AMD CPU-spekulaatio (Zen6/Zen7 ...)

Varmaan on ihan hieno pr voitto sellaisten ihmisten parissa, jotka eivät tiedä mikä on prosessori.

Ne, jotka ostavat prosessoreita välittävät lähinnä suorituskyvystä. Jos halutaan vihreämpi vaihtoehto esim toimistokoneeseen, niin prosessori otetaan sieltä alempaa mallistosta tai low-power osastolta.

Nyt puhutaan kuitenkin työpöytäprosessoreista kevyehköön työhön, harrastamiseen ja pelaamiseen. Se on yks mikkeli viekö se prossu 75, 95 vai 115w siellä työasemassa tai pelikoneessa, kunhan fps on isompi kuin kilpailijan mallilla tai 4k videon enkoodaus tapahtuu neljä prosenttia nopeammin kuin toisella mallilla.

Severimarkkinat sitten erikseen. Ja sielläkin on kohteita, joihin valitaan maksimaalinen suorituskyky, ei energiatehokainta ratkaisua.
Kun puhutaan isoista serveri farmeista niin kyllä siellä pakostikkin etsitään energiatehokkainta ratkaisua ja jäähdytyksessäkin on ongelmia.Noi on niin isoja ja tuottavat niin paljon lämpöä että niiden hukkalämpöä voidaan muuttaa kaukolämmöksi.

Palvelinkeskusten hukkalämpö kaukolämmöksi | fortum.fi

/offtopic
Tietääkös kukaan miten toi hukkalämpö otetaan noista talteen?.vesijäähdytys prossuille->kaukolämpövesi tms?.:rofl::kahvi:
 
Viimeksi muokattu:
I heard...
...Zen 2 has no "all-core" boost, and in fact now boosts "per core".

Jos coret ovat vielä TDP-rajoitettuja vaikka package-tasolla, niin tämä vaan voi tarkoittaa sitä, että siellä mahdollisesti suuressa rasituksessa:
2x 4.5GHz 6x 3.7GHz (base) tai
1x 5.0GHz 7x 3.7GHz (base) tai
3x 4.2GHz 5x 3.7GHz (base)

...ymmärrätte idean? Tässä voi tapahtua suorituskyvylle ihan mitä vaan ja tuossa teoreettisessä tapauksessa 1x 5.0GHz ja muut basekelloilla voi käydä niin, että tärkein threadi meneekin väärälle ytimelle ja se romahduttaa suorituskyvyn. Siksi se all-core turbo on niin kätevä, kun se on tasapuolinen. Nyt pitäisi skedulerin osata jotain ja bulldozerista näimme, että ei se osaa ja ei sitä saa kuntoon viidessä vuodessakaan..

(numerot on simuloitu Stetson-Harrison -menetelmällä)
 
Itse pidän 4.5GHz realistisena, X-kiville sitten 4.6-4.7 yhden ytimen boostia.

Yhden ytimen boosti on kyllä sellainen, että siihen voivat saada kovat lukemat. Mutta se on harvemmin oikeassa elämässä hyödyllinen.

Ovat vaan AMD:llä huomanneet, että kun tekee yhden ytimen boosteihin maksimit, voi markkinointimiehet kirjoittaa pakettiin "Up to 4.7GHz", niin voi ehkä kenties jopa olla mahdollista, että siellä on insinöörit työstäneet yötä päivää virrankulutusparametreja, että tietyssä tilanteessa kevyessä rasituksessa yksi ydin menee sinne 5GHz tuntumaan.

Siitä saatava hyöty ei näy edelleenkään missään muualla kuin mainostarrassa, kun ne all-core boostit on ne, jotka peleissä merkkaavat. Tästä voi katsoa esimerkkejä lukemalla Sampsan 2700 ja 2700X vertailut. Tai 2600 ja 2700. 2700 kun on "up to 4.1GHz" ja ottaa peleissä selkään "up to 3.9GHz" 2600:lta..

--

edit: jatketaan toisessa ketjussa, jos en mene nukkumaan. Tämä ketju kannattaa pistää lukkoon, kun se on käytännössä samaa asiaa kuin tuolla spekulaatioketjussa (joka on paremmin alustettu ja pidempi).
 
Tärkeää on että prosessorikisa Intelin kanssa jatkuu. Parannuksia ja kehitystä tulee, kuten nähdään. Myös hinnoittelussa on sama tilanne. Yhden valmistajan ylivalta on harvoin kuluttajan eduksi. Jos koko alusta: emo ja jopa muistit joudutaan uusimaan aina uuden prosessoripolven myötä, siitä ei luonto kiitä eikä kuluttajan kukkaro.
 
Jos coret ovat vielä TDP-rajoitettuja vaikka package-tasolla, niin tämä vaan voi tarkoittaa sitä, että siellä mahdollisesti suuressa rasituksessa:
2x 4.5GHz 6x 3.7GHz (base) tai
1x 5.0GHz 7x 3.7GHz (base) tai
3x 4.2GHz 5x 3.7GHz (base)

...ymmärrätte idean? Tässä voi tapahtua suorituskyvylle ihan mitä vaan ja tuossa teoreettisessä tapauksessa 1x 5.0GHz ja muut basekelloilla voi käydä niin, että tärkein threadi meneekin väärälle ytimelle ja se romahduttaa suorituskyvyn. Siksi se all-core turbo on niin kätevä, kun se on tasapuolinen. Nyt pitäisi skedulerin osata jotain ja bulldozerista näimme, että ei se osaa ja ei sitä saa kuntoon viidessä vuodessakaan..

(numerot on simuloitu Stetson-Harrison -menetelmällä)

Miksi se thread menisi väärälle corelle? Kai tuolla joku algoritmi on mikä ennustaa mille corelle se teoreettinen seuraava lasku kannattaa pistää ja jos load balancingia täytyy harrastaa tietoisesti niin sitten nostetaan sen coren kellot ylös johon kuormaa tulee jo ennen kuin scheduleri sille mitään työtä tarjoaa.
 
Jos coret ovat vielä TDP-rajoitettuja vaikka package-tasolla, niin tämä vaan voi tarkoittaa sitä, että siellä mahdollisesti suuressa rasituksessa:
2x 4.5GHz 6x 3.7GHz (base) tai
1x 5.0GHz 7x 3.7GHz (base) tai
3x 4.2GHz 5x 3.7GHz (base)

...ymmärrätte idean? Tässä voi tapahtua suorituskyvylle ihan mitä vaan ja tuossa teoreettisessä tapauksessa 1x 5.0GHz ja muut basekelloilla voi käydä niin, että tärkein threadi meneekin väärälle ytimelle ja se romahduttaa suorituskyvyn. Siksi se all-core turbo on niin kätevä, kun se on tasapuolinen. Nyt pitäisi skedulerin osata jotain ja bulldozerista näimme, että ei se osaa ja ei sitä saa kuntoon viidessä vuodessakaan..

(numerot on simuloitu Stetson-Harrison -menetelmällä)
Eli Intelin per core ylikellotuskin on täysin turhaa?
 
Miksi se thread menisi väärälle corelle? Kai tuolla joku algoritmi on mikä ennustaa mille corelle se teoreettinen seuraava lasku kannattaa pistää ja jos load balancingia täytyy harrastaa tietoisesti niin sitten nostetaan sen coren kellot ylös johon kuormaa tulee jo ennen kuin scheduleri sille mitään työtä tarjoaa.

Joo-o..
Scheduling (computing) - Wikipedia
Thread (computing) - Wikipedia
Process (computing) - Wikipedia

Kannattaa lähteä purkamaan tätä niin, että ensin selvittää, mikä on säie (thread) ja mikä on prosessi (process). Sitten kannattaa katsella, mitä skeduleri tekee ja miten semmoinen voidaan toteuttaa, kun nachoja tuskin on tehty. Myös tarvittaessa miten käskyt menee prosessoriin ja miten vaikka käskytasoinen rinnakkaisuus on totettu. Nyt on hyvin hankala keskustella, kun kuvittelet algoritmin (?), joka ei ole skeduleri (?!) rinnakkaistavan atomisia operaatiota..

Eli Intelin per core ylikellotuskin on täysin turhaa?

Huoh. Tämä on tällainen heitto, johon on hirveän hankala vastata. Ei se ole turhaa, mutta se antaa ihan väärän kuvan prosessorin kyvykkyydestä.

Jos taas otetaan esimerkiksi 2700 , niin se menee 4.1GHz ja 2600 menee 3.9GHz. Kaikki luvut puoltaa 2700:ia, mutta 2600 on nopeampi peleissä myös IO-Techin testissä. Miksi? Tämän selvittäminen jätetään harjoitustehtäväksi.
 
Joo-o..
Scheduling (computing) - Wikipedia
Thread (computing) - Wikipedia
Process (computing) - Wikipedia

Kannattaa lähteä purkamaan tätä niin, että ensin selvittää, mikä on säie (thread) ja mikä on prosessi (process). Sitten kannattaa katsella, mitä skeduleri tekee ja miten semmoinen voidaan toteuttaa, kun nachoja tuskin on tehty. Myös tarvittaessa miten käskyt menee prosessoriin ja miten vaikka käskytasoinen rinnakkaisuus on totettu. Nyt on hyvin hankala keskustella, kun kuvittelet algoritmin (?), joka ei ole skeduleri (?!) rinnakkaistavan atomisia operaatiota..



Huoh. Tämä on tällainen heitto, johon on hirveän hankala vastata. Ei se ole turhaa, mutta se antaa ihan väärän kuvan prosessorin kyvykkyydestä.

Jos taas otetaan esimerkiksi 2700 , niin se menee 4.1GHz ja 2600 menee 3.9GHz. Kaikki luvut puoltaa 2700:ia, mutta 2600 on nopeampi peleissä myös IO-Techin testissä. Miksi? Tämän selvittäminen jätetään harjoitustehtäväksi.

Kai tiedät että x86 arkkitehtuuri on pitkän aikaa jo ollut hyvin epälineaarinen jossa ne x86 käskyt pilkotaan mikro-operaatioiksi joita prosessori käsittelee ihan itse miten haluaa ja missä järjestyksessä tahansa mikä parhaaksi katsotaan?
 
Joo-o..
Scheduling (computing) - Wikipedia
Thread (computing) - Wikipedia
Process (computing) - Wikipedia

Kannattaa lähteä purkamaan tätä niin, että ensin selvittää, mikä on säie (thread) ja mikä on prosessi (process). Sitten kannattaa katsella, mitä skeduleri tekee ja miten semmoinen voidaan toteuttaa, kun nachoja tuskin on tehty. Myös tarvittaessa miten käskyt menee prosessoriin ja miten vaikka käskytasoinen rinnakkaisuus on totettu. Nyt on hyvin hankala keskustella, kun kuvittelet algoritmin (?), joka ei ole skeduleri (?!) rinnakkaistavan atomisia operaatiota..



Huoh. Tämä on tällainen heitto, johon on hirveän hankala vastata. Ei se ole turhaa, mutta se antaa ihan väärän kuvan prosessorin kyvykkyydestä.

Jos taas otetaan esimerkiksi 2700 , niin se menee 4.1GHz ja 2600 menee 3.9GHz. Kaikki luvut puoltaa 2700:ia, mutta 2600 on nopeampi peleissä myös IO-Techin testissä. Miksi? Tämän selvittäminen jätetään harjoitustehtäväksi.
Tässä spekuloidaan uutta tuotetta. Ilmeisesti et osaa selittää miksei moista per core boostia voitaisi tehdä. Miksi myös oletat että vain yksi core kaikista boostaisi maksimiin?

Et vastannut ollenkaan siihen miksei tuollaista voisi toteuttaa. Annat vain turhan "harjoitustehtävän" että pitäisi selvittää prossujen all core turbot.

Vaikka kaikki coret olisi peleissä käytössä, niin osalla coreista ei ole 100% rasitusta. Silloin nämä kevyemmän kuorman coret voisi jatkaa perustaajuudella ja ne jotka tapittaa 100% venyisivät pidemmälle. Tästä päästään kovempiin few core turboihin, vaikka kaikilla coreilla olisi laskettavaa. Nykytoteutuksessa taitaa olla että jos kaikki coret kevyessä kuormassa => kaikki coret "all core boostilla". Osalle noista riittäisi ihan base taajuuskin.
 
Tässä spekuloidaan uutta tuotetta.

Noh, mielenkiintoisen spekulaation voisi tehdä esim:
Mikäli tehtäviä ei ole tarpeeksi nostetaan nopeutta mutta pudotetaan säikeet pois => siten esim. se (huhuttu) 16-ydin/32-säie prosessori voisi ns. työpöytäkäytössä idlatessaan olla sen 32-säiettä, hieman isommassa rasituksessa ainoastaan 16-säiettä (eli pelkät ytimet). Mikäli tuota osattaisiin / pystyttäisiin jatkamaan miksi ei esim. vielä isommassa rasituksessa "vain 8-ydintä" ja vielä raskaammassa käytössä vain 4-ydintä elleivä ohjelmat useampaa kaipaa.

En väitä että tälläistä voisi helposti toteuttaa mutta hatusta vetäen esim:
1.6GHz idlataan työpöydällä x-säiettä käytössä. 3.9GHz (base clock) sama juttu, tietysti lämmöt ja jännite kovemmat samaten ne 32-säiettä aktiivisina. 4.3GHz ainoastaan 16-ydintä käytössä ei säikeitä, 4.5GHz ainoastaan 8-ydintä käytössä, 4.7GHz ainoastaan 4-ydintä käytössä, ehkä se 5GHz ainoastaan 2-ydintä tjsp.

Tosin en sitten tiedä meneekö tämä nykyisin niin että esim. Intelin (jos nyt alla olevaa huhua käytettäisi pohjana) 3.9GHz base clock olisi kaikki ytimet ja säikeet ja 4.7GHz olisi ainoastaan 1 ydin ilman säikeitä muiden ollessa 3.9GHz tai jopa alle jos kuormaa ei ole?

Perustuen yhteen (ensimmäisistä google tuloksista tulevaan) huhuun: "Ryzen 9 3800X is a 16-core/32-thread processor with a 3.9Ghz base clock and 4.7GHz boost clock. To keep all those cores and threads ticking, it has a 125W TDP, supposedly."

Edit: tämä siis perustuen ideaan että jotkut sovellukset (esim. pelit) eivät ehkä välttämättä tarvitse 32-säiettä ja myös taustalla olevat prosessit eivät ehkä varaa noita jolloin voisi olla ihan perusteltua esim. käyttää vain pelkkiä ytimiä ilman säikeistystä jos siten saataisiin vähempi lämpöä aikaan, miksei myös tuota voisi jatkojalostaa jolloin aika moneen ohjelmaan voisi riittää jopa se 8-ydintä ilman säikeitä. Tai jos on helpompi vain sulkea osa ytimistä säikeineen miksei sitten tehtäisi niin eli kovimmilla kelloilla voisi valita esim. vain 4-ydintä ja 8-säiettä käyttöön (sanotaan nyt hatusta vaikka vanhempi versio World of Tanks pelistä joka osasi käyttää vain yhtä säiettä).
 
Tuo automaattinen SMT disablointi olisikin aika kikka. :D

Mutta siis miksei. Eikös TR:llä ole jo "game mode" Ryzen masterissa. Sinne vain automaattinen pelintunnistus ja optimiasetukset pelille. Lukitaan sopivaan määrään parhaiten kulkevia ytimiä.
 
Nämä on kyllä mielenkiintoisia spekulointeja, mutta minua myös kiinnostaa paljonko 7nm käytännössä mahdollistaa todellisen virrankulutuksen pienentymisen säilyttämällä kuitenkin ihan ok kellot.

Esim. oma 2700X menee 4.2GHz 1.3v ja kun PLL jänöt pakottaa 1.8 tai alle, niin seinästä oleva koneen kulutus jossain intelburntestissä tms. on enää 150W, idlen ollessä siellä jossain 80-90... Eli käytännössä minulla olisi ~65W TDP prossu pienellä alivoltituksella, jos ei noi 4.35GHz boostit kiinnosta ja sitä myötä virrankulutuksen tuplaaminen - Eikä kiinnosta, kun teisteissäni peleissä tule enemmän fps kunnollisilla muistisäädöillä kuin prossun kellotaajuudella.

Tuommonen spekuloitu 3800X 16 ytimellä voi taas tykätä aika paljonkin pienestä alivoltituksesta, ainakin jos RVII voi verrata (Vega64 kelloille alivolitettuna niin TDP 300 -> 150). Ainakin itseäni alkanut kiinnostamaan tuo hyötysuhde enemmän riittävän suorituskyvyn myötä, kun kone ei sitten lämpene ja vesiloopin voi pitää mahd. hiljaisena.
 
Onkos mitään tornareita ollut liikkeellä mitä olettava X570 piirisarja antaa verrattuna x370/x470. Mietin että olisko vihdoin aika vaihtaa tämä x370 uudempaan kun tulee tuo uusi, voisi jopa hairahtua ensimmäistä kertaa hankkimaan maximus emon, eipä tarttis muistien kulkua pähkäillä emon takia.

Itse varovaisen epäileväisesti suhtaudun 5ghz arvauksiin uuden sarjan suhteen, mutta olishan tuo toki loistavaa jos boosteilla niin isoihin ghz määriin yltäisivät.
 
Onkos mitään tornareita ollut liikkeellä mitä olettava X570 piirisarja antaa verrattuna x370/x470. Mietin että olisko vihdoin aika vaihtaa tämä x370 uudempaan kun tulee tuo uusi, voisi jopa hairahtua ensimmäistä kertaa hankkimaan maximus emon, eipä tarttis muistien kulkua pähkäillä emon takia.

Itse varovaisen epäileväisesti suhtaudun 5ghz arvauksiin uuden sarjan suhteen, mutta olishan tuo toki loistavaa jos boosteilla niin isoihin ghz määriin yltäisivät.
Mitä erityistä tuo uusi piirisarja edes voisi tarjota? Jos prosessori toimii vanhalla emolevyllä, niin saa olla aika hieno uusi ominaisuus, jos kannattaa ostaa 100-200e uusi emolevy.
 
Onkos mitään tornareita ollut liikkeellä mitä olettava X570 piirisarja antaa verrattuna x370/x470. Mietin että olisko vihdoin aika vaihtaa tämä x370 uudempaan kun tulee tuo uusi, voisi jopa hairahtua ensimmäistä kertaa hankkimaan maximus emon, eipä tarttis muistien kulkua pähkäillä emon takia.

Itse varovaisen epäileväisesti suhtaudun 5ghz arvauksiin uuden sarjan suhteen, mutta olishan tuo toki loistavaa jos boosteilla niin isoihin ghz määriin yltäisivät.

Epäilen enemmän, kuin vähän,että tämän prossujulkaisun suhteen spekulaatiomopo karkaa käsistä ja monet tulevat siksi pettymään..
 
Epäilen enemmän, kuin vähän,että tämän prossujulkaisun suhteen spekulaatiomopo karkaa käsistä ja monet tulevat siksi pettymään..

Tapahtunut jo tässäkin ketjussa ihan huolella. Sellaisia termejä kuin 15% ipc:n parannus, 16c/32t, 5Ghz, 350€ ja 65W 9900K:n tappaja on tässä pyöritelty viimeiset puoli vuotta. Ei toki kaikkia samassa lauseessa, mutta kyllä noita aika vapaamielisesti on yhdistelty. Osa pettyy aivan varmasti, kun ei olekkaan kaikkia noista yhtä aikaa
 
Tapahtunut jo tässäkin ketjussa ihan huolella. Sellaisia termejä kuin 15% ipc:n parannus, 16c/32t, 5Ghz, 350€ ja 65W 9900K:n tappaja on tässä pyöritelty viimeiset puoli vuotta. Ei toki kaikkia samassa lauseessa, mutta kyllä noita aika vapaamielisesti on yhdistelty. Osa pettyy aivan varmasti, kun ei olekkaan kaikkia noista yhtä aikaa
ja vaikka oliskin, niin eiköhän jostain vielä löydy fanipoika, jonka mielestä prossa on silti pettymys ja intelillä mennään yhä jatkossa :D
 
Esim. oma 2700X menee 4.2GHz 1.3v ja kun PLL jänöt pakottaa 1.8 tai alle, niin seinästä oleva koneen kulutus jossain intelburntestissä tms. on enää 150W, idlen ollessä siellä jossain 80-90...

Kiinnostuin PLL alijännitteestä ja googlasin pari minsaa atk-juorupalstoja. Mulle jäi vaikutelma, että PLL alijännite ehkä voisi vaikuttaa lämpömittariin sotkien sen, mutta ei välttämättä vaikuttaisi todellisiin lämpöihin.

Saitko tehonkulutusmittarilla lukemat PLL alijännite vs normi vs PLL pieni ylijännite, josta näkee että tehoja tosissaan menee vähemmän?
 
ja vaikka oliskin, niin eiköhän jostain vielä löydy fanipoika, jonka mielestä prossa on silti pettymys ja intelillä mennään yhä jatkossa :D

Tällä hetkellä mulla on 9900K 5.2Ghz 8c/16t CPU joka lämpenee avx-kuormassa n. 90'C sekä threadripper kone jossa 16-ydintä/32threads tikittää 3.9Ghz hyvin kohtuullisilla lämmöllä. Joten jos AMD:ltä ei tule parempaan pystyvää 8-ydintä *tai* noin 5Ghz pystyvää 16-ydintä niin pettymys se mulle on. Oon valmis lyömään rahaa tiskiin kunhan saan parempaa suorituskykyä, prosessorin valmistajalla ei sinänsä väliä.
 
Kiinnostuin PLL alijännitteestä ja googlasin pari minsaa atk-juorupalstoja. Mulle jäi vaikutelma, että PLL alijännite ehkä voisi vaikuttaa lämpömittariin sotkien sen, mutta ei välttämättä vaikuttaisi todellisiin lämpöihin.

Saitko tehonkulutusmittarilla lukemat PLL alijännite vs normi vs PLL pieni ylijännite, josta näkee että tehoja tosissaan menee vähemmän?

Hmm. Veikkaan että on eroja ihan emokohtaisesti miten noi toimivat, kun crosshair 7 emolla auto asetuksella "1.8v PLL" nimellä merkattu jännite tuntuu nousevan 2:n paremmalle puolelle pelkästään kertointa nostaessa.
1.8v asetuksella toimii myös kuitenkin ihan samalla tapaa, ja pienellä vcoren ja pll:n alitunauksella sain lopulta 3 astetta pois rasituslämmöistä. Tosin 1.7v alempaa en ole kokeillut, kun en tiedä miten vaikuttaa vakauteen (esim. onko vaikutusta muistien kulkuun).

Luotin kyllä HWINFO64:n lukemiin lähinnä välinumeroita katsellessa ja katsoin vasta lopputuloksessa seinästä olevan kulutuksen, joten täyttä varmuutta minulla ei nyt ole huijaako se myös 2700X:llä ohjelmallisesti. :)
 
  • Tykkää
Reactions: hik
Tällä hetkellä mulla on 9900K 5.2Ghz 8c/16t CPU joka lämpenee avx-kuormassa n. 90'C sekä threadripper kone jossa 16-ydintä/32threads tikittää 3.9Ghz hyvin kohtuullisilla lämmöllä. Joten jos AMD:ltä ei tule parempaan pystyvää 8-ydintä *tai* noin 5Ghz pystyvää 16-ydintä niin pettymys se mulle on. Oon valmis lyömään rahaa tiskiin kunhan saan parempaa suorituskykyä, prosessorin valmistajalla ei sinänsä väliä.

Kerro nyt vielä että tuo on melko viimeisen päälle tuunatulla vesijäähdytyksellä.
 
Mitä erityistä tuo uusi piirisarja edes voisi tarjota? Jos prosessori toimii vanhalla emolevyllä, niin saa olla aika hieno uusi ominaisuus, jos kannattaa ostaa 100-200e uusi emolevy.
40pcie linea ja pcie4(vain 1kpl 16x? pcie4,loput on pcie3) sekä USB 3.1 Gen2 nyt ainakin.En ihmettelisi jos olisi vielä 2x10Gbit lan.sen dian mukaan tossa on pcie uplink 4x gen4,mitäs toi tarkoittaa?.Tossa on kyllä ihan tarpeeksi siirtokykyä uudemmillekkin näytönohjaimille eli 16x gen4 on n31,5GB/s.:)
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Tällä hetkellä mulla on 9900K 5.2Ghz 8c/16t CPU joka lämpenee avx-kuormassa n. 90'C sekä threadripper kone jossa 16-ydintä/32threads tikittää 3.9Ghz hyvin kohtuullisilla lämmöllä. Joten jos AMD:ltä ei tule parempaan pystyvää 8-ydintä *tai* noin 5Ghz pystyvää 16-ydintä niin pettymys se mulle on. Oon valmis lyömään rahaa tiskiin kunhan saan parempaa suorituskykyä, prosessorin valmistajalla ei sinänsä väliä.

Vaikea usko että Ryzen 3000-sarjan 8c/16t olisi merkittävästi parempi kuin 9900K. Itsestä tuntuu että max +10% kun puhutaan pelaamisesta ja minimissään samat mitä 9900K allcore 5.0Ghz.
 
Jotenkin vähän nurinkurista edes verrata johonkin Intelin huippumalliin, varsinkaan kun ei ole juurikaan tietoa mitä sieltä on lopulta tulossa.

Eroja Ryzen 2000 sarjaan ja Threadripperiin jos miettii, niin tuskin sieltä tulee suorituskyvyltään Ryzen 2000 sarjalaisia huonompaa prosessoria ulos. Eli vähintään 8 ydintä ja n. 4,3 GHz turbot. Jos saavat ulos 16 ytimisen huippumallin edes noilla 4,3 GHz kelloilla, niin onhan sekin jo aivan tolkuton parannus edelliseen sukupolveen.

Tietysti olisi hienoa jos tulisi 5 GHz jytky, mutta 16 ydintä n. 4,5 GHz turboilla olisi jo aivan riittävä syy päivittää esim. ensimmäisen sukupolven Ryzen uudempaan.

Jos sieltä tulee joku Intelin lopullinen kaataja, niin eiköhän hintalappukin ole myös sen mukainen.
 
Kerro nyt vielä että tuo on melko viimeisen päälle tuunatulla vesijäähdytyksellä.

Tietysti on, 9900K on delidattu ja hiottu 0.4mm josta oon korkkausketjuun tehny pienen oppaankin.

Jos AMD lyö tarjolle samoihin pääsevän kiven, josta näkyisi että kellotus potentiaalia on korkattuna tai jopa ydintä hiomalla niin tietty sama käsittely olis edessä. Nyky-ryzenithän ei tosta hyödy, koska jännite nousee niin suorana seinänä vastaan.


Mutta edelleen; odotan kyllä että menee 9900K edelle pumpum-prossut (8-12 ytimiset) ja 16+ ydin malleissa mielellään näkisi yli 4.5Ghz kellotaajuuksia koska mulla on jo 3.9Ghz TR :tup:

Jos taas ei tule nykyrojuihin verrattuna suorituskykylisää niin se on pettymys, koska mielellään tässä jo päivittelis että ois jotain projektin tynkää.
 
Kuoliolla on kyllä sen verran löysät otettu pois tosta 9900k, että jos Zen 2 ton pelikäytössä voittaa niin on kova veto kyllä. Mutta katellaan... :)
 
Jokohan tässä 5v jälkeen tulisi se tilanne että olisi järkevää vetää kone uusiksi tämän Zen 2 kanssa? 4790K:lla menty joka ei kulje yhtään yli vakio 4.4GHz boostien. Sentään kaikille ytimille sai asetettua :D
 
40pcie linea ja pcie4(vain 1kpl 16x? pcie4,loput on pcie3) sekä USB 3.1 Gen2 nyt ainakin.En ihmettelisi jos olisi vielä 2x10Gbit lan.sen dian mukaan tossa on pcie uplink 4x gen4,mitäs toi tarkoittaa?.Tossa on kyllä ