Ankea 90-luku

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja yero
  • Aloitettu Aloitettu
Röökiä veti iso osa jo 15 ikävuodesta eteenpäin ja missä vaan. Sosiaalista mediaa ei toki ollut, jolloin keräännyttiin kaupungille ja käveltiin kauppakeskusta ympäri ja monella pulloa mukana. 80-luvun Carinoilla ajeltiin pillurallia korttelia ympäri niin että asukkaat oli tulla hulluks. Nuoriso notkui syleksimässä jokaisella yleisellä paikalla ja kirjastojen ja kauppojen edessä. Rekisteröimättömillä mopoilla päristeltiin eteenpäin ja poliisia karkuun.
Kyllä tuo oli yksi ysärin hienoimmista asioista. Kylillä kavereiden kanssa pyöriminen ja sitten 2000 luvun puolella pillurallin ajo niin että takapenkillä oli kolme 14v teinipissistä. Tuolloin ei edes katsottu asiaa kieroon vaan se oli enemmänkin "normi" että yläasteelaiset likat pyöri täysikäisten ukkojen kanssa kun saivat helposti viunaksia, tupakkaa ja pääsi jonkun amistuunatun corollan kyytiin. Oi niitä aikoja, kyllä valkoihoinen heteromies oli silloin kuningas.
 
Tietääkseni sai vielä 90-luvulla (/2000-luvun alussa?) myös talon ja mersut laitettua lasten nimiin niin ettei voitu ulosmitata.
Tämä ei liittynyt useinkaan ulosmittaukseen, vaan siihen aikaan voimassa olleseen varallisuusveroon.
Moni siirteli omaisuutta juurikin esim. lasten nimiin pienentääkseen verotaakkaa vaikka ei varsinasiesti ollut raha tiukassa.
 
Ainoastaan aikuisilla oli kurjaa ysärin alussa ja loppupuolesta heilläkin alkoi olla hauskaa. Skideille tuli Nintendot ja siitä huolimatta sai leikkiä käpylehmilläkin. Mitään ei tarvinnut ellei huvittanut, ja huvitti kahta kauheemmin silloin kun tarvitsi. Tämä oli sama sekä aikuisille, että lapsille. Sitten oli tietysti ne surulliset tapaukset joita ei huvittanut, vaikka olisi tarvinnut. Kyllä se jätti aika moneen yhteisöön arpia.

Samat setit voi tulla koska tahansa eteen ja pitää vaan pitää pää kylmänä ja jatkaa hyvällä meiningillä. Perunat ei ihan heti lopu ja vaikkei nyt joka vuos saa uusinta luuria niin masennus ei saa olla siitä kiinni. Perunan pitää riittää.
 
Kyllä tuo oli yksi ysärin hienoimmista asioista. Kylillä kavereiden kanssa pyöriminen ja sitten 2000 luvun puolella pillurallin ajo niin että takapenkillä oli kolme 14v teinipissistä. Tuolloin ei edes katsottu asiaa kieroon vaan se oli enemmänkin "normi" että yläasteelaiset likat pyöri täysikäisten ukkojen kanssa kun saivat helposti viunaksia, tupakkaa ja pääsi jonkun amistuunatun corollan kyytiin. Oi niitä aikoja, kyllä valkoihoinen heteromies oli silloin kuningas.
Viittäkymmentä lähestyvä äijä muistelemassa internetissä, kuinka oli upeaa aikamiehenä kierrättää yläkouluikäisiä kännisiä teinejä pitkin riisikippojen takapenkkejä. Kieltämättä aika ysäriä :smoke:
 
Viittäkymmentä lähestyvä äijä muistelemassa internetissä, kuinka oli upeaa aikamiehenä kierrättää yläkouluikäisiä kännisiä teinejä pitkin riisikippojen takapenkkejä. Kieltämättä aika ysäriä :smoke:
Jep. Ne, joilla on omia n. 14v (tyttö)lapsia, tuskin muistelevat tota pillurallimeininkiä kovin lämmöllä, tai ainakin varmasti näkemys asiaan on (toivottavasti) muuttunut, kun funtsivat sitä millaista tuo on/olisi, jos se oma lapsi pyörii tommosissa meiningeissä.
 
Ainoastaan aikuisilla oli kurjaa ysärin alussa ja loppupuolesta heilläkin alkoi olla hauskaa. Skideille tuli Nintendot ja siitä huolimatta sai leikkiä käpylehmilläkin. Mitään ei tarvinnut ellei huvittanut, ja huvitti kahta kauheemmin silloin kun tarvitsi. Tämä oli sama sekä aikuisille, että lapsille. Sitten oli tietysti ne surulliset tapaukset joita ei huvittanut, vaikka olisi tarvinnut. Kyllä se jätti aika moneen yhteisöön arpia.

Samat setit voi tulla koska tahansa eteen ja pitää vaan pitää pää kylmänä ja jatkaa hyvällä meiningillä. Perunat ei ihan heti lopu ja vaikkei nyt joka vuos saa uusinta luuria niin masennus ei saa olla siitä kiinni. Perunan pitää riittää.
90-luku aiheutti itselle sen trauman että varmaan 15v en syöny keitettyjä perunoita kun omilleni muutin..
 
Meidän koulussa oli kyllä konekirjoitusta varten ihan omat tunnit ja oma luokkahuone. Pääasiassa tyttöjen suosiossa (sihteerin duunit, you know, wink wink).

80-luvulla yläasteella konekirjoitus oli valinnainen aine ja valitsin sen, koska siellä oli paljon tyttöjä. Tyttöjen kanssa ei silloin käynyt flaksi, mutta siellä opittu kymmensormijärjestelmän taito on ollut kovalla käytöllä tähän päivään saakka.
 
Paikoin ankeaa joo mutta 90-luvun nuorilla oli vielä vähän jotain joka nykynuorisolta puuttuu kokonaan: tylsistyminen eikä mitään tekemistä.

Tämä oli henkisesti vahvistavaa ja paljon parempi kuin nykyajan adhd meininki. Ei tarvinut olla naama kiinni puhelimessa odottamassa dopamiinipiikkejä vaan piti enimmäkseen itse keksiä tekemiset. Kasarilla tämä toki oli vielä parempi kun ei netistä ym. tietoakaan.

Mielenterveysongelmia oli paljon vähemmän 90-luvulla (tosin niitä ei ehkä diagnosoitu niin paljon kuin nykyään). Eli kaikessa ei ole menty eteenpäin.
 
Paikoin ankeaa joo mutta 90-luvun nuorilla oli vielä vähän jotain joka nykynuorisolta puuttuu kokonaan: tylsistyminen eikä mitään tekemistä.

Tämä oli henkisesti vahvistavaa ja paljon parempi kuin nykyajan adhd meininki. Ei tarvinut olla naama kiinni puhelimessa odottamassa dopamiinipiikkejä vaan piti enimmäkseen itse keksiä tekemiset. Kasarilla tämä toki oli vielä parempi kun ei netistä ym. tietoakaan.

Mielenterveysongelmia oli paljon vähemmän 90-luvulla (tosin niitä ei ehkä diagnosoitu niin paljon kuin nykyään). Eli kaikessa ei ole menty eteenpäin.

Tosin itsemurhia sitten esimerkiksi tehtiin paljon enemmän 90-luvulla. Pahimpana vuotena 1990 tehtiin yli 1500 itsemurhaa, viime vuonna noin 750. Ja tuohon saattoi vaikuttaa lamakin, mutta itsemurhakuolleisuus oli korkeaa kyllä jo ennen 1990-lukua ja laski sitten hitaasti 1990 luvun aikana olleen 1999 noin 1200 henkilöä vuodessa.

1990 -luvulle osui myös mielenterveyspalveluiden kriisi, kun laitosjärjestelmää purettiin, mutta tilalle ei laman vuoksi tullutkaan suunniteltuja avopalveluita. Moni laitoksessa ollut oli ihan heitteillä.
 
90-luku aiheutti itselle sen trauman että varmaan 15v en syöny keitettyjä perunoita kun omilleni muutin..
Itselleni kävi sama efekti niiden hunajamarinoitujen teurasrääppeiden kanssa.. Ainoana erona ehkä se että ne eivät vieläkään ole päässeet takaisin ruokalistalle.
 
Paikoin ankeaa joo mutta 90-luvun nuorilla oli vielä vähän jotain joka nykynuorisolta puuttuu kokonaan: tylsistyminen eikä mitään tekemistä.

Tämä oli henkisesti vahvistavaa ja paljon parempi kuin nykyajan adhd meininki. Ei tarvinut olla naama kiinni puhelimessa odottamassa dopamiinipiikkejä vaan piti enimmäkseen itse keksiä tekemiset. Kasarilla tämä toki oli vielä parempi kun ei netistä ym. tietoakaan.

Mielenterveysongelmia oli paljon vähemmän 90-luvulla (tosin niitä ei ehkä diagnosoitu niin paljon kuin nykyään). Eli kaikessa ei ole menty eteenpäin.

Tylsistyminen on tosiaan todella loistava motivaattori lapsille kehittää tekemistä oman mielikuvituksen kautta, mutta ainakin ysärillä sillä oli myös nurja puoli, sillä nuorten tylsistyminen ja olematon valvonta johtivat todella älyttömiin tilanteisiin, joista tänä päivänä mainittaisiin iltapäivälehtien etusivulla, ja silloin ne olivat "normaalia" nuorison ajanviettoa.

Eikä aika tosiaan neuroepätyypillisille monesti ollut kovin hohdokasta aikaa, tylsistyminen kun ainakin omalla kohdalla johti valtavan mielikuvituksen pohjalta erilaisuuteen, jota pienemmällä paikkakunnalla ei ymmärretty tai suvaittu, jolloin nyrkit heilui vähän joka käänteessä.

Suurin osa asioista jäi ylipäätään dokumentoimatta, joka oli sekä positiivinen että negatiivinen asia täysin siitä riippuen, kuka asiaa katsoo.
 
Ei taidettu paljon ADHD diagnooseja ysärillä kirjoitella..
Diagnooseja alkoi kyllä tulla enenevissä määrin vuosikymmenen loppua kohden, lääkitystä sen ei tainnut olla kuin muutamilla harvoilla.

Jos en väärin ole ymmärtänyt, oli Suomessa vain muutama (ehkä jopa vain yksi) lääkäri, jolla oli lupa määrätä lääkitystä lapsille / nuorille.
 
Viittäkymmentä lähestyvä äijä muistelemassa internetissä, kuinka oli upeaa aikamiehenä kierrättää yläkouluikäisiä kännisiä teinejä pitkin riisikippojen takapenkkejä. Kieltämättä aika ysäriä :smoke:

Heh, muistelen monia muitakin junnuaikoina tehtyjä asioita lämmöllä.
Viestistäsi saa hiukan sen käsityksen että oletat, että nykypäivänäkin olisi mukava painella pitkin kyliä alaikäiset kyydissä. Ei sentään.

Ehkä tätä pillurallikulttuuria en itse osaa pitää niin kamalana asiana, kun olen itse mies enkä ketään ahdistellut tai raiskannut, mutta tavallaan ymmärrän kyllä senkin että omaa jälkipolvea ei ole tuntemattomien mukaan kiva päästää.

Toisaalta tuo oli ajan kuva ja näistä muodostui sitten jonkin verran pitkiä parisuhteita joista muutamat ovat yhdessä edelleen. Pitää muistaa että ajankohdasta on jo se 20-30v aikaakin. Aika yleistähän se on silloin ollut, kun koko Suomi ymmärtää sanan "pilluralli".
 
Heh, muistelen monia muitakin junnuaikoina tehtyjä asioita lämmöllä.
Viestistäsi saa hiukan sen käsityksen että oletat, että nykypäivänäkin olisi mukava painella pitkin kyliä alaikäiset kyydissä. Ei sentään.

Ehkä tätä pillurallikulttuuria en itse osaa pitää niin kamalana asiana, kun olen itse mies enkä ketään ahdistellut tai raiskannut, mutta tavallaan ymmärrän kyllä senkin että omaa jälkipolvea ei ole tuntemattomien mukaan kiva päästää.

Toisaalta tuo oli ajan kuva ja näistä muodostui sitten jonkin verran pitkiä parisuhteita joista muutamat ovat yhdessä edelleen. Pitää muistaa että ajankohdasta on jo se 20-30v aikaakin. Aika yleistähän se on silloin ollut, kun koko Suomi ymmärtää sanan "pilluralli".
Tätä voi muuten peilata nykyajan meininkiin, jossa teinin taskussa eli luurissa on koko ajan kaikki maailman ahdistelijat matkassa mukana...

Eli kumpi onkaan loppupelissä pahempi? En tiedä, mä vaan kysyn.

No, olihan netti ja alkeellinen "some" olemassa jo 20-30 vuotta sittenkin, mutta se oli vielä aika pientä ja viatonta, eikä kulkenut taskussa mukana.
 
Ja nykyään meininki tuntuu olevan aika paljon raaempaa.
Aiemmin kuskattiin likkoja ihan vaan sen takia että pääsi ottamaan kontaktia, nykyään teinit jakaa persettä s-marketilla tupakka-askista.
 
Ja nykyään meininki tuntuu olevan aika paljon raaempaa.
Aiemmin kuskattiin likkoja ihan vaan sen takia että pääsi ottamaan kontaktia, nykyään teinit jakaa persettä s-marketilla tupakka-askista.
Raakaa se oli ennenkin, siitä ei vaan nostettu niin suurta haloota kuin nykyään.
 
Ja nykyään meininki tuntuu olevan aika paljon raaempaa.
Aiemmin kuskattiin likkoja ihan vaan sen takia että pääsi ottamaan kontaktia, nykyään teinit jakaa persettä s-marketilla tupakka-askista.
Eikös nykyajan muoti ole sugar daddyn etsintä netistä. Rahaa ja tavaroita kerätään pikkutuhmia kuvia vastaan.


Mutta ainakin itsellä se mitä menneestä ajasta kaipaan on se ihmisten kohtaaminen. Kun nykyisin tuntuu että eläkeläisiä lukuunottamatta ihmiset on kääriytyneet aika hyvin omiin pikku kupliinsa joista ulostuloa vältellään viimeiseen saakka.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 670
Viestejä
4 525 898
Jäsenet
74 659
Uusin jäsen
zambo66

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom