi dieselautoille sallitaan enemmän päästöjä, mutta jenkeissä ei). Samoin Amerikka on ylipäänsä ollut päästömääräykssissä Eurooppaa edellä. Kun autoistuminen eteni nopeimmin, niin pakokaasujen haitatkin tulivat ensimmäisenä esille.

Työkoneiden päästömääräykset taas ovat pitkälti samoja molemmilla puolilla Atlanttia.

 

[Desperado]

Serbian dinaari on 0,85 senttiä. 100 dinaaria on siis 85 senttiä.

Yle Teema Femin Zofian makumatkan ekassa jaksossa Zofia menee ostamaan serbialaiselta torilta chilejä. Kääntäjä (Anni Koskenniemi) puhuu paprikoista. Kuuden "paprikan" hinta sata dinaaria, kääntäjä puhuu sadasta eurosta. Vain noin 120-kertainen virhe.

 

[Paskisti]

Huomasin juuri että Poliisikoira Rex ei olekaan saksalainen vaan itävaltalainen TV-sarja ja kertoo Wienistä.

 

[Juha Kokkonen]

Vajaa viitisenkymmentä viestiä offtopic-vänkäystä poistettu ketjua sotkemasta. Ei näin.

 

[OskuK]

Joo itseasiasa myöhemmin luin lisää ja merkittävämpi asia onkin tosiaan papulajike kuin paahtoaste. Hesarissa oli vissii vähä virheellinen artikkeli aiheesta ja internetissä yleisestikin tuntuu sama kiertävän.

En tiedä mikä on juonteen sallittu puheenaihe, mutta itselleni oli yllätys että: onhan teessäkin kofeiinia -ja jos vaikutuksista puhutaan, niin ne kai enemmän ihmisiä kiinnosta kuin joku määrä numeroina.
Itselläni nimittäin tee ei ole koskaan vaikuttanut mitään, mutta suodatinkahvi pistää kädet tärisemään, pumpun hakkaamaan ja jalat kylmenemään, vaikka onkin arabicaa. Sen sijaan pari espressoa iltakahviksi ei vaikuta mitään mihinkään ja unikin maistuu.
Eli en usko suoraan siihen että 2mg kofeiinia vaikuttaisi 2x enemmän kuin 1 mg. vaan minusta kyseessä on monimutkaisempi kuvio, josta tietenkään en omaa edes teoriaa ;-)

 

[Kobbi]

En tiedä mikä on juonteen sallittu puheenaihe, mutta itselleni oli yllätys että: onhan teessäkin kofeiinia -ja jos vaikutuksista puhutaan, niin ne kai enemmän ihmisiä kiinnosta kuin joku määrä numeroina.
Itselläni nimittäin tee ei ole koskaan vaikuttanut mitään, mutta suodatinkahvi pistää kädet tärisemään, pumpun hakkaamaan ja jalat kylmenemään, vaikka onkin arabicaa. Sen sijaan pari espressoa iltakahviksi ei vaikuta mitään mihinkään ja unikin maistuu.
Eli en usko suoraan siihen että 2mg kofeiinia vaikuttaisi 2x enemmän kuin 1 mg. vaan minusta kyseessä on monimutkaisempi kuvio, josta tietenkään en omaa edes teoriaa ;-)

Espressosta samoi kokemuksii. Ei rupee hanskat vispaa, pumppu ei lyö ylimääräistä, ei laita juoksee vessassa.

 

[emagdnim]

En tiedä mikä on juonteen sallittu puheenaihe, mutta itselleni oli yllätys että: onhan teessäkin kofeiinia -ja jos vaikutuksista puhutaan, niin ne kai enemmän ihmisiä kiinnosta kuin joku määrä numeroina.
Itselläni nimittäin tee ei ole koskaan vaikuttanut mitään, mutta suodatinkahvi pistää kädet tärisemään, pumpun hakkaamaan ja jalat kylmenemään, vaikka onkin arabicaa. Sen sijaan pari espressoa iltakahviksi ei vaikuta mitään mihinkään ja unikin maistuu.
Eli en usko suoraan siihen että 2mg kofeiinia vaikuttaisi 2x enemmän kuin 1 mg. vaan minusta kyseessä on monimutkaisempi kuvio, josta tietenkään en omaa edes teoriaa ;-)

Espressosta samoi kokemuksii. Ei rupee hanskat vispaa, pumppu ei lyö ylimääräistä, ei laita juoksee vessassa.

Ei ollu kahvista kyse vaa kahvipavuista. Espressoaki voi tehdä tummasta tai vaaleesta. Kuin myös pannu- tai suodatinkahvia.

 

[Esterhaus]

En tiedä mikä on juonteen sallittu puheenaihe, mutta itselleni oli yllätys että: onhan teessäkin kofeiinia -ja jos vaikutuksista puhutaan, niin ne kai enemmän ihmisiä kiinnosta kuin joku määrä numeroina.
Itselläni nimittäin tee ei ole koskaan vaikuttanut mitään, mutta suodatinkahvi pistää kädet tärisemään, pumpun hakkaamaan ja jalat kylmenemään, vaikka onkin arabicaa. Sen sijaan pari espressoa iltakahviksi ei vaikuta mitään mihinkään ja unikin maistuu.
Eli en usko suoraan siihen että 2mg kofeiinia vaikuttaisi 2x enemmän kuin 1 mg. vaan minusta kyseessä on monimutkaisempi kuvio, josta tietenkään en omaa edes teoriaa ;-)

Teen kofeeinia kutsutaan joskus vieläkin teiiniksi. Syynä se, että kofeeinia eristettiin kauan sitten teestä tietämättä, että on samaa yhdistettä kuin aiemmin löydetty kofeiini ja siksi teen kofeiini sai oman nimen. Muistaakseni ihan teepakkauksissakin on joskus käytetty käsitettä teiini vielä näinä päivinä.

Teessä on kofeiinia vähemmän per gramma kuin kahvissa. Ja kun tee on vielä kevyttä ja vähemmän tiivistä tavaraa kuin kahvi, käytetään normaalin teejuoma-annoksen valmistamiseen teetä vähemmän kuin kahvia esim. espressoshotin valmistamiseen. Esim. teepussihan painaa jotain 1,5 g. Teetä pitää särpiä aika paljon, jotta tulee juoneeksi saman määrän kofeiinia kuin kahvikupillisessa on.

 

[ympyr]

Nokipannukahvi taitaa olla ainoa kahvinvalmistustapa jossa kahvi keitetään kiehumispisteeseen saakka? Se on ainakin ainoa kahvilaji mitä juo mielellään useamman kuin yhden kupin eikä se aiheuta minkäänlaisia vatsanväänteitä.

 

[Kobbi]

Nokipannukahvi taitaa olla ainoa kahvinvalmistustapa jossa kahvi keitetään kiehumispisteeseen saakka? Se on ainakin ainoa kahvilaji mitä juo mielellään useamman kuin yhden kupin eikä se aiheuta minkäänlaisia vatsanväänteitä.

Hmm. Tässä saattaa olla jotain perää. Oisko noi kahvin sisältämät rasvat, joita ei oo siis suodatettu. Ei siis tuu "vatsanväänteitä". Eli suojaavatko suolistoo noilla rasvoilla? Löytyskö täältä Gastroenterologia, joka vois näistä enemmän kertoo?

 

[emagdnim]

Hmm. Tässä saattaa olla jotain perää. Oisko noi kahvin sisältämät rasvat, joita ei oo siis suodatettu. Ei siis tuu "vatsanväänteitä". Eli suojaavatko suolistoo noilla rasvoilla? Löytyskö täältä Gastroenterologia, joka vois näistä enemmän kertoo?

Maistuuki jotenki pehmeemmältä. Pannukahveissa kitkeryys on vähemmällä (muistin mukaan, ei oo tullu viimeaikoina tehtyä). Nokupannussa kaikki on tietty parempaa, ku ympäristö vaikuttaa

 

[Kobbi]

Maistuuki jotenki pehmeemmältä. Pannukahveissa kitkeryys on vähemmällä (muistin mukaan, ei oo tullu viimeaikoina tehtyä). Nokupannussa kaikki on tietty parempaa, ku ympäristö vaikuttaa

Ympäristö ja seura vaikuttaa vahvasti. Ihan eriltä maistuu isoäidin tai tyttären kanssa, kuin yksinään. Ja siellä laavulla

 

[Hyrava]

Maistuuki jotenki pehmeemmältä. Pannukahveissa kitkeryys on vähemmällä (muistin mukaan, ei oo tullu viimeaikoina tehtyä). Nokupannussa kaikki on tietty parempaa, ku ympäristö vaikuttaa

Sama juttu pressopannukahvissa, se kun ei mene kuin metallifiltterin läpi eikä ole suodatinpaperin läpi laskettua. Pressopannulla keitetty kahvi vaikuttaa pehmeämmän makuiselta kuin tavallinen suodatinkahvi. Toki tuo kahvin rasva on ilmeisesti huonoa kolesterolin kannalta, itsellä kolesteroliarvot paranivat heti kun vaihdoin pressopannun suodattimeen.

 

[PornReindeer]

Huomasin juuri että Poliisikoira Rex ei olekaan saksalainen vaan itävaltalainen TV-sarja ja kertoo Wienistä.

Ja uudemmat kaudet italialaisia

+ Plus tuosta tehty vaikka kuinka monen maan kopioversiota, Hudson & Rex on ainakin pyörinyt meilläkin TV:ssa, mutta muiden maiden versioita en muista nähneeni

 

[Tellervo]

En tiedä miten rekkojen kohdalla on, mutta henkilöautojen päästömääräyksethän on Amerikassa jopa hiukan Eurooppaa tiukemmat (Euroopassa esimerkiksi dieselautoille sallitaan enemmän päästöjä, mutta jenkeissä ei). Samoin Amerikka on ylipäänsä ollut päästömääräykssissä Eurooppaa edellä. Kun autoistuminen eteni nopeimmin, niin pakokaasujen haitatkin tulivat ensimmäisenä esille.

Työkoneiden päästömääräykset taas ovat pitkälti samoja molemmilla puolilla Atlanttia.

Onko se edelleen niin, että amerikassa perus-pickup on "rekka" tai työkone ja sitä ei koske henkilöautojen päästömääräykset?
Eli onko tässä yksi syy siihen miksi amerikassa ajetaan niin järjettömän isoilla autoilla.

 

[TheMeII]

Onko se edelleen niin, että amerikassa perus-pickup on "rekka" tai työkone ja sitä ei koske henkilöautojen päästömääräykset?
Eli onko tässä yksi syy siihen miksi amerikassa ajetaan niin järjettömän isoilla autoilla.

On, ja iso osa tila-autoista kuuluu samaan sarjaan

 

[munse]

Musikaalileffojen musiikki on tyypillisesti "neljännen seinän" takana, koska livebändiä tai äänentoistolaitteistoa ei leffan sisällä yleensä ole kun lähdetään laulamaan ja tanssimaan. Musiikki tulee kuin tyhjästä. Eli musiikki on olemassa vain yleisölle ja hahmot laulavat omassa maailmassaan ilman säestystä.

Samalla tapaa kuten vaikka toimintaelokuvassa musiikki on tietenkin olemassa vain yleisölle tehokeinona eivätkä leffan hahmot sitä kuule.

 

[Muumi]

Musikaalileffojen musiikki on tyypillisesti "neljännen seinän" takana, koska livebändiä tai äänentoistolaitteistoa ei leffan sisällä yleensä ole kun lähdetään laulamaan ja tanssimaan. Musiikki tulee kuin tyhjästä. Eli musiikki on olemassa vain yleisölle ja hahmot laulavat omassa maailmassaan ilman säestystä.

Samalla tapaa kuten vaikka toimintaelokuvassa musiikki on tietenkin olemassa vain yleisölle tehokeinona eivätkä leffan hahmot sitä kuule.

Kyllä varpilla esimerkiksi tanssikohtauksissa näyttelijöille soitetaan musiikkia. Helpompi tanssia oikeassa rytmissä. Leffaan se tietenkin laitetaan puhtaasti omalta raidalta.

 

[OskuK]

Luonnollisestikin. Aika suuri osa elokuvien puheestakin tulee sieltä, kun leffat jälkiäänitetään. Siis ottamata huomioon että aika suuri osa maapallon katsojista katselee omalle kieleleen jälkiäänitettyä elokuvaa. Latviankielinen Top Gun oli ihan hauska, hetken. Kännissä ja läpällä...
Räikkösen ääntä joskus naurettiin, mutta joku italialainen ei ollut ehkä koskaan kuullut sitä, kun päälle aina simultaanitulkattiin, puhuttiin italiaksi. Toki ei hämäyksenä, vaan siksi että kuulija ymmärtäisi mistä puhutaan.

 

[OskuK]

Kyllä varpilla esimerkiksi tanssikohtauksissa näyttelijöille soitetaan musiikkia. Helpompi tanssia oikeassa rytmissä. Leffaan se tietenkin laitetaan puhtaasti omalta raidalta.

Näinpä. Paljon helpompaa laulaa ja soittaakin kun kuulee sitä. Kukin meistäkin laulaa paremmin musan mukana kuin laulaisi siitävaan, muistaa sanatkin paremmin kun kuulee musan ;-) Ja jos ajatellaan studiossa tehtävää musiikkia ja ajatelaan että systeemin on että joka soitin äänitetään omale raidalleen(, ja esim. rumpujen osalta monelle raidalle. ) Niin ei sitäkään tehdä "tyhjyyteen" vaan usen se mene niin että koko bändi soittaa ensin kerran pari, ja sitten otetaan joku joka halutaan laittaa sinne ensin. Ok, vaikka rummut. Hänelle soitetaan sitä jo soitettua kuulokkeisiin, ja ehkä myös tahtia. Nykyisin toki tahtia voidaan korjata aika lennosta, eli se bändisoitto soitetaan "korjattuna" jolloin rumpali ei esim. "matki" omaa laahaustaan ;-) Seuraavaksi ehkä kuunnellaan bassoa ja sitä uusiksisoitettua rumpua, ja pohditaan josko bassot vedetään uusiksi, ja sitten basisti soittaa pari kertaa omans. Sitten vaikka, no vaikka rytmikitaraa, kitaristi voi haluta kuulla soittonsa aikana koko bändin, tai ehkä vain ne uudestaansoitetut rummut ja basson. Näin niitä wanhoja voidan tiputtaa pois ja kuorruttaa piisiä paremminsoitetuilla ja ehkä sovitetuilla osilla. Noin alkuun...

 

[munse]

Kyllä varpilla esimerkiksi tanssikohtauksissa näyttelijöille soitetaan musiikkia. Helpompi tanssia oikeassa rytmissä. Leffaan se tietenkin laitetaan puhtaasti omalta raidalta.

Tarkoitin esimerkiksi, että usein musikaalileffaan ei voisi laittaa repliikkiä, jossa viitataan tanssikohtauksessa soitettuun musiikkiin, joka tulee maagisesti jostain. Vaikka "hei, kylläpäs tuo trumpettisoolo oli hyvä".

Tai voisi laittaa, mutta siinä rikottaisiin "neljäs seinä".

 

[teppo mörkö]

Samalla tapaa kuten vaikka toimintaelokuvassa musiikki on tietenkin olemassa vain yleisölle tehokeinona eivätkä leffan hahmot sitä kuule.

… niin olisihan se vähän haastavaa käsikirjoittaa kokonainen sinfonia-orkesteri junan katolle säestämään Indiana Jonesin nyrkkitappelua natsin kanssa - ei ehkä muuten mutta kontrabasso ei mahtuisi sinne tunneliin.

 

[OskuK]

Ja olisihan se jännä, jos vaikka joku dekkari jossa kertojaääni, niin näyttelijät yhtäkkiä kommentoisivatkin äänen kommentteja ;-)

 

[munse]

… niin olisihan se vähän haastavaa käsikirjoittaa kokonainen sinfonia-orkesteri junan katolle säestämään Indiana Jonesin nyrkkitappelua natsin kanssa - ei ehkä muuten mutta kontrabasso ei mahtuisi sinne tunneliin.

Me katsojat tiedämme hyvin, että Indy ja musiikki eivät ole samassa universumissa.

Mutta musikaalissa se ei ole ilmiselvää. Sound of Music olisi yllättäen pelkkää a cappellaa, jos jotenkin päätyisimme leffan maailmaan sisään.

 

[napsa]

Me katsojat tiedämme hyvin, että Indy ja musiikki eivät ole samassa universumissa.

Mutta musikaalissa se ei ole ilmiselvää. Sound of Music olisi yllättäen pelkkää a cappellaa, jos jotenkin päätyisimme leffan maailmaan sisään.

Mistäs sitä tietää jos kuvan ulkopuolella onkin soittajat aina valmiina? Tai uudenpaan aikaa sijoittuvassa vaikka kännykästä joku musiikkia valmiina laittamaan soimaan? Ei nuo todenmukaisia kuitenkaan ole, niin miksei olisi mahdollista.

Mutta samahan se on kaikkien tehosteiden kanssa. Hyvin kaikki kuulee toisiaan, oli ympäristö miten meluisa tahansa. Myös esim. moni räjähdys vaisumman näköinen siellä leffa maailmassa.