AMD CPU-spekulaatio (Zen6/Zen7 ...)

[Stephen Elop]

Tuosta ashes of the benchmark vuodosta ei kovin suuria johtopäätöksiä kannata tehdä, se kun vaikuttaa cpu testin osalta olevan sellainen että muistikaistasta tykkää kovasti.

Niin riippuuko kaistasta vai viiveistä? No joka tapauksessa 3800x prossuun verrattuna samoilla muistiasetuksilla (jos niin on testit ajettu) noin 25% parannus lupaa kyllä aika hyvää. Eikö tuo kertoisi juuri siitä Zen 2:n muistilatenssi ongelman poistamisesta/kiertämisestä?

 

[Mechanical Man]

Niin riippuuko kaistasta vai viiveistä? No joka tapauksessa 3800x prossuun verrattuna samoilla muistiasetuksilla (jos niin on testit ajettu) noin 25% parannus lupaa kyllä aika hyvää. Eikö tuo kertoisi juuri siitä Zen 2:n muistilatenssi ongelman poistamisesta/kiertämisestä?

Kellothan on kysymysmerkki. Jos kulkee vaikka 10% nopeempaa niin vaikka parannus on hyvä, ei niin hyvä.

Jotenkin tuo singlecore vs. multicore tulos näyttää musta siltä, että ehkä se ipc ei kasva kuin 10% ja maksimikellot sitten multicoressa vähän ja singlessä enemmän. Mikä osuus siitä tulee sitten prosessista ja mikä arkkitehtuurimuutoksista jää nähtäväksi.

 

[Breezer_]

Niin riippuuko kaistasta vai viiveistä? No joka tapauksessa 3800x prossuun verrattuna samoilla muistiasetuksilla (jos niin on testit ajettu) noin 25% parannus lupaa kyllä aika hyvää. Eikö tuo kertoisi juuri siitä Zen 2:n muistilatenssi ongelman poistamisesta/kiertämisestä?

Tuo parannus voi olla jo IPC:stä pelkästään, tämä 25% parannus tarkottaisi jo itsessään että oltaisiin peleissä sitten intelin tasolla, jos latenssia vielä viilataan, niin sitten viedään jo ihan hyvillä prosenteilla inteliä.

 

[hkultala]

Muisti latenssia jos ovat saaneet viilattua, niin AMD vie myös peleissä, tosin jo tällä IPC parannuksella taitaisi olla ihan samalla tasolla.

Muistiviive ei ole ipc:stä erillinen asia vaan sen pieneneminen näkyy nimenonaan kasvaneena ipcnä.

Jos se muistiviive on pienempi, se on nimenomaan osasyy näihin parannuksiin, ei jotain sen lisäksi.

 

[Kankipappa]

Muistiviive ei ole ipc:stä erillinen asia vaan sen pieneneminen näkyy nimenonaan kasvaneena ipcnä.

Jos se muistiviive on pienempi, se on nimenomaan osasyy näihin parannuksiin, ei jotain sen lisäksi.

Kyllä. Toki absoluuttinen IPC mittarina on vähän muutenkin hankala käsite varsinkin ryzenin tapauksessa, kun tuo huomioimalla se vaihtelee siinä tapauksessa riippuen mitä koodia ajetaan läpi. Lähinnä siis jos arkkitehtuuritasolla speksattuna kellojaksoja pystytään murskaamaan se tietty X määrä sekunnissa, mutta muistinhaku sitten "stallaa" tätä ettei saada täytettyä koko nopeutta täysin. Sitten taas jos laskutoimitukset eivät kajoa juuri muistiin niin älyttömästi, niin näkyy enemmänkin se "raaka" IPC?

Oikeastaan hyvä jos tulee tietoa semmoisista bencheistä missä muistiviiveet on se heikko lenkki, niin kertoisi oikeasti hyvää ihan keskimäääräisestä pelisuorituskyvystä.
Eikös tämä ole ollut yksi syy miksi SMT on näyttänyt AMD:lla niin hyvältä, koska ytimien potentiaalinen nopeus on kyllä ollut jo korkeampi, mihin on käytännössä päästy? Intelin arkitehtuurilla sieltä on osattu ottaa "löysät pois" riippumatta suoritettavasta koodista?

 

[pomk]

Kyllä. Toki absoluuttinen IPC mittarina on vähän muutenkin hankala käsite varsinkin ryzenin tapauksessa, kun tuo huomioimalla se vaihtelee siinä tapauksessa riippuen mitä koodia ajetaan läpi. Lähinnä siis jos arkkitehtuuritasolla speksattuna kellojaksoja pystytään murskaamaan se tietty X määrä sekunnissa, mutta muistinhaku sitten "stallaa" tätä ettei saada täytettyä koko nopeutta täysin. Sitten taas jos laskutoimitukset eivät kajoa juuri muistiin niin älyttömästi, niin näkyy enemmänkin se "raaka" IPC?

IPC on aina työkuormasta riippuva mitattavissa oleva metriikka ja mitään "normalisoitua" IPC:tä ei ole olemassakaan. "Raaka" IPC olis varmaan sit sama kuin maksimi-IPC, jolla ei ole minkään oikean käytön kanssa juuri mitään tekemistä, vähän kuin GPU:n flopsit. Zen2 raaka IPC on 32 FLOPpia per kellojakso, IOPS lukua en löytänyt nyt nopeasti mistään. Zen3 FLOPSit on käsittääkseni sama 32 * kellontaajuus kuin Zen2:lla.

edit: IOPS on zen2:lla 7 * kellontaajuus. Tähän voi joku muutos jopa tulla zen3:n kohdalla.
Zen2:n ""raaka"" IPC on siis 39 ja zen3:lla mahdollisesti hieman isompi, jopa 40. Vertailun vuoksi Zen1:n ""raaka"" IPC oli käsittääkseni 16+6 = 22.

 

[moukula]

Tjoo sillä teoreettisella lukemalla mitä prosessorin liukuhihnasta saa pukattua läpi yhden kellojakson aikana ei tee oikeastaan paljon mitään. Se miten softat pyörii käytännössä riippuu koko järjestelmän suorituskyvystä ja siihen vaikuttaa kaikki massamuistista lähtien.

 

[Breezer_]

Eikös AMD:n tapauksessa suurinosa latenssista tule chiplet designistä ja muistiohjaimen sijoittelusta? Eikö tätä muka voisi parantaa ja samalla tuoda arkkitehtuurillisia parannuksia.

 

[JiiPee]

IPC on aina työkuormasta riippuva mitattavissa oleva metriikka ja mitään "normalisoitua" IPC:tä ei ole olemassakaan. "Raaka" IPC olis varmaan sit sama kuin maksimi-IPC, jolla ei ole minkään oikean käytön kanssa juuri mitään tekemistä, vähän kuin GPU:n flopsit.

No voihan sitä IPC:tä mitata myös vakioiduilla kelloilla. Kuten on tehtykin. Jos vaikka ajellaan 3GHz kelloilla niin sehän rajaa pois tiettyjä pullonkauloja.

Esim. kun tiedetään että rysenissä on se 4,5GHz aikalailla maksimi mihin IF skaalautuu nyt, niin jos ajellaan korkeammilla kelloilla vakioituna, niin se ryseni saattaa näyttäytyä huonompana kuin jos ajellaan 3GHz kelloilla.

 

[pomk]

No voihan sitä IPC:tä mitata myös vakioiduilla kelloilla.

Voi mitata ihan millä kelloilla haluaa, mutta tulokset on aina työkuorma- ja laitteistokohtaisia.

 

[moukula]

Ryzeneitä voi toki verrata keskenään tuolla tavalla että pakotetaan kellotaajuus vakioksi. Siinä työkuorma ja muu systeemi pysyy samana, ainoastaan prosessori vaihtuu. Mutta siinäkin tapauksessa kyseinen testitulos pätee vain siihen yhteen sovellukseen mitä testattiin. Joku toinen kuorma voi toimia eri tavalla.

 

[pomk]

Eikös AMD:n tapauksessa suurinosa latenssista tule chiplet designistä

Ei tule suurin osa siitä, vaan ehkä n. 5-10 ns. Kokonaislatenssi muisteihin on n. 70-80ns vakiomuisteilla.

 

[JiiPee]

Cinebench R20 (Single-Core) CPU benchmark list

Cinebench R20 (Single-Core) CPU benchmark list

www.cpu-monkey.com

Aika kovalta vaikuttaa kyl. Aikalailla tasoissa kehutun tiikerin kanssakin.

Ryzeneitä voi toki verrata keskenään tuolla tavalla että pakotetaan kellotaajuus vakioksi. Siinä työkuorma ja muu systeemi pysyy samana, ainoastaan prosessori vaihtuu. Mutta siinäkin tapauksessa kyseinen testitulos pätee vain siihen yhteen sovellukseen mitä testattiin. Joku toinen kuorma voi toimia eri tavalla.

No jos IPC:tä aletaan maittaamaan kelloista välittämättä niin ei se ole sitten kyllä yhtään mikään mittari, joten se voidaan heittää roskiin samoin tein.

 

[pomk]

Cinebench R20 (Single-Core) CPU benchmark list

Cinebench R20 (Single-Core) CPU benchmark list

www.cpu-monkey.com

Aika kovalta vaikuttaa kyl. Aikalailla tasoissa kehutun tiikerin kanssakin.

Mistäköhän ovat tulokset tempaisseet? MT score oli 5950x:llä isompi kuin 24 ytimisellä threadripperillä, joka olisi aika kova tulos ottaen huomioon massiivisesti eroavat virtabudjetit.

No jos IPC:tä aletaan maittaamaan kelloista välittämättä niin ei se ole sitten kyllä yhtään mikään mittari, joten se voidaan heittää roskiin samoin tein.

Se on joka tapauksessa aivan turha mittari, sillä itse tuotteiden suorituskyky on käytännössä ainoa asia josta potentiaaliset ostajat on kiinnostuneita. Artikkeleita voi toki sit kirjoitella joissa yritetään analysoida että mistä erot suorituskyvyssä johtuvat ja siinä hommassa jonkun IPC:n määrittäminen erilaisilla kuormilla voi olla ihan fiksua.

 

[moukula]

Minusta mielekkäämpi vertailu eri arkkitehtuurien ja prosessorisukupolvien välisen kehityksen mittaamiseen on perf/watti. Suorituskykyä kun voi hakea monella eri tavalla, esim. leventämällä liukuhihnoja tai paremman valmistustekniikan mahdollistamalla korkeammalla kellotaajuudella tai vaikka välimuistirakennetta viilaamalla. Merkitsevää on joka tapauksessa lopulta vain se paljonko prosessori tuottaa lämpöä ajaessaan softaa ja miten nopeasti se siitä suoriutuu.

 

[vemkki]

Minusta mielekkäämpi vertailu eri arkkitehtuurien ja prosessorisukupolvien välisen kehityksen mittaamiseen on perf/watti. Suorituskykyä kun voi hakea monella eri tavalla, esim. leventämällä liukuhihnoja tai paremman valmistustekniikan mahdollistamalla korkeammalla kellotaajuudella tai vaikka välimuistirakennetta viilaamalla. Merkitsevää on joka tapauksessa lopulta vain se paljonko prosessori tuottaa lämpöä ajaessaan softaa ja miten nopeasti se siitä suoriutuu.

No ei tuo kyllä yksinään riitä, jos se perf-osa siinä yhtälössä ei ole tarpeeksi suuri. Muuten kaikki käyttäisivät mobiiliprosessoreita.

 

[Breezer_]

perf/watti ei kyllä ilmeisesti pelaajia kiinnosta millään tavalla, ihan sama vaikka hörppäisi tuhat wattia, kunhan tehoa löytyy.

 

[JiiPee]

Mistäköhän ovat tulokset tempaisseet? MT score oli 5950x:llä isompi kuin 24 ytimisellä threadripperillä, joka olisi aika kova tulos ottaen huomioon massiivisesti eroavat virtabudjetit.

Se on joka tapauksessa aivan turha mittari, sillä itse tuotteiden suorituskyky on käytännössä ainoa asia josta potentiaaliset ostajat on kiinnostuneita. Artikkeleita voi toki sit kirjoitella joissa yritetään analysoida että mistä erot suorituskyvyssä johtuvat ja siinä hommassa jonkun IPC:n määrittäminen erilaisilla kuormilla voi olla ihan fiksua.

Sitä tarina ei kerro että mistä tulokset on.

Ja mielestäni IPC mittarina nimenomaan vakioiduilla kelloilla on melko hyvä mittari osoittamaan arkkitehtuurien eroja. Ja tottakai se pitää testata useammalla kuormalla kuten muutamat sivustot on tehnykin. Se että vouhkataan jonkun CPU-Z tuloksien perään on aivan turhaa.

Esim. Computerbase teki hyvän vertailun Navi vs Turing vakioiduilla kelloilla joka paljasti sen että ollaan ihan tasoissa. Navi alkaa sitten sakkaamaan kun kellot nousee korkeammalle, mikä saattaa esim. johtua siitä että navissa muistikaista loppuu nopeammin kesken. Vuosiahan on puhuttu että nvidialla on parempi pakkaus. Mutta tää nyt menee GPU puolelle joten ei siitä sen enempää.

Mutta cpu puolella esim. tuon IF:n takia todennäköisesti on samaa havaittavissa ja jossain palvelin puolella kun ei mennä mihinkään 4,5GHz tai yli kelloihin, niin siellä se sakkaaminen ei näy kuten se näkyy näissä "tee-se-itse-pelikonsoleissa".

EDIT: Niin ja toi treadripper jääminen jälkeen ei nyt välttämättä ole niin iso yllätys. Siinä ripperissä on kuitenkin aika pitkälti huonoimpia siruja käytetty joten haukkaahan se kun taas tuossa 5950:ssä niitä parhaimpia siruja. Ja eikös toi ole Zen aikakauden ripperi muutenkin.

 

[pomk]

No ei tuo kyllä yksinään riitä, jos se perf-osa siinä yhtälössä ei ole tarpeeksi suuri. Muuten kaikki käyttäisivät mobiiliprosessoreita.

Jep, suorituskyky @ ~200W (tai minkä luvun tuon tilalle nyt valitseekaan) on tehokäyttäjien kannalta paljon oleellisempi metriikka.

 

[moukula]

No ei tuo kyllä yksinään riitä, jos se perf-osa siinä yhtälössä ei ole tarpeeksi suuri. Muuten kaikki käyttäisivät mobiiliprosessoreita.

Joo siis toki sillä tavalla että jos työpöytäprosessoreita vertaillaan niin lukitaan se virtabudjetti esim. 65 wattiin ja katsotaan mikä on nopein. Ja tietenkin pelaajia / muita maksimitehoa vaativille voidaan vielä erikseen katsoa että miten isoille wattilukemille se prosessori skaalautuu jos laitetaan tehokasta jäähyä päälle.

 

[pomk]

EDIT: Niin ja toi treadripper jääminen jälkeen ei nyt välttämättä ole niin iso yllätys. Siinä ripperissä on kuitenkin aika pitkälti huonoimpia siruja käytetty joten haukkaahan se kun taas tuossa 5950:ssä niitä parhaimpia siruja. Ja eikös toi ole Zen aikakauden ripperi muutenkin.

Niinpäs olikin, oon vissiin sokea. 24c Zen2 ripperiä vastaan hävitään ihan odotetusti n. 30%.

 

[JiiPee]

perf/watti ei kyllä ilmeisesti pelaajia kiinnosta millään tavalla, ihan sama vaikka hörppäisi tuhat wattia, kunhan tehoa löytyy.

Kyllä se pelaajiakin alkaa kulutus kiinnostaa kun mennään jonkin rajan ylitte. Meinaan jos kone alkaa hörppiä pelatessa vaikka 1,5kW niin joskus kesällä 3h pelisession jälkeen voi se mancave olla kuin sauna.
Tarttee sitten jo lisäksi ilmastointia jos meinaa pidempään pelailla. Talvellahan se ei välttämättä haittaa jos on suora sähkölämmitys.

 

[pomk]

perf/watti ei kyllä ilmeisesti pelaajia kiinnosta millään tavalla, ihan sama vaikka hörppäisi tuhat wattia, kunhan tehoa löytyy.

Tätä ne "kaikki pelaajat" sanoo, mutta jostain syystä eivät toimi sanojensa mukaisesti ja nosta sitä tehonkulutusta tuhanteen wattiin suorituskykyä metsästäessään.
Typellä täytetty puhdastila ja kaskadikompressori vaan käyttöön, niin saa sitä suorituskykyä. Hinnallakaan ei tunnu olevan mitään merkitystä kun tota menoa seuraa väittelyketjussa, vaan kaikki alle 10900k tehojen oleva on vaan "välttävää" ja alle 360 fps ei voi mitään pelata...

Talvellahan se ei välttämättä haittaa jos on suora sähkölämmitys.

Taitaa kilowatin kiuas perus työhuoneessa olla vähän liikaa vaikka olis kunnon pakkaset ulkona.

 

[JiiPee]

Taitaa kilowatin kiuas perus työhuoneessa olla vähän liikaa vaikka olis kunnon pakkaset ulkona.

Joo kyllähän sillä kilowatilla lämmittelee kevyesti 4mx4m huoneen.
Sähköasentajan opinnoista jäänyt päähän että yks ulkoseinä huoneessa niin 25W per kuutio tarvitaan lämmitystehoa ja jokainen ulkoseinä lisää tuota tarvetta 5W ja jos bunkkerissa ei ole ulkoseiniä, niin sitten riittää se 5W vähempi.
Tuohon on sitten sijaintiin liittyviä seikkoja toki, jossain etelässä voidaan mennä 5W vähemmällä kun taas jossain lapissa on hyvä heittää 5W extraa.

 

[hkultala]

Minusta mielekkäämpi vertailu eri arkkitehtuurien ja prosessorisukupolvien välisen kehityksen mittaamiseen on perf/watti. Suorituskykyä kun voi hakea monella eri tavalla, esim. leventämällä liukuhihnoja tai paremman valmistustekniikan mahdollistamalla korkeammalla kellotaajuudella tai vaikka välimuistirakennetta viilaamalla. Merkitsevää on joka tapauksessa lopulta vain se paljonko prosessori tuottaa lämpöä ajaessaan softaa ja miten nopeasti se siitä suoriutuu.

CPU-suorituskyvyssä suorituskyky/watti on nimenomaan TODELLA HUONO mittari, koska tällä mittarilla ylivoimaisesti parhaan tuloksen saa tekemällä todella mopon ytimen, ja ajamalla sitä todella pienellä jännitteellä, melko pienellä kellotaajuudulla.

Ja ihmiset eivät todellakaan halua tietokoneisiinsa jotain 1 GHz cortex A53sta tai ekan suklupolven atomia tms joka sitten kuluttaa jotain milliwatteja.


Jos tehdään jotain järkevää suorituskyvy vs virrankulutusvertailua sarjallisella CPUlla ajettavalla koodille niin sitten siinä pitää suorituskyky korottaa toiseen potenssiin, tai ottaa sähkönkulutuksesta neliöjuuri, jotta siinä on mitään järkeä.


Mutta, tämäkään ei kerro MITÄÄN siitä tuleeko joku parannus valmistusprosessista vai arkkitehtuurista.

Kun vertaillaan eri ARKKITEHTUUREITA siten että halutaan pudottaa valmistustekniikan merkitys pois ja vertailla sitä ERIKSEEN, silloin voidaan HELPOSTI vertailla ainoastaan
IPC:tä. Ja vähän vaikeammin sitä, että kuinka pitkiä liukuhihnavaiheita piirillä on, miten niiden kellotaajuudet tulisivat vastaavalla valmistustekniikalla eroamaan.

 

[moukula]

Et sitten lukenut sitä tuon jälkeen kirjoittamaani viestiä. Eli kun työpöytäprosessoreista puhutaan niin toki lukitaan se virtabudjetti johonkin järkevään 65 tai vaikkapa 90 watin lukemaan ja ajetaan testit sillä.

 

[hkultala]

Et sitten lukenut sitä tuon jälkeen kirjoittamaani viestiä. Eli kun työpöytäprosessoreista puhutaan niin toki lukitaan se virtabudjetti johonkin järkevään 65 tai vaikkapa 90 watin lukemaan ja ajetaan testit sillä.

Miten sen siihen aiot lukita?

Ja yhdellä säikeellä ei käytännössä koskaan olla kuitenkaan pöytäkoneessa teho-/virrankulutusrajoittaisia.

 

[moukula]

Käsittääkseni ainakin joillain AM4-emolevyillä pystyy säätämään nuita tehorajoituksia aika kätevästi. Rustaa vaan laatikkoon halutun wattimäärän ja sitten emolevy alkaa rajoittamaan prossun syöttöjä. En ole itse näitä kyllä käyttänyt, niin en sitten tiedä miten eksakteja ovat.

edit: Ja itseasiassa sehän olisi myös varsin hyvää kehitystä jos prosessori pystyisi tarvittaessa käyttämään enemmän tehoa sen yksittäisen säikeen suorittamiseen, ainakin jos suorituskyky skaalautuisi edes jokseenkin järkevällä tasolla. Esim. 64-ytimiset threadripperit täydessä rasituksessa käyttävät yksittäisiä ytimiä vain noin 3-5 watin teholla. Jos sitten yhtä säiettä ajaessa saataisiinkin puristettua sieltä 10x suorituskyky niin sehän ois kova juttu.

 

[E.T]

edit: Ja itseasiassa sehän olisi myös varsin hyvää kehitystä jos prosessori pystyisi tarvittaessa käyttämään enemmän tehoa sen yksittäisen säikeen suorittamiseen, ainakin jos suorituskyky skaalautuisi edes jokseenkin järkevällä tasolla. Esim. 64-ytimiset threadripperit täydessä rasituksessa käyttävät yksittäisiä ytimiä vain noin 3-5 watin teholla. Jos sitten yhtä säiettä ajaessa saataisiinkin puristettua sieltä 10x suorituskyky niin sehän ois kova juttu.

No niinhän se toimiikin.
Jos kuormana on vähän säikeitä ja prossun kokonaistehobudjetissa on löysää, näitä vähiä säikeitä ajavia ytimiä kellotetaan.
Niitä yhden ytimen kelloja vain ei millään pystytä kymmenkertaistamaan, vaikka kaikki 63 muuta ydintä olisi syvimmässä lepotilassa.

 

[moukula]

Niitä yhden ytimen kelloja vain ei millään pystytä kymmenkertaistamaan, vaikka kaikki 63 muuta ydintä olisi syvimmässä lepotilassa.

Siksi siinä luki että "olisi kova juttu".

 

[hkultala]

edit: Ja itseasiassa sehän olisi myös varsin hyvää kehitystä jos prosessori pystyisi tarvittaessa käyttämään enemmän tehoa sen yksittäisen säikeen suorittamiseen, ainakin jos suorituskyky skaalautuisi edes jokseenkin järkevällä tasolla. Esim. 64-ytimiset threadripperit täydessä rasituksessa käyttävät yksittäisiä ytimiä vain noin 3-5 watin teholla. Jos sitten yhtä säiettä ajaessa saataisiinkin puristettua sieltä 10x suorituskyky niin sehän ois kova juttu.

Turbo-mode jossa sen yhden säikeen jännitettä ja kelloja nostetaan muiden idlatessa tai ollessa vain kevyesti kuormitettu on ollut arkipäivää jo KYMMENISEN VUOTTA.

Mutta sillä saadaan tyypillisesti työpöydällä sille yhdelle säikeelle sellaiset luokkaa 10-25% lisää suorituskykyä, ei enempää, koska MILLÄÄN JÄNNITTEELLÄ se ei toimi suuremmilla kelloilla.

Läppäreissä joissa "vakiokellot" on alempana on sitten suuremmat erot turbokellojen ja vakiokellojen välillä, kun niissä "vakiokellot" on enemmän tehorajoitteisia.

 

[leffo]

Mitä mieltä täällä raati on yleisesti että jos esim 5800X on yhden chipletin ratkaisulla ja 5900X kahden chipletin ratkaisulla, voiko käydä niin että halvempi prossu onkin peleissä huomattavasti nopeampi?

3300x oli nopeampi kuin mikään muu Zen useimmissa peleissä. Muutamissa toki jopa 3600 voitti sen. (silloin kun noita katsoin ei muistaakseni ollut XT malleja, mutta parhaimmat Ryzen 7&9 oli aika hyvillä kelloilla silti ja päihittivät järjestään kaikki muut zenit)

 

[Kautium]

Moneltakos huomenna sitä julkistusta mahtaa olla luvassa? Eikös se torstaina ollut?

 

[vrtane]

Klo19.00

 

[Vapaaherra]

Klo19.00

Liekö tietoa onko io-tech:llä taas jonkin sortin "kisastudio" pystyssä ?

Virallinen ilmoitus: https://www.amd.com/en/events/gaming-2020

Juu eli kunnon hype vaan päälle, että Rytsölöihin tulee 4 threadia per core ja muuta asiaan kuuluvaa

EDIT: Löytyikin jo vastaus

 

[Mechanical Man]

Onkos toi nyt varma, että on julkaisu.

 

[Eksuu]

Onkos toi nyt varma, että on julkaisu.

Vähintääkin jotakin kertovat Zen 3:sta. Myyntiin ei välttämättä vielä tule.

 

[Mechanical Man]

Vähintääkin jotakin kertovat Zen 3:sta. Myyntiin ei välttämättä vielä tule.

Niin sillä kysyn kun @Sampsa videon on "julkaisu" sanalla otsikoinut.

 

[moukula]

Kuvaustekstissä taas puhutaan esittelystä. Sehän on sitten semantiikkaa että mikä ero on esittelyllä ja julkaisulla. Voihan se olla, että nyt esitellään vain arkkitehtuuria ja sen ominaisuuksia, mutta ei mainita varsinaisia tuotteita sanallakaan (Ryzen, Epyc jne.)

 

[mRkukov]

Klo19.00

Liekö tietoa onko io-tech:llä taas jonkin sortin "kisastudio" pystyssä ?

Virallinen ilmoitus: https://www.amd.com/en/events/gaming-2020

Juu eli kunnon hype vaan päälle, että Rytsölöihin tulee 4 threadia per core ja muuta asiaan kuuluvaa

EDIT: Löytyikin jo vastaus

@Sampsa n kisastudio vasta 1.5h lähetyksen alun jälkeen? Taitaa aika floppi tulla.

 

[Sampsa]

Onkos toi nyt varma, että on julkaisu.

Vähintääkin jotakin kertovat Zen 3:sta. Myyntiin ei välttämättä vielä tule.

Niin sillä kysyn kun @Sampsa videon on "julkaisu" sanalla otsikoinut.

Kuvaustekstissä taas puhutaan esittelystä. Sehän on sitten semantiikkaa että mikä ero on esittelyllä ja julkaisulla. Voihan se olla, että nyt esitellään vain arkkitehtuuria ja sen ominaisuuksia, mutta ei mainita varsinaisia tuotteita sanallakaan (Ryzen, Epyc jne.)

Julkaisu, julkistus, lanseeraus, esittely, eiköhän nuo nykypäivänä aikalailla yksi ja sama asia ole. Odotus on, että kertovat uudesta Zen 3 -arkkitehtuurista ja uusista Ryzen 5000 -sarjan prosessoreista, mahdollisesti jopa mallinimiä, hinnat ja saatavuuden. Sitten ne ilmestyvät kyseisenä päivänä myyntiin. Niin missä välissä näitä eri sananmuodon tapahtumia sitten on?

 

[Sampsa]

@Sampsa n kisastudio vasta 1.5h lähetyksen alun jälkeen? Taitaa aika floppi tulla.

En tiedä mistä tuo 20:30 sinne on eksynyt, mutta 18:30 alkaa.

 

[Puurokulho]

En tiedä mistä tuo 20:30 sinne on eksynyt, mutta 18:30 alkaa.

Ei sitte ku popkornit valmiiks, jytkyä odotellessa

 

[Mechanical Man]

Julkaisu, julkistus, lanseeraus, esittely, eiköhän nuo nykypäivänä aikalailla yksi ja sama asia ole. Odotus on, että kertovat uudesta Zen 3 -arkkitehtuurista ja uusista Ryzen 5000 -sarjan prosessoreista, mahdollisesti jopa mallinimiä, hinnat ja saatavuuden. Sitten ne ilmestyvät kyseisenä päivänä myyntiin. Niin missä välissä näitä eri sananmuodon tapahtumia sitten on?

No aiemmin ainakin kaokaon uutisissa julkaisu on kun kerrotaan vähän tarkemmin ja nimenomaan sitten hinnat ja saatavuus. Julkistus sitten niitä enemmän ympäripyöreitä selittelyjä ja jotain suuntaa antavaa tehoista jne. Että jos odotus, ehkä AMDn kommunikoimana medialle, että tulee mallit, hinnat ja saatavuuspäivä niin sittenhän se olisi tällä se julkaisu.

Näistä on jonkin verran väännetty ja siten julkaisu ja julkistus on saaneet eri määritelmää täällä ainakin.

 

[moukula]

Näistä on jonkin verran väännetty ja siten julkaisu ja julkistus on saaneet eri määritelmää täällä ainakin.

Tjoo, IMO oikea tuotejulkaisu on sellainen jossa näytetään tuotteiden nimet, täydet speksit, hinnat ja päivämäärä jolloin ne löytyvät kauppojen hyllyltä. Sitten on jotain epämääräisiä esittelyitä joissa on vain pieniä teasereita siitä mitä on luvassa.

 

[Sampsa]

5. marraskuuta?

 

[SShadow]

Ja jännittämään tuleeko uusia tai päivitettyjä emolevyjä, sekä voiko paketin tilata jo ennakkoon

 

[pete874]

No aiemmin ainakin kaokaon uutisissa julkaisu on kun kerrotaan vähän tarkemmin ja nimenomaan sitten hinnat ja saatavuus. Julkistus sitten niitä enemmän ympäripyöreitä selittelyjä ja jotain suuntaa antavaa tehoista jne. Että jos odotus, ehkä AMDn kommunikoimana medialle, että tulee mallit, hinnat ja saatavuuspäivä niin sittenhän se olisi tällä se julkaisu.

Näistä on jonkin verran väännetty ja siten julkaisu ja julkistus on saaneet eri määritelmää täällä ainakin.

Tarkoittaa samaa asiaa. Ainoa joka noista vääntää mielessään olet sinä.

 

[Cirrus]

Ja jännittämään tuleeko uusia tai päivitettyjä emolevyjä, sekä voiko paketin tilata jo ennakkoon

Tästä tuli mieleen tämä:

Report: AMD Not Launching New Chipsets until Zen 3+ Processors (Ryzen 6000?)

According to a report by HD Tecnología regarding Intel's Rocket Lake-S motherboards, AMD's Ryzen 5000 Series will not be accompanied by new chipsets when they launch later this year.

www.thefpsreview.com

Uusia piirisarjoja on raportoitu jo tilatun AMD:n toimesta asmedialta tämän vuoden alussa, mutta nyt ne kohdistuisivatkin vasta refreshiin. Eikä siis uutta sarjaa olisi nyt heti.

 

[Mechanical Man]

Tarkoittaa samaa asiaa. Ainoa joka noista vääntää mielessään olet sinä.

Uliuli, kyllä niistä on näissä ketjuissa keskusteltu jossain kohtaa, oli se sitten tämä taikka se toinen vääntöketju.