Ampumista, ei käsiaseella. Tai tietysti sekin kiinnostaisi, olin niin huono ampumaan pistoolilla.
Pitää kuulua seuraan, josta saat laillisesti käyttöön vastaavan kaliiberisen aseen, jolle haet lupaa.
Suosittelen ilmakiväärin ostamista ja sillä treenaamista muutaman tuhannen laakin verran. Sillä on hyvä aloitella harrastus.
Näitäkin katsonut ja luultavasti sellaisen hommaankin. Mutta näin askel eteenpäin, miten sitä lupaa vaikka pienoiskivääriin haetaan, netissä lanketti ja poliisin juttusille?
Miksei vaan suorita metsästystutkintoa ja sitten hae .22 lupaa ja laittaa metsästävänsä valtion mailta, ei tarvitse kikkailla. Eri juttu tietty jos jotain lyhkäistä asetta haluaa.
)
Se, kuka luokitellaan sopivaksi kuittamaan ampumapäiväkirja, taitaa riippua puhtaasti asekouluttajan tittelillä olevasta henkilöstä, joka rustaa harrastuneisuustodistuksen. Poliisia ampumapäiväkirja ei erityisesti kiinnosta, kun on asekouluttajan todistus harrastuneisuudesta. Tämä asekouluttaja puolestaan pistää päänsä pantiksi siitä, että henkilö on osoittanut harrastuneisuutensa ja ettei poliisin lukastessa ampumapäiväkirjakaan löydy huomauttamista.
(Harrastuksessa) Seuraan kuuluminen ei ole vaatimus, joskin käytännössä helpottaa prosessia huomattavasti. Käytetyllä kaliiperilla taas ei ole mitään väliä, kunhan harrastaa lajia, jonka perusteella hakee lupaa pyssyyn ja pyssy kaliipereineen sopii kyseiseen lajiin.
Pistooleihin ja revolvereihin ei lupia enää myönnetä metsästysperusteella, niihin pitää olla jo merkintöjä ratahommista yms. Niin ja kun hakee metsästysperusteella sitä asetta niin ei kannata laittaa pelkästään että "loukutus" vaan laittaa kylmästi vaan kaikkea mahdollista mitä nyt sattuisi joskus aseella metsästämään. Kun haet lupia aseeseen niin sinullehan ei mitään "tarjota" vaan itse pitää perustella ja tarjota poliisille asetta "että tälläinen tulisi näihin hommiin".
Kyselin aikanaan poliisilta tätä harrastuskuviota. Hän meinasi että kannattaisi hankkia todistus harrastuksesta muualta kuin paikalliselta ampumaseuralta, jossa pistoolikouluttajana oli mun lähisukulainen. Jos seula on oikeasti noin tiukka, niin menee kyllä enemmän kiusaamisen puolelle. En sitten jaksanut lähteä koeponnistamaan, eli puhuttelu varmasti täytti tehtävänsä...
Noin nyrkkisääntönä voisi sanoa että metsästysperusteella (metsästyskortti toki suoritettuna ja aiottu riista sekä soveltuva kaliiperi tiedossa) saa luvat pienoiskiväärille, kiväärille ja haulikolle vaikka samalla kertaa JOS henkilöhistoriassa ei ole asiaan vaikuttavaa syytä evätä lupia. Syyksi toki riittää sitten laitoksesta/lupakäsittelijästä riippuen vaikka ylinopeussakko/putkareissu/tuomio jostain.
Tämän perusteella parikin kohtaa, minkä perusteella ei saa:
Ei siinä pitäisi mitään ongelmaa olla, jos ampumapäiväkirjasta voi nähdä, että harrastuneisuustodistus on laadittu asianmukaisin perustein. Toki ampumapäiväkirjassa olisi hyvä olla muitakin nimiä, kuin ainoastaan lähisukulaisen. Se on vähän silleen, että jos todistuksia laatii miten sattuu, niin tulee pian paskaa asekouluttajan niskaan. Sen takia näillä onkin hyvä motivaatio katsoa, mihin kaikkeen laittaa puustaakinsa.
Laina- ja vuokra-aseissa on se ongelma, että jos ase ei pysy samana, niin kysymys on minusta enemmän räiskimisestä. Ammunnassa vaikuttaa todella pienet asiat, ja ainakin itsellä vaatii satoja toistoja, ennen kuin pääsee uuteen aseeseen kunnolla ”sisälle”. Pitkissä aseissa on tullut vastaan yksi yksilö, jolla syntyi hyvää kasaa heti alusta (tarkkuusammuntaan valmistettu vanhempi piekkari), mutta etenkin käsiaseet on vaatineet aina tutustumista - ja paljon. Ja patruunillakin on väliä.
Ja nekään radat ei aina edes vastaa harrastusta. Pari vuotta vain ampumista, missä perusasiat on opittu paremmin kuin hyvin vuodessa. Sitten on hyvä hakea lupaa lajiin, jota ei ole pystynyt harrastamaan pyssyn ja radan puutteen vuoksi. Erityisen hienoksi aloituskynnys on saatu IPSC ja SRA:n osalta, mitä pistooleihin tulee. Ja sehän ei tietysti riitä, että on harrastanut näitä pitkillä aseilla, koska 2 vuoden vaatimus on se pistooli tai reukku. Kyllähän nyt kaikki tietävät, että se ysimillinen on paljon vaarallisempi massamurha-ase kuin arska...
Saat luvan haulikolle jos pystyt osoittamaan poliisille että metsästät (metsästyskortti) ja rikosrekisteri/pää kunnossa.
Totanoin, jos haluaa harrastaa niin kannattaa olla oma ase, mutta omaa asetta et saa ellet käy sitten ampumassa vuokra-aseella vuodenpäivät?
Näinhän se menee, ensin käydään räiskimässä se vuosi-pari, jotta saadaan lupa harrastevälineen hankintaan, jolla voidaan sitten aloittaa ampumaharrastus. Mitään järkeä tuossa ei ole, ja ainoana syynä parin poliitikon ääntentavoittelu kouluampumisten jälkeen. Jotain kun oli pakko tehdä, ja ampumaharrastajien rankominen oli ainoa asia mitä nuo keksivät.
Varmaan monessa kohtaa ihan totta, mutta kannattaa silti aina perehtyä siihen yksilöön. Ittelle kävi vähän virhehankinta kun vanhalla valmetilla ei voi ampua teräshauleja ja lyijyhaulikielto vaikuttaisi laajenevan. Sorsajahdissa piti käydä lainatorrakolla. Mutta rahallinen menetys oli aika pieni, kun hankintahinta oli nolla euroa.
Jos ei aio pitkillä pyssyillä harrastaa, niin sitten se ei ole enää niin järkevää
Eiköhän tuolta verkkoversiosta kaikki oleellinen tieto löytyne koska tuo Riistakeskuksen virallinen kurssi on. Esimerkkikysymykset ainakin vaikutti samantyylisiltä, eli osa on ihan normaalijärjellä järkeiltävissä ja loppuihin löytynee vastaus tuolta oppaasta. Nuo lajitunnistustehtävät on varmaan se hankalin osa, etenkin jos ei aiempaa tuntemusta ole.
Periaatteessa näin, mutta kannattaa huomioida, että tähän aikaan vuodesta aika moni muukin hakee lupaa, joten siellä on aika kova ruuhka käsittelyissä eli saattaa mennä sorsastus ohi ennen luvan saantia.
Itse kävin vuosi sitten keväällä SRA teoria kurssin ja syksyllä suoritin ampumakokeen eli kortti taskussa reserviläisten pistoolilla oon käyny kolmisen kertaa ampumassa yhteensä 240 kuulaa. En oo vielä SRA perusteella lupia hakenut, kun pitää ekana katsella paljon taloprojektin jälkeen jää rahaa, mutta uskoisin saavani luvat kiväärin ja haulikkoon suoraan. Pislaa toki vielä se vuosi treenattava sen kouluttjan mukaan 10 ampumakertaa 2 vuoden aikana pistoolilla riittää osoittamaan harrastuneisuuden esim. laina-aseella ammuttu SRA-kisa kelpaa yhdeksi kerraksi, sieltähän saa niihin kuitteihin aina tuomarin allekirjoituksen. Kävin toimitsijana yhdessä kisassa ilmeisesti sekin auttaa harrastuneisuuden osoittamisessa.
6,5x55se:llä voi pyytää kaikkea riistaa, mitä Suomessa on pyydettävissä; tehdaslatauksina löytyy tarkkuus luotia ja kevyttä/raskasta metsästysluotia. 30-06:n kehumista yleisaseena ihmettelen: iso ruutitilavuus(kallis ladata) ja kalliimmat patruunat.
En ole eri mieltä, vaikka muita luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä on ns. pirusti eikä pulttilukko - edes mausertyyppinen - kaikkein puristisimman koulukunnan mukaan ole luotettava kuin yhteen laukaukseen. Kaksoiskiväärihän vaaralliselle suurriistalle vanhanaikaisesti ajatellen tarvitaan. Ja toisaalta jonkun mielestä vipulukkokivääri voi olla luotettavuuden ja paikkausnopeuden puolesta oikea valinta. Saattaapa joissakin tapauksissa joku perustellusti vannoa automaattiaseen nimeen - yksi laukaus on joka tapauksessa asiat oikein tehden yhtä varma toimintatavasta riippumatta, mutta asioiden perkelöityessä kolmas ja neljäs voi olla yhtä paljon tarpeen kuin toinenkin, ja aikaa niukasti. Tämä ei tietenkään ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että normaalissa metsästyksessä pyritään aina ampumaan 0-1 kertaa, sillä kysymys on erityisistä tilanteista.Samoin kiväärissä päädyin Mauser lukkoiseen aseeseen. Se on ns. "pakko ohjattu". Tuo tarkoittaa sitä, että lukonpää on jollain tavoin ylösalaisen U-kirjaimen mallinen, ja panos nousee lippaasta suoraan lukonpään u-hahloon. Minkäänlaista jousitoimista pienen kynnen yli nitkahtamista ei siis ole, vaan toiminta on liki idioottivarmaa, koska toiminta ei edes riipu siitä, millä nopeudella lukkoa käsittelee. Ko. laite toimii pakkasessakin aina luotettavasti, ja kyseisen lukkopultin voi purkaa ilman työkaluja täysin osiinsa. Ihan vain käsissä ja vaikka nenäliinalla ne osat puhtaaksi pyyhkien. Uusissa kivääreissä hyvin usein lukkopultin toiminta perustuu siihen, että jokin jousikuormitettu kynsi hyppää panoksen reunan ylitse, ja jousikuormitettu tappi vielä hoitaa sen panoksen ulosheittämisen. Olen edelleen sitä mieltä, että kyseinen lukkotyyppi kelpaa vain ja ainoastaan kasvissyöjä eläinten metsästämiseen, joiden reaktio on aina ja joka tilanteessa pakeneminen. Jousitoimintaan perustuva lukko ei ole koskaan yhtä luotettava kuin on mekaaninen pakko-ohjaus. Pakko-ohjaus on immuuni pakkaselle, tai kuumuuden aiheuttamalle hiukan kovemmalle pesäpaineelle, jolloin pehmeä hylsy voi hiukan jo alkaa takertelemaan panospesään ulosveto tilanteessa. Tuossa tilanteessa pieni jousitoimen kynsi lipeää, ja ase muuttuu pelkäksi nuijaksi ennen kuin juuttuneen hylsyn saa hakattua puhdistuspuikolla ja vasaralla irti pesästä. Taipuva puikko vielä pilaa sitten sen piipunsuun tuossa hommassa...
Tarviiko jatkaa sillä lähestyvällä leijonalaumalla / raivostuneella karhulla tai jollain muulla vastaavalla mielikuvalla... ?
Juuri näin. Se on edellytys sille, että voi kutsua itseään mieheksi. Enkä edes pelleile. Marjanpoimijat erikseen. Yhteiskunta ei kestä nykyistä vässyköitymistä yhtään enempää.
Minä taas en pidä noita mitenkään merkittävinä seikkoina, koska kovin isosta tai kovin kalliista ei vielä ole kysymys. Kevyiden ratalatausten teko ei ole merkitsevästi kalliimpaa kuin vertailukohtiin, eikä varsinkaan kannata verrata 6,5:een joka ei käytä yleisimpiä .30-reikäisiä perusluoteja.
Lukemalla oppaan pääsee ainakin varmasti läpi, mutta ei se välttämätön ole. Itse tein tuon kokeen alkuvuodesta ja aika helppoja kysymyksiä tuolla eteen tulee. Suurin osa ihan normijärjellä järkeiltävissä. Itse luin tuon paperisen metsästäjän oppaan ja siltä pohjalta menin, mutta jos pelkät lajit olisin opetellut niin varmasti ihan päättelemällä olisi läpi päässyt muiden kysymysten osalta. Osa kysymyksistä oli mallia ammutko haulikolla kohti kaverin venettä kun välistä lentää sorsa... Tunnistus oli todella hyvälaatuisista ja selkeistä värikuvista, joten sitäkään ei kovin vaikeaksi oltu tehty. Tuolta Metsästäjätutkinto – Riistainfo löytyy eri oppituntien alta lisää harjoitustehtäviä, jotka aika hyvin kuvaavat tuota testiä ja osa oli jopa ihan suoraan mukana kokeessa.
Ei ollut palikkatestiä ainakaan haulikkolupaa hakiessa nyt alkukesästä. Kyseessä oli ensiaseen lupa ja siihenkin riitti hakemus poliisille ja sitten haastattelu perään.
Palikkatesti poistui viime vuoden lopulla.
Mutumuistelisin oikeuskäytännöstä, ettei metsästyspyssyillä saa minkäänlaista etua harrastusperusteisiin pyssyihin, varsinkaan lyhyisiin. Lähinnä etua on siitä, ettei ole tarvinut hakea asetta pois
Lähinnä nyt pointtina oli, ettei 308/30-06 ole hankinnan arvoinen step up, jos itsellä sellainen jo naftaliinista löytyy.
Joo.
Ei ehkä tasan samalla, mutta aika liki. En tarkoita, että pitäisi tai voisi käyttää suoraan .308 ohjeita tai kokemuksia .30-06 lataamiseen, eikä ideaali ruutityyppikään aina tai oletuksena ole sama.
Joo, juuri tämä. Ei sitä nyt toista samanlaista ellei ole erityinen tarve ja silloinhan se ei ole ollenkaan samanlainen, vaikka sama väljyys olisi.
Joo, ei se taida mitenkään vaikuttaa harrasteperusteiden arvioinnissa. Sen sijaan saattaa kyllä vaikuttaa asenteeseen hakijaa haastateltaessa. Viranomaisen mielivallallehan nämä päätökset on alistettu, osin ymmärrettävästi.Mutumuistelisin oikeuskäytännöstä, ettei metsästyspyssyillä saa minkäänlaista etua harrastusperusteisiin pyssyihin, varsinkaan lyhyisiin. Lähinnä etua on siitä, ettei ole tarvinut hakea asetta pois
Jos nyt joku ballistinen ero halutaan kaivaa esille, saattaa asemallin rihlannousu olla eriävä kaliberien välillä. Muuten erona tosiaan on perusmetsästyskivääriä hakiessa yleensä lyhyt vs. pitkä lukko samantehoisissa aseissa, eli no brainer.
Sehän on myös hyvä valinta ja suorituskyvyltään käytännössä identtinen näihin kahteen muuhun vertailtaessa. Oikein tarkkaan sanoen niiden väliltä. Yleensä kuitenkin tarkka väljyys on hieman eri eli luotivalikoima saattaa olla rajoittuneempi.Itsehhän olen 7,62x53R miehiä
Sen verran niissä on eroa, että 30-06:n saa lingottua hieman raskaampaa luotia ja käyttää hitaampaa ruutia.Eipä noilla 308, tai 30-06:sessa käytännön käytössä ole juuri mitään eroa. 308:ssa toki on paras valmis patruuna tarjonta, jos tykkää hifistellä. Itsehhän olen 7,62x53R miehiä
Tästä en ole kuulluttakaan että olisi poistunut. Löytyykö jotain lähdettä, sillä vain että ensin kiristetään hitosti vaatimuksia, ja sitten tuo testi missä kuulemma pitää valehdella reilusti yli puolet on poistunut.
Joo. Toinen kysymys on se, mihin käyttöön nämä magnumtyyppiset .30-06 lataukset(joissa luoti voi olla yli 14 grammaa ja ehkä jossain erikoistapauksessa vähän enemmänkin yli, jos sopiva luoti löytyy) soveltuvat ja olisiko sittenkin järkevämpää käyttää tavanomaisempia raskasluotisia(noin 12 gramman) latauksia, jollaiset taas ovatkin näiden kahden kaliberin välillä aika lähelle samantehoisia.
Ainakin teoriassa määritelty sallittu paine taitaa olla korkeampi. Käytännössä taas latauksia kehiteltäessä ja painemerkkejä etsiessä ei tarkkaa painedataa ole saatavissa. Niinikään todellinen paineensieto lienee useimmissa tapauksissa sama, ja syyt eri maksimille historiallisia. Ehkä .308 lataukset päätyvät keskimäärin korkeapaineisemmiksi, koska ohjearvot on laadittu eri perustein ja toleranssirajat, poikkeamat ja satunnaisvirheet ovat samat. Ehkä. Teoriassa.
Riittävä lähde on tuoreet hakijoiden kertomukset siitä, että palikkatestiä ei enää ole tehty vaikka aiempaa voimassaolevaa palikkatestiä(tai vaihtoehtoisesti lääkärintodistusta) ei ollut. Naamarajan arvioinnissa on siirrytty haastatteluun.
Juu, ei siitä lyhyeen aseeseen olekaan, mutta ylipäätään tuo tyyppi katsottu sellaiseksi, että sille on voinut jo yhden luvan myöntää eli seuraavan pitäisi tulla helpommin, kun mitään rikkeitä ei ole tapahtunut luvan myöntämisen jälkeen.Mutumuistelisin oikeuskäytännöstä, ettei metsästyspyssyillä saa minkäänlaista etua harrastusperusteisiin pyssyihin, varsinkaan lyhyisiin. Lähinnä etua on siitä, ettei ole tarvinut hakea asetta pois
Virallisen ohjeistuksen mukaan 10 kertaa 2 vuodessa pitäisi riittää, mutta huhua olen kuullut, että jotkut herrat tulkitsee sen 10 kertaa per vuosi. Sitten on vielä toinen asia erikseen, minkälaisen luvan saa 5 vuoden jälkeen, koska silloin määräaikaisen luvan pitäisi muuttua toistaiseksi voimassaolevaksi. Määräaikainen lupa kun voidaan antaa vain painavasta syystä ja lain erikseen mainitsema ensilyhyen 5 vuoden määräaika taas loppuu siihen.
Huom. kaikki sen 5 vuoden aikana hankitut lyhyet pyssyt luvitetaan täsmälleen samaan päivään asti ensimmäisen kanssa.
Kyllä, pällitesti on poistunut. Poha on katsonut sen hyödyn olevan nolla ja vievän vain poliisin resursseja, koska sitä ei voinut käyttää pois sulkevana testinä. Eiköhän lähteen löytäminen onnistu ihan googlettamalla, jos et meinaa täällä olevia uskoa. Käytännön arvohan sillä testillä on ollut täysin nolla, ja jos siitä ei päässyt "läpi", niin sitten on varmasti kymmenen muuta syytä hylätä hakemus.
Lääkärintodistuskin vielä. Oikeasti tämäkin tuli uutena.
