AMD Zen

Se, ettei m.2 NVMe -levy ole jossain käyttötarkoituksessa yhtään nopeampi kuin vanha mekaaninen limppu on sekin tarpeellinen testitulos. Se kertoo, ettei kannata hassata rahaa NVMe-levyyn, vaan ostaa kyseiseen käyttötarkoitukseen kustannustehokkaamman vaihtoehdon.

Et ilmeisesti halua testeistä reaalimaailman tuloksia, vaan tuloksia maailmasta, jossa kaikki toimii ideaalisti.

Mikäs siinä jos testataan kaikilla peleillä asiaa. Tuossa vaan käy hyvin nopeasti niin että testataan parilla pelillä ja sen jälkeen yleistetään ettei NVME:llä tee mitään yhdessäkään pelissä mitä koskaan tullaan julkaisemaan.

Hyvin pienen eron
Ja se NVME on ihan yhtä lailla NVME riippumatta siitä, lähteekö se suoraan prosessoripiiriltä vai vasta emolevyn piirisarjalta, ja millainen väylänopeus sen emolevyn piirisarjapiirin ja prosessoripiirn välillä.

Tämä koko keskustelu nimenomaan lähti siitä että puhuit mutupaskaa siitä kuinka prosessoripiirn ja emolevyn piirisarjan välinen väylä olisi joku pullonkaula massamuistin nopeudelle.

Vaikea keksiä syytä miksi se ei olisi. Väylä jota kuormittaa jatkuvasti usea laite ei todellakaan toimi yhtä hyvin kuin yhdelle laitteelle dedikoitu väylä.

Tässä ei tällöin ole kyse osaamisesta. Vaan tietoisesta valinnasta.

Ja tällaisten pelien kanssa on siis täysin turhaa maksaa yhtään euroa mistään niden latausruutujen nopeuttamiseksi, kun ne ei siitä nopeudu.

Tavallaan. Tietoinen valinta laittaa kaikki massamuistit samalle vivalle.

Tuollaisten pelien kanssa on turha maksaakin. Sitä tarkoitin kun sanoin etteivät kaikki pelit hyödynnä.

Kaikki NVME-väylään kytkettävät "levyt" on SSD-levyjä.

Mutta tosiaan NVMEllä jotkut jonot voi olla syvempiä kuin SATAlla, ja jotain eroa suuresti kuormitetussa tilanteessa voi tulla.

Sen sijaan eroa melko nopealla väylällä NVMEllä ja supernopeaväyläisellä NVMEllä ei käytännössä ole missään realistisessa tosimaailman yleisessä tilanteessa.

Viimeisen väitteen testaan myöhemmin. Melko nopea NVMe levy löytyy ja laitan myöhemmin "supernopean". Väittäisin jo nyt eron olevan huomattava.

Tuo nimenomaan kertoo erittäin hvyin sen, että pelien latausaikojen nopeuttamiseksi ei ole mitään syytä maksaa hunajaa kalliista NVME-väyläisestä SSDstä.

Ja se on nimenomaan se hyvin relevantti testi, siinä nimenomaan on paljon enemmän järkeä kuin siinä että tehdään ziljoona synteettistä testiä joiden merkityksiä ei misäsän selitetä. Ja sitten sinunkaltaisesi ihmiset tuijottelee niistä vaan niitä suurimpia gigatavuja sekunnissa-lukuja ymmärtämättä yhtään että niillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.

Nopeata rautaa ostetaan sen takia, että joku asia mitä sillä koneella tehdään nopeutuu.

Sen sijaan se, millaiseen gigatavunmäärään sekunnissa se teoriassa pystyy on täysin EVVK asia, teoreettisesta tiedonsiirtonopeudesta ei ole kenellekään käyttäjälle mitään iloa.

Tuo kertoo ettei se kaikissa peleissä hyödytä.

Tuossa on se aiemmin mainitsemani ongelma että parin pelitestin perusteella yleistetään kovalevyn olevan yhtä nopea kuin SSD:n pelien lataamisessa. Joka ei päde läheskään jokaiseen peliin.

Kyllä se isojen tietomäärien siirrossa tuntuu.

Käyttöjärjestelmä asennetaan, ja sitten sitä käytetään vuosia. Käyttiksen uudelleenasentaminen ei ole mitään joka päivä tehtävä juttua.

Ja onko jotain numeroita näiden väitteiden tueksi?

Nyt jäi yksi ratkaiseva sana huomaamatta.

Numeroita voin jossain vaiheessa hankkia.

Yleensä ei nopeuta merkittävästi mitään normaalia käyttöä, koska pullonkaula on kovalevyllä vielä todella paljon pahemmin hakuajassa, ei missään tiedonsiirtonopeudessa.

Ideaalitilanteessa jokainen samaan aikaan käytettävä ohjelma on omalla kovalevyllään, koska kas pahusta, usean ohjelman lataaminen samaan aikaan on helkkaristi nopeampaa mikäli ne ohjelmat ovat eri kovalevyllä. Mielellään myös käyttöjärjestelmä eri levyllä kuin ohjelmat. Kahden kovalevyn tapauksessa: käyttöjärjestelmä yhdelle ja ohjelmat toiselle on todella paljon nopeampi kuin kaikki samalla levyllä.

Lisää nopeutta mihin :D

Niiden täysin merkityksettömien levybenchmarkkein pyörittelyyn? Tai käyttiksen uudelleenasenteluun parin päivän välein kun parissa päivässä saat systeemin solmuun tai täyteen haittaohjelmia?

No se tuli jo selväksi ettei sinulla ole kokemusta mistään vähänkään raskaammasta levynkäytöstä.

Siitä käyttiksen asentelusta jäi huomaamatta se yksi sana.


Jos oikeasti haluat sitä nopeutta lisää niissä tilanteissa, millä on väliä, hanki sellainen SSD joka on oikeasti nopea. ELi intelin Optane/xpoint, jonka muistisolut ei perustu nand-flashiin, vaan paljon nopeampaan tekniikkaan.

Silloin kun kone swappaa, kallis optane-levy tekee sen swappaamisen yli 3x nopeammin kuin normaali nopea flash-pohjainen ssd, ja halvimmatkin optane-levyt pieksee flash-pohjaiset SSDt selvästi.


sustained-rm.png

Saisiko vielä tosielämän benchmarkkeja? Juurihan selitit kuinka synteettisillä ei tee mitään. Optane ei myöskään ole kovin halpaa vaikka pientä voisi ehkä harkitakin.
 
Elikkäs laskeneen välimuisti latenssien lisäksi välimuistin kaista on noussut mukavasti. :tup: huva huva.
 
Ja X470 emolevyvuotoa: ASUS X470 motherboard layouts and specs have been leaked | VideoCardz.com

Speksiosastosta:
Chipset tarjoaa näemä edelleen pci-e 2.0 väylää. Ilmeisesti väyläkapasiteettiakaan ei ole nostettu.
Maksimimuistinopeus jota tarjotaan zen+ prosulle on 3466mhz vs 3200mhz zen.

Uudet emot vaikuttaa siis die shrinkille, joten piirisarja lämpenee vähämmän. Odottelen niitä silti, valmistajat ovat saaneet aikaa korjata lastentauteja.
 
Ohan noita kertoimia 4000 nopeuteen asti jo nykyisillä lankuilla. Toki ei sinne asti käytännössä päästä. 3600 kohalla jo nikottelee pahasti.
 
Ohan noita kertoimia 4000 nopeuteen asti jo nykyisillä lankuilla. Toki ei sinne asti käytännössä päästä. 3600 kohalla jo nikottelee pahasti.

Onhan niitä, mutta tuo viittaisi enemmän siihen mitä huhut ovat aikaisemminkin kertoneet ja nuo vuototestitulokset ovat vahvistaneet. Eli muistiohjainta olisi viilattu, joten zen+ kulkisi paremmin muistien osalta.
 
Mielenkiintoista nähdä, että irtoaako uusien prosessorien kanssa millä tavalla muistikelloja vanhoilla X370-lankuilla. X470-lankuissa on oletettavasti optimoitu muistivetojen reitityksiä noihin vanhoihin verrattuna, mutta onko niiden rooli kuinka iso vrt. oletettu prosessorin muistiohjaimen taajuuskeston paraneminen.
 
Olikos noi 3dmarkit tuolta poistettu kun en löytänyt? Muutenkin piilotettu ne tulokset linkkien takaa. Jos nyt muiden saittien tuloksiin uskomista niin 3dmark firestrike testissä 20900 pistettä. Maksimi kellotettu 1800X parhailla muisteilla sen 20-21K. Kysymys onkin että miten paljon se kellottuu tuosta 3,7-4,35 GHz:sta. Veikkaan että tehoja vielä pisaa sen ~10% kun ottaa kaikki mehut irti.
 
4.3Ghz vaikuttaisi olevan uusi 4Ghz. Siis seinä alustavasti tulee niillä kohdilla vastaan, jos tähän on luottamista:

http://www.overclock.net/forum/379-rumors-unconfirmed-articles/1678481-youtube-ryzen-2700x-benchmark-overclock.html

Ihan hyvältähän se vaikuttaa. En itse todellakaan mene ostamaan uutta prosessoria tuon 0.3GHz nousun takia (nyt käytössä 1700X) mutta miettien tulevaa 2 versiota (Ry)Zen prosessoreista (jos tämä on se + versio) niin jopa varovaisen arvion mukaan vähintään tuo 4½GHz saavutetaan, en yllättyisi yhtään jos 4.7-4.8GHz olisi seuraava katto minkä luulisi riittävän ns. kaikille yhden ytimen tehoksi ja tällä hetkellä taasen (imo) 8-ydin/16-säie on enempi kuin riittävä suurimpaan osaan normaalia viihde/peruskäyttöä. Palvelinpuoli sitten erikseen.
 
Jahas. Ne videot on poistettu käyttäjän toimesta.
 
Nykyisellä Ryzenilla katto on 4,1 GHz.

Joo, mutta jos olettaa, ettei kaveri ole saanut ns. kultaista kiveä, tai vedä custom loopilla. Valtaosalla tämänkin foorumin käyttäjistä käytännön katto on 3.9-4.0ghz maastossa. Voisi siis olettaa, että tuossa on ns. perustason kivi. Binnatut kivet ja vesimiehet voi ollakkin 4.4-4.5ghz maastossa.
 
Joo, mutta jos olettaa, ettei kaveri ole saanut ns. kultaista kiveä, tai vedä custom loopilla. Valtaosalla tämänkin foorumin käyttäjistä käytännön katto on 3.9-4.0ghz maastossa. Voisi siis olettaa, että tuossa on ns. perustason kivi. Binnatut kivet ja vesimiehet voi ollakkin 4.4-4.5ghz maastossa.

Näinhän tuo on. Oma kivi ei kirveelläkään mene vakaaksi 4.0GHz, mutta yli 3.9GHz sentäs pääsee. Jossain vaiheessa tuntui olevan olettamus että 4GHz menee rikki kivellä kuin kivellä kun vain laittaa jännitettä tarpeeksi, mutta ei ihan näin kuitenkaan todellisuudessa ole.
 
mutta miettien tulevaa 2 versiota (Ry)Zen prosessoreista (jos tämä on se + versio)
Tuossa on tämänhetkisellä tiedolla tuo nimeämiskäytäntö:
ZenRyzen 1xxx
Zen+Ryzen 2xxx
Zen2Ryzen 3xxx
Zen2+Ryzen 4xxx
 
Muistakaa vielä että eihän tuo kellojennosto ole ainoa joka auttaa uudella prosessorilla. Latenssien pudotus tulee väkisinkin näkymään latenssiherkissä sovelluksissa.
 
Muistakaa vielä että eihän tuo kellojennosto ole ainoa joka auttaa uudella prosessorilla. Latenssien pudotus tulee väkisinkin näkymään latenssiherkissä sovelluksissa.

Canardin paperiarvostelussa oli myös viitteitä siihen, että infinity fabric kello olisi irroitettu muistikellosta. Se on nyt edelleen ihan spekulaatioasteella. Muistiohjain on parempi ja kivi turboa siihen malliin, että x-malleja voisi jo käyttää ihan vakiona. Ihan kivalle päivitykselle tuo vaikuttaa.
 
Omalla 1700x:llä menee vain 3,7Ghz joten voisi vaihdella, ja pistää tämän segfault-kiven RMA:han ja sitten myyntiin.
 
Ihan hyvältähän se vaikuttaa. En itse todellakaan mene ostamaan uutta prosessoria tuon 0.3GHz nousun takia (nyt käytössä 1700X) mutta miettien tulevaa 2 versiota (Ry)Zen prosessoreista (jos tämä on se + versio) niin jopa varovaisen arvion mukaan vähintään tuo 4½GHz saavutetaan, en yllättyisi yhtään jos 4.7-4.8GHz olisi seuraava katto minkä luulisi riittävän ns. kaikille yhden ytimen tehoksi ja tällä hetkellä taasen (imo) 8-ydin/16-säie on enempi kuin riittävä suurimpaan osaan normaalia viihde/peruskäyttöä. Palvelinpuoli sitten erikseen.

Katossasi on ainakin gigahertsin heitto. Intelin Coffee Lakella ei ole selvää kattoa mutta ilmalla delidattuna 5,3 GHz on karkea arvio. Samalla valmistustekniikalla (Coffee Laken) valmistetulla Ryzenilä vastaava olisi noin 5,5 Ghz:n paikkeilla, koska arkkitehtuurin puolesta Ryzenin pitäisi kellottua paremmin. GlobalFoundriesin 7nm vastaa noin Intelin 10nm tekniikkaa (jonka piti tulla ajat sitten) jolloin Zen2:lta voidaan odottaa lähemmäs 6 GHz:n kellotuksia ilmalla mikäli lämmöt saadaan pidettyä kurissa (ei tanhapurkkaa jne).

Muistetaan edelleen nykyisten Ryzenien olevan hieman viritetyllä 14nm LPP prosessilla joka alkaa toimia surkeasti (tarvitaan ylimääräistä jännitettä jotta saadaan kelloja nousemaan) noin 3,2 GHz:n kohdalla. Ryzen 2000-sarja siirtää rajaa hieman muttei se auta kuin sen kymmenisen prosenttia. Ryzen on siis melkoinen kellottuja arkkitehtuurin puolesta kun saavutetaan noinkin korkeat kellotaajuudet pitämällä virrankulutus aisoissa.

GF ei siis valehtele juuri ollenkaan kun sanoo 14nm LPP:n olevan "3 GHz:lle optimoitu". 7nm:n pitäisi olla "5 GHz:lle optimoitu". Se on sanatarkasti tulkiten enemmän kuin 32nm SOI:lla (se jolla Bulldozerit tehtiin) eli Ryzenin kellotaajuudet saavat todella suuren hyppäyksen, eivätkä mitään pikkupäivitystä. Nykyinen Ryzen tehtynä 32nm SOI:lla kellottuisikin helposti yli 5 GHz:n, mikäli lämmöistä ei tarvitsisi piitata.
 
GlobalFoundriesin 7nm vastaa noin Intelin 10nm tekniikkaa (jonka piti tulla ajat sitten) jolloin Zen2:lta voidaan odottaa lähemmäs 6 GHz:n kellotuksia ilmalla mikäli lämmöt saadaan pidettyä kurissa (ei tanhapurkkaa jne).

Ehkä parempi että ei innostuta liikaa. Toki mukavaa jos moiseen päästään mutta jotenkin muistan miten moni pettyi kun odotti jostain ihmeen syystä että 1700 - 1800X olisi mennyt "heittämällä" sen 5GHz+

Eli en ainakaan itse ala rummuttamaan tai edes toivomaan että 4700(X) menisi varmasti ja heittämällä vähintään 6GHz ilmalla. Toki jos menee ja hinnat on samoja varmasti tulen ostamaan sen...
 
Ehkä parempi että ei innostuta liikaa. Toki mukavaa jos moiseen päästään mutta jotenkin muistan miten moni pettyi kun odotti jostain ihmeen syystä että 1700 - 1800X olisi mennyt "heittämällä" sen 5GHz+

Eli en ainakaan itse ala rummuttamaan tai edes toivomaan että 4700(X) menisi varmasti ja heittämällä vähintään 6GHz ilmalla. Toki jos menee ja hinnat on samoja varmasti tulen ostamaan sen...

Ketkä odottivat? Jotkut jotka eivät ymmärrä asiasta mitään? Niin. Kyllähän Ryzenin "pitikin" kellottua yhtä hyvin mitä Bulldozerin :D:lol:

Ne jotka asioista olivat perillä, eivät yleisesti ottaen odottaneet 8-core Ryzenin pääsevän edes 4 GHz:n (turbo)/3,6 GHz (base) kellotaajuuksiin tuolla 95W TDP:lla.

6 GHz ilmalla on ihan realistinen arvio viimeistään Zen3:lle (ilman AVX:a mikäli sitä parannetaan). Tosin lämmöntuotto saattaa kyllä olla melkoinen.
 
Ketkä odottivat? Jotkut jotka eivät ymmärrä asiasta mitään? Niin. Kyllähän Ryzenin "pitikin" kellottua yhtä hyvin mitä Bulldozerin :D:lol:

Ne jotka asioista olivat perillä, eivät yleisesti ottaen odottaneet 8-core Ryzenin pääsevän edes 4 GHz:n (turbo)/3,6 GHz (base) kellotaajuuksiin tuolla 95W TDP:lla.

6 GHz ilmalla on ihan realistinen arvio viimeistään Zen3:lle (ilman AVX:a mikäli sitä parannetaan). Tosin lämmöntuotto saattaa kyllä olla melkoinen.

Nyt kyllä keulii samalla tavalla, kuin muron kiihkeimmillä nvidia miehillä pascalia odotellessa. 5Ghz ilmalla on vielä minusta 7nm prosessille ihan mahdollinen, ellei coremäärää aleta nostamaan. Eri asia on tuleeko se ekassa painoksessa, vai refreshissä. Kannattaa muistaa sekin, että prosessin pienentyessä piiri pienenee. Samalla lämpö säteilee yhä pienemmästä pisteestä ja se tekee jäähdyttämisen aina vain haastavammaksi. Lämmön myötä muistaakseni vuotovirrat kasvaa myös.

Odottele vaikka vegan laskentamallien ilmestymistä, niin saat esimakua mihin 7nm prosessi pystyy.
 
Nyt kyllä keulii samalla tavalla, kuin muron kiihkeimmillä nvidia miehillä pascalia odotellessa. 5Ghz ilmalla on vielä minusta 7nm prosessille ihan mahdollinen, ellei coremäärää aleta nostamaan. Eri asia on tuleeko se ekassa painoksessa, vai refreshissä. Kannattaa muistaa sekin, että prosessin pienentyessä piiri pienenee. Samalla lämpö säteilee yhä pienemmästä pisteestä ja se tekee jäähdyttämisen aina vain haastavammaksi. Lämmön myötä muistaakseni vuotovirrat kasvaa myös.

Odottele vaikka vegan laskentamallien ilmestymistä, niin saat esimakua mihin 7nm prosessi pystyy.

Kuten jo sanoin, Intelin 14nm Coffee Lake pääsee noin 5,3 GHz ja ylikin. Intelin "14nm Ryzen" pääsisi (jos olisi olemassa) noin 5,5 GHz ainakin. Ei tuosta ole paljoa matkaa 6 GHz:n.

Edellyttää tietenkin GF:n 7nm prosessin olevan parempi kuin Intelin 14nm, johon ei ihmeitä vaadita.
 
Kuten jo sanoin, Intelin 14nm Coffee Lake pääsee noin 5,3 GHz ja ylikin. Intelin "14nm Ryzen" pääsisi (jos olisi olemassa) noin 5,5 GHz ainakin. Ei tuosta ole paljoa matkaa 6 GHz:n.

Edellyttää tietenkin GF:n 7nm prosessin olevan parempi kuin Intelin 14nm, johon ei ihmeitä vaadita.

Intelin 10nm on ongelmissa, joten en usko sen tuovan parannusta nykyiseen. Ehkä pikemminkin kellot laskee hivenen. 7nm taitaa olla intelin 10nm prosessin kanssa tasoissa, tai tuurilla menee vähän ohi. Joten ei se 5Ghz ole mikään huono saavutus, varsinkin kun ytimen pinta-ala pienenee ja siitä tulee ne omat ongelmansa.
 
Intelin 10nm on ongelmissa, joten en usko sen tuovan parannusta nykyiseen. Ehkä pikemminkin kellot laskee hivenen. 7nm taitaa olla intelin 10nm prosessin kanssa tasoissa, tai tuurilla menee vähän ohi. Joten ei se 5Ghz ole mikään huono saavutus, varsinkin kun ytimen pinta-ala pienenee ja siitä tulee ne omat ongelmansa.

Verrokkina oli Intelin 10nm speksivertailun osalta. 5 GHz on hyvä saavutus sekin, ei siinä mitään. Varmasti huomasit että puhuttiin kellotuksista, ei niistä kelloista joilla prosessoria tullaan myymään vakiona.
 
Katossasi on ainakin gigahertsin heitto. Intelin Coffee Lakella ei ole selvää kattoa mutta ilmalla delidattuna 5,3 GHz on karkea arvio. Samalla valmistustekniikalla (Coffee Laken) valmistetulla Ryzenilä vastaava olisi noin 5,5 Ghz:n paikkeilla, koska arkkitehtuurin puolesta Ryzenin pitäisi kellottua paremmin.
Jotain lähdettä tälle väitteelle?
 
6 GHz ilmalla on ihan realistinen arvio viimeistään Zen3:lle

5Ghz ilmalla on vielä minusta 7nm prosessille ihan mahdollinen

No Zen3:een on kuitenki aika kaukana kun vajaa vuosi zen 2 siitä vajaa vuosi zen2+ ja sitten se kolmonen joskus taas vajaan vuoden päästä niin tarviiko sitä yli kahen vuoden päähän vielä alkaa ennustaankaan. Myöskään AMD ei ole edes vihjannut Zen3:n tulosta vaan roadmapit loppuu Zen2+.
 
Jotain lähdettä tälle väitteelle?

Niitä Zen arkkitehtuurijuttuja julkaistiin "muutama", en juuri nyt muista missä tuotakin asiaa käsiteltiin. Joten tarkkaa lähdettä en nyt pysty antamaan.

Asian voi ilmaista myös näin: Zenin ei arkkitehtuurin puolesta pitäisi kellottua huonommin kuin Bulldozer joka taas kellottuu paremmin kuin mikään Intel, ml. Pentium 4 (joka taas kellottuu paremmin kuin mikään nykyinen Intel). Nämä nestetyppikellotuksilla, jotka kertovat aika hyvin mihin arkkitehtuuri venyy kun ei lämpö ja jäähdys eivät ole rajoittamassa. Suorat vertailut ovat silti hankalia koska valmistusprosessit ovat erilaiset, varsinkin Ryzen vs Bulldozer koska Ryzen antaa älyttömästi tasoitusta valmistusprosessissa. Se tosin näkyy siinä miten pienellä lämmöntuotolla Ryzen saa 4 GHz verrattuna Bulldozeriin, vaikka prosessi haraa vastaan jo vähän yli 3 GHz:lla. Pentium 4 nykyisellä valmistusprosessilla voisi mennäkin sen 10 GHz.

No Zen3:een on kuitenki aika kaukana kun vajaa vuosi zen 2 siitä vajaa vuosi zen2+ ja sitten se kolmonen joskus taas vajaan vuoden päästä niin tarviiko sitä yli kahen vuoden päähän vielä alkaa ennustaankaan. Myöskään AMD ei ole edes vihjannut Zen3:n tulosta vaan roadmapit loppuu Zen2+.

Minun mielestäni ei ole Zen2+:a vaan Zen3. Joka tapauksessa tarkoitan Zen2:ta viritetyllä valmistusprosessilla.
 
Niitä Zen arkkitehtuurijuttuja julkaistiin "muutama", en juuri nyt muista missä tuotakin asiaa käsiteltiin. Joten tarkkaa lähdettä en nyt pysty antamaan.

Asian voi ilmaista myös näin: Zenin ei arkkitehtuurin puolesta pitäisi kellottua huonommin kuin Bulldozer joka taas kellottuu paremmin kuin mikään Intel, ml. Pentium 4 (joka taas kellottuu paremmin kuin mikään nykyinen Intel). Nämä nestetyppikellotuksilla, jotka kertovat aika hyvin mihin arkkitehtuuri venyy kun ei lämpö ja jäähdys eivät ole rajoittamassa. Suorat vertailut ovat silti hankalia koska valmistusprosessit ovat erilaiset, varsinkin Ryzen vs Bulldozer koska Ryzen antaa älyttömästi tasoitusta valmistusprosessissa. Se tosin näkyy siinä miten pienellä lämmöntuotolla Ryzen saa 4 GHz verrattuna Bulldozeriin, vaikka prosessi haraa vastaan jo vähän yli 3 GHz:lla. Pentium 4 nykyisellä valmistusprosessilla voisi mennäkin sen 10 GHz.



Minun mielestäni ei ole Zen2+:a vaan Zen3. Joka tapauksessa tarkoitan Zen2:ta viritetyllä valmistusprosessilla.
ok niin näyttää, mutta ei ole zen+ tuossa roadmapissa missä zen3 on mainittu.

Ok, nyt löytyi yksi missä on zen+ ja zen 3. joskus vuos sitten puhuivat vain että zenin jälkeen tulee eka + sit 2 ja sit sitä kiristetään, mutta ei sanoneet tosiaan sillon että onko se + vai kolme
 
Viimeksi muokattu:
ok niin näyttää, mutta ei ole zen+ tuossa roadmapissa missä zen3 on mainittu.

Ok, nyt löytyi yksi missä on zen+ ja zen 3. joskus vuos sitten puhuivat vain että zenin jälkeen tulee eka + sit 2 ja sit sitä kiristetään, mutta ei sanoneet tosiaan sillon että onko se + vai kolme

Nuo Zenin koodinimet ovat vaihdelleet eikä kaikista ole ollut virallista lähdettä edes.

Tämäntyyppiselle väitteelle arvelinkin näin.

Ihan miten vaan. Toisin päin homma kyllä toimii: mikään ei toistaiseksi viittaa siihen etteikö väite pitäisi paikkaansa.
 
Nuo Zenin koodinimet ovat vaihdelleet eikä kaikista ole ollut virallista lähdettä edes.



Ihan miten vaan. Toisin päin homma kyllä toimii: mikään ei toistaiseksi viittaa siihen etteikö väite pitäisi paikkaansa.
Historiallisesti voidaan todeta, että on ollut arkkitehtuureja, joiden olisi rakenteen puolesta pitänyt päästä selkeästi korkammalle, kuin ne pääsivät.
 
Nuo Zenin koodinimet ovat vaihdelleet eikä kaikista ole ollut virallista lähdettä edes.



Ihan miten vaan. Toisin päin homma kyllä toimii: mikään ei toistaiseksi viittaa siihen etteikö väite pitäisi paikkaansa.

Toisinsanottuna, mikään ei toistaseksi viittaa siihen että väite pitäisi paikkaansa.

Se on aivan turha tässä vaiheessa alkaa keuliin aikasintaan kahden vuoden päästä julkastavalla arkkitehtuurilla, jos nyt vaikka odotettais siihen asti että edes ensimmäiset 7nm prossut tulee pihalle. Tää keskustelu alkaa meneen nyt niin yli et jos vaikka keskityttäs Ryzen+:aan, tässä kohtaa ehkä hieman relevantimpi aihe.
 
Historiallisesti voidaan todeta, että on ollut arkkitehtuureja, joiden olisi rakenteen puolesta pitänyt päästä selkeästi korkammalle, kuin ne pääsivät.

Totta kai, valmistustekniikka on "tuhonnut" monta arkkitehtuuria.

Toisinsanottuna, mikään ei toistaseksi viittaa siihen että väite pitäisi paikkaansa.

Se on aivan turha tässä vaiheessa alkaa keuliin aikasintaan kahden vuoden päästä julkastavalla arkkitehtuurilla, jos nyt vaikka odotettais siihen asti että edes ensimmäiset 7nm prossut tulee pihalle. Tää keskustelu alkaa meneen nyt niin yli et jos vaikka keskityttäs Ryzen+:aan, tässä kohtaa ehkä hieman relevantimpi aihe.

Kun mikään ei viittaa siihen ettei se pitäisi paikkaansa, se todennäköisemmin pitää paikkaansa kuin on pitämättä.

Tuosta asiasta olen ihan samaa mieltä. Tuossa aiemmin annettiin ymmärtää Zen+/Zen2 vaihdoksen tuovan yhtä paljon kellotaajuutta lisää kuin Zen/Zen+ vaihdoksen, joka on äärimmäisen epätodennäköistä.
 
Zen vs Bulldozer kellottuvuudesta:

Itse ytimen liukuhihnan pituus vaiheiden määrän osalta on molemmissa samaa luokkaa, mutta:

1) Bulldozerissa on hiukan yksinkertaisemmat välimuistit(L1) tai pidemmät välimuistiviiveet(L2) (ja silti nimenomaan ne välimuistit ottaa siinä vastaan kellottuvuuden suhteen).
2) Zenissä jotkut liukuhihnavaiheet tekee silti hiukan enemmän kuin bulldozerissa koska ydin on monimutkaisempi ja yksinkertaisesti tekee enemmän asioita käskyille niitä suorittakseen.

Sanoisin, että zenin pitäisi mikroarkkitehtuurinsa puolesta samalla valmistustekniikalla kellottua hyvin lähelle bulldozeria, muttei ihan samaan. 85% päähän tjsp.
 
Semiaccuraten mukaan Playstation 5 sisällä olisi Zen + Navi. Jos tuo on totta, niin pleikkarin tehot tulevat kasvamaan melkoisesti.
 
Semiaccuraten mukaan Playstation 5 sisällä olisi Zen + Navi. Jos tuo on totta, niin pleikkarin tehot tulevat kasvamaan melkoisesti.

Yksi CCX riittäisi siihen että ajaa samaa määrää säikeitä kuin PS4 ajoi yhtä aikaa jonkin verran paremmalla 5-8 säikeen ja paljon paremmalla 1-4 säikeen suorituskyvyllä.

Potentiaalisesti vaikuttaa tilanteelta, jossa konsolin ydinmäärä voisi jopa vähentyä edellisestä mallista.

Ja olisi ilmeisesti triviaalisti yhteensopiva PS4n kanssa, kaikki sen pelit toimisi heittämällä (jos Navi on edelleen GCN-johdannainen).
 
Itse uskon AMD:n käyttävän 7nm valmistushyödyn kasvattamalla coremäärän CCX:ssä 4->6 ja kellot nousee vain maltillisesti. Samaa ydintä kun myydään työpöydän lisäksi servereihin, kannettaviin ja todennäköisesti tuleviin pelikonsoleihinkin.
Kannettavissa 4 corea alkaa muuttua uudeksi standardiksi ja pelikonsolit ovat pitkään olleet 8 matalan tehon corella, joten 6 huomattavasti tehokkaampaa corea olisi paljon luontevampi päivitys, mitä 4.
 
Itse uskon AMD:n käyttävän 7nm valmistushyödyn kasvattamalla coremäärän CCX:ssä 4->6 ja kellot nousee vain maltillisesti. Samaa ydintä kun myydään työpöydän lisäksi servereihin, kannettaviin ja todennäköisesti tuleviin pelikonsoleihinkin.
Mä luulen, että AMD tekee sen, mitä pystyy virrankulutusbudjetin puitteissa, mutta kuitenkin niin, että yhden ytimen suorituskyky on tärkeimpänä kriteerinä. Jos sitä ei saada nostettua tarpeeksi, niin sitten lisää ytimiä pirusti. ;)
 
Itse uskon AMD:n käyttävän 7nm valmistushyödyn kasvattamalla coremäärän CCX:ssä 4->6 ja kellot nousee vain maltillisesti.

Ei ytimien määrän kasvattaminen haittaa maksimikelloja (turbo).

Ytimien määrän kasvattaminen vaikuttaa vain all-core-kelloihin.
 
Ei ytimien määrän kasvattaminen haittaa maksimikelloja (turbo).

Ytimien määrän kasvattaminen vaikuttaa vain all-core-kelloihin.
Riippuu virransäästön mekanismeista. Jos halutaan, ettei täysin haittaa, niin pitää pistää virrat ihan kokonaan pois tai siellä on tietty staattinen vuotovirta / core.
 
Riippuu virransäästön mekanismeista. Jos halutaan, ettei täysin haittaa, niin pitää pistää virrat ihan kokonaan pois tai siellä on tietty staattinen vuotovirta / core.

Isommalla piirillä on myös enemmän pinta-alaa hukata se lämpö. Eli ei lämpene sen kuumemmaksi, jolloin ei käytännössä rajoita maksimikelloa.

Moar cores haittaa havaittavasti maksimikelloa käytännössä vain jos
1) niitä ytimiä yhdistävistä väylistä tulee uusia kriittisiä polkuja.
2) piiri on yhdelläkin ytimellä virransyöttörajoitteinen tai TDP-rajoitteinen.
3) piirillä ei ole turbo-modea tai se sukkaa pahasti.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi CCX riittäisi siihen että ajaa samaa määrää säikeitä kuin PS4 ajoi yhtä aikaa jonkin verran paremmalla 5-8 säikeen

PS4:ssa yksi core on pyhitetty täysin OS:lle ja yksi muistaakseni somepaskeille, joten pelit ei saa käyttöön kuin maksimissaan 6 corea.
 
Zen vs Bulldozer kellottuvuudesta:

Itse ytimen liukuhihnan pituus vaiheiden määrän osalta on molemmissa samaa luokkaa, mutta:

1) Bulldozerissa on hiukan yksinkertaisemmat välimuistit(L1) tai pidemmät välimuistiviiveet(L2) (ja silti nimenomaan ne välimuistit ottaa siinä vastaan kellottuvuuden suhteen).
2) Zenissä jotkut liukuhihnavaiheet tekee silti hiukan enemmän kuin bulldozerissa koska ydin on monimutkaisempi ja yksinkertaisesti tekee enemmän asioita käskyille niitä suorittakseen.

Sanoisin, että zenin pitäisi mikroarkkitehtuurinsa puolesta samalla valmistustekniikalla kellottua hyvin lähelle bulldozeria, muttei ihan samaan. 85% päähän tjsp.

Jos kuvitellaan että Ryzeneilla ei olisi prosessirajoitteita, niin kellotaajuutta rajoittaisi ensimmäisenä todennäköisesti L3.
Inteleillä L3:n taajuus on sidottu ringin / meshin kanssa ja sitä voidaan pienin rajoituksin säätää.

Ryzenilla taas L3 taajuus on aina sidottu ytimen kellotaajuuteen (per CCX), eikä se ole säädettävissä erikseen.
Lisäksi sen latenssi on 35 sykliä, kun esim. KBL:n latenssi on 38 sykliä. Bulldozereilla L3 oli sidottu taas NB:n taajuuteen, joka oli vakiona =< 2.2GHz.

Kaby Lakella tai muillakaan uusilla Inteleillä L3 ei taida kulkea juurikaan yli 4.8 - 5GHz.
 
Jos kuvitellaan että Ryzeneilla ei olisi prosessirajoitteita, niin kellotaajuutta rajoittaisi ensimmäisenä todennäköisesti L3.
Inteleillä L3:n taajuus on sidottu ringin / meshin kanssa ja sitä voidaan pienin rajoituksin säätää.

Ryzenilla taas L3 taajuus on aina sidottu ytimen kellotaajuuteen (per CCX), eikä se ole säädettävissä erikseen.
Lisäksi sen latenssi on 35 sykliä, kun esim. KBL:n latenssi on 38 sykliä. Bulldozereilla L3 oli sidottu taas NB:n taajuuteen, joka oli vakiona =< 2.2GHz.

Verrattuna intelin prossuihin, AMDn väylätopologia tosin on sellainen, että se oman CCXn L3 on "lyhemmän matkaa menevän" väylän takana joten sen viiveen voi olettaakin olevan pienempi kuin intelillä. Intelillä muistiohjaimille mennään saman väylän yli kuin L3-välimuistiin, AMDllä taas oman CCXn L3 on lähempänä ja muistiohjain toisen väylän takana kauempana.

Olikos Raven Ridgen L3 muuten pienemmällä viiveellä kuin Zeppelinin?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 457
Viestejä
4 512 768
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom