Asioita joita et ole huomannut

[Sally_Spectra]

Jos korvat menee lukkoon lentokoneessa, niin silloin tehdään tietenkin paineen tasaus korville. Sama tottakai kun sukeltaa syvälle.

 

[yero]

Jos korvat menee lukkoon lentokoneessa, niin silloin tehdään tietenkin paineen tasaus korville. Sama tottakai kun sukeltaa syvälle.

Tämä. Suu kiinni, nenä puristetaan kiinni sormilla ja varovainen puhallus. Lentokoneen paineenvaihtelu ei vastaa kuin muutaman metrin sukellusta, paineentasaus on helppo ja yksinkertainen toimenpide. Se siis tehdään laskeuduttaessa, kun paine nousee. Noustessa se voi vain pahentaa, mutta silloin ei ole tarvetta, sukeltajatkaan ei tee paineentasausta noustessa, silloin paine tasaantuu itsestään, paitsi jos on jokin vika. Hyvin harvalla on.

 

[MrB]

Jos toi paine-erosta johtuva päänsärky oikeesti haittaa, niin lääkärin kautta ja Duact-resepti mukaan. Lentokoneessa istuminen vituttaa paljon vähemmän kun ei tunnu siltä että pää halkee justiinsa.

 

[munse]

Onko marraskuu ollut joskus "oikeaa talvea"?
Muistan ainakin että sellaiset 30v takaperin oli ihan normaalia jännätä että "pääseekö pukki jouluna perille" ts. että tuleeko jouluksi kunnon lumipeite.

Mielestäni marraskuu oli 90-luvulla fifty-fifty oliko silloin jo kunnon lumipeite. Mutta yleensä ulkojäille pääsi jo marraskuussa pelailemaan kavereiden kanssa. Eli pakkasta oli pysyvästi, mutta lumipeite saattoi puuttua tai oli niukka. Nyt on turha toivo päästä jo marraskuussa ulkojäille.

Tämä siis Pohjanmaalla.

 

[Gespard]

Itäsuomessa se marraskuu oli ennen selvästi talvikuukausi (80 luvulla). Nykyään ei ole, on syksyä osittain.

 

[Henkilöasiakas]

Muistan kun 80-90-lukujen taitteessa oli koulussa puhe "sadan vuoden keskiarvosta" pysyvän lumen tulemiseen. Sattuneesta syystä jäänyt mieleen Rovaniemen osalta 20.10. ja Oulun osalta 20.11.. Jos muistikuvani ei ole ihan pielessä niin kovin merkittävää muutosta ei tuon osalta ole tapahtunut.

 

[Tech_ananas]

Ilmastonmuutoksen konkreettisuus. Penskana 90-luvulla mielsin, että olen syntynyt talvella. Nykyään ei oikein voi samoin sanoa.

Olen siis marraskuussa syntynyt.

Onko marraskuu ollut joskus "oikeaa talvea"?
Muistan ainakin että sellaiset 30v takaperin oli ihan normaalia jännätä että "pääseekö pukki jouluna perille" ts. että tuleeko jouluksi kunnon lumipeite.

Itse muistan kun 80/90 -lukujen taitteessa lapsena tuli ulkona oltua niin meillä (Oulussa) oli kyllä ulkojäätä muistini mukaan marraskuussa varmaan joka vuosi. Viimeistään joulukuussa.. Nykyisin taitaa olla että tammikuussa aloittavat jäädytykset. Näin ainakin mun muistikuvien mukaan. Että kyllä se talvi on selkeästi lyhentynyt ja varsinkin alkutalvi on täysin lumetonkin.

 

[Kaapula]

Mielestäni marraskuu oli 90-luvulla fifty-fifty oliko silloin jo kunnon lumipeite. Mutta yleensä ulkojäille pääsi jo marraskuussa pelailemaan kavereiden kanssa. Eli pakkasta oli pysyvästi, mutta lumipeite saattoi puuttua tai oli niukka. Nyt on turha toivo päästä jo marraskuussa ulkojäille.

Tämä siis Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaalta hämärää muistikuvaa ysäriltä, että todennäköisemmin lunta oli, kuin että ei ollut. Synttäreitä vietin marraskuussa ja kyllä lumisota kuului synttäriohjelmaan usein. Nyt siellä on nurmikossa vähän kuuraaa ja tiet liukkaat, mutta ei lunta.

Jouluna lunta oli aina.

