Arduino -ketju (kysymykset/keskustelu)

[ississ]

Nyt loppui omat ideat...

Tarkoitus on mitata 2 jännitettä (= 2 12V akustoa), näyttää arvot ruudulla ja lähettää palvelimelle tietyin väliajoin.
Ensimmäinen versio on tehty esp32-s2 mutta siellä missä se on wifi- yhteys modeemiin (joku huawei) katkeaa aina välillä eikä sen palautukseen ole löytynyt oikein järkevää mallia. Yksi versio koodista käynnistää esp:n uudelleen jos yhteyttä verkkoon ei saada tietyn ajan/yritysmäärän sisällä. Ei auttanut, aina välillä jää vaan verkkovirhe tilaan.
Kotona kaikki toimii tietysti mutta virallisessa asennuspaikassa (ei valtakunnan sähköverkkoa, ei lämmitetty tila) tuo päätyy aina välillä tilaan jossa mittaukset ei lähde ulos ja sitten pitää ajaa paikan päälle.
Saattaa olla että liittyy modeemin säänkestoonkin. Kaapelilla yhdistetty sääasema ei pätki mutta tuo mittari ja esp32-cam pätkivät välillä. Välillä on mennyt muutama kuukausi ongelmitta, välillä niitä tulee päivittäin.

Laatikossa on jo kauan pyörinyt pari enc28j60 eth- korttia, sellaistahan voisi käyttää tuossa mainiosti ja vaihtaa esp -> avr koska koodi mahtuu hyvin. kamera sitten erikseen mietintään jos mittarin saisi ensin toimimaan.
Ensimmäinen testiversio uno- kortilla koska se oli lähin
Toimii kuten pitääkin.
Koska uno on kaamean kokoinen ja muutenkin hankalan mallinen niin viralliseksi versioksi olisi laatikossa a-star 328pb micro.
Mutta sama kytkentä jossa korvataan uno tuolla toisella ei toimikaan, muuten kyllä mutta verkko ei toimi, ihan kuin noissa olisi erilainen spi tai jotain.
Molemmat versiot testattu tasan samalla kytkennällä virransyötön ja johtojenkin osalta, unon kanssa vaan ylimääräiset piikkiriman pätkät koska erilaiset liittimet.

Piti taas käyttää laatikosta löytyneitä osia mutta eipä sitten onnistunutkaan.
Ja uno ei taida edes mahtua jo valmiina olevaan koteloon, ainakaan näytön alle kuten nuo pienemmät.

 

[Toinen nimimerkki]

Yritän tehdä siniaaltoa mahdollisimman alkeellisesti käyttäen ainoastaan komentoja analogwrite ja delay.
Näyttää hidastettuna silmämääräisesti toimivan, mutta en saanut yleismittarilla taajuutta varmistettua, kun näyttää PWM-signaalin taajuutta kiloherzeinä. Tämän takia lisäsin ohjelmaan nastan 13 komennolla digitalWrite, jonka ajetaan päälle ohjelman alussa, ja puolessa välissä ohjelmaa pois.

Miksi tuo digitalWrite ei kuitenkaan toimi? Nastan 13 led välkkyy kiloherzeillä yhtenään ja jos aktivoin alla olevan 1000ms delayn, ledi palaa silti jatkuvasti, mutta siniaallon kiertoon tulee tuo 1000ms viive..

 

[Niksu]

Yritän tehdä siniaaltoa mahdollisimman alkeellisesti käyttäen ainoastaan komentoja analogwrite ja delay.
Näyttää hidastettuna silmämääräisesti toimivan, mutta en saanut yleismittarilla taajuutta varmistettua, kun näyttää PWM-signaalin taajuutta kiloherzeinä. Tämän takia lisäsin ohjelmaan nastan 13 komennolla digitalWrite, jonka ajetaan päälle ohjelman alussa, ja puolessa välissä ohjelmaa pois.

Miksi tuo digitalWrite ei kuitenkaan toimi? Nastan 13 led välkkyy kiloherzeillä yhtenään ja jos aktivoin alla olevan 1000ms delayn, ledi palaa silti jatkuvasti, mutta siniaallon kiertoon tulee tuo 1000ms viive..

Ledi näyttää palavan jatkuvasti. Tuolla koodilla vedät sen ledin päälle ennen delaytä. Eli se ledi odottaa päällä ollen 1000ms. Ja siten sammuu kun koodissasi pääset siihen kohtaan, mutta tämä on niin nopea, ettei silmällä sitä näe, ja sitten ohjelma pyörähtää jo ympäri ja ledi on taas päällä. Jolloin vaikuttaa olevan jatkuvasti päällä.

En tiedä mitä haluat tuolla ledillä saavuttaa, mutta jos käännät tuon toiminnan ympäri, eli ohjelman alussa sammutetaan ja keskellä koodia laitetaan päälle, niin silloin led on tuon 1000ms ajan pois päältä, jos viive otetaan käyttöön.

 

[Toinen nimimerkki]

Ledi näyttää palavan jatkuvasti. Tuolla koodilla vedät sen ledin päälle ennen delaytä. Eli se ledi odottaa päällä ollen 1000ms. Ja siten sammuu kun koodissasi pääset siihen kohtaan, mutta tämä on niin nopea, ettei silmällä sitä näe, ja sitten ohjelma pyörähtää jo ympäri ja ledi on taas päällä. Jolloin vaikuttaa olevan jatkuvasti päällä.

En tiedä mitä haluat tuolla ledillä saavuttaa, mutta jos käännät tuon toiminnan ympäri, eli ohjelman alussa sammutetaan ja keskellä koodia laitetaan päälle, niin silloin led on tuon 1000ms ajan pois päältä, jos viive otetaan käyttöön.

Kitti! Laiton toisen 1000 ms delayn ohjelmaan ja sain nastan 13 vilkkumaan. Mutta kun otan molemmat 1000ms delayt pois käytöstä, saan 1290Hz ohjelmakierroksi.

Ohjelmassani on 72 kertaa delay(0.2778); Kuvittelisin ohjelmakierron olevan silloin 20ms, eli 50Hz, mutta yleismittari näyttää 1290Hz

 

[dmn]

Kitti! Laiton toisen 1000 ms delayn ohjelmaan ja sain nastan 13 vilkkumaan. Mutta kun otan molemmat 1000ms delayt pois käytöstä, saan 1290Hz ohjelmakierroksi.

Ohjelmassani on 72 kertaa delay(0.2778); Kuvittelisin ohjelmakierron olevan silloin 20ms, eli 50Hz, mutta yleismittari näyttää 1290Hz

delay (kuten ei analogWrite) ei tajua mitään muuta kuin kokonaislukuja, kääntäjä puolestasi pyöristää nuo nollaksi ja delay toiminto sitten tekee mitä tekee. Ja pitää ottaa huomioon että analogWrite:n kutsuminen myös kestää jonkun aikaa, joka täytyy kompensoida delayssa.

Jos tuolla tekniikalla haluaa tehdä, niin delayn sijaan voisi käyttää ihan for loopissa kutsua __asm__("nop"); ja sitten hienosäätää loopin pituus tuottamaan haluttu tulos. (nop - no operation, mutta tuhlaa silti ainakin yhden kellojakson).

Parasta tietysti olisi virittää keskeytysrutiini halutulla taajuudella ja siellä vaan muuttaa ulostuloa taulukon mukaisesti. Samalla voi vielä hienosäätää PWM perustaajuuden normaalia kireämmäksi.

 

[Toinen nimimerkki]

delay (kuten ei analogWrite) ei tajua mitään muuta kuin kokonaislukuja, kääntäjä puolestasi pyöristää nuo nollaksi ja delay toiminto sitten tekee mitä tekee. Ja pitää ottaa huomioon että analogWrite:n kutsuminen myös kestää jonkun aikaa, joka täytyy kompensoida delayssa.

Jos tuolla tekniikalla haluaa tehdä, niin delayn sijaan voisi käyttää ihan for loopissa kutsua __asm__("nop"); ja sitten hienosäätää loopin pituus tuottamaan haluttu tulos. (nop - no operation, mutta tuhlaa silti ainakin yhden kellojakson).

Parasta tietysti olisi virittää keskeytysrutiini halutulla taajuudella ja siellä vaan muuttaa ulostuloa taulukon mukaisesti. Samalla voi vielä hienosäätää PWM perustaajuuden normaalia kireämmäksi.

Tuo selittää. Oikeastaan ei ole mitään tiettyä tekniikkaa miten pitäisi rakentaa, vaan harjoitella ohjelmoinnin perusteita. Jos olisin saanut tuon toimimaan, niin olisin kysellyt, millä komennolla korvata delayt niin, että potikasta jännitejakoa ohjaamalla muuttuu taajuus.

Jos tuohon on ehdottaa jotain koodinpätkää, mistä täys aloittelija voi yrittää jotain jalostaa, niin otan vastaan. Muuten palaan Googlen mailmaan etsimään uutta tekniikkaa.

 

[dmn]

Tuo selittää. Oikeastaan ei ole mitään tiettyä tekniikkaa miten pitäisi rakentaa, vaan harjoitella ohjelmoinnin perusteita. Jos olisin saanut tuon toimimaan, niin olisin kysellyt, millä komennolla korvata delayt niin, että potikasta jännitejakoa ohjaamalla muuttuu taajuus.

Jos tuohon on ehdottaa jotain koodinpätkää, mistä täys aloittelija voi yrittää jotain jalostaa, niin otan vastaan. Muuten palaan Googlen mailmaan etsimään uutta tekniikkaa.

void nopDelay() {
  unsigned int potVal = analogRead(A1);  // palauttaa 0..1023 potikan arvon perusteella
  const unsigned int factor = 64;

  for (unsigned int i = 0; i < factor*potVal; i++)
    __asm__("nop");
}

ja koodista korvaat delay-kutsut vaan nopDelay() kutsuilla.

Tässä pitää muistaa että unsigned int on arduinossa 16bit, eli maksimi arvo on 65535. Jos haluaa hidastaa tästä niin sitten manuaalisesti noppeja lisää loopin sisään.

 

[groundloop]

Moi, pitäsi saada kaksi Arduinoa rupattelemaan SPI-väylän kautta. Välimatka n. 8 metriä.
Perusjutut Arduinolla kyllä onnistuu kuin myös esimerkkidemojen yhteys Arduinojen välillä toimii, siinä ei mitään.

Luen Master Arduinolla digital- ja analog sisääntuloja, yhteensä ehkä n.20kpl.
Masterissa signaalien hienosäätö ja konvertointi muuttujiksi.
Masterista muuttujat pitäsi sitten siirtää reaaliajassa Slavelle, joka hoitasi arvojen mukaan pwm-,servo-, tms outputit esim. feteille.
Mutta kuinka teen helposti SPI-siirron Arduinojen välillä??

 

[ississ]

Tuo selittää. Oikeastaan ei ole mitään tiettyä tekniikkaa miten pitäisi rakentaa, vaan harjoitella ohjelmoinnin perusteita. Jos olisin saanut tuon toimimaan, niin olisin kysellyt, millä komennolla korvata delayt niin, että potikasta jännitejakoa ohjaamalla muuttuu taajuus.

Jos tuohon on ehdottaa jotain koodinpätkää, mistä täys aloittelija voi yrittää jotain jalostaa, niin otan vastaan. Muuten palaan Googlen mailmaan etsimään uutta tekniikkaa.

Tuo @dmn esittämä delay() korvaaja on ihan ok. Jos nopeus on tarkkaa ja tarvitsee vain yhden analogitulon niin analogread tilalla kannattaa käyttää itse tehtyä lukua jolloin analogread "turhat" tekemiset jää pois joka käyttökerralla (esim pinnin asetus tuloksi, ehkä adc asetukset, tulon vaihto jne jotka voi tehdä vain kerran alustuksessa).

Tuossa loop-delay mallissa ainoa ongelma on että ei oikeastaan voi tehdä mitään muuta rikkomatta koko ajastusta.

Toinen malli ajastimella vaatii 2 ajastimen käytön, toinen on se joka tuottaa pwm- signaalin ulos (eli analogwrite) ja toisella korvataan delay.
Delay- korvaajalla määrätään taajuus jolla arvoja vaihdetaan ja ajastimelle tehdään keskeytysfunktio (joka siis suoritetaan aina kun ajastimen laskuri menee ympäri). Funktiossa voi ottaa seuraavan asetusarvon vaikka taulukosta ja asettaa sen lähtöön analogwrite avulla. Tässäkin lähdön asetus suoraan ilman analogwrite on nopeampi koska iso osa analogwrite suorituksesta riittää tehdä vain kerran.
loop()- funktioon voi jättää analogread ja sen arvon mukaan delay- korvaaja-laskurin taajuuden määritys ja mahdolliset muut jutut mitä ehkä voisi tehdä (vaikka näyttää asetusarvo näytöllä tms).

Yleensä teen tällaiset ilman kirjastoja mutta se ei välttämättä sovellu aloitteluun.
Ainakin timerone niminen kirjasto on olemassa ja siihen löytyy esimerkkejä.
Aloita vaikka tekemällä ensin timer interrupt jossa vuorotellen laitetaan jokin lähtö ylös/alas, tällä saa kästevästi ulos tietyn taajuuden.
Seuraava askel on lisätä loop:iin analogread + ajastimen ajan asetus jolloin taajuutta voi säätää potikalla.
Esimerkiksi täältä löytyy interrupt- esimerkki ledin vilkutuksella: Arduino TimerOne Library Code Examples [Tutorial] kohdasta "Arduino TimerOne Timer Interrupt Example".

Ja ajastinten kanssa pitää yleensä lukea myös vähän datalehteä koska tietyt pinnit on sidottu tiettyihin toimintoihin. Et kertonut mikä kortti on kyseessä mutta esimerkiksi ne joissa on atmega328P (esim uno) timer0 on pinneissä 5 ja 6. Samassa timerissa on myös millis() toiminnallisuus eli timer0 ei voikaan käyttää kätevästi muuhun.
Kirjasto timerone käyttää nimensä mukaisesti timer1 jonka lähdöt on pinneissä 9 ja 10. Jos timer1 käytetään delay- korvaajana niin noita pinnejä ei voi käyttää analogwrite kanssa (digitalwrite on silti ok). Analogwritelle jää jäljelle timer2 jonka lähdöt ovat 3 ja 11.


Ja kyllä, ajastinten käyttö ei ehkä ole ihan perusteita vaan vaatii jo hieman enemmän.

Ja jos käyttää analogwrite() jännitteen tuottamiseen pitää muistaa että se on oikeasti pwm- lähtö joka vaatii myös hieman ulkoista kytkentää jotta lähtö näyttää jännitteeltä eikä pwm- signaalilta.
Jos käytössä on pelkkä arduinokortti jossa ei ole sisäänrakennettua dac:ia niin ei sen lähdön pitäisikään näyttää siniltä vaan vaihtuvalta pwm- signaalilta.

 

[Toinen nimimerkki]

Tuo @dmn esittämä delay() korvaaja on ihan ok. Jos nopeus on tarkkaa ja tarvitsee vain yhden analogitulon niin analogread tilalla kannattaa käyttää itse tehtyä lukua jolloin analogread "turhat" tekemiset jää pois joka käyttökerralla (esim pinnin asetus tuloksi, ehkä adc asetukset, tulon vaihto jne jotka voi tehdä vain kerran alustuksessa).

Tuossa loop-delay mallissa ainoa ongelma on että ei oikeastaan voi tehdä mitään muuta rikkomatta koko ajastusta.

Toinen malli ajastimella vaatii 2 ajastimen käytön, toinen on se joka tuottaa pwm- signaalin ulos (eli analogwrite) ja toisella korvataan delay.
Delay- korvaajalla määrätään taajuus jolla arvoja vaihdetaan ja ajastimelle tehdään keskeytysfunktio (joka siis suoritetaan aina kun ajastimen laskuri menee ympäri). Funktiossa voi ottaa seuraavan asetusarvon vaikka taulukosta ja asettaa sen lähtöön analogwrite avulla. Tässäkin lähdön asetus suoraan ilman analogwrite on nopeampi koska iso osa analogwrite suorituksesta riittää tehdä vain kerran.
loop()- funktioon voi jättää analogread ja sen arvon mukaan delay- korvaaja-laskurin taajuuden määritys ja mahdolliset muut jutut mitä ehkä voisi tehdä (vaikka näyttää asetusarvo näytöllä tms).

Yleensä teen tällaiset ilman kirjastoja mutta se ei välttämättä sovellu aloitteluun.
Ainakin timerone niminen kirjasto on olemassa ja siihen löytyy esimerkkejä.
Aloita vaikka tekemällä ensin timer interrupt jossa vuorotellen laitetaan jokin lähtö ylös/alas, tällä saa kästevästi ulos tietyn taajuuden.
Seuraava askel on lisätä loop:iin analogread + ajastimen ajan asetus jolloin taajuutta voi säätää potikalla.
Esimerkiksi täältä löytyy interrupt- esimerkki ledin vilkutuksella: Arduino TimerOne Library Code Examples [Tutorial] kohdasta "Arduino TimerOne Timer Interrupt Example".

Ja ajastinten kanssa pitää yleensä lukea myös vähän datalehteä koska tietyt pinnit on sidottu tiettyihin toimintoihin. Et kertonut mikä kortti on kyseessä mutta esimerkiksi ne joissa on atmega328P (esim uno) timer0 on pinneissä 5 ja 6. Samassa timerissa on myös millis() toiminnallisuus eli timer0 ei voikaan käyttää kätevästi muuhun.
Kirjasto timerone käyttää nimensä mukaisesti timer1 jonka lähdöt on pinneissä 9 ja 10. Jos timer1 käytetään delay- korvaajana niin noita pinnejä ei voi käyttää analogwrite kanssa (digitalwrite on silti ok). Analogwritelle jää jäljelle timer2 jonka lähdöt ovat 3 ja 11.


Ja kyllä, ajastinten käyttö ei ehkä ole ihan perusteita vaan vaatii jo hieman enemmän.

Ja jos käyttää analogwrite() jännitteen tuottamiseen pitää muistaa että se on oikeasti pwm- lähtö joka vaatii myös hieman ulkoista kytkentää jotta lähtö näyttää jännitteeltä eikä pwm- signaalilta.
Jos käytössä on pelkkä arduinokortti jossa ei ole sisäänrakennettua dac:ia niin ei sen lähdön pitäisikään näyttää siniltä vaan vaihtuvalta pwm- signaalilta.

Kiitos kaikille ohjeista. Yritän välipäivinä perehtyä näihin teidän ohjeisiin ajatuksella toivon saavani jokin luonnoksen aikaan, jonka kanssa voi esittää jatkokysymyksiä...

Alustana on Uno ja tapoihini kuuluu lopuksi siirtää ohjelmoitu prossu täplälevylle. Jos ohjelman tekeminen nyt onnistuu, niin tarkoitus on ajaa PWM H-sillalla pakkamuuntajan läpi ja katsoa sitten mitä aalto näyttää, jos ei suodata tarpeeksi, sitten kokeilemaan konkkia ja ferriittirenkaita, joiden mitoituksesta ei ole mitään tietoa.

 

[Toinen nimimerkki]

Tuo @dmn esittämä delay() korvaaja on ihan ok. Jos nopeus on tarkkaa ja tarvitsee vain yhden analogitulon niin analogread tilalla kannattaa käyttää itse tehtyä lukua jolloin analogread "turhat" tekemiset jää pois joka käyttökerralla (esim pinnin asetus tuloksi, ehkä adc asetukset, tulon vaihto jne jotka voi tehdä vain kerran alustuksessa).

Tuossa loop-delay mallissa ainoa ongelma on että ei oikeastaan voi tehdä mitään muuta rikkomatta koko ajastusta.

Toinen malli ajastimella vaatii 2 ajastimen käytön, toinen on se joka tuottaa pwm- signaalin ulos (eli analogwrite) ja toisella korvataan delay.
Delay- korvaajalla määrätään taajuus jolla arvoja vaihdetaan ja ajastimelle tehdään keskeytysfunktio (joka siis suoritetaan aina kun ajastimen laskuri menee ympäri). Funktiossa voi ottaa seuraavan asetusarvon vaikka taulukosta ja asettaa sen lähtöön analogwrite avulla. Tässäkin lähdön asetus suoraan ilman analogwrite on nopeampi koska iso osa analogwrite suorituksesta riittää tehdä vain kerran.
loop()- funktioon voi jättää analogread ja sen arvon mukaan delay- korvaaja-laskurin taajuuden määritys ja mahdolliset muut jutut mitä ehkä voisi tehdä (vaikka näyttää asetusarvo näytöllä tms).

Yleensä teen tällaiset ilman kirjastoja mutta se ei välttämättä sovellu aloitteluun.
Ainakin timerone niminen kirjasto on olemassa ja siihen löytyy esimerkkejä.
Aloita vaikka tekemällä ensin timer interrupt jossa vuorotellen laitetaan jokin lähtö ylös/alas, tällä saa kästevästi ulos tietyn taajuuden.
Seuraava askel on lisätä loop:iin analogread + ajastimen ajan asetus jolloin taajuutta voi säätää potikalla.
Esimerkiksi täältä löytyy interrupt- esimerkki ledin vilkutuksella: Arduino TimerOne Library Code Examples [Tutorial] kohdasta "Arduino TimerOne Timer Interrupt Example".

Ja ajastinten kanssa pitää yleensä lukea myös vähän datalehteä koska tietyt pinnit on sidottu tiettyihin toimintoihin. Et kertonut mikä kortti on kyseessä mutta esimerkiksi ne joissa on atmega328P (esim uno) timer0 on pinneissä 5 ja 6. Samassa timerissa on myös millis() toiminnallisuus eli timer0 ei voikaan käyttää kätevästi muuhun.
Kirjasto timerone käyttää nimensä mukaisesti timer1 jonka lähdöt on pinneissä 9 ja 10. Jos timer1 käytetään delay- korvaajana niin noita pinnejä ei voi käyttää analogwrite kanssa (digitalwrite on silti ok). Analogwritelle jää jäljelle timer2 jonka lähdöt ovat 3 ja 11.


Ja kyllä, ajastinten käyttö ei ehkä ole ihan perusteita vaan vaatii jo hieman enemmän.

Ja jos käyttää analogwrite() jännitteen tuottamiseen pitää muistaa että se on oikeasti pwm- lähtö joka vaatii myös hieman ulkoista kytkentää jotta lähtö näyttää jännitteeltä eikä pwm- signaalilta.
Jos käytössä on pelkkä arduinokortti jossa ei ole sisäänrakennettua dac:ia niin ei sen lähdön pitäisikään näyttää siniltä vaan vaihtuvalta pwm- signaalilta.

Sain tämän ohjelman toimimaan @dmn antamalla koodilla. Suurimmat kiitokset!

Laitoin 0- 3,3V jännitejakoon 10k trimmerin. Taajuuden saa 115Hz asti. Ongelma oli aluksi siinä, että taajuusalue oli todella iso, niin hidas, ettei yleismittari edes pystynyt lukemaan sitä. Loppua kohden taajuus karkasi kerralla 115Hz.

Loputa 10k trimmerin jalassa oli 600k etuvastus, jolloin ymmärsin kokeilla ohjelmasta parametrejä. Muutin: const unsigned int factor = 8; jolloin sain alueeksi 5 - 115Hz

Alue on riittävän hyvä, mitä nyt suurinta nopeutta saisi ehkä olla 200Hz asti, (jos se edes on mahdollista). Trimmeri kuitenkin muuttaa alkupään arvoja hitaasti ja lopussa hipaisukin on liikaa. Onko helppoa korjausta, vai laittaako ennemmin vain kaksi potikkaa sarjaan?

 

[ississ]

Sain tämän ohjelman toimimaan @dmn antamalla koodilla. Suurimmat kiitokset!

Laitoin 0- 3,3V jännitejakoon 10k trimmerin. Taajuuden saa 115Hz asti. Ongelma oli aluksi siinä, että taajuusalue oli todella iso, niin hidas, ettei yleismittari edes pystynyt lukemaan sitä. Loppua kohden taajuus karkasi kerralla 115Hz.

Loputa 10k trimmerin jalassa oli 600k etuvastus, jolloin ymmärsin kokeilla ohjelmasta parametrejä. Muutin: const unsigned int factor = 8; jolloin sain alueeksi 5 - 115Hz

Alue on riittävän hyvä, mitä nyt suurinta nopeutta saisi ehkä olla 200Hz asti, (jos se edes on mahdollista). Trimmeri kuitenkin muuttaa alkupään arvoja hitaasti ja lopussa hipaisukin on liikaa. Onko helppoa korjausta, vai laittaako ennemmin vain kaksi potikkaa sarjaan?

Kuulostaa logaritmiselta potikalta.
Jos sama alussa hitaasti ja lopussa paljon näkyy myös yleismittarilla niin sitten potikka vaihtoon.
Jos käytät avrää 5 voltilla niin mittaa myös sitä eli adc vref=5V ja potikka 5V eikä 3.3 niin saat paremmin adc alueen käyttöön.

 

[Toinen nimimerkki]

Kuulostaa logaritmiselta potikalta.
Jos sama alussa hitaasti ja lopussa paljon näkyy myös yleismittarilla niin sitten potikka vaihtoon.
Jos käytät avrää 5 voltilla niin mittaa myös sitä eli adc vref=5V ja potikka 5V eikä 3.3 niin saat paremmin adc alueen käyttöön.

Softa näyttää nyt tuolta. Loput on vain tuota samaa kahdelle PWM-outputille vuorotellen.

Tuo trimmi on tullut jonkun Startter kitin mukana. Tein sille vastustestin ja ajoin yleismittariin 0-5V jännitettä. Näytti molemmissa toimivan lineaarisesti.

Tuon 3,3V jännitteen otin 5V sijasta käyttöön, kun taajus ryntäili aina maximiin. Huomasin, että saavutan saman 115Hz myös 3,3V jännitteellä (?)

Kun kuitenkin juotan prossun reikälevylle, tuli mieleen, että siihen voisi laittaa 20Mhz kellon. Silloin suurin taajuus olisi noin 144Hz

 

[ississ]

Softa näyttää nyt tuolta. Loput on vain tuota samaa kahdelle PWM-outputille vuorotellen.

Tuo trimmi on tullut jonkun Startter kitin mukana. Tein sille vastustestin ja ajoin yleismittariin 0-5V jännitettä. Näytti molemmissa toimivan lineaarisesti.

Tuon 3,3V jännitteen otin 5V sijasta käyttöön, kun taajus ryntäili aina maximiin. Huomasin, että saavutan saman 115Hz myös 3,3V jännitteellä (?)

Kun kuitenkin juotan prossun reikälevylle, tuli mieleen, että siihen voisi laittaa 20Mhz kellon. Silloin suurin taajuus olisi noin 144Hz

Ei taajuutta kannata muuttaa avr kellolla vaan odotuksen pituudella (tai ajastimella).

Olethan testannut että odotusviive (siis factor*potVal) pysyy oikeissa rajoissa, esim tulostamalla se sarajporttiin. Joo, rikkoo ajastuksen mutta sillä voi varmistaa että viiveiden määrä on oikein. Tuo että ryntää lineaaripotikalla kuulostaa melkein siltä että joku viive muuttuu liian pieneksi tai laskurin raja-arvo menee ympäri.

Nop() tilalla (= 1/16M sekunnin viive) voi käyttää myös _delay_us() joka odottaa mikrosekunnin, ei tarvitse ihan niin isoja looppilukumääriä. Luulen että resoluutio riittää silti (= 18us pykälät jos viive kasvaa aina 1us ja niitä on 18 kpl).

Pikagooglen mukaan analogwrite() suoritus kestää 70-80us pinnistä riippuen eli se pitäisi varmaan ottaa huomioon kun laskee tarvittavia odotuksia halutun taajuuden mukaan.

Kannattaa tarkastuslaskea paljonko odotuksen pitää olla halutulla taajuudella ja valita odotustapa sen mukaan (nop suurille taajuuksille ja _delay_us() tai _delay_ms() pienille). Myös säädön tarkkuus pitää ottaa huomioon (nop: 1/16M, 1us tai 1ms välein).

 

[Toinen nimimerkki]

Ei taajuutta kannata muuttaa avr kellolla vaan odotuksen pituudella (tai ajastimella).

Olethan testannut että odotusviive (siis factor*potVal) pysyy oikeissa rajoissa, esim tulostamalla se sarajporttiin. Joo, rikkoo ajastuksen mutta sillä voi varmistaa että viiveiden määrä on oikein. Tuo että ryntää lineaaripotikalla kuulostaa melkein siltä että joku viive muuttuu liian pieneksi tai laskurin raja-arvo menee ympäri.

Nop() tilalla (= 1/16M sekunnin viive) voi käyttää myös _delay_us() joka odottaa mikrosekunnin, ei tarvitse ihan niin isoja looppilukumääriä. Luulen että resoluutio riittää silti (= 18us pykälät jos viive kasvaa aina 1us ja niitä on 18 kpl).

Pikagooglen mukaan analogwrite() suoritus kestää 70-80us pinnistä riippuen eli se pitäisi varmaan ottaa huomioon kun laskee tarvittavia odotuksia halutun taajuuden mukaan.

Kannattaa tarkastuslaskea paljonko odotuksen pitää olla halutulla taajuudella ja valita odotustapa sen mukaan (nop suurille taajuuksille ja _delay_us() tai _delay_ms() pienille). Myös säädön tarkkuus pitää ottaa huomioon (nop: 1/16M, 1us tai 1ms välein).

Nyt sain tuon sarjaportin tulostamaan läppärin näytölle tällä ohjeella:

https://docs.arduino.cc/language-reference/en/functions/communication/serial/println/

Tosin printtaan ainoastaan ensimmäisen "Serial.println(analogValue); " ja delay lopusta pois.

Potikka nollassa yleismittari näyttää 2,6Hz ja silloin Serial.print näyttää: 1023.

Tajuutta on helppo nostaa 25Hz asti, jolloin Serial.Print näyttää 100. Tämä on potikasta noin 8/10 osaa.

Kun Serial.printin arvo menee kaksi numeroiseksi, säätäminen on jo hyvin vaikeaa, saati lopussa, kun serial-print on alle kymmenen.

Suurin taajuus tippui 115Hz --> 112Hz, kun looppiin lisättiin Serial.print. Jos käytän 3,3V jännitejakoa, se kaventaa aluetta potikan hitaasta päästä.

 

[groundloop]

Olen tekemässä Arduino Mega 2560:lle pientä ohajainboxia joka sitten lähettää ohjainten arvot toiselle Megalle.
Ohjaimet ovat perinteiset kahvat; potentiometrit jännitteenjaolla ja Arduino lukee niitä AD- muuntimellaan analogiatuloista.
Analogiatuloja yhteensä 12kpl. Lisäksi lukuinen määrä digitaalituloja.
Kytkennät & ohjelmat toimii sinällään ihan ok, mutta potentiometrien arvot seilaavat hiukan.
Ohjelmallisesti tuon voi toki kiertää ottamalla esim. 5 lukemaa AD- muuntimelta ja jakaa sen sitten viidellä.
Tuo ottaa vain suoritinaikaa, mikähän olisi simppelein vaihtoehto? Kondensaattorit tuloihin, mutta mihin väliin?

 

[dmn]

Olen tekemässä Arduino Mega 2560:lle pientä ohajainboxia joka sitten lähettää ohjainten arvot toiselle Megalle.
Ohjaimet ovat perinteiset kahvat; potentiometrit jännitteenjaolla ja Arduino lukee niitä AD- muuntimellaan analogiatuloista.
Analogiatuloja yhteensä 12kpl. Lisäksi lukuinen määrä digitaalituloja.
Kytkennät & ohjelmat toimii sinällään ihan ok, mutta potentiometrien arvot seilaavat hiukan.
Ohjelmallisesti tuon voi toki kiertää ottamalla esim. 5 lukemaa AD- muuntimelta ja jakaa sen sitten viidellä.
Tuo ottaa vain suoritinaikaa, mikähän olisi simppelein vaihtoehto? Kondensaattorit tuloihin, mutta mihin väliin?

Parempi tapa:

static float output;
float input = analogRead(nn);
output += (input-output) * 0.01;

Tuota kerrointa vaihtamalla voit vaikuttaa nopeuteen.

 

[groundloop]

Parempi tapa:

static float output;
float input = analogRead(nn);
output += (input-output) * 0.01;

Tuota kerrointa vaihtamalla voit vaikuttaa nopeuteen.

Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä , kiitos
Näyttäsi toimivan ainakin yhdellä akselilla ohjainboxin puolella, pitää koodata kaikki akselit uusiksi ja testata kuinka toimilaite-Mega käyttäytyy.
Toimilaite-Megan mm. RC-servoja sekä Mosfettejä.
Raportoin kuinka kävi.

 

[Nasty76]

Vaihtamalla hall sensorit tilalle ei enää jitteröi potikoiden ominaisuus tuo värinä

 

[groundloop]

Sauva-ohjaimissa yleisin tapa on käyttää potentiometrejä.
Hall tms. anturit lienevät on - off tyyppisiä eivätkä ihan helposti sovellu kahvan portaattomaan liikkeen mittaukseen?

On muuten aika erikoisesti toteutettu vanhat 15-pin peliportit. Ohjaimien potikoista on kytketty vain toinen pää ja liuku.
Ohjaimen asento luetaan peliportissa vissiin vastus-kondesaattoriyhdistelmällä ja muutetaan jollain piirillä taajuudeksi..Miksi näin?

 

[ississ]

Sauva-ohjaimissa yleisin tapa on käyttää potentiometrejä.
Hall tms. anturit lienevät on - off tyyppisiä eivätkä ihan helposti sovellu kahvan portaattomaan liikkeen mittaukseen?

On muuten aika erikoisesti toteutettu vanhat 15-pin peliportit. Ohjaimien potikoista on kytketty vain toinen pää ja liuku.
Ohjaimen asento luetaan peliportissa vissiin vastus-kondesaattoriyhdistelmällä ja muutetaan jollain piirillä taajuudeksi..Miksi näin?

Uusissa rc- ohjaimissa on nykyään hall anturit tikuissa.

Muistaakseni kauan sitten ad- muunnos oli hankala/kallis/iso kytkentä jolloin peliporttiin on keksitty joko halvempi tai kytkennällisesti helpompi/pienempi malli.

 

[Starglazer]

Hall antureita potikoiden korvaajana on tosiaan olemassa. Itse törmäsin siihen kun kaverin PS5 ohjaimen tatti alkoi tekemään ihme liikeitä. Se on perinteinen potikka mutta siihen saisi korvaavan hall moduulin. Tuossa esimerkiksi yksi.

 

[groundloop]

Tämä oli uutta minulle. Kiitos, pitää perehtyä.

 

[eliminate_squad_1285]

Kiinnostaisi harrastemielessä testailla vähän adriono tms. alustoja. Ei ole suoraa käyttötarkoitusta mutta olishan se siistiä saada vaikka moottori pyörimään itse koodaatun ohjelman avulla. Mikä olisi kannattava ostaa näin alkuun? Varmaan joku starter kit?
Kattelin tätä, mutta yllättävän kallis hintalappu 99 euroa Arduino Starter Kit, Arduino aloituspakkaus 99,99
Toinen random vaihoehto maksaisi vain 35 euroa ARDUINO STARTER KIT CBASIC - PARTCO

Elikkäs suomeksi: Kannattaako ostaa arduino starter kit vai kenties joku toinen merkki ja onko tuossa verkkokaupan hinnassa tosiaan noin paljon ilmaa?

 

[Catrik]

Kiinnostaisi harrastemielessä testailla vähän adriono tms. alustoja. Ei ole suoraa käyttötarkoitusta mutta olishan se siistiä saada vaikka moottori pyörimään itse koodaatun ohjelman avulla. Mikä olisi kannattava ostaa näin alkuun? Varmaan joku starter kit?
Kattelin tätä, mutta yllättävän kallis hintalappu 99 euroa Arduino Starter Kit, Arduino aloituspakkaus 99,99
Toinen random vaihoehto maksaisi vain 35 euroa ARDUINO STARTER KIT CBASIC - PARTCO

Elikkäs suomeksi: Kannattaako ostaa arduino starter kit vai kenties joku toinen merkki ja onko tuossa verkkokaupan hinnassa tosiaan noin paljon ilmaa?

Verkkokaupan Arduino on aito, Arduinon valmistama. Halvempi on ns. arduino klooni. Kumpikin todennäköisesti toimii aivan yhtä hyvin, toki aidossa voi olla jossain tapauksessa laadukkaampia komponentteja. Aidon ostamalla tuet myös Arduinon kehitystä.

 

[Hyrava]

Verkkokaupan Arduino on aito, Arduinon valmistama. Halvempi on ns. arduino klooni. Kumpikin todennäköisesti toimii aivan yhtä hyvin, toki aidossa voi olla jossain tapauksessa laadukkaampia komponentteja. Aidon ostamalla tuet myös Arduinon kehitystä.

Ja onhan tuossa verkkiksen kitissä paljon enemmän komponentteja mukana, joten tuleehan siitäkin hintaa.

Jos ei ole ihan varmuutta rupeaako oikeasti Arduinolla (tai vastaavilla) rakentelemaan jotakin, suosittelisin halvempaa settiä, eipähän mene niin paljoa rahaa jos homma ei lopulta kiinnostakaan.

Toki jos olisi joku idea valmiina mitä haluaisi ihmetellä ja rakennella, voisi ostaa täsmäostoksina juuri ne osat mitä tarvitsee. Tosin, jos ihhostuu rakentelemaan kaikenlaisia projekteja niin äkkiä nuo starter kitin osat tulee käytettyä projekteihin ja äkkiä huomaa ostelevansa kaikenlaista muutakin vastaavaa sälää.

 

[ississ]

Kiinnostaisi harrastemielessä testailla vähän adriono tms. alustoja. Ei ole suoraa käyttötarkoitusta mutta olishan se siistiä saada vaikka moottori pyörimään itse koodaatun ohjelman avulla. Mikä olisi kannattava ostaa näin alkuun? Varmaan joku starter kit?
Kattelin tätä, mutta yllättävän kallis hintalappu 99 euroa Arduino Starter Kit, Arduino aloituspakkaus 99,99
Toinen random vaihoehto maksaisi vain 35 euroa ARDUINO STARTER KIT CBASIC - PARTCO

Elikkäs suomeksi: Kannattaako ostaa arduino starter kit vai kenties joku toinen merkki ja onko tuossa verkkokaupan hinnassa tosiaan noin paljon ilmaa?

Tuossa halvemmassahan ei ole itse arduinoa mukana... eli myös sellainen Partcosta +26.40€
Ja onhan noiden sisällöissä muutenkin aika paljon eroa.

 

[Jack W]

Kiinnostaisi harrastemielessä testailla vähän adriono tms. alustoja. Ei ole suoraa käyttötarkoitusta mutta olishan se siistiä saada vaikka moottori pyörimään itse koodaatun ohjelman avulla. Mikä olisi kannattava ostaa näin alkuun? Varmaan joku starter kit?
Kattelin tätä, mutta yllättävän kallis hintalappu 99 euroa Arduino Starter Kit, Arduino aloituspakkaus 99,99
Toinen random vaihoehto maksaisi vain 35 euroa ARDUINO STARTER KIT CBASIC - PARTCO

Elikkäs suomeksi: Kannattaako ostaa arduino starter kit vai kenties joku toinen merkki ja onko tuossa verkkokaupan hinnassa tosiaan noin paljon ilmaa?

Tilaisin Aliexpressistä aloitus setin klooni UNO R3:lla esim linkissä olevan jossa on enemmän kilkettä kuin kummassakaan noista. Ei paha hinta vajaa 16€:a ja tulee viikossa-kahdessa ilmaisilla posteilla. Voi löytyä edullisemminkin sama setti, muta tuo nyt paukahti silmille ekana haussa. Klooneista Alista tilattuina on itsellä paljon kokemusta eikä ole moitittavaa ollut toiminnassa.

Complete Starter Kit Programming Learning Kit + 40 Projects for Arduino UNO R3 Starter Kit + Online Tutorial DIY Electronic Kit - AliExpress

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

www.aliexpress.com

 

[Barbarossa]

Tuo tunnettu Open Sourcen ja avointen ohjelmistojen puolestapuhuja, Qualcomm, on näköjään ostanut Arduinon: Qualcomm to Acquire Arduino—Accelerating Developers’ Access to its Leading Edge Computing and AI | Qualcomm

Vähän epäilyttää josko tämä kauppa on Arduinon tai Arduiono-yhteisön kannalta hyvä asia.

 

[J4nnu]

Did Qualcomm kill Arduino for good? | Molecularist

The maker community worried Qualcomm would kill the Arduino ethos. New T&Cs confirm the community's worst fears. Here's what's at stake, what Qualcomm got wrong, and what might still be salvaged.

www.molecularist.com

Ei siinä kauaa mennyt ja nyt onkin laitettu ehdot uusiksi emoyhtiön pelikirjan mukaan. Itse olen viime aikoina omat projektit jo tehnyt rp2040 tai stm pohjasilla piireillä. Mutta onhon tämä taas hanurista.

The most dangerous change is Arduino now explicitly states that using their platform grants you no patent licenses whatsoever. You can’t even argue one is implied

But the new Qualcomm terms explicitly forbid reverse engineering “the Platform.

 

[Hyrava]

Did Qualcomm kill Arduino for good? | Molecularist

The maker community worried Qualcomm would kill the Arduino ethos. New T&Cs confirm the community's worst fears. Here's what's at stake, what Qualcomm got wrong, and what might still be salvaged.

www.molecularist.com

Ei siinä kauaa mennyt ja nyt onkin laitettu ehdot uusiksi emoyhtiön pelikirjan mukaan. Itse olen viime aikoina omat projektit jo tehnyt rp2040 tai stm pohjasilla piireillä. Mutta onhon tämä taas hanurista.

Jahas, saas nähdä kuinka tuon kanssa nyt käy. Vähän epäselvät nuo ehdot tällä hetkellä tuon mukaan, saa nähdä tarkentaako Qualcomm noita ja jos tarkentaa niin miten. Käykö nyt niin että Arduino kuolee pois? Toivottavasti ei kuole, niin paljon hienoja harrastelijaprojekteja on tuon päälle vuosien varrella rakenneltu.

Sattumalta itse juuri pistin ensimmäiset RPi Picot tilaukseen, kahdesta syystä, toinen syy oli että on yksi projekti joka on tehty Picolle ja olisi liki valmis omaan käyttöön ja toisena syynä oli että piti saada muutama euro tilaukseen lisää että sai ilmaiset postikulut. Samalla pääsee tutustumaan tuohonkin ekosysteemiin siltä varalta jos tuo Arduino nyt rupeaa hiipumaan.

 

[Catrik]

Autoon tuleva arduino projekti, ja pitäisi lukea auton omaa lämpöanturia (termistori). Anturi on yksijohtoinen, eli maadoittuu lohkoon. Arduinoon tulee virta jonkun DC-DC muuntimen kautta.

Miten tuo pitää maadoittaa, että anturin lukeminen toimii oikein?

 

[dmn]

Autoon tuleva arduino projekti, ja pitäisi lukea auton omaa lämpöanturia (termistori). Anturi on yksijohtoinen, eli maadoittuu lohkoon. Arduinoon tulee virta jonkun DC-DC muuntimen kautta.

Miten tuo pitää maadoittaa, että anturin lukeminen toimii oikein?

Mulla on Arduinossa autohommissa ollut aina sama maa autossa kuin arduinossakin (taitaa varmaan DC-DC muunninkin antaa sen suoraan läpi, ellei ole joku tosi spesiaali malli).

Toisaalta löytyy myös kaksinapaisia antureita, joita voi käyttää.

Onko anturi jo jonkun laitteen käytössä vai pelkästään Arduinoa varten?

 

[Catrik]

Mulla on Arduinossa autohommissa ollut aina sama maa autossa kuin arduinossakin (taitaa varmaan DC-DC muunninkin antaa sen suoraan läpi, ellei ole joku tosi spesiaali malli).

Toisaalta löytyy myös kaksinapaisia antureita, joita voi käyttää.

Onko anturi jo jonkun laitteen käytössä vai pelkästään Arduinoa varten?

Ei ole käytössä, arduino korvaa alkuperäisen mittarin. Tokihan sen anturinkin voi vaihtaa, kunhan kierre on sama, mutta pitääpä eka kokeilla pelaisko se suoraan DC-DC muuntajan läpi.

 

[Pakana]

Jahas, saas nähdä kuinka tuon kanssa nyt käy. Vähän epäselvät nuo ehdot tällä hetkellä tuon mukaan, saa nähdä tarkentaako Qualcomm noita ja jos tarkentaa niin miten. Käykö nyt niin että Arduino kuolee pois? Toivottavasti ei kuole, niin paljon hienoja harrastelijaprojekteja on tuon päälle vuosien varrella rakenneltu.

Arduino on kuitenkin siinämäärin yksinkertainen tuote ettei qualcomm voi sitä varsinaisesti tappaa kuin korkeintaan nimenä.