Ärsyttävät muotisanat, -sanonnat ja -hokemat

[Later]

Miten sinusta "puolet enemmän" vertautuu "kaksi kertaa enemmän" tai "yksi kertaa enemmän" -ilmaisuihin? Entä onko "kaksi kertaa enemmän kuin" sama asia kuin "kaksi kertaa niin paljon kuin" vai ehkä "yksi kertaa niin paljon kuin" ? Kuten ehkä huomaat, nuo ovat kaikki todella huonoja ja tulkinnanvaraisia ilmaisuja, eikä tämä ole edes mikään mielipideasia, vaan ihan yleisesti tunnettu ongelma. Yksinkertaisesti ei kannata käyttää, vaan totutella ulos, ja käyttää prosenttilukuja.

Minulle "yksi kertaa enemmän" on yhtä kuin "kaksi kertaa niin paljon kuin". X kertaa enemmän tai vähemmän on yhtä kuin 100X % enemmän tai vähemmän, siis muuttaa sen luvun prosenteiksi, se on helppo muistisääntö ja niin se menee oikein. Jos itse ilmaisua käyttäisin, tarkoittaisin juuri tuota, mutta koska suuri osa tulkitsisi asian toisin, en niin tee, ellen sitten suurpiirteisesti tyyliin "sata kertaa enemmän".

Tuo onkin huono ilmaisu, myös siksi että yritykset sitä väärin käyttävät markkinoinnissaan, minkä näkee jo tämän sivuston uutisia lukiessa.

En kuitenkaan koe, että "puolet enemmän" aiheuttaisi samalla tavalla sekaannusta, enkä myöskään muista, että sitä olisi ikinä esim. mainoksissa väärin käytetty.

Prosenttien muuttaminen päässä murtoluvuiksi kuulostaa myös erikoiselta tavalta ajatella lukuja.. itse näen murtoluvut kamalina, ja niitähän ei periaatteessa ole edes olemassa - ovat vain jakolaskuja.

No, usein on helpompi laskea, esim. neljänneksen enemmän kuin 6 niin tulee automaattisesti 7½ . Tai neljänneksen enemmän kuin 34 817. 8 x 4 = 32 ja 9 x 4 = 36, joten on suunnilleen 8 700 enemmän eli reilut 43 500. Tai sitten vain jos haluaa visualisoida, esim. 125-senttinen hauki olisi neljänneksen pidempi kuin pyydystämäni metrinen hauki.

 

[Tonnin Seteli]

Alkoi naurattaa tämä tuoreuttaminen, onkohan se efektiivisesti mädättämisen vastakohta? Voisi politiikassakin ottaa viestinnässä käyttöön.

Olisiko se siis eräänlaista eheyttämistä? Pitäisi ottaa käyttöön, josko sitä saisi puhdistettua negatiivisista konnotaatioista. Levyn eheyttäminen oli vielä ihan neutraali juttu kun se oli yleinen arjen asia monelle, eikä siitä silloin tullut mieleen mikään uudelleenkouluttamisleiri.

 

[bahis]

Tekniikassa verbiä "refresh" vastaava suomennos on "virkistää". Esimerkiksi "refresh rate" = "virkistystaajuus".

Onhan se vähän vanhahtava. Kuulemma joskus sana "hoonaus" piti tieteellisessä tekstissä korvata sanalla "laahinta".

Jos pakko suomeksi on kääntää niin ehkä omaan korvaan se datan tuoreutus kuulostaa kuvaavammalta kuin datan virkistys (tai eheytys). Ainakin tässä kontekstissa, kun puhutaan vaikka softakehityksestä ja siirretään uudempaa dataa tuotantoympäristöstä testiympäristöön. Mutta joo parempi olisi vain käyttää englantia

 

[Kautium]

Jos pakko suomeksi on kääntää niin ehkä omaan korvaan se datan tuoreutus kuulostaa kuvaavammalta kuin datan virkistys (tai eheytys). Ainakin tässä kontekstissa, kun puhutaan vaikka softakehityksestä ja siirretään uudempaa dataa tuotantoympäristöstä testiympäristöön. Mutta joo parempi olisi vain käyttää englantia

Minun korvaan tuoreutus kuulostaa lähinnä siltä, että kaapissa on vanhentunutta pullaa, josta yritetään kaapia pahimmat homeet pinnalta, että sitä kehdattaisiin tarjota vieraille.

Päivittäminen on ihan hyvä ja laajasti ymmärretty IT-termi jonkin asian saattamisessa ajan tasalle, mutta joku pöhinäporukka on päättänyt alkaa tuputtamaan kaikkialle tuota helkutin tuoreutusta. Kas kun ei "raikasteta dataa".

 

[bahis]

Päivittäminen on ihan hyvä ja laajasti ymmärretty IT-termi jonkin asian saattamisessa ajan tasalle, mutta joku pöhinäporukka on päättänyt alkaa tuputtamaan kaikkialle tuota helkutin tuoreutusta. Kas kun ei "raikasteta dataa".

No kun taas päivittäminen viittaa siihen että koodiin tehdään muutosta eli englanniksi update josta taas datan "tuoreutuksessa" (refresh) ei ole kyse.
Ohjelmakoodi pysyy samana, mutta tietokantaan tuodaan uudempaa "tuoreempaa" dataa. En nyt itsekkään tuosta tuoreutukseta pidä, mutta mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? "Tietokannassa olevan datan ajantasaisemmaksi saattaminen"? Hieman kankeaa...

 

[Smugu]

Olenko ainut jota ärsyttää sana ”Pinna”, kun puhutaan prosentista? Tämä on yleisessä käytössä töissä, vapaa-ajalla ja jopa jotkut talousihmiset ja poliitikot käyttää tuota sanaa. Valaiskaa minua. Eikö Pinna tarkoita pistettä, eikä prosenttia?

 

[Kautium]

No kun taas päivittäminen viittaa siihen että koodiin tehdään muutosta eli englanniksi update josta taas datan "tuoreutuksessa" (refresh) ei ole kyse.
Ohjelmakoodi pysyy samana, mutta tietokantaan tuodaan uudempaa "tuoreempaa" dataa. En nyt itsekkään tuosta tuoreutukseta pidä, mutta mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? "Tietokannassa olevan datan ajantasaisemmaksi saattaminen"? Hieman kankeaa...

Datan tuoreutushan on nimenomaan sitä, että vanhan tilalle päivitetään jostakin jotain uutta (jos sisältö ei muuttuisi, olisi koko prosessi turha). Miksi ei siis voitaisi puhua vain päivittämisestä, kun kaikki tietävät mitä se tarkoittaa?

Edelleen väitän, että tämä on vaan tällainen käsienheiluttelutermi. Ei tuota kukaan IT-ihminen oikeasti missään käytä, siis muuten kuin että on puolipakolla mukana jossakin projektissa, jossa joku konsultti höpisee, että "pitäisi sopia päivämäärä milloin storagen datat seuraavan kerran tuoreutetaan". Ja sitten kun tuota tosiaan aiemman esimerkin mukaan nykyään myös puhuttaessa jostakin laiteuudistuksista jne, niin vähän meinaa tulla oksennusta suuhun.

 

[Tonnin Seteli]

Minun korvaan tuoreutus kuulostaa lähinnä siltä, että kaapissa on vanhentunutta pullaa, josta yritetään kaapia pahimmat homeet pinnalta, että sitä kehdattaisiin tarjota vieraille.

Tuoreutusta voisi olla myös se, kun sisustuskana maalaa uudenveroisen seinän ja lopputuloksena kunto ei muutu, pelkästään väri. Edistystä tai lisäarvoa ei siis saada.

No kun taas päivittäminen viittaa siihen että koodiin tehdään muutosta eli englanniksi update josta taas datan "tuoreutuksessa" (refresh) ei ole kyse.
Ohjelmakoodi pysyy samana, mutta tietokantaan tuodaan uudempaa "tuoreempaa" dataa. En nyt itsekkään tuosta tuoreutukseta pidä, mutta mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? "Tietokannassa olevan datan ajantasaisemmaksi saattaminen"? Hieman kankeaa...

Onhan tietokantapäivityskin päivitys, se ei vaan ole ohjelmistopäivitys.

Olenko ainut jota ärsyttää sana ”Pinna”, kun puhutaan prosentista? Tämä on yleisessä käytössä töissä, vapaa-ajalla ja jopa jotkut talousihmiset ja poliitikot käyttää tuota sanaa. Valaiskaa minua. Eikö Pinna tarkoita pistettä, eikä prosenttia?

Et ole ainoa, vaikka olen varmaan joskus laiskasti puhuessa syyllistynyt samaan. Sanasto voi tarttua, valitettavasti rumatkin sanat.

Pahasti väärinhän tuo on. On olemassa prosenttipiste eli persentiili joka on selkeästi eri käsite kuin prosentti. On myös ainakin percentage point joka tarkoittaa prosenttiyksikköä eli ei taaskaan prosenttia. Mistä lie keksitty, vaikuttaa hölmöltä.

 

[axxu]

Olenko ainut jota ärsyttää sana ”Pinna”, kun puhutaan prosentista? Tämä on yleisessä käytössä töissä, vapaa-ajalla ja jopa jotkut talousihmiset ja poliitikot käyttää tuota sanaa. Valaiskaa minua. Eikö Pinna tarkoita pistettä, eikä prosenttia?

Eikös tota pinnaa käytetä yleensä kun puhutaan itse prosenttimäärän muutoksesta. Esim. 10% nousee 2 pinnaa -> 12% vrt. 10 nousee 2 prosenttia -> 10.2

edit. tulee varmaan tuosta @Tonnin Seteli mainitsemasta "percentage point" käännöksestä suomeen

 

[Smugu]

Eikös tota pinnaa käytetä yleensä kun puhutaan itse prosenttimäärän muutoksesta. Esim. 10% nousee 2 pinnaa -> 12% vrt. 10 nousee 2 prosenttia -> 10.2

Kyllä tota käytetään muussakin yhteydessä. ”Meidän myyntikate ois hyvä olla ainakin ton 30 pinnaaa..”

 

[bahis]

Datan tuoreutushan on nimenomaan sitä, että vanhan tilalle päivitetään jostakin jotain uutta (jos sisältö ei muuttuisi, olisi koko prosessi turha). Miksi ei siis voitaisi puhua vain päivittämisestä, kun kaikki tietävät mitä se tarkoittaa?

Kun puhutaan päivittämisestä niin moni olettaa että koodia on päivitetty. Eli nimenomaan kaikki eivät tiedä mitä se tarkoittaa...

Onhan tietokantapäivityskin päivitys, se ei vaan ole ohjelmistopäivitys.

Tietokantapäivitys yleensä tarkoittaa tietokannan itsensä päivittämistä ei sen sisältämän datan "päivittämistä". Tässä se ongelma on...

Jos englanniksi operaatio on update on selkeä suomennos päivittäminen, mutta jos se on refresh...

 

[Tonnin Seteli]

Tietokantapäivitys yleensä tarkoittaa tietokannan itsensä päivittämistä ei sen sisältämän datan "päivittämistä". Tässä se ongelma on...

Jos englanniksi operaatio on update on selkeä suomennos päivittäminen, mutta jos se on refresh...

Selvä se. Tosin näiden termien merkityserojen rajat voivat olla aika fakkikohtaisia ja aina löytyy kaksi alaa jotka perustelevat mielestään aukottomasti, miksi toinen taho käyttää termejä väärin.

Vertailuesimerkin vuoksi: Miten määritellään onko kyseessä update vai upgrade? Joku jossain sanoo että merkitsevät täsmälleen samaa, ja joskus kai näin. Toisaalta jossain kontekstissa upgrade voi olla major release ja pelkkä update pienempi päivitys. Yhtenä merkityserona voi myös - laajentaen kaikkialle muuallekin kuin tietojärjestelmiin - olla, että update on niin sanoakseni tuoreuttava päivitys erotuksena upgradeen joka on laajentava tai suorituskykyä parantava vaikka ei välttämättä lainkaan modernisoiva.

 

[Kautium]

Kun puhutaan päivittämisestä niin moni olettaa että koodia on päivitetty. Eli nimenomaan kaikki eivät tiedä mitä se tarkoittaa...

"Päivitetään tiedokannan data" tuskin saa ketään kuvittelemaan, että nyt sieltä tulee joku ihan uusi tietokantajärjestelmä.

Jos englanniksi operaatio on update on selkeä suomennos päivittäminen, mutta jos se on refresh...

Ja toisaalta taas "refresh page" --> "päivitä sivu". Taidankin alkaa töissä puhumaan aina sivujen tuoreuttamisesta, jos on tarvetta varmistaa, ettei "kakussa" ole sivujen vanhoja versioita.

 

[kaarlos]

Mädättyneen kakun voi joko häätää tai tuoreuttaa.

 

[Desperado]

TechBBS:ssä tuli vastaan, ja ärsyttää jo ekasta kerrasta lähtien: kuite (=kuitenkin ärsyttävästi sanottuna)

Samaa sarjaa: en tie (=en tiedä)

How dare you?

 

[Joukahaine]

GOAT

 

[bahis]

GOAT

Suomen- vai englanninkielen kanssa käytettynä?

 

[Joukahaine]

Suomen- vai englanninkielen kanssa käytettynä?

Molempien. Enpä ole nähnyt tuota Suomen kielen kanssa, myönnetäköön, että se kuullostaisi hirveämmältä.

 

[Vaateri]

No jaa, yleisesti ja yleisesti. Reilut 25v alalla ja tätä termiä olen kuullut tosiaan käytettävän vasta tässä parin vuoden sisällä kiihtyvällä tahdilla ihan oudoissa yhteyksissä.

En tiedä millä alalla tarkalleen olet ollut, mutta IT-"alan" sisällähän on paljon hyvinkin erilaisia "aloja". Olen tuoreuttamisen kuullut ensimmäistä kertaa aika lailla juuri tuon 25 vuotta sitten ja sen jälkeenkin usein. Kyseessä on ollut aina data warehouse (tietovarasto) tai change data capture -tyyppinen replikointi. En kyllä ole pitkään aikaan tehnyt töitä täysin suomenkielisessä ympäristössä, niin en tiedä onko edelleen käytössä. Sekakielessä refresh on se mitä käytetään. Jännä kuulla että se on sitten noussut suosioon muissa käyttöyhteyksissä.

Samassa yhteydessä ei tietenkään puhuta päivittämisestä, koska update on aivan eri toiminto.

Tämäkin on silti mennyt varsin sekavaksi suomennoksien vaihdellessa miten sattuu. Jos ajatellaan esimerkkejä han komentotasolla, niin esim materialisoiduille näkymille tehdään refresh-komento ja tuota kutsutaan erilaisissa yhteyksissä sitten virkistämiseksi, päivittämiseksi tai tuoreuttamiseksi (tätä käytetään varmaan vähiten näistä).

 

[Kautium]

En tiedä millä alalla tarkalleen olet ollut, mutta IT-"alan" sisällähän on paljon hyvinkin erilaisia "aloja". Olen tuoreuttamisen kuullut ensimmäistä kertaa aika lailla juuri tuon 25 vuotta sitten ja sen jälkeenkin usein. Kyseessä on ollut aina data warehouse (tietovarasto) tai change data capture -tyyppinen replikointi. En kyllä ole pitkään aikaan tehnyt töitä täysin suomenkielisessä ympäristössä, niin en tiedä onko edelleen käytössä. Sekakielessä refresh on se mitä käytetään. Jännä kuulla että se on sitten noussut suosioon muissa käyttöyhteyksissä.

Samassa yhteydessä ei tietenkään puhuta päivittämisestä, koska update on aivan eri toiminto.

Niin, nämä "tietovarastokonsulentit" sitä juuri tuntuvat viljelevän. Olen minäkin sen kuullut joskus vuosikausia sitten, mutta käytössä olen törmännyt siihen vasta tässä parin vuoden sisällä ja nyt tosiaan sitä on muutamaan otteeseen tullut vastaan muuallakin kuin tuossa yhteydessä.

Ja joo, update on eri toiminto jos ei sitten sanota, että "update data", joka taas on vähän kömpelö, kun voi sanoa että "refresh data", mutta nyt kuitenkin puhuttiin sen suomen kielestä vastineesta, jossa taas päivittäminen kelpaisi mielestäni ihan hyvin kuvaamaan sekä jonkin asian versiomuutosta, että sisällön "virkistämistä". Oli miten oli, minun mielestäni tuoreutus on hassu ja kömpelö termi, mutta selvästi sillä on kannattajiakin. Eiköhän tämä riitä tästä aiheesta.

 

[munse]

Meidän firmassa on eräs ärsyttävän laajassa käytössä oleva englanninkielinen fraasi, jota käytetään täytesanana kuten "like", mutta se on virallisemman kuuloinen. Vähän samalla lailla kuin formulakuskit viljelevät haastatteluissa fraasia "for sure" (tai ainakin joskus tekivät yleisesti).

En kuitenkaan sitä tässä kerro, koska joku voi tunnistaa firman.

 

[Vaateri]

Ja joo, update on eri toiminto jos ei sitten sanota, että "update data", joka taas on vähän kömpelö, kun voi sanoa että "refresh data", mutta nyt kuitenkin puhuttiin sen suomen kielestä vastineesta, jossa taas päivittäminen kelpaisi mielestäni ihan hyvin kuvaamaan sekä jonkin asian versiomuutosta, että sisällön "virkistämistä".

Versiomuutos on upgrade.

 

[Kautium]

Versiomuutos on upgrade.

Niin tai update, riippuen kontekstista ja puhujasta. Ei noita kukaan tuolla tasolla erottele normaalissa puhekielessä. Jos kysytään, että "Is it possible to install the latest update today?", niin on sovelluksesta puhuttaessa aivan selvää, että sen versio muuttuu, eikä tuossa aleta nillittämään, että ei pysty, kun kyseessä on oikeasti upgrade jne.

 

[Vaateri]

Niin tai update, riippuen kontekstista ja puhujasta. Ei noita kukaan tuolla tasolla erottele normaalissa puhekielessä. Jos kysytään, että "Is it possible to install the latest update today?", niin on sovelluksesta puhuttaessa aivan selvää, että sen versio muuttuu, eikä tuossa aleta nillittämään, että ei pysty, kun kyseessä on oikeasti upgrade jne.

Joo, toki näin. Tarkoitin vain tuossa tietokantakontekstissa. Eikä ne sielläkään ole aina loogisia tai yhteneviä.

Upgrade = tietokantajärjestelmän versiopäivitys (upgrade database)
Update = tietokannan sisältämän yksittäisen datan/datajoukon päivitys (update table)
Refesh = kokonaisen datayksikön virkistys/tuoreistus (refresh table)

Noilla toiminnoilla on eri nimi englanniksikin, niin ihan hyvä että näin on suomeksikin. Vähentää väärinkäsitysten määrää. Se on sitten eri asia ovatko suomennokset järkevän kuuloisia harvakseltaan kuultuina. Usein käytettynä niihin tietenkin tottuu eikä asiaa niinkään ajattele.

 

[Ad_Astra]

Kermaperse.

Ontuva kielikuva, koska ainakin minulle tulee pikemminkin mieleen lihava ihminen kuin hemmoteltu tai eliittiin kuuluva ihminen.

Kermaperse on hyvä sana. Vähän kuin persehedelmä.

 

[Jarger]

Kermaperse ei kyllä muotisana taida olla, oon käyttänyt tuota ainakin 20 vuotta.

 

[Antw]

Kermaperse ei kyllä muotisana taida olla, oon käyttänyt tuota ainakin 20 vuotta.

Eikä ole myöskään kielikuvana ontuva. Lihavuuteen liittyviä halventavia synonyymejä on ties kuinka monta, mutta siihen, mihin kermaperse oikeasti viittaa, ei montakaan. Tämä on oikein osuva termi.

 

[dot1q]

Kermaperse.

Ontuva kielikuva, koska ainakin minulle tulee pikemminkin mieleen lihava ihminen kuin hemmoteltu tai eliittiin kuuluva ihminen.

Kerma säilyy kovin heikosti väärissä olosuhteissa/väärällä käytöllä.
Sen vuoksi mä tykkään kermaperse-termistä, koska se kuvastaa henkilön kyvyttömyyttä sietää arjessa väistämättömästi vastaan tulevia ongelmia.

 

[Frankie]

Mä käytän jopa itsestäni termiä kermaperse tietyissä yhteyksissä. Esim. patikkareissut, missä lähdetään päivärepun kanssa, mutta yövytään hiukan laadukkaammin. Se on hiukan kuin vaellusta, mutta silleen kermaperseen tyyliin.

 

[Tonnin Seteli]

Kerma säilyy kovin heikosti väärissä olosuhteissa/väärällä käytöllä.
Sen vuoksi mä tykkään kermaperse-termistä, koska se kuvastaa henkilön kyvyttömyyttä sietää arjessa väistämättömästi vastaan tulevia ongelmia.

Mä käytän jopa itsestäni termiä kermaperse tietyissä yhteyksissä. Esim. patikkareissut, missä lähdetään päivärepun kanssa, mutta yövytään hiukan laadukkaammin. Se on hiukan kuin vaellusta, mutta silleen kermaperseen tyyliin.

Olisiko tuossa merkityksessä paremminkin osuvaa sanoa pullamössö*, tissiposki tai vässykkä? Joku tylysti väärinymmärryksistä piittaamaton sanoisi plösöksi. Omaa alisuoriutumistani selitän sillä että olen "läski", vaikka olenkin vain hyvin miedosti ylipainoinen.

Aiemman perusteella kermaperse tarkoittaisi jonkinlaista snobia tai kultalusikka perseessä syntynyttä etuoikeutettua parempiosaista, tai siis yleensä sellaiseksi maalitettua. Vastaava eliittiin viittaava slurri olisi "hienopieru". Jos vastoinkäymisten ylivoimaisuus johtuukin muusta kuin äveriäästä ja suojatusta syntyperästä, kielikuvakin saa vaihtua. Voihan joku perseaukisen narkkarin jälkeläinen olla hyvinkin mimosa lumihiutale.

*Tämän ongelmallisuus ja aikakausi- tai sukupolvisidonnaisuus on toki tiedossa.

 

[Frankie]

Mun mielestä kermaperse ei ole synonyymi uusavuttomalle.

 

[pulatunnus]

Tämähän on taidettu jo useampaan kertaan selittää. Oikein paksusta ratakiskosta omin sanoin kertoen: "Puolet enemmän" tai pidemmin ja vähän selkeämmin "puolet enemmän kuin" on huono ja vältettävä ilmaisu, koska

• järjen, logiikan, laskennon ja kieliopin mukaan se normaalissa käyttötapauksessa tarkoittaa 50% enemmän
• ihmiset usein - tyhmyyttään, kielitaidottomuuttaan tai huolimattomuuttaan - tätä fraasia käyttäessään oikeasti tarkoittavat 100% enemmän

Neljännes enemmän tai neljäsosan lisääminen on selkeämpi tilanne, vaikka asian esittäminen prosentteina tai absoluuttisina lukuarvoina on usein silti parempi. Ainakaan kukaan etäisesti normaali ihminen ei luule, että "neljännes enemmän" tarkoittaa nelinkertaista tai viisinkertaista eikä täten käytä näitä sanoja yrittäessään moista kertoa.

Äidinkielenään suomen puhuville selvä. Mutta en epäile suomen myöhemmin opiskelleille. Osalla teekkari viihdettä.

Puolet enemmän siis tarkoittaa nimenomaan tuota 100% enemmän (jos oli yksi litra, niin puolet enemmän on yhteensä kaksi litraa), jos tarkoitus kertoa että 50% enemmän, niin ei kannata käyttää puolet enemmän ilmaisua. Tai jos kyse tärkeästä, niin käyttää jotain sellaista missä ei sekaantumisen vaaraa.

Samaan sarjaan menee kaksi kertaa enemmän, eli se on 100% lisää, eli jos oli yksilitra, niin kaksikertaa enemmän on kaksi litraa.

Kaksikertaa vähemmän on sitten toisin päin, eli jos oli kaksi litraa, niin kaksikertaa vähemmän on yksilitra.

Jos ymmärtämisellä on jotain väliä, niin ei noita tietenkään kannata käyttää mitenkään päin ja en nyt varman menikö ne tuossakin sekaisin. Jos joku pyytää puolet enemmän, ja kyse jostain missä oikeasti tärkeää, niin varmistaa että että ymmärrätty samoin.


Mielikuva että ei ole mikään alueellinen juttu, ja joskus jossain noiden synnyt on selitetty

 

[Antw]

Mun mielestä kermaperse ei ole synonyymi uusavuttomalle.

Ei, niin. Vaan mukavuudenhaluiselle.

 

[Desperado]

Samaan sarjaan menee kaksi kertaa enemmän, eli se on 100% lisää, eli jos oli yksilitra, niin kaksikertaa enemmän on kaksi litraa.

Kognitiivisissa testeissä on kysymyksiä kuten "Maijalla on kolme kirjaa. Hänellä on kaksi kertaa enemmän kirjoja kuin Lissulla. Montako kirjaa Lissulla on?"

Tuohon oikea vastaus on yksi. "Kaksinkertainen määrä kirjoja" on yksiselitteinen. Siksi vain tuota muotoa (tai "tuplamäärää") kannattaa käyttää.

Toinen vähän samanlainen on "15.6. mennessä" - ihmisestä riippuen 15.6. on joko myöhäistä tai ei ole. Paljon selkeämpi on "viimeistään 15.6." - kuka ei ymmärtäisi, että 15.6. ei vielä ole liian myöhäistä?

Nämä kuuluisivat paremmin Tyhmät ihmiset -ketjuun, koska kyse on alhaisehkosta kielellisestä älykkyydestä, ei trendisanonnoista tms.

 

[pulatunnus]

Kognitiivisissa testeissä on kysymyksiä kuten "Maijalla on kolme kirjaa. Hänellä on kaksi kertaa enemmän kirjoja kuin Lissulla. Montako kirjaa Lissulla on?"

...

Nämä kuuluisivat paremmin Tyhmät ihmiset -ketjuun, koska kyse on alhaisehkosta kielellisestä älykkyydestä, ei trendisanonnoista tms.

Tuo toisinpäin

Ja jos Lissu juttelee kaverin kanssa ja hänellä olisi yksi kirja ja sanonut että Maijalla on kaksikertaa enemmän kirjoja, niin Maijalla kaksi kirjaa, mutta tuon tehtäväsi jälkeen kuulia miettii ehkä kaksi, ehkä kolme.

No jos se määrä oikeasti tärkeä, niin ehkä kannattaa olla enemmin tylsä ja ilmaista niin ettei ole sekaantumisen vaaraa.

 

[Tonnin Seteli]

Mun mielestä kermaperse ei ole synonyymi uusavuttomalle.

Ei minustakaan.

Äidinkielenään suomen puhuville selvä. Mutta en epäile suomen myöhemmin opiskelleille.

Tattis.

Puolet enemmän siis tarkoittaa nimenomaan tuota 100% enemmän (jos oli yksi litra, niin puolet enemmän on yhteensä kaksi litraa), jos tarkoitus kertoa että 50% enemmän, niin ei kannata käyttää puolet enemmän ilmaisua. Tai jos kyse tärkeästä, niin käyttää jotain sellaista missä ei sekaantumisen vaaraa.

Samaan sarjaan menee kaksi kertaa enemmän, eli se on 100% lisää, eli jos oli yksilitra, niin kaksikertaa enemmän on kaksi litraa.

Kaksikertaa vähemmän on sitten toisin päin, eli jos oli kaksi litraa, niin kaksikertaa vähemmän on yksilitra.

Siinähän se ongelma juuri on, että nuo ilmaukset eivät nimenomaan tarkoita noita asioita muuten kuin jonkinlaisessa oudossa kaljamakkarakielessä, ja silloin ne - kuten mikä tahansa sanottu voi - voivat tarkoittaa ihan mitä tahansa. Niitä ei siis kannata käyttää, mutta koko vaikeus ei poistu sillä että itse pidättäytyy niitä käyttämästä. Joku muu kuitenkin käyttää("koska kaikki kuitenkin ymmärsi, ristusnotta") ja kuulija jolle vastuu on siirtynyt joutuu pyytämään tarkennusta.

Jos ymmärtämisellä on jotain väliä

Ihmisten välisessä kanssakäymisessä ymmärtämisellä tuppaa olemaan isosti väliä. Riidat ja tappelut alkavat usein siitä, kun joku ei ymmärrä. Tätä voi pyrkiä edesauttamaan käyttämällä sellaista kieltä, joka vähentää tai ei ainakaan edesauta väärinkäsitysten syntymistä.

 

[Kautium]

Ihmisten välisessä kanssakäymisessä ymmärtämisellä tuppaa olemaan isosti väliä. Riidat ja tappelut alkavat usein siitä, kun joku ei ymmärrä. Tätä voi pyrkiä edesauttamaan käyttämällä sellaista kieltä, joka vähentää tai ei ainakaan edesauta väärinkäsitysten syntymistä.

Tämä. Tuhat kertaa tämä. Jos ei osaa edes perustasolla puhua tai kirjoittaa suomea, ei pitäisi missään yhteydessä yrittää perustella muille, miten sitä puhutaan tai kirjoitetaan, tai edes että mitä tarkoitetaan.

Ja kyllä, tämäkin kuuluu mielestäni tähän ketjuun, koska nykyään tuntuu olevan muotia kirjoittaa kuin joku baarin nurkalla jollottava turkulainen teinirenttu.

"Ei oo ko viis minuuttii ku joku sano että puhutaan samastasiast eli PS5 ei toimi peli, mut iha sama ko kaikki tajuu."

 

[Tonnin Seteli]

kaikki tajuu

Tämä tosiaan on ärsyttävä muotisanonta, joka ei koskaan mene pois muodista.

 

[pulatunnus]

Siinähän se ongelma juuri on, että nuo ilmaukset eivät nimenomaan tarkoita noita asioita muuten kuin jonkinlaisessa oudossa kaljamakkarakielessä, ja silloin ne - kuten mikä tahansa sanottu voi - voivat tarkoittaa ihan mitä tahansa. Niitä ei siis kannata käyttää, mutta koko vaikeus ei poistu sillä että itse pidättäytyy niitä käyttämästä. Joku muu kuitenkin käyttää("koska kaikki kuitenkin ymmärsi, ristusnotta") ja kuulija jolle vastuu on siirtynyt joutuu pyytämään tarkennusta.

Tästä on ollut monia artikkeleita, ja piti oikein googlettaa.
Paljonko on puolta enemmän?

Puoli-sanan kansanomainen käyttö määriä koskevassa vertailussa perustuu yksinkertaiseen logiikkaan. Kuvitellaan, että A sanoo B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) vähemmän.” Näin sanoessaan A kuvittelee B:n rahojen olevan kahdessa arvoltaan yhtä suuressa kasassa. Sitten hän toteaa, että hänen rahakasansa arvo on yhtä suuri kuin B:n kumman tahansa rahakasan arvo.

Kuvitellaan, että A sanoisi B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) enemmän.” Tässä tapauksessa A kääntää edellä kuvatun suhteen, relaation, toisin päin. Nyt hän jakaa omat rahansa kahteen arvoltaan yhtä suureen kasaan ja toteaa, että kumpi tahansa niistä vastaa arvoltaan B:n rahojen muodostamaa kasaa.

Kansankielen lausekkeet ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” voidaan esittää myös matemaattis-formaalisesti kahtena yksinkertaisena kaavana. Jos A:n rahat merkitään x:llä ja B:n rahat y:llä ja jos A:lla on rahaa ”puolta vähemmän” kuin B:Ilä, on tilanne kuvattavissa yhtälöllä x = y/2. Tilannetta, jossa A:lla on rahaa ”puolta enemmän” kuin B:llä, vastaa yhtälö x = 2y.

Kaksi kertaa enemmän ja vähemmän

Yleisen kielenhuoltokannan mukaan ”kaksi kertaa enemmän” merkitsee samaa kuin ”kaksi kertaa niin paljon”.

Kielitoimisto on ottanut ilmaukseen ”kaksi kertaa enemmän (tai suurempi)” kantaa jo 1950-luvulla. Kanta perustuu vanhaan ja kielessä vakiintuneeseen käytäntöön, ja se on sittemmin toistettu muun muassa yleiskielen sanakirjoissa.

Yleisen kielenhuoltokannan mukaan ”kaksi kertaa enemmän” merkitsee samaa kuin ”kaksi kertaa niin paljon”. Jos juon tänä aamuna kaksi kertaa enemmän kahvia kuin eilisaamuna, jolloin join kupillisen, juon nyt kaksi kupillista.

Linkeissä myös käsitelty mm sitä että kaksi kertaa enemmän on kaksikertaa vertailu plus se vertailu.

 

[Kautium]

Tämä tosiaan on ärsyttävä muotisanonta, joka ei koskaan mene pois muodista.

Totta, mutta kun siihen lisätään tuo "ko", niin pää räjähtää. Puhumattakaan noista muista "muodikkaista" tavoista.

 

[Tonnin Seteli]

Totta, mutta kun siihen lisätään tuo "ko", niin pää räjähtää. Puhumattakaan noista muista "muodikkaista" tavoista.

Toi o vaa turkuu veli. Muotisana on yksi asia, murre asia erikseen, puhevika jotain muuta. Ärsyttävä? Ei, vaan raivostuttava.

 

[Feuersturm]

En nyt muista olenko jo tämän maininnut, mutta kurvailu näyttäisi ujuttautuneen joka helvetin toimittajan sanavarastoon. Sen sijaan että puhuttaisiin ajamisesta, ilmaisut ovat aina nykyään:

"Kurvasi autolla pihaan."
"Kurvasi invaparkkiin."
"Kurvasimme kuvauspaikalle."

Haasteellista. Niin kovin haasteellista. Itse ihan tietoisesti kirjoitan täysin näiden kuumimpien muoti-ilmiöiden vastaisesti niin paljon kuin mahdollista. Kivahan se on bongata paikallislehdestä jokaisesta jutusta samat ilmaisut useaan kertaan.

Niin ja ennen kuin unohdan, nyt on alkanut gamechanger vilahtelemaan joka paikassa. Eli ei mene aikaakaan kun sen ottaa käyttöön koko saatanan parviäly.

 

[Sikatiiker]

En nyt muista olenko jo tämän maininnut, mutta kurvailu näyttäisi ujuttautuneen joka helvetin toimittajan sanavarastoon. Sen sijaan että puhuttaisiin ajamisesta, ilmaisut ovat aina nykyään:

"Kurvasi autolla pihaan."
"Kurvasi invaparkkiin."
"Kurvasimme kuvauspaikalle."

Kuvittelisin, että tuo on aika vanhana ilmaisuna ihan yleinen tapa maustaa arkikieltä, eikä muotisana tai tuore ilmiö. Tai sitten en ole tätä havainnut ja se on "tullut uudestaan" isosti käyttöön. Suoraan sanottuna tuntuu siltä, että varmaan Seiskan toimittajat olisivat voineet pitää tätä hengissä jostain 1999 lähtien jokaisessa autoiluun liittyvässä lööpissä. Voisin helposti kuvitella esim. lööpit kuten "Tony Halme kurvaili blondin kanssa kantakaupungilla", "Marko Ahtisaari kurvaili itselleen sakot" tai "Matti-Esko Hytönen nähtiin kurvailemassa rantatiellä". Esimerkkeihin valikoidut henkilöt olivatkin relevantteja lööpeissä viimeksi 1999 paikkeilla...

Niin ja ennen kuin unohdan, nyt on alkanut gamechanger vilahtelemaan joka paikassa. Eli ei mene aikaakaan kun sen ottaa käyttöön koko saatanan parviäly.

Jos olen oikein havainnut niin tämä on työelämäslangista levinnyt. Myyjät ja muut bisnesihmiset tätä Linkedinin kaltaisissa yhteyksissä viljelivät yrittäessään markkinoida ja myydä omia ratkaisujaan muuttamaan jonkun toisen bisneksen täysin uudelle tuottavuustasolle tms. Nyt se näköjään on luonteva sana kuvaamaan mitä vaan, vaikka virvoitusjuomaa jos tuntee olevansa vähän liian vanha käyttämään termejä legit ja sigma joka asiayhteydessä.

Tuo puolet enemmän ja puolet vähemmän ja kaksi kertaa enemmän ja kaksi kertaa vähemmän pysäytti Pakko sanoa, että olen kummatkin ilmaisut aina ymmärtänyt siten että se ero on 100% eli yksi kirja vs kaksi kirjaa ja toiseen suuntaan kaksi kirjaa vs yksi kirja. Nyt kun luin ketjua ja tota esimerkkiä jossa kaksi kertaa enemmän kuin yksi kirja onkin kolme kirjaa, koin ahaa-elämyksen. Eihän siinä ole kyse kahden kertotaulusta vaan asian ydin painottuu sanaan kerta. Kahden kertotaululle oikea termi lienisi sitten kaksinkertainen määrä kirjoja?

Eli jos se "yksi kerta" on yksi kirja niin kaksi kertaa on kaksi kirjaa ja kaksi kertaa enemmän kuin yksi on silloin toden totta kaksi plus yksi kirjaa. Huh huh... Tämän minä ymmärrän 35 vuoden iässä eikä hävetä sanoa sitä ääneen. Olen äo:ni testannut useaan otteeseen ja vaikken tarkkaa tulosta julkista niin on se "sentään" yli satasen ettei tässä ihan älyllisesti jälkeenjääneitä olla. Tuon ilmaisun käyttäminen väärin on luultavasti vain niin pinttyneesti iskostunut kansaan että olen lapsesta asti miettinyt sen noin ja se on jäänyt päälle.

 

[Deus Vult]

Luulin että tämä olisi nuorien Tiktok/Youtube "Finglish" sanoihin liittyvä keskustelu
Lidlissä kun pyörin niin joukko nuoria hoki kovaan ääneen "Mitä sigmaa? Mitä sigmaa?" joka asiasta ja jäi kyllä itsellekin päähän. "Nää donitsit on vaan 49 senttiä, mitä sigmaa!?".
Muita hyviä mitä kuulee aika usein on "cappaa"(valehdella) ja "bro/brah", varmasti näitä esiintyy enemmän PK-seudulla kuin täällä pohjoisessa ja ehkä jopa ongelmaksi asti.

Tälleen vanhemmiten kun on alkanut ärsyttämään oma kielenkäyttö että on jotain englanninkielisiä sanoja mitä ei muista suomeksi ja käyttää englantia lauseessa, koittanut ihan ajatuksen kanssa vähentää englannin käyttöä suomen seassa, suomi on kaunis kieli ja aliarvostettu eikä sen pitäisi antaa kuolla pois tai mutiloitua mutta eihän näille nuorten sanoille voi kuin naureskella

 

[Esterhaus]

Luulin että tämä olisi nuorien Tiktok/Youtube "Finglish" sanoihin liittyvä keskustelu
Lidlissä kun pyörin niin joukko nuoria hoki kovaan ääneen "Mitä sigmaa? Mitä sigmaa?" joka asiasta ja jäi kyllä itsellekin päähän. "Nää donitsit on vaan 49 senttiä, mitä sigmaa!?".
Muita hyviä mitä kuulee aika usein on "cappaa"(valehdella) ja "bro/brah", varmasti näitä esiintyy enemmän PK-seudulla kuin täällä pohjoisessa ja ehkä jopa ongelmaksi asti.

Tälleen vanhemmiten kun on alkanut ärsyttämään oma kielenkäyttö että on jotain englanninkielisiä sanoja mitä ei muista suomeksi ja käyttää englantia lauseessa, koittanut ihan ajatuksen kanssa vähentää englannin käyttöä suomen seassa, suomi on kaunis kieli ja aliarvostettu eikä sen pitäisi antaa kuolla pois tai mutiloitua mutta eihän näille nuorten sanoille voi kuin naureskella

(ymmärrän, että mutilaatio on ihan suomea, vaikka lainasana onkin)

 

[Deus Vult]

(ymmärrän, että mutilaatio on ihan suomea, vaikka lainasana onkin)

Hyvä esimerkki, lainasanoista vaikea luopua kun ne on suomea omassa päässä mutta "silppoutua" olisi korrektimpi.

 

[Kautium]

Luulin että tämä olisi nuorien Tiktok/Youtube "Finglish" sanoihin liittyvä keskustelu
Lidlissä kun pyörin niin joukko nuoria hoki kovaan ääneen "Mitä sigmaa? Mitä sigmaa?" joka asiasta ja jäi kyllä itsellekin päähän. "Nää donitsit on vaan 49 senttiä, mitä sigmaa!?".
Muita hyviä mitä kuulee aika usein on "cappaa"(valehdella) ja "bro/brah", varmasti näitä esiintyy enemmän PK-seudulla kuin täällä pohjoisessa ja ehkä jopa ongelmaksi asti.

Tälleen vanhemmiten kun on alkanut ärsyttämään oma kielenkäyttö että on jotain englanninkielisiä sanoja mitä ei muista suomeksi ja käyttää englantia lauseessa, koittanut ihan ajatuksen kanssa vähentää englannin käyttöä suomen seassa, suomi on kaunis kieli ja aliarvostettu eikä sen pitäisi antaa kuolla pois tai mutiloitua mutta eihän näille nuorten sanoille voi kuin naureskella

Se on perinteinen ikämiehen merkki, kun nuorempien käyttämä kieli alkaa ärsyttämään.

Täältä listaa nykyään melko tyypillisestä nuorisoslangista:

Broidin ultimaattinen teini–suomi-sanakirja

Onko sinulla ongelmia trendisanojen kanssa, joita nuoret käyttävät? Kenties sinusta tuntuu, ettet ymmärrä puoliakaan siitä, mitä nuoriso nykyään puhuu? Ei hätää – olen kärsinyt tästä ongelmasta jo pitkään, joten kehitin ratkaisun! Saanko esitellä: Broidin teini–suomi-sanakirja, jonka avulla

broidi.com

Slangitermejä:

slay – tehdä jotain erityisen hyvin tai näyttää upealta
skibidi – siisti, cool; liittyy viraali-ilmiöihin
sigma – itsenäinen, omilla ehdoillaan toimiva henkilö
NPC – hidasälyinen tai persoonaton henkilö; alun perin pelihahmo
ick – jokin asia tai tapa, joka aiheuttaa inhon tunteen
bet – ilmaisee suostumusta tai vahvistusta; "you bet"
karen – tiukkapipoinen, valittava henkilö; voi taipua verbiksi "kärenöidä"
bängeri – erityisen hyvä tai tarttuva asia, usein musiikkikappale
bämä – tuhma tyttö, paha nainen; yhdistelmä sanoista "bitch" ja "ämmä"
rizz – charmi, kyky viehättää tai flirttailla; voi taipua verbiksi
cap – valhe, väärä totuus; suomeksi myös "hattu" tai "lippis"
no cap – rehellinen, ei valhetta
dupe – kopio tai jäljennös jostakin; slangia sanasta "duplicate"
hapelle – kehotus rauhoittua tai ottaa rennosti
Common W – yleinen tai odotettu voitto tai onnistuminen
Common L – yleinen tai odotettu tappio tai epäonnistuminen
sheesh – ihmetyksen tai hämmästyksen ilmaus
legit – aito, oikea tai rehellinen; lyhenne sanasta "legitimate"
sus – epäilyttävä tai epäluotettava; lyhenne sanasta "suspicious"
söis – ilmaisee kateutta tai halua olla jonkun toisen asemassa
goals – tavoitteet tai toiveet, jotka ovat ihanteellisia tai arvostettavia
lit – erityisen hauska, jännittävä tai energinen
rektata – voittaa tai päihittää joku murskaavasti

 

[salojan]

'Nauraa matkalla pankkiin' ja nyt on alkanut erityisesti puistattamaan sanonta '... kovaa ajoa'.

 

[munse]

Se on perinteinen ikämiehen merkki, kun nuorempien käyttämä kieli alkaa ärsyttämään.

Täältä listaa nykyään melko tyypillisestä nuorisoslangista:

Broidin ultimaattinen teini–suomi-sanakirja

Onko sinulla ongelmia trendisanojen kanssa, joita nuoret käyttävät? Kenties sinusta tuntuu, ettet ymmärrä puoliakaan siitä, mitä nuoriso nykyään puhuu? Ei hätää – olen kärsinyt tästä ongelmasta jo pitkään, joten kehitin ratkaisun! Saanko esitellä: Broidin teini–suomi-sanakirja, jonka avulla

broidi.com

Eikös tuo "skibidi" ole jotain 20-30 vanha? Itse muistan sen lapsuudesta.

Tämmöinen referenssi löytyy:

Skibidi way now

Aijai... Vko.loppu duunissa ja nyt kun sain maanantain(kin) vielä aherrettua sain kuin sainkin vapaa-päivän eteeni..... Huomenna saa nukkua aamulla pitkää...

irc-galleria.net

 

[Esterhaus]

Eipä varmaan kovin kauan lopulta nykyinen nuorisoslangi elä tällaisena ennen kuin uudet nuoret korvaa sen uusilla slangisanoilla. 20 vuotta sitten oli nuorisolla silloiset aikuisia ärsyttävät omat hokemat niin kuin jokaisella vuosikymmenellä aiemminkin ja aina on tullut jotain uutta tilalle.

Sama ilmiö ollut aina. Nykyään enää vanhat alkuperäishelsinkiläiset gubbet puhuu fiudesta kun tarkoittaa autoa tai joku döllää kun haisee, vaikka aikoinaan tuollainen oli paikallista nuorison normaalia kieltä jne.

Lopulta aika vähän jää jäljelle nuorison slangista mitään pysyviä ilmaisuja, mutta jotain yksittäisiä sanoja voi jäädä elämään.