 

[ttm]

Jos korvat menee lukkoon lentokoneessa, niin silloin tehdään tietenkin paineen tasaus korville. ´´

Voihan sitä tehdä mutta ei se välttämättä mihinkään vaikuta. En tiedä kuulunko kuinka pieneen vähemmistöön, mutta itsellä on pitkälti yhtä tyhjän kanssa tuo puhaltelu. Jos puhaltaa niin että otsasuoni meinaa räjähtää, voi saada korvia hieman poksumaan ja voinnin pahinta kärkeä hieman lievittymään, mutta käytännössä vasta seuraavien unien jälkeen helpottaa.

 

[McMaster]

Itsellä tullut nyt vanhemmiten tuo laskun aikainen järkyttävä vihlominen. Ja tarkemmin ilmeisesti tuo silmän yläpuolella oleva otsaontelo joka ilmeisesti menee tukkoon. Nuorempana ei ollut mitään ongelmaa, mutta sitten tuossa neljänkympin korvilla kun pitkästä aikaa lentelin, niin luulin että joku verisuoni puhkeamassa päästä kun lasku alkoi. Helpotti kun päästiin maan kamaralle. Lääkärillä sitten kävin ja antoi jotain avaavaa sumutetta ja duactia reseptillä. Sumute pitää alottaa viikkoo ennen lentoa ja duact pari päivää ennen. Tuolla kombolla ei tullut vihlomista laskun aikana. Nousussa ei ikinä mitään ongelmia ollut.

 

[Antti Alien]

Voihan sitä tehdä mutta ei se välttämättä mihinkään vaikuta. En tiedä kuulunko kuinka pieneen vähemmistöön, mutta itsellä on pitkälti yhtä tyhjän kanssa tuo puhaltelu. Jos puhaltaa niin että otsasuoni meinaa räjähtää, voi saada korvia hieman poksumaan ja voinnin pahinta kärkeä hieman lievittymään, mutta käytännössä vasta seuraavien unien jälkeen helpottaa.

Tekniikkalaji. Jos vain pitää nenästä kiinni ja puhaltaa nenää vasten, ei minullakaan tapahdu yhtään mitään vaikka kuinka yrittää. Jos sen sijaan tekee samalla pienen liikkeen nielun yläosalla vai mikähän tuossa nyt sitten liikkuukaan ja ikään kuin heilauttaa korviensa sisäosaa, paine tasautuu hyvin pienellä voimalla.

En osaa kyllä ollenkaan selittää, miten tuo korvien liikuttelu suoritetaan. Jos ei pidä nenästä kiinni ja tekee tuon liikeen, minulla ainakin kuuluu naksahdus korvissa. Yllättäen eräänä päivänä kolmi-vuotias nenänsä niistettyään sanoi ensin korvien menneen lukkoon, sitten otti nenästään kiinni ja avasi korvansa. En ole opettanut tuota, sanoi huomanneensa itse sen auttavan.

 

[Sally_Spectra]

Voihan sitä tehdä mutta ei se välttämättä mihinkään vaikuta. En tiedä kuulunko kuinka pieneen vähemmistöön, mutta itsellä on pitkälti yhtä tyhjän kanssa tuo puhaltelu. Jos puhaltaa niin että otsasuoni meinaa räjähtää, voi saada korvia hieman poksumaan ja voinnin pahinta kärkeä hieman lievittymään, mutta käytännössä vasta seuraavien unien jälkeen helpottaa.

Vaikuttaa siltä, että et vain osaa tehdä sitä oikein. En usko, että sinulla on joku fyysinen seinä siellä joka estää röörin aukeamisen ja paineen tasautumisen. Kun sen tekee oikein niin sieltähän kuuluu jopa pieni suhahdus, kun paine tasautuu.

 

[Sally_Spectra]

Tekniikkalaji. Jos vain pitää nenästä kiinni ja puhaltaa nenää vasten, ei minullakaan tapahdu yhtään mitään vaikka kuinka yrittää. Jos sen sijaan tekee samalla pienen liikkeen nielun yläosalla vai mikähän tuossa nyt sitten liikkuukaan ja ikään kuin heilauttaa korviensa sisäosaa, paine tasautuu hyvin pienellä voimalla.

En osaa kyllä ollenkaan selittää, miten tuo korvien liikuttelu suoritetaan. Jos ei pidä nenästä kiinni ja tekee tuon liikeen, minulla ainakin kuuluu naksahdus korvissa. Yllättäen eräänä päivänä kolmi-vuotias nenänsä niistettyään sanoi ensin korvien menneen lukkoon, sitten otti nenästään kiinni ja avasi korvansa. En ole opettanut tuota, sanoi huomanneensa itse sen auttavan.

Tekniikkaa auttaa kun laittaa flättinä olevan kielen kiinni kauttaaltaan suun yläosaan.

 

[ttm]

Tekniikkalaji. Jos vain pitää nenästä kiinni ja puhaltaa nenää vasten, ei minullakaan tapahdu yhtään mitään vaikka kuinka yrittää. Jos sen sijaan tekee samalla pienen liikkeen nielun yläosalla vai mikähän tuossa nyt sitten liikkuukaan ja ikään kuin heilauttaa korviensa sisäosaa, paine tasautuu hyvin pienellä voimalla.

Juu, niissä oloissa on kyllä tehty pientä liikettä, isoa liikettä ja keskikokoista liikettä.

Kun sen tekee oikein niin sieltähän kuuluu jopa pieni suhahdus, kun paine tasautuu.

Juu, kuten sanoin, niin kyllä niitä suhahduksia saa raivolla aikaiseksi, mutta ei niistä ole kuin korkeintaan pahinta kärkeä hieman lieventävä vaikutus.

En tiedä sitten onko se paineen tasautuminen vielä eri juttu niistä kaikista ikävistä sivuvaikutuksista, eli voihan se olla että paine tasaantuu, mutta siitä ei vain ole mitään iloa.

 

[nestori]

Jos vain pitää nenästä kiinni ja puhaltaa nenää vasten, ei minullakaan tapahdu yhtään mitään vaikka kuinka yrittää. Jos sen sijaan tekee samalla pienen liikkeen nielun yläosalla vai mikähän tuossa nyt sitten liikkuukaan ja ikään kuin heilauttaa korviensa sisäosaa, paine tasautuu hyvin pienellä voimalla.

En osaa kyllä ollenkaan selittää, miten tuo korvien liikuttelu suoritetaan. Jos ei pidä nenästä kiinni ja tekee tuon liikeen, minulla ainakin kuuluu naksahdus korvissa.

Täällä myös osataan tämä korvienheilutuskikka. Sitä on tosiaan todella vaikea kuvata miten sen tekee (lähtee jotenkin tuolta kielen takaa kurkusta), mutta sillä aukeaa lukot aina vs. tuo nenästä kiinni -tekniikka. Ja kun tuon oppii niin voi naksutella myös vain toisen puolen auki.

 

[ebu]

Sukeltaja avautuu. Korvatorvea oppii avaamaan "kliksuttelemaan" ihan komennosta ja vaikka monta kertaa sekunnissa. Tätä käytetään lähinna, kun painetta pitää tasata alentavasti sisäkorvasta, eli kun noustaan syvemmältä pintaan päin. Tai sitten lentsikassa noustaan taivaisiin. Toisinpäin otetaan sitten nenästä kiinni ja reipas puhallus. Toimii.
Ongelmia tulee silloin kun jokin paikka on tukossa. Yleensä sinne korviin saa kuitenkin puskettua ilmaa, mutta ei se välttämättä tule pois kovinkaan nopeasti. Silloin sattuu. Eikä ole kiva kun pitäisi päästä pintaan. Muut pään ontelot ovat sitten ihan oikeasti vittumaisia, kun paikat ovat tukossa. Sattuu meinaan aika reippaasti nouset jo muutaman metrin.

 

[munse]

Rakennuskemikaaleista tunnettu Sika ei olekaan suomalainen vaan sveitsiläinen yritys. Jälkeenpäin ajatellen olisihan tuo hieman hölmö nimi, mikäli eläinviittaus olisi tarkoituksellinen.

 

[Honzo]

Rakennuskemikaaleista tunnettu Sika ei olekaan suomalainen vaan sveitsiläinen yritys. Jälkeenpäin ajatellen olisihan tuo hieman hölmö nimi, mikäli eläinviittaus olisi tarkoituksellinen.

Ja SULO -roskikset eivät ole Suomesta. Tosin tän tajusin joskus 15v sitten, kun näin Kiinassa SULO roskiksia..

History - SULO Global

www.sulo.com

Ranskassa siis firman juuret.

 

[Toipis]

Ja SULO -roskikset eivät ole Suomesta. Tosin tän tajusin joskus 15v sitten, kun näin Kiinassa SULO roskiksia..

History - SULO Global

www.sulo.com

Ranskassa siis firman juuret.

Olisi hyvä jos lukisit lähettämiesi linkkien sisällön.
"THE GERMAN BRANCH OF THE FAMILY TREE: SULO
When Friedrich Streuber founded SULO in the town of Herford in 1892"

Herford on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, läntisessä Saksassa.
Eli SULOn juuret ovat Saksassa. PLASTIC OMNIUM joka yhdistyi v.2007 SULOn kanssa on kotoisin Ranskasta.

 

[Honzo]

Olisi hyvä jos lukisit lähettämiesi linkkien sisällön.
"THE GERMAN BRANCH OF THE FAMILY TREE: SULO
When Friedrich Streuber founded SULO in the town of Herford in 1892"

Herford on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, läntisessä Saksassa.
Eli SULOn juuret ovat Saksassa. PLASTIC OMNIUM joka yhdistyi v.2007 SULOn kanssa on kotoisin Ranskasta.

Asioita joita ne ole huomannut:

SULO:n juuret eivät ole Ranskassa.

Vai miten on?

SULO is a global brand. In several countries, the word SULO is synonymous with waste bins. This worldwide recognition and the fact that we are an internationally-focused company with French and German roots means that thinking and acting on a global scale comes naturally to us.
Get to know SULO - SULO Global

 

[Toipis]

Asioita joita ne ole huomannut:

SULO:n juuret eivät ole Ranskassa.

Vai miten on?

SULO is a global brand. In several countries, the word SULO is synonymous with waste bins. This worldwide recognition and the fact that we are an internationally-focused company with French and German roots means that thinking and acting on a global scale comes naturally to us.
Get to know SULO - SULO Global

Jos puhutaan että yrityksen juuret ovat jossain tietyssä paikassa niin ainakin minä ymmärrän asian niin että se on sieltä lähtöisin. Nykyisen SULOn juuret ovat Ranskassa ja Saksassa, mutta niistä juurista SULOn osuus viittaa saksaan.
Eihän Nokiankaan juuret ole Ranskassa tai Yhdysvalloissa koska se on yhdistynyt Alcatel-Lucentin kanssa.

Tämä on viimeinen viestini aiheesta.

 

[munse]

Amerikkalaisen stunt-legendan Evel Knievelin sukunimi lausutaan monesti Ka-nievel. Tämä johtuu siitä, että englantia äidinkielenään puhuvalle kn-äänne on vaikea lausuttava, joten väliin laitetaan vokaali helpottamaan. Ero ei tosin ole iso, mutta kun sen huomaa, niin sen huomaa.

 

[simonix]

Amerikkalaisen stunt-legendan Evel Knievelin sukunimi lausutaan monesti Ka-nievel. Tämä johtuu siitä, että englantia äidinkielenään puhuvalle kn-äänne on vaikea lausuttava, joten väliin laitetaan vokaali helpottamaan. Ero ei tosin ole iso, mutta kun sen huomaa, niin sen huomaa.

Jaa, tästäkö johtuu että intialaiset lausuvat pohjoismaalaisen nimen Knut -> Kanut tai Kunt...

 

[munse]

Jaa, tästäkö johtuu että intialaiset lausuvat pohjoismaalaisen nimen Knut -> Kanut tai Kunt...

Voi hyvinkin olla. Itseä ei pahemmin haittaa oman nimen lievä väärinlausuminen, mutta Knut -> Kunt olisi liikaa.

 

[teppo mörkö]

Tämä johtuu siitä, että englantia äidinkielenään puhuvalle kn-äänne on vaikea lausuttava

Mihin tämä perustuu? Onhan englannissa monia kn-alkuisia sanoja: knit, knock, knot, knuckles, knife, knight...

 

[Sally_Spectra]

Mihin tämä perustuu? Onhan englannissa monia kn-alkuisia sanoja: knit, knock, knot, knuckles, knife, knight...

Puhuttiin ääntämistä mutta kaipa tuo lainaamasi henkilö virheellisesti luulee, että kn äänne lausutaan samoin englanninkielessä, kuin suomenkielessä.

 

[munse]

Mihin tämä perustuu? Onhan englannissa monia kn-alkuisia sanoja: knit, knock, knot, knuckles, knife, knight...

Noissa ei lausuta k-kirjainta, vaan se on hiljainen. Varmaan siksi, koska ne ovat alun perinkin englannin kielen sanoja.

"Knievel" taasen on saksalaista alkuperää oleva nimi, joten se kai "pitäisi" lausua kuten esimerkiksi suomalainen lausuu. Mutta tuskin kukaan lausuu sen ilman k-kirjainta, kuten "knight".

 

[Muumi]

Oled-näytöllisessä Android-puhelimessa tilapalkin sisältö liikkuu vähän väliä estääkseen kuvan kiinni palamista.

Sen tiesin jo, että always on display tekee tuota, mutta nyt huomasin että myös yläpalkki liikahti hieman sivusuunnassa kun käytin puhelinta.

 

[munse]

Olen pitänyt itseäni jonkinlaisena elokuvaharrastajana. Mutta en ole tajunnut, kuinka vaikutuksellinen merkkipaalu näennäisen tavallinen toimintatrilleri "The Bourne Identity" oli.

Se muutti toimintakohtausten tyylin realistisempaan (tai ainakin näennäisesti realistisempaan) ja "orgaanisempaan" suuntaan. Käsivarakameralla kuvatut ja erittäin nopeasti leikatut toimintakohtaukset ovat nykyään normi, mutta vuonna 2002 ne olivat uutta ja tyylikästä. Ja sitä ryhdyttiin oitis kopioimaan.

Itse en välttämättä ole Bourne-tyylisten toimintakohtausten fani. Mutta vaikutus näkyy edelleen esimerkiksi Daniel Graigin tähdittämissä Bond-elokuvissa.

 

[aaqee]

ELokuviin liittyen toinen. Monet eivät hoksaa että kuvauksissa käytetyissä avaruuspuvuissa, kypärissä, suojapuvuissa on joko cgi:llä tehdyt visiirit tai sitten siellä kypärässä on näyttelijän naamaan suunnatut ledivalot joka taas ei oikeassa elämässä olisi mitenkään järkevää.

 

[Antti Alien]

Elokuvista jatkaen, katselin juutuubista visuaaliefektikanavaa, jossa katseltiin 1917-elokuvan efektejä. Kaksi tuntia pitkässä elokuvassa on periaatteessa vain kaksi kohtausta. Yhdessä vaiheessa päähahmolta menee taju ja kuva pimenee, mutta muuten yksi kamera seuraa katkeamatta toimintaa.

Efektikanavalla näyttivät esimerkkejä kohdista, joissa elokuvaa tehdessä leikkaukset ovat oikeasti tapahtuneet. Moni tapahtuu melko helposti havaittavasti kohdissa, joissa jokin peittää päähenkilöt kameralta hetkeksi, mutta ainakin yksi vaihdos tapahtuu täysin lennosta kesken kuopasta kiipeämisen. Näyttelijät korvataan pariksi sekunniksi kokonaan CGI-hahmoilla ja palautetaan takaisin. En elokuvaa katsellessa tullut ajatelleeksikaan, että tuollainen temppu onnistuisi täysin huomaamatta.

 

[aaqee]

Elokuvista jatkaen, katselin juutuubista visuaaliefektikanavaa, jossa katseltiin 1917-elokuvan efektejä. Kaksi tuntia pitkässä elokuvassa on periaatteessa vain kaksi kohtausta. Yhdessä vaiheessa päähahmolta menee taju ja kuva pimenee, mutta muuten yksi kamera seuraa katkeamatta toimintaa.

Efektikanavalla näyttivät esimerkkejä kohdista, joissa elokuvaa tehdessä leikkaukset ovat oikeasti tapahtuneet. Moni tapahtuu melko helposti havaittavasti kohdissa, joissa jokin peittää päähenkilöt kameralta hetkeksi, mutta ainakin yksi vaihdos tapahtuu täysin lennosta kesken kuopasta kiipeämisen. Näyttelijät korvataan pariksi sekunniksi kokonaan CGI-hahmoilla ja palautetaan takaisin. En elokuvaa katsellessa tullut ajatelleeksikaan, että tuollainen temppu onnistuisi täysin huomaamatta.

Birdmanissa myös "yhdellä otolla" kuvattu.

 

[tjkoo]

Elokuvista jatkaen, meitä katsojia on tosi moneen junaan. Jos otetaan esimerkiksi vaikka IMAX Itäkeskus:

1) joku on kännissä hölmöilemässä
2) toinen potkii selkänojaa vittumaisesti
3) pariskunta puhuu keskenään jatkuvasti
4) joku lähtee kuselle
5) joku rapistelee popkornia
6) SINÄ tulit sinne katselemaan pikseleitä ja kuuntelemaan äänentoistoa.

 

[Tonnin Seteli]

Elokuvista jatkaen, meitä katsojia on tosi moneen junaan. Jos otetaan esimerkiksi vaikka IMAX Itäkeskus:

1) joku on kännissä hölmöilemässä
2) toinen potkii selkänojaa vittumaisesti
3) pariskunta puhuu keskenään jatkuvasti
4) joku lähtee kuselle
5) joku rapistelee popkornia
6) SINÄ tulit sinne katselemaan pikseleitä ja kuuntelemaan äänentoistoa.

Elokuvista jatkaen, oletteko huomanneet että mainosten määrä on kasvanut johonkin yli puoleen tuntiin - ainakin älypuhelinpeleineen jos on ajoissa paikalla. Voi kun homma toimisi niin, että kellon tavoittaessa näytöksen aloitusajan sammuisi loputkin valot ja raina pyörisi, eikä kukaan enää saapuisi saliin. Voisi joskus vielä viitsiä mennäkin näytökseen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Elokuvista jatkaen, oletteko huomanneet että mainosten määrä on kasvanut johonkin yli puoleen tuntiin - ainakin älypuhelinpeleineen jos on ajoissa paikalla. Voi kun homma toimisi niin, että kellon tavoittaessa näytöksen aloitusajan sammuisi loputkin valot ja raina pyörisi, eikä kukaan enää saapuisi saliin. Voisi joskus vielä viitsiä mennäkin näytökseen.

Etenkin kun lippujen hinnat on sitä luokkaa, että siihen hintaan pitäisi jo saada sitä mistä on maksanutkin eikä juuri muuta ajanhukkaa...

Mutta enpä kyllä korona-aikana muutenkaan lähtisi leffaan, tuntuu jotenkin tyhmältä mennä sinne kahdeksi tunniksi hengittelemään samaa sisäilmaa kymmenien ventovieraiden kanssa ilman mitään sen pätevämpää syytä kuin joku leffan katsonta, joka onnistuu kotonakin ja kotona palvelukin pelaa paremmin kaikin puolin...

 

[podopado]

Mutta enpä kyllä korona-aikana muutenkaan lähtisi leffaan, tuntuu jotenkin tyhmältä mennä sinne kahdeksi tunniksi hengittelemään samaa sisäilmaa kymmenien ventovieraiden kanssa ilman mitään sen pätevämpää syytä...

Mä en ole enää pitkiin aikoihin käynyt leffateatterissa ellei ole jotain aivan pakko nähdä osaston elokuvaa. Viimeksi kävin kattomassa trainspotting 2. On se vaan mukava kun kotona saa rauhassa katsoa ja laittaa tarvittaessa paussille.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä en ole enää pitkiin aikoihin käynyt leffateatterissa ellei ole jotain aivan pakko nähdä osaston elokuvaa. Viimeksi kävin kattomassa trainspotting 2. On se vaan mukava kun kotona saa rauhassa katsoa ja laittaa tarvittaessa paussille.

Mulle leffateatterit on aina olleet enemmänkin treffipaikka kuin mikään varsinainen leffaelämysten nautintapaikka. Jos hameväkitilanne vaatii, että leffaan on mentävä, niin sitten mennään, mutta ei sinne oikein muuten huvita lähteä...

Monille muillekin leffoissa käyminen lienee pääasiassa sosiaalista kanssakäymistä. Aika harva varmaan yksin lähtee.

 

[jepulis65]

Mulle leffateatterit on aina olleet enemmänkin treffipaikka kuin mikään varsinainen leffaelämysten nautintapaikka. Jos hameväkitilanne vaatii, että leffaan on mentävä, niin sitten mennään, mutta ei sinne oikein muuten huvita lähteä...

Monille muillekin leffoissa käyminen lienee pääasiassa sosiaalista kanssakäymistä. Aika harva varmaan yksin lähtee.

Eiköhän niitä parempiakin sosiaalisia kanssakäymispaikkoja ole kuin leffateatterit.

Tosin kyllähän jotkut juttelee koko leffan ajan, niin eipä ihme että ollaan tultu leffaan sosiaalisesti kanssakäymään.

 

[Lämpöpumppu]

Joskus menin leffaan hyvän tekniikan takia, iso screeni hyvällä kuvanlaadulla ja toimiva surround ääni tuomassa immersiota. Myöhemmin todennut, että tuo surround on aika turha ja saan kotona stereosetillä huomattavasti paremman äänenlaadun ja nykyaikainen iso OLED kotisohvalta katsoen alkaa pestä leffateattereiden fiiliksen. Muutenkin tuntuu, että teattereissa niillä on pari napsua liian kovalla volumet ja saa pelätä kuulovaurion puolesta.

 

[emagdnim]

Eiköhän niitä parempiakin sosiaalisia kanssakäymispaikkoja ole kuin leffateatterit.

Tosin kyllähän jotkut juttelee koko leffan ajan, niin eipä ihme että ollaan tultu leffaan sosiaalisesti kanssakäymään.

Eihän se tuota tarkoita, vaa ennen ja jälkeen leffan seurustellaan.

 

[munse]

Joskus menin leffaan hyvän tekniikan takia, iso screeni hyvällä kuvanlaadulla ja toimiva surround ääni tuomassa immersiota. Myöhemmin todennut, että tuo surround on aika turha ja saan kotona stereosetillä huomattavasti paremman äänenlaadun ja nykyaikainen iso OLED kotisohvalta katsoen alkaa pestä leffateattereiden fiiliksen. Muutenkin tuntuu, että teattereissa niillä on pari napsua liian kovalla volumet ja saa pelätä kuulovaurion puolesta.

Kun on hankkinut OLED:in tai premium-LCD:n kotiin, niin teatterin heikko mustan toisto alkaa pahasti vaivaamaan.

 

[TommiZeliard]

Kun on hankkinut OLED:in tai premium-LCD:n kotiin, niin teatterin heikko mustan toisto alkaa pahasti vaivaamaan.

Joko noissa uusissa on matta kuvapinta? Meinaan oman pärstän ja sohvan kuva ruudussa yö-kohtauksissa vie tehokkaasti fiiliksen.

Huoneen pimennys auttaa peilaamiseen osittain, mutta yleensä silmät eivät kestä alle 100"-telkkua pimeässä tai sitten pitäisi siirtää sohva keskelle huonetta, jotta avaruuskulma on riittävän suuri pupillin säätymiseen. Ja vaikka olisi yli 100"-TV/sohva lähellä telkkua, niin mahtaako nykyäänkään saada televisiota säädettyä silmäystävälliselle kirkkaudelle pimeään huoneeseen parin tunnin leffaa varten? Ja vielä niin, että kuva on kalibroitu (OLED)/kontrasti (LCD) kunnossa?

MInulla ei ole kokemusta telkuista kuin 40, 50, 55 ja 58" 4K Panasonic/Sony. Ne tosin alkavat olla jo 4 vuotta vanhoja, eikä yksikään ole OLED. Kaikki nuo peilaavat pärstää ja mööpeliä liian ärsyttävästi leffakäyttöön. Kyllä niillä uutisia, urheilua ja kirkkaita valokuvia/pelejä katselee, mutta tummempi sisältö vie tunnelman, kun peilikuvasta pomppaa esiin elokuvaan kuulumatonta sisältöä.

Olen tottunut tuossa asiassa parempaan, eli 13 vuotta vanhan Full-HD -videotykin 1,0 gain -kuvaan, jossa ei ole hot spottia tai mitään elokuvaan kuulumatonta. Natiivi on/off -kontrasti on mukavat 30 000 : 1. Pioneer Kuro 9000, LCoS-tekniikka. Peilitelkuista tulee tuon jälkeen vain paha mieli. Pitäisi pukeutua Mustakaavuksi ja laittaa piilolinssit sekä verhoilla sohva mustaksi.


Teatterissa ei ole heijastuksia kuvassa, mutta mustan taso alkoi tuntua heikolta Kuron jälkeen. Sanyo Z4:n aikaan leffateatterin musta vielä menetteli.

 

[t11ker1]

Joskus menin leffaan hyvän tekniikan takia, iso screeni hyvällä kuvanlaadulla ja toimiva surround ääni tuomassa immersiota. Myöhemmin todennut, että tuo surround on aika turha ja saan kotona stereosetillä huomattavasti paremman äänenlaadun ja nykyaikainen iso OLED kotisohvalta katsoen alkaa pestä leffateattereiden fiiliksen. Muutenkin tuntuu, että teattereissa niillä on pari napsua liian kovalla volumet ja saa pelätä kuulovaurion puolesta.

En tosiaan tiedä mikä itseäni aikoinaan eniten vitutti leffateattereissa käymisessä; muut ihmiset jotka "häiritsivät"(@tjkoo:lla hyvä lista) vaiko tuo, että äännentasot liian lujalla, jotta olisi voinut kärsimättä nauttia.

 

[Awelonian]

En tosiaan tiedä mikä itseäni aikoinaan eniten vitutti leffateattereissa käymisessä; muut ihmiset jotka "häiritsivät"(@tjkoo:lla hyvä lista) vaiko tuo, että äännentasot liian lujalla, jotta olisi voinut kärsimättä nauttia.

Ratkaisu tähän on tietty olla käyttämttä Finnkinoa. Kaikilla ei toki onnistu, mut itse suosin pienempiä pelaajia tuolla areenalla, koska siellä on yleensä puhtaampaa, paremmin käyttäytyvä jengi, ei valkoroskaväkeä, äänet ei ole liian kovalla ja pääsee hyvään fiilikseen.

 

[nocandoo]

Itäsuomessa se marraskuu oli ennen selvästi talvikuukausi (80 luvulla). Nykyään ei ole, on syksyä osittain.

Ja vitut oli. Muistan hyvin, kun meidän kyläkoulussa oli joulujuhlat joulukuun puolivälissä, niin kyllä silloin oli yleensä maa sulana. Opettajat teki jäälyhtyjä pakastimessa, ettei piha näyttänyt niin ankealta.

 

[konitohtori]

Ja vitut oli. Muistan hyvin, kun meidän kyläkoulussa oli joulujuhlat joulukuun puolivälissä, niin kyllä silloin oli yleensä maa sulana. Opettajat teki jäälyhtyjä pakastimessa, ettei piha näyttänyt niin ankealta.

Kyllä tuohon viimeiseen 40 vuoteen mahtuu monelaista marraskuuta.
Se minkälaisena sen muistaa lienee yksilöllistä.

70-luvulla ollessani lapsi muistooni jäivät sateiset kesät. 90-luvulla oli paljon koleita kesiä.
Pitääpä tutkia tilastoja ja katsoa kuinka vakuuttavia muistikuvani ovat.

 

[JKAVS]

Tiskikoneeni ei ole pessyt astioita kunnolla kuin pesuainetablettien kanssa. Jauhe tai liemi eivät ole tuottaneet hyviä tuloksia.

Katsoin Youtubesta joskus videon, jossa kerrottiin, että tabletit eivät tuo pesuainetta esipesuun, jolla on suuri merkitys. Omassa koneessani ei kuitenkaan ole paikkaa esipesuaineelle ja videossa sanottiin ettei asia välttämättä päde eurooppalaisiin koneisiin. Siksi olen ajatellut ettei koneeni toimi samalla tavalla.

Katsoin vähän aikaa sitten videota uudestaan, ja huomasin jotain mikä meni ensimmäisellä katsomiskerralla ohi: Joidenkin tiskikoneiden ohje kehottaa laittamaan hiukan pesuainetta ihan vain koneen sisälle esipesua varten. Tarkastin oman koneeni ohjeen (Siemens) ja niinhän siellä luki. Tästä innostuneena hankin pesuainejauhetta ja kokeilin ohjeen mukaan laittaa sitä sekä lokeroon että sen ulkopuolelle. Puhdasta tuli ja koneen sisäpinnatkin näyttivät kirkkaammilta kuin ennen.

Saan nyt siis pestyä astiani vähemmällä määrällä halvempaa pesuainetta. Kukkaro ja jätevedenpuhdistamo kiittävät

Tässä vielä se video

 

[Mikkos]

Tiskikoneeni ei ole pessyt astioita kunnolla kuin pesuainetablettien kanssa. Jauhe tai liemi eivät ole tuottaneet hyviä tuloksia.

Katsoin Youtubesta joskus videon, jossa kerrottiin, että tabletit eivät tuo pesuainetta esipesuun, jolla on suuri merkitys. Omassa koneessani ei kuitenkaan ole paikkaa esipesuaineelle ja videossa sanottiin ettei asia välttämättä päde eurooppalaisiin koneisiin. Siksi olen ajatellut ettei koneeni toimi samalla tavalla.

Katsoin vähän aikaa sitten videota uudestaan, ja huomasin jotain mikä meni ensimmäisellä katsomiskerralla ohi: Joidenkin tiskikoneiden ohje kehottaa laittamaan hiukan pesuainetta ihan vain koneen sisälle esipesua varten. Tarkastin oman koneeni ohjeen (Siemens) ja niinhän siellä luki. Tästä innostuneena hankin pesuainejauhetta ja kokeilin ohjeen mukaan laittaa sitä sekä lokeroon että sen ulkopuolelle. Puhdasta tuli ja koneen sisäpinnatkin näyttivät kirkkaammilta kuin ennen.

Saan nyt siis pestyä astiani vähemmällä määrällä halvempaa pesuainetta. Kukkaro ja jätevedenpuhdistamo kiittävät

Tässä vielä se video

Ihan näin mielenkiinnosta mutta paljonko tuolla konstilla säästää vuodessa..?

 

[lunkwill]

Ihan näin mielenkiinnosta mutta paljonko tuolla konstilla säästää vuodessa..?

Itseäni kiinnostaa enemmän, että kuinka paljon puhtaampaa tiskiä tuli?
Kaikki muu sen päälle on plussaa.

 

[jarhu]

Ai siellä koneessa on joku helkkarin lokerokin pesuaineelle? Astianpesukone on nyt ollut yli kymmenen vuotta ja aina heittänyt sen tabletin koneen pohjalle. Puhdasta on aina tullut.

Näemmä sitä voi tiskata koneellakin monella eri tavalla.

Sehän toimii useimmissa koneissa niin, että ohjelman alkaessa se luukku aukeaa ja pesuaine tabletti joko lentää pohjalle tai jää omaan "telineeseen". Jos koneessa on ylähyllyllä erikoinen muoviritilä juuri rasian kohdalla, niin se tabletti tipahtaa siihen.