Asioita joita et ole huomannut

Afrikka on iso, mut se on iha hemmetisti isompi, mihin oppinut karttoja katsomalla vaikka ymmärtänyt kyllä mittakaavojen olevan "perus kartassa" väärin. Onhan näitä sivustojaki missä voi vertailla, esim: www.thetruesize.com

Suomiki mahtuu useimpien Afrikan maiden sisään.

Africa-Picture.png

hasanjasim.online

Africa Unveiled: Beyond the Mercator Projection - Hasan Jasim

Have you ever stopped to ponder the true size of Africa? The reality may surprise you. In the vast landscape of global maps, Africa often appears smaller than its actual magnitude. The deceptive portrayal of Africa's size can be traced back to the prevalent use of the "Mercator Projection," a...
hasanjasim.online hasanjasim.online
 
emagdnim sanoi:
Afrikka on iso, mut se on iha hemmetisti isompi, mihin oppinut karttoja katsomalla vaikka ymmärtänyt kyllä mittakaavojen olevan "perus kartassa" väärin. Onhan näitä sivustojaki missä voi vertailla, esim: www.thetruesize.com

Suomiki mahtuu useimpien Afrikan maiden sisään.

Africa-Picture.png

hasanjasim.online

Africa Unveiled: Beyond the Mercator Projection - Hasan Jasim

Have you ever stopped to ponder the true size of Africa? The reality may surprise you. In the vast landscape of global maps, Africa often appears smaller than its actual magnitude. The deceptive portrayal of Africa's size can be traced back to the prevalent use of the "Mercator Projection," a...
hasanjasim.online hasanjasim.online
Napsauta laajentaaksesi...

Oon leikkiny tällä kartalla paljon ja muutamia muita maita joiden koko on ollut yllättävä on Australia ja Chile. Suomikin on yllättävän iso, kuitenkin seitsemänneksi isoin maan Euroopassa.
 
Dingo veti urheilugaalassa Levontonta tuhkimoa. Enpä ollut ennen kiinnittänyt huomiota siihen, että porilaisuus kuuluu laulussa, kun Neumann sanoo "mennä nukkumaan" ilman loppukahdennusta. Eli suurimmassa osassa Suomea sanottaisiin jotenkuten "mennän nukkumaan".
 
munse sanoi:
Dingo veti urheilugaalassa Levontonta tuhkimoa. Enpä ollut ennen kiinnittänyt huomiota siihen, että porilaisuus kuuluu laulussa, kun Neumann sanoo "mennä nukkumaan" ilman loppukahdennusta. Eli suurimmassa osassa Suomea sanottaisiin jotenkuten "mennän nukkumaan".
Napsauta laajentaaksesi...
Ei sanottais, kyllä toi laulun osa menee ihan oikein:
"Ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin"
Toki kyseistä suoritusta en ole kuullut, mutta tuskin tosta virallisesta on tullut muutosta.
 
lunkwill sanoi:
Ei sanottais, kyllä toi laulun osa menee ihan oikein:
"Ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin"
Toki kyseistä suoritusta en ole kuullut, mutta tuskin tosta virallisesta on tullut muutosta.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä loppukahdennus suomessa esiintyy ja tuossakin ilmaisussa. Selkeämpänä esimerkkinä vaikka "hernekeitto", joka yleensä lausutaan "hernekkeitto".
 
munse sanoi:
Kyllä loppukahdennus suomessa esiintyy ja tuossakin ilmaisussa. Selkeämpänä esimerkkinä vaikka "hernekeitto", joka yleensä lausutaan "hernekkeitto".
Napsauta laajentaaksesi...

Kuulostaa kyllä oudolta murteelta tuollaiset hernekkeitot tai mennännukkumaat. En ainakaan itse käytä pääkaupunkiseutulaisena nyt kun kokeilin noita lausua.
 
tjkoo sanoi:
Kuulostaa kyllä oudolta murteelta tuollaiset hernekkeitot tai mennännukkumaat. En ainakaan itse käytä pääkaupunkiseutulaisena nyt kun kokeilin noita lausua.
Napsauta laajentaaksesi...

Ihan jokaisen suomalaisen suomea äidinkielenään puhuvan jonka olen kuullut ääneen lausuvan sanan "hernekeitto" on tehnyt sinne sen ns. pitkän koon, ja tämä on aivan täysin normaalia, lue vaikka Kielikellon kysymys-vastaus -juttu kyseisestä aiheesta rajageminaatio. Sama asia tapahtuu monissa muissakin sanoissa, kuten artikkelin otsikossa sanassa "teillekin" joka tyypillisesti lausutaan myös pitkällä koolla "teillekkin". Kyllä nämä sanat voi toki lausua myös lyhyellä koolla, mutta sitten kuulostaa aika oudolta ja itse veikkaisin tämän kuullessani henkilön olevan silloin muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva.

Jokainen voi makustella suussaan lausuuko lauseessa "tuliko teillekin hernekeitto" kaikkien sanojen koot saman mittaisena vai tuleeko kuitenkin kahteen viimeiseen vähän enemmän painoa/pituutta koohon?

Rajageminaatio on puheessa esiintyvä ilmiö, jossa vokaalipäätteistä sanaa seuraavan sanan tai liitteen alkukonsonantti kahdentuu eli geminoituu – äännettäessä kuuluu siis kaksoiskonsonantti eli geminaatta:

menep pois
tulet tänne
tuleppa tänne
pitääkö sinnekkin mennä
huonekkaan ei ollut siisti

Koska myös liitepartikkelin alkukonsonantti voi kahdentua, on hyvä olla tarkkana, ettei kahdentunut konsonantti lipsahda kirjoitettuun yleiskieleen. Edellisten esimerkkien kirjoitusasut ovat siis: tulepa tänne, sinnekin, huonekaan.
Napsauta laajentaaksesi...
 
tjkoo sanoi:
Kuulostaa kyllä oudolta murteelta tuollaiset hernekkeitot tai mennännukkumaat. En ainakaan itse käytä pääkaupunkiseutulaisena nyt kun kokeilin noita lausua.
Napsauta laajentaaksesi...
Kuulostaako oudolta, kun Apulannan Toni Wirtanen laulaa "hei beibi annam mulle"? Aika etelästä kyseinen kaveri on. Tai ainakin täältä katsottuna. :)
 
kjns sanoi:
Ihan jokaisen suomalaisen suomea äidinkielenään puhuvan jonka olen kuullut ääneen lausuvan sanan "hernekeitto" on tehnyt sinne sen ns. pitkän koon, ja tämä on aivan täysin normaalia, lue vaikka Kielikellon kysymys-vastaus -juttu kyseisestä aiheesta rajageminaatio. Sama asia tapahtuu monissa muissakin sanoissa, kuten artikkelin otsikossa sanassa "teillekin" joka tyypillisesti lausutaan myös pitkällä koolla "teillekkin". Kyllä nämä sanat voi toki lausua myös lyhyellä koolla, mutta sitten kuulostaa aika oudolta ja itse veikkaisin tämän kuullessani henkilön olevan silloin muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva.

Jokainen voi makustella suussaan lausuuko lauseessa "tuliko teillekin hernekeitto" kaikkien sanojen koot saman mittaisena vai tuleeko kuitenkin kahteen viimeiseen vähän enemmän painoa/pituutta koohon?
Napsauta laajentaaksesi...

Juu tämä teilleKKin kuulostaa paljon tutummalta :)
 
En tiedä miltä puheeni muista kuulostaa, mutta en kyllä olisi ajatellut (tai vieläkään bussissa mumistuani) että hernekeitto sanottaisiin k pidennettynä. Sama esim. tuon "tule tänne" kanssa, ei tuo pitkä t sovi suuhuni.
Sitten on toki noita "tuleppa" jne. vastaavia jotka kuulostavat suorastaan oudolta jos yrittää sanoa yhdellä p:llä :think:

No oma murre on sellainen sekamelska, että en ota kantaa miten ja missä puhutaan :cigar2:
 
Sanan 'hernekeitto' lausuminen ilman k:n pidentymistä kuulostaa hyvin paljon samalta kuin viron kieli. Painotus muuttuu aika erilaiseksi.
Muistan kun yläasteella oli yksi opettaja, joka lausui kaiken ilman noita pidentymisiä, ja se kuulosti aika erikoiselta.
 
Boulder sanoi:
Sanan 'hernekeitto' lausuminen ilman k:n pidentymistä kuulostaa hyvin paljon samalta kuin viron kieli. Painotus muuttuu aika erilaiseksi.
Muistan kun yläasteella oli yksi opettaja, joka lausui kaiken ilman noita pidentymisiä, ja se kuulosti aika erikoiselta.
Napsauta laajentaaksesi...
TV:stä tuttu sisustusarkkitehti Marko Paananen puhuu tuolla tavalla. Hyvin hämmentävää. Tulee aina semmonen fiilis, että puhuuko tarkoituksella noin vai ei.
haastattelussa-marko-paananen-1024x1024.jpg
 
tjkoo sanoi:
Kuulostaa kyllä oudolta murteelta tuollaiset hernekkeitot tai mennännukkumaat. En ainakaan itse käytä pääkaupunkiseutulaisena nyt kun kokeilin noita lausua.
Napsauta laajentaaksesi...
Toki jotkut juuri pääkaupungin suunnalla esiintyvässä oudosti hienostelevassa vähemmistöpuhetavassa saattavat sanoa jotakuinkin hern ekeitto, mutta samat sanovat pahimmillaan hevoinen ja pieno. Ei loppukahdennuksen kokonaan poisjättäminen ole normi missään äidinkielisten suomen puhujien parissa. Kuten edellä sanottua, jos et lainkaan lausu tuollaista sanan loppua seuraavan sanan mukaan, puheeseen tulee usein virolainen rytmi.

Moni ei yksinkertaisesti huomaa tai tiedosta tätä osaa suomen kielen lausumisessa. Loppukahdennuksen luullaan herkästi puuttuvan kun puhutaan normaalin yleispuhekielisesti koska se on paljon vähemmän läpitunkevaa kuin joissakin oikein lihavissa murteissa jotka venyttävät ja mässäilevät sitä. Siellä se kuitenkin on. Kun @Antw mainitsema tai vastaava eksentrikko avaa suunsa, saa vertailukohdan kielikorvan kalibrointiin.
 
Itsekin sen "mennä nukkumaan" sanon rajageminaation kanssa mutta laulaisin Levottoman tuhkimon "mennä nukkumaan" ilman eli Nipan tyylillä. Siinä kohdassa kertosäettä sävelkulku on sellainen, että ei se toimisi tyylillä "mennännukkumaan" toisin kuin tasapaksussa normaalipuheessa.

edit hernekeitto, jauheliha jne. ilman rajageminaatiota on tavallista Turun ja Porin suunnalla. Jos jostain löytyy vielä vanhoja Ostos-TV:n Aromipesä-pätkiä, niissä legendaarinen Aromipesä-Mikko tarjoaa hyvät esimerkit siitä miten länsimurteilla noita ruokasanoja sanotaan.
 
Tonnin Seteli sanoi:
Toki jotkut juuri pääkaupungin suunnalla esiintyvässä oudosti hienostelevassa vähemmistöpuhetavassa saattavat sanoa jotakuinkin hern ekeitto, mutta samat sanovat pahimmillaan hevoinen ja pieno. Ei loppukahdennuksen kokonaan poisjättäminen ole normi missään äidinkielisten suomen puhujien parissa. Kuten edellä sanottua, jos et lainkaan lausu tuollaista sanan loppua seuraavan sanan mukaan, puheeseen tulee usein virolainen rytmi.

Moni ei yksinkertaisesti huomaa tai tiedosta tätä osaa suomen kielen lausumisessa. Loppukahdennuksen luullaan herkästi puuttuvan kun puhutaan normaalin yleispuhekielisesti koska se on paljon vähemmän läpitunkevaa kuin joissakin oikein lihavissa murteissa jotka venyttävät ja mässäilevät sitä. Siellä se kuitenkin on. Kun @Antw mainitsema tai vastaava eksentrikko avaa suunsa, saa vertailukohdan kielikorvan kalibrointiin.
Napsauta laajentaaksesi...
Usein sanotaan, että Suomea lausutaan samoin kuin kirjoitetaan. Sehän ei loppukahdennusten kaltaisten asioiden takia tietysti pidä paikkaansa. Olisi oikeampaa sanoa, että jokainen kirjain lausutaan aina samalla tavalla.
 
JKAVS sanoi:
Usein sanotaan, että Suomea lausutaan samoin kuin kirjoitetaan. Sehän ei loppukahdennusten kaltaisten asioiden takia tietysti pidä paikkaansa. Olisi oikeampaa sanoa, että jokainen kirjain lausutaan aina samalla tavalla.
Napsauta laajentaaksesi...
MrB sanoi:
Jos ng-äänteen kirjaimesta ei olisi luovuttu, niin joo…
Napsauta laajentaaksesi...
Samasta syystä on vaikeaa tai epäluontevaa muodostaa sanoja, joissa on oikeasti n- ja k-kirjaimet peräkkäin. Jos siis haluaisi.
 
Tonnin Seteli sanoi:
Samasta syystä on vaikeaa tai epäluontevaa muodostaa sanoja, joissa on oikeasti n- ja k-kirjaimet peräkkäin. Jos siis haluaisi.
Napsauta laajentaaksesi...
Onhan noita sanoja, joissa on n ja k peräkkäin. Nuutamia mainitakseni: kinkku, sinkku, minkki, linkki, linkku(veitsi), tankki, pankki, tanko, sänki, renki, henki, vanki.
 
hyperstaattinen sanoi:
Onhan noita sanoja, joissa on n ja k peräkkäin. Nuutamia mainitakseni: kinkku, sinkku, minkki, linkki, linkku(veitsi), tankki, pankki, tanko, sänki, renki, henki, vanki.
Napsauta laajentaaksesi...
Olisi pitänyt olla selkeämpi. Tarkoitin määreellä oikeasti sellaisia sanoja joissa nuo eivät esiinny äng-merkin vastikkeena vaan samoin kuin muut kirjaimet suomessa.
 
Tonnin Seteli sanoi:
Olisi pitänyt olla selkeämpi. Tarkoitin määreellä oikeasti sellaisia sanoja joissa nuo eivät esiinny äng-merkin vastikkeena vaan samoin kuin muut kirjaimet suomessa.
Napsauta laajentaaksesi...
Juu, siinä olet oikeassa, että missään esittämistäni nk-pareista kirjaimia ei lausuta erikseen "n" [än] ja "k" [k] vaan ne muodostavat äng-äänteen.
 
kjns sanoi:
Jokainen voi makustella suussaan lausuuko lauseessa "tuliko teillekin hernekeitto" kaikkien sanojen koot saman mittaisena vai tuleeko kuitenkin kahteen viimeiseen vähän enemmän painoa/pituutta koohon?
Napsauta laajentaaksesi...
Mä en kyllä saa sanottua "hernekkeitto" kuin ihan väkisin koota painottamalla. Enkä ole pannut merkille että kukaan muukaan sanoisi :D
Ehkä se tuplakoo alkaa nyt kiinnittämään huomiota kun sellaisen olemassaolosta tuollasessa sanassa on ekan kerran kuullut.
 
Pitäisi olla vielä erillinen 1 1/2 pituinen painotus lausuttaessa esim. hernekeitto. Mutta kyllä se ilman mitään taukoa yhteen pötköön "hernekeitto" kuulostaa lausuttuna kummalliselta vrt. pieni väli "herne keitto"
 
Simo Frangén (Ulvilassa syntynyt ja Tampereella asunut) lausui joskus (tai lausuu ehkä edelleen, mutta en ole varmaan 20 vuoteen kuullut Simon ääntä) hernekeitot yms. ilman rajageminaatiota. Enpä ollut ikinä edes ajatellut, että joku puhuisi noin muuten kuin hassuttelumielessä. Eli jos tosiaan Länsi-Suomessa jotkut puhuvat luonnostaan noin, niin asian huomaamatta jääminen kuuluu omalta osaltani tähän ketjuun.
 
Esterhaus sanoi:
Noniin. Katsokaa (kuunnelkaa) tuosta ja arvioikaa sitten, kuulostaako hernekeittonne samalta kuin Aromipesä-Mikon hernekeitto.


Jos ei, sanotte sen (oikein) rajageminaation kanssa. Jos kyllä, teihin on tarttunut turku tai pori.
Napsauta laajentaaksesi...

Tuon sedän puhe kuulostaa muutenkin virolta. Toki yhtäläisyys on ymmärrettävä sikäli että suomen yleiskieli on muodostettu sekoittamalla murteita ja viron käsittääkseni Suomenlahden läheisistä murteista - joiden nuotti on aika lähellä joitakin suomen rannikkomurteita.
 
Olipas paskan näköistä hernekeittoa videossa lautasella. Olisi kannattanut varmaan keittää parikin tuntia ennen aromipesää.
 
chrisekh sanoi:
Olipas paskan näköistä hernekeittoa videossa lautasella. Olisi kannattanut varmaan keittää parikin tuntia ennen aromipesää.
Napsauta laajentaaksesi...
Antw sanoi:
Aromipesä on mahtava laite, sen sijaan että ruoka valmistuisi parissa tunnissa, voidaan siihen käyttää jopa viisi tuntia aikaa! Ei nälkäisille.
Napsauta laajentaaksesi...
Tässä taannoin tuli kierrätyskeskuksessa moinen styroksiboksi vastaan, tuli nostalginen fiilis mut jätin iha suosiolla sinne :D
 
Antw sanoi:
Aromipesä on mahtava laite, sen sijaan että ruoka valmistuisi parissa tunnissa, voidaan siihen käyttää jopa viisi tuntia aikaa! Ei nälkäisille.
Napsauta laajentaaksesi...
Se on 90-luvun laman tuote. Varmaan vetosi ihmisiin yhtä lailla kuin leipäkoneet.
 
Antw sanoi:
Aromipesä on mahtava laite, sen sijaan että ruoka valmistuisi parissa tunnissa, voidaan siihen käyttää jopa viisi tuntia aikaa! Ei nälkäisille.
Napsauta laajentaaksesi...
Onhan siinä se pointti, että ruoka valmistuu passiivisesti, ilman että sun tarvitsee vahtia pitkää aikaa hellan vieressä.

Ymmärtääkseni jossain päin maailmaa (kuten Pohjois-Amerikassa) sähkökäyttöiset "slow-cookerit" on suosittuja, eli sama idea mutta sähköavusteinen ja nopeampi...
 
Erkki_erikeepperi sanoi:
Ymmärtääkseni jossain päin maailmaa (kuten Pohjois-Amerikassa) sähkökäyttöiset "slow-cookerit" on suosittuja, eli sama idea mutta sähköavusteinen ja nopeampi...
Napsauta laajentaaksesi...
Kyl itsekin tollaista haudutuskattilaa melko usein käytän. Voi vaikka illalla valmistella, aamulla nakata kamat sisään sekä ajastaa ja kotiin tullessa on mureeta pataa valmiina.

Haudutuspadat

Haudutuspadat ja CrockPot-padat mahdollistavat ruokien valmistuksen hitaalla kypsennysmenetelmällä. Tutustu Gigantin kattavaan valikoimaan.
www.gigantti.fi www.gigantti.fi
 
Viimeksi muokattu:
Erkki_erikeepperi sanoi:
Ymmärtääkseni jossain päin maailmaa (kuten Pohjois-Amerikassa) sähkökäyttöiset "slow-cookerit" on suosittuja, eli sama idea mutta sähköavusteinen ja nopeampi...
Napsauta laajentaaksesi...
Kuulemma kala on kätevä valmistaa tiskikoneen yläkorissa uunipussiin pakattuna. En ole koskaan saanut aikaan testata tätä spurgutyylistä sous vide -reseptiä.
 
kjns sanoi:
Ihan jokaisen suomalaisen suomea äidinkielenään puhuvan jonka olen kuullut ääneen lausuvan sanan "hernekeitto" on tehnyt sinne sen ns. pitkän koon
Napsauta laajentaaksesi...

Oletan että katsoit äskeisen Aromi-Mikko videon, tai jos et niin katso, ja kerro miltä nyt tuntuu. Kuinka monen vuoden putki katkesi, ja meinaatko vielä yrittää uutta ennätystä?
 
teppo mörkö sanoi:
Oletan että katsoit äskeisen Aromi-Mikko videon, tai jos et niin katso, ja kerro miltä nyt tuntuu. Kuinka monen vuoden putki katkesi, ja meinaatko vielä yrittää uutta ennätystä?
Napsauta laajentaaksesi...

Piti oikein kattoa, enkä kyllä koskaan ole kuullut kenenkään livenä noin sanovan. Tosin tuntui puhuvan vahvalla murteella muutenkin, joten lienee murreasioita.
 
Oikeastaan ainoa mikä aromipesämikon puheessa otti korvaan oli kova yritys puhua kirjakieltä. Ja vähän turkulainen nuotti :D

Mutta hernekeiton sanoi kyllä niinkuin hernekeiton olen aina kuullut lausuttavan ja itsekin sen lausunut, yhdellä koolla. Nyt sitten jännätään milloin tulee 50 -vuotisen elämäni ensimmäinen tilanne kun kiinnitän huomiota jonkun puheeseen hernekkeitosta...
 
Siellä Kielikellon artikkelin alalaidassa oli pieni tiedonmurunen joka voi selittää asiaa

Hernekeittoa porilaisille

Oletko joskus ihmetellyt, miksi porilainen tuttava ääntää k:n lyhyenä sanassa hernekeitto? Tällainen ääntötapa johtuu todennäköisesti siitä, että rajageminaation esiintymisessä on murre-eroja. Muun muassa Porin seudun murteisiin se ei kuulu. Myöskään kaakkoismurteissa sekä osassa lounaismurteita ja kaakkoishämäläisiä murteita rajageminaatiota ei juuri esiinny.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Pomarkkulaisena eli Porin naapurikuntalaisena en ymmarra ollenkaan tuota hernekeiton tupla kk juttua. Varmaan mennyt jo yhteensa vartti kun olen tuota maistellut ja kokeillut toistaa.
 
tootsi sanoi:
Sanotko ”tervetuloa” vai ”tervettuloa”?
Napsauta laajentaaksesi...

Tottakai e-äänne katkeaa vähän eri tavalla sanassa tervetuloa kuin terve, koska kieli hakeutuu kitalakeen valmiina sanomaan seuraavan t-kirjaimen. Mutta en itsellä tästä hakemallakaan saa kyllä mitään tupla-teetä, verratuna vaikkapa sanoihin katti, antti, jne. Enkä kuule tupla-teetä tuossa videossakaan.

Jos akateemikot haluaa tuosta erosta viisastella ja keksiä sille otsikota ja tehdä tutkimuksia niin siitä vaan, paljon tyhmimmistäkin asioista on väikkäreitä tässä maassa tehty.
 
1705138373549.png


on tuo ainaki wiktionaryyn päässyt molemmilla ääntämyksillä
 
teppo mörkö sanoi:
Tottakai e-äänne katkeaa vähän eri tavalla sanassa tervetuloa kuin terve, koska kieli hakeutuu kitalakeen valmiina sanomaan seuraavan t-kirjaimen. Mutta en itsellä tästä hakemallakaan saa kyllä mitään tupla-teetä, verratuna vaikkapa sanoihin katti, antti, jne.
Napsauta laajentaaksesi...

Ihan samalla tavalla se tupla-tee sanoissa katti ja antti lausutaan. Kieli on kitalaessa kiinni hetken ennen "ti"-osan lausumista. Hoe noita sanoja hitaasti ja kuuntele. Ihan yhdellä teellä se "ti" sieltä tulee sen kieli-kitalaessa-hiljaisuuden jälkeen.
 
Tervetuloa sanassa ainakin itellä on painotus terve sanassa sille ve:lle, jatkaen siitä tuloa. Ei mitenkään tuplateellä, vaan ihan erilliset sanat yhteensanottuna.
Hernekeitossakaan ei kyllä mitään tupla k:itä ainakaan täällä pk-seudulla ole kuullut. Ja yleensä se sanotaan muutenkin hernari. ilman k:ta.
 
Epäilen että moni postanneista taitaa puhua itsekin hernekkeitosta, luulla puhuvansa hernekeitosta ja etsii nyt jotain kummallista paksua murretta joka olisi se pidempi lausuntatapa. Ei se ole. Se tässä tarkoitettu hernekkeitto on se normaali tapa jota lähes poikkeuksetta käyttävät ilman selvää murretta tai korostusta puhuvat ihmiset(ja myös murretta puhuvat).

Vai puhutteko oikeasti kaikki kuten tuo raumanturunvirolaisesti hyperkorrektia tv-esiintymistä yrittävä tvshop-mies, siis hern ekeitosta? Tätä on laajasti eri murteita(enimmäkseen toki paikalliseksi nykypuhekieleksi laimenneina) kuunnelleen vaikea uskoa. Tuo tynkä-ääntämys ei yleensä ole vallitseva. Länsirannikolla se kuuluu murrepuhujille, etelässä ihmisille jotka yrittävät puhua sivistyneen professionaalisti. Missään se ei ole ainoa tapa, suurimmassa osassa Suomea harvinainen ja tällöin usein tahallaan väärin lausumista.

Viittaan tässä nyt ainoastaan äidinkielenä suomea puhuviin.

E: Mobiilipaskeeni oikoluku ei puhu äidinkielenään suomea vaan Suomea. :rofl:
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 301
Viestejä
4 867 697
Jäsenet
78 630
Uusin jäsen
Nafu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom