Juu, ei tulisi mieleenkään yrittää lähteä parantamaan tuon kaverin työtä. Jos siirroissa on tarpeeksi voimaa ja tasalaatuista tavaraa jyrsitään, niin tuskin on mitään tarvetta. Itsellä vain jotain pinttyneitä mielikuvia miten asiat omasta mielestä kuuluu tehdä, vaikka siinä ei olisi järjen häivää.
Jeps miksi tehä vaikeeta jos helpolla pääsee? Enempi asetuksia vaan ois yms. Nyt ei haittaa jos eka menee sudeks, tokaan äkkiä optimoi. Ja rahaa jää uusiin leluihin ja kehiyksiin
Ja on mullakin noita kuvitelmia ko korjailen isoja cnc latheja ja routtereja sekä roboja.. mutta siitä oonkin alkanu oppii et mitä enempi perus kama sen paremmin toimii... Kaveri painaa töissä meille osia noihin cnc koneisiin ko rikki menee manuaali sorvilla, ja sen sorvia oo tarvinnu korjaa kertaakaan ainostaan mittasauvoja jotta ei terttee ihan kaikkea ite laskee, eli nopempaa.. vaikka pärjäis kyl ilman niitäkin
Tiedän tuon eikun.. voi perkele tunteenEnpä ole koskaan ohjelmalla törmännyt. Muutaman kerran kyllä käsin ajaessa väärään suuntaan
Tiedän tuon eikun.. voi perkele tunteen
Ja atmelin megathan ne arduinon sallis... Ite alotin pienillä st sarjan prosuilla..
Mistäs noita kaiverrusteriä saa hommattua? Ajattelin että aika kapea saa olla terä, mut tuo on jo pienempi siitä mitä arvelin.
Testausta ensi kesää varten.
Okei. Jos venttiilit on jo hommattu ja niitä haluaa välttämättä käyttää niin vaatii kyllä aika tehokkaan rc servon että saa toimimaan. (luulen) Toinen vaihtoehto jos ihan rakentelun ilosta tekee niin hommaa suoraan propoventtiilin keloilla ja niitä ohjaa arduinolla. Vissiin noilla uusimmilla arduinoilla saa jo jossain määrin rtos henkisen järjestelmän tehtyäTestausta ensi kesää varten.
Mahdollisesti tukkikouran & kääntäjän lisähydrauliikka traktoriin tai kaivuriin, mitään nosto- tai muuta riskialtista ei noilla passaa tehdä.
Venttiilit vaikkapa jotain tuon tapasia: https://www.virhydro.fi/vincke-hydrauliikkaventtiili-80l-min-1-2-3-kara-2-toiminen/p/VNK220003/
Venttiilin takapäästä karakupit auki, keskitysjouset mäkeen ja servot joko vivulla tai hammastangolla suoraan karan päähän.
Etuna se, että venttiilin voipi sijottaa varsin vapaasti eikä niin paljon pitkiä hydr. letkun vetoja. Muutama sähköjohto aika paljon helpompi ja halvempi
Kokeilin potikan syöttöön sekä lähdölle eri kokoisia kondensaattoreita yms. ,parani näilläkin eväillä.
Tuokin on hyvä mutta jos ja kun syöttö on työkoneesta niin reaalimaailman kytkentä ja suodatus on yhtä tärkeitä kuin softalla tehty suudatus. Piikit mittauksista vähenee.
Nyt menee aika rankasti off-topicin puolelle mutta...Okei. Jos venttiilit on jo hommattu ja niitä haluaa välttämättä käyttää niin vaatii kyllä aika tehokkaan rc servon että saa toimimaan. (luulen) Toinen vaihtoehto jos ihan rakentelun ilosta tekee niin hommaa suoraan propoventtiilin keloilla ja niitä ohjaa arduinolla. Vissiin noilla uusimmilla arduinoilla saa jo jossain määrin rtos henkisen järjestelmän tehtyä
?Kiitos. Jos pääsen joskus kokeilemaan reaalimaailmassa työkoneessa, niin pitää pitää mielessä.
Mun mielestä ollaan hyvinkin topikissa kun arduino projektista kuitenkin puhutaanNyt menee aika rankasti off-topicin puolelle mutta...
Jokunen arduino, halpisventtiileitä, rc-servoja ja hammaspyöriä- ja tankoja on jäänyt nurkkiin pyörimään.
Tuo voiman tarve just kiinnostaa, esim. Savöx sc-1258tg: lle ilmoittavat 12kg/cm.
Jos servon akselille laitetaan esim. 8mm jakohalkaisijalla oleva hammaspyörä ja karan päähän hammastanko,
niin 180 asteella saadaan visiin vähän reilu 12mm liikematka. 11mm oli sen esimerkkiventtiilin mitattu karan liike.
Noh, tuosta hammaspyörästähän tulee tavallaan 4mm vipuvarsi servolle. 10mm/4mm=2.5 eli hammastankoon vaikuttava voima olisi 2.5x12=30kg?
Eikös se kutakuinkin noin mene, toki pitää vähentää kitka- yms. häviöt?
Oikeat propoventtiilit pyörivät sitten ihan toisessa hintaluokassa ja vaativat karalta asematiedon ohjauksella takaisinkytkentää varten..
Tämä hydrauliikka / mekaniikkapuolen jutustelu ei oikein kuulu tähän ketjuun, josko jätettäsiin se miun harmiksi
Työkoneissa propoja ajetaan virralla, eli ainoa takaisinkytkentä on kelalle syötetty virta. Parametreina on minimi virta jolla venttiili liikahtaa ja max virta jolla venttiili on täysin auki. Mutta jos osia on ennestään niin tottakai hyötykäyttöön ja jätän asian sun harmiksi Kiitos vinkistä, tarttee pistää tilaukseen.Viimeksi ostin halvalla joko ebay tai aliexpress, 10 kpl paketeissa.
Edit: esimerkiksi joku tällainen: 0.47€ 89% OFF|5mm Router Bit|tungsten Carbide 3d Engraving Router Bits 10-25 Degree V-shape Set
Järeäkin kone on ihan hyvä kunhan terälle saa tarpeeksi kierroksia. Tuo oma 20krpm on ollut ihan ok, olen käyttänyt 1000mm/min 0.1mm syvyydellä.
Poraus menee normaalille lasikuitulevylle 0.8mm poralla saman 1000mm/min kerralla (syvyys 2.5mm). Poran koko tosiaan osasta riippuen, näissä omissa kun on käsin vaihdettavat terät niin ajan yleensä kaikki samalla 0.8 poralla ja ne muutamat jotka pitää suurentaa voi tehdä käsin sopivalla poralla.
Jos kierroksia laskee niin vastaavasti nopeudet alas tai menee terä rikki. Liian syvällä kaiverruksella menee myös mutta se ei varmaan ole yllätys
Alle 10krpm on mielestäni liian vähän kaiverrukseen mutta ainahan voi kokeilla.
Mun mielestä ollaan hyvinkin topikissa kun arduino projektista kuitenkin puhutaan
Ulkotiloissaolevaa haluat ajaa näillä? Eikö sit ois helpompaa vaikka laittaa kaksi ventiiliä samaan ohjaukseen jossa toisen ventiilin ohjaus ois supistettu? Pikaliike toisen kautta ja hieno hitaalla?
Mutta eikö tähän just se supistettu suutin auttais? Jollei ole tarkoitus ihan mitta tarkkaa asetusta? Ja toinen ajais pikaliikettä? Sillon voisivat enempi olla myös ulkoilmassa ilman et tarvee pelätä rikkoja kuten arduinossa ja servoissaTämä on siis lähinnä testausta kuinka Arduino, Rc- servo, peruspeliohjain tms. halpisventtiilohko toimisi. Joku 6- karainen oikea propo kahvoineen maksaa helposti 5-10k€. Halpislohkon, servot, arduinon ja ohjaimet saa reilusti alle tonnilla ja arduino on helposti ohjelmoitavissa mielen mukaan.
Pihamaan hangessa odottaa lumien sulamista mm. pikkunen 12.5T telakaivuri, kourankääntäjä, tukkikoura ja motopää. Ehkä näihin saattasin hyödyntää. Tai sitten ihan johokin muuhun
Minä voisin laittaa mutta silloin pitää vaan suunnitella koko kokonaisuus mahdollisimman failsafeksi eli pienenkin häiriön sattuessa laite pysähtyy ja mahdollisesti palaa johonkin turvalliseen asentoon ja joku hätäseis-mahdollisuus on olemassa jne. Eli esimerkiksi jos joku ohjaus yhtäkkiä muuttuu laidasta laitaan muutamassa millisekunnissa tms niin menee vikatila päälle. Tosin, noiden turvatoimintojen tekeminen monesti onkin paljon monimutkaisempaa kuin itse varsinaisen toiminnallisuuden tekeminen.
Tässä vielä yksi kun kaivattiin noita projekteja: läppärin näppis touchpadilla.
A-star 32U4 mini SV, vanha läppärin näppis ja jonkun toisen läppärin touchpad. Arduino yhteensopiva kortti mutta ohjelmistona tmk keyboard koska se on parempi tähän tarkoitukseen. Tässä touchpadissa oli vain kahden nappulan tuki joten keskimmäinen piti lisätä itse tmk koodin kautta.
Runko on jyrsitty 8mm pvc- levystä
Siivottavaakin tuli ihan riittävästi...
Hiiren napeille apulevy. Kytkimet on purettu jostain, en muista enää mistä.
Muovilevy toisessa reunassa toimii "saranana" eli nappulalevy painuu alas vain toisesta reunasta. Koko homma 2- puolisella teipillä pahvilevyssä.
Napit on samaa muovia
Tekniikka paikallaan. Näppisliitin oli aavistuksen haastava johdottaa, kuumaliima tukee.
Pahvilevyn alla siis hiiren napit, punaisella tulosterinkulalla pysyy touchpad paikallaan ja jämäpala pitää johdot. Ledit pysyy suoraan rei-issä ja ohjainkortti vaan on.
usb- johdosta piti veistää ulommainen muovikuori pois että mahtuu.
Alapinnassa "kuorena" on 0.2mm alumiinilevy 2- puolisella teipillä. Rungon paksuus 8.2mm ja näppäimien kanssa 10.3mm. Muuten mitat 41x13cm.
Tämä on ollut käytössä kaivertimessa 2020 alkuvuodesta lähtien.
import fetch from 'node-fetch';
const PRICE_ENDPOINT = 'https://api.porssisahko.net/v1/price.json';
// Tämä esimerkki olettaa että tietokoneen aikavyöhyke on Suomen aikavyöhyke.
const dateAndTimeNow = new Date();
const year = dateAndTimeNow.getFullYear();
const month = dateAndTimeNow.getMonth() + 1;
const day = dateAndTimeNow.getDate();
const hour = dateAndTimeNow.getHours();
const twoDigits = (number) => (number < 10 ? `0${number}` : `${number}`);
const params = `date=${year}-${twoDigits(month)}-${twoDigits(day)}&hour=${twoDigits(hour)}`;
const response = await fetch(`${PRICE_ENDPOINT}?${params}`);
const { price } = await response.json();
console.log(`Hinta nyt on ${price}`);Ei tota koodia tollssenaan voi kääntää.. ja tarveet json parserin jne arduinoon.
Ei tota koodia tollssenaan voi kääntää.. ja tarveet json parserin jne arduinoon.
#include <Wire.h>
#include <ESP8266WiFi.h>
#include <ESP8266HTTPClient.h>
#include <NTPClient.h>
#include <WiFiUdp.h>
#include <ArduinoJson.h>
//Wi-Fi asetukset
const char* ssid = "xxxx";
const char* password = "xxxx";
//SHA1 sormenjälki api.porssisahko.net SSL-sertifikaattiin
const char fingerprint[] PROGMEM = "14 C5 E3 6F 3D A7 98 1E A4 98 0C 73 8F 98 A5 8F 3A B2 B2 DC";
// NTP-palvelimen tiedot
const char* ntpServer = "pool.ntp.org";
const long gmtOffset = 2 * 3600; // Aikavyöhyke: GMT+3 (3 tuntia)
WiFiUDP ntpUDP;
NTPClient timeClient(ntpUDP, ntpServer, gmtOffset);
double price;
// Muuntaa ajan (epoch time) päivämäärän muotoon "YYYY-MM-DD"
String epochToDateString(unsigned long epochTime) {
time_t t = (time_t)epochTime;
struct tm* ptm = localtime(&t);
int year = ptm->tm_year + 1900;
int month = ptm->tm_mon + 1;
int day = ptm->tm_mday;
String dateString = String(year) + "-" + leadingZero(month) + "-" + leadingZero(day);
return dateString;
}
// Lisää nollan yksinumeroisiin eteen kuukausiin ja päiviin
String leadingZero(int number) {
if (number < 10) {
return "0" + String(number);
} else {
return String(number);
}
}
void setup() {
//Sarjaportin alustus
Serial.begin(115200);
// Yhdistetään Wi-Fi-verkkoon
Serial.print("Yhdistetään Wi-Fi verkkoon ");
Serial.println(ssid);
WiFi.begin(ssid, password);
while (WiFi.status() != WL_CONNECTED) {
delay(500);
Serial.print(".");
}
// Alustetaan NTPClient
timeClient.begin();
}
// Tällä saadaan toimimaan käynnistyksessä sähkön hinnan tarkistus ja sen jälkeen tasatunnein
bool initialRequestMade = false;
void loop() {
if (WiFi.status() == WL_CONNECTED) {
// Päivitetään aika
timeClient.update();
// Haetaan aika (epoch time)
unsigned long epochTime = timeClient.getEpochTime();
byte tunti = timeClient.getHours();
byte minuutti = timeClient.getMinutes();
Serial.print("tunti");
Serial.println(tunti);
Serial.print("minuutti");
Serial.println(minuutti);
Serial.print("kuukausi");
Serial.println(?????????); // Miten saa muuttujan kuukausi?
// Tarkista, onko tasatunti tai onko käynnistyksessä haettu jo tiedot
int currentMinute = timeClient.getMinutes();
if (!initialRequestMade || currentMinute == 0) {
// Muunnetaan aika päivämääräksi
String formattedDate = epochToDateString(epochTime);
// Haetaan nykyinen tunti
int currentHour = timeClient.getHours();
//Asetukset pyyntöä varten
WiFiClientSecure client;
client.setFingerprint(fingerprint);
HTTPClient http;
// Pörssisähkön API osoite + YYYY-MM-DD muodossa päivämäärä + kuluva tunti
String url = "https://api.porssisahko.net/v1/price.json?date=" + String(formattedDate) + "&hour=" + String(currentHour);
Serial.println(url);
// Lähetetään HTTP GET -pyyntö
http.useHTTP10(true);
http.begin(client, url);
http.GET();
// Parsi vastaus
DynamicJsonDocument doc(32);
deserializeJson(doc, http.getStream());
// Lue arvot
price = doc["price"].as<double>();
Serial.println(doc["price"].as<double>());
// Näytä hinta OLED-näytöllä
Serial.print("Hinta nyt:");
Serial.print(price, 2);
Serial.println("snt/kWh");
Serial.println(String(formattedDate) + " tunti: " + String(currentHour));
// Katkaise yhteys
http.end();
// Muutetaan totuusarvomuuttuja falsesta trueksi
initialRequestMade = true;
}
}
// Odota 1 minuutti ennen seuraavaa tarkistusta
delay(60000);
}// -->> tämä koodi on kopsattu suoraan tuosta ylempää
// Muuntaa ajan (epoch time) päivämäärän muotoon "YYYY-MM-DD"
String epochToDateString(unsigned long epochTime) {
time_t t = (time_t)epochTime;
struct tm* ptm = localtime(&t);
int year = ptm->tm_year + 1900;
int month = ptm->tm_mon + 1;
int day = ptm->tm_mday;
String dateString = String(year) + "-" + leadingZero(month) + "-" + leadingZero(day);
return dateString;
}
// <<-- tämä koodi on kopsattu suoraan tuosta ylempää
// Jos haluaa tehdä muunnoksen vain kerran niin sopivassa paikassa ennen sitä missä tarvitaan pitää kutsua
time_t t = (time_t)timeClient.getEpochTime();
struct tm* ptm = localtime( &t );
// Noiden jälkeen ptm struct sisältää kaikki päivämääräpalaset:
int year = ptm->tm_year + 1900; // Vuosiluku 1900 lähtien
int month = ptm->tm_mon + 1; // kuukausi 0 .. 11
int day = ptm->tm_mday; // kuukauden päivä 1 .. 31
int hour = ptm->tm_hour; // tunti 0 .. 23
int minute = ptm->tm_min; // minuutti 0 .. 59
int second = ptm->tm_sec; // sekunti 0 .. 59#define sensorPin A0 // Input pin for voltage reading
#define pwmOut A2 // Pwm output pin
int sensorValue;
float voltage;
void setup() {
pinMode(sensorPin, INPUT);
pinMode(pwmOut, OUTPUT);
}
void loop() {
sensorValue = analogRead(sensorPin);
float voltage = sensorValue * (5.0 / 1023.0);
if (voltage <= 819) { // 4v
analogWrite(pwmOut, 255);
}
if (voltage == 870) { // 4.25v
analogWrite(pwmOut, 191);
}
if (voltage == 922) { //4.50v
analogWrite(pwmOut, 127);
}
if (voltage == 973) { // 4.75v
analogWrite(pwmOut, 64);
}
else if (voltage == 1023) { // 5v
analogWrite(pwmOut, 0);
}
}Itseasiassa en edes tarkistanut tuota porttia. Oli vain esimerkkinä / place holderina. Eli siihen tilalle sen sun arduinosi pwm kykyinen porttinumero. Megassa, Due:ssa ja joissakin nanoissa tuo 2 toimii, joissakin vaatii esim 3 jne.
Tarkastelin tuossa aikasempia harjoituskoodejani ja tosiaan käsky on analogWrite, jolla olen fettiä ajanut ennekin. Eli se on varmasti oikein! Lautana on Uno ja siinä PWM portit on ilmeisesti 3, 5, 6, 9, 10 ja 11. Eli joku niistä! Palaan asiaan kun jotain on poltettu! Kiitokset vielä kerran!Itseasiassa en edes tarkistanut tuota porttia. Eli siihen tilalle sen sun arduinosi pwm kykyinen porttinumero. Megassa, Due:ssa ja joissakin nanoissa tuo 2 toimii, joissakin vaatii esim 3 jne.
Käsittääkseni et voi käyttää digitalWrite komentoa. Se pistää pinnin joko high tai low tilaan eli käytännössä 0 tai 1 (255). Eli sillä et voi säätää duty cyclea, kuten esim analogWrite komennolla voit tehdä. Jos olen aivan väärässä niin fiksummat korjatkoon.
Miten saat ir ja rf samaan lauseeseen jos langatonta halutaan maks ominaisuuksilla? Ir tarvii aina "näköyhteyden" rf on monia taajuuksia eri asioihin. Ja lähetystehoista ja taajuuksista riippuvaisia.osa tarvii lupia osa ei, mutta ne ei lupasetkaan saa sotkea mitään ympärillään.. wifi taas tuossa porukassa on kans oma asiansa.. protokolla millä mikäkin keskustelee.
Ot: Google ja hakukoneet:
Tarve on löytää video tai artikkeli, jossa mm. noita luettelemiasi ominaisuuksia on vertailtu. Ei siis ratkaisua mihinkään tiettyyn projektiin. Ei olisi esimerkiksi käynyt mielessäkään, että joku toteutus voi tarvia jotain lupia.
Samoin muunmuassa Andreas Spiess on vertaillut noita langattomia lähettimiä ja vastaanottimia ja kaikkea muutakin mikrokontrollerijuttuja:Tarve on löytää video tai artikkeli, jossa mm. noita luettelemiasi ominaisuuksia on vertailtu. Ei siis ratkaisua mihinkään tiettyyn projektiin. Ei olisi esimerkiksi käynyt mielessäkään, että joku toteutus voi tarvia jotain lupia.
Kiitos! Juuri sellaista mitä kaipasin. Googlettelin lähinnä "remote control" tasoisilla hakusanoilla, kun olisi tarvinnyt tietää noita spesifejä moduuleja
www.youtube.com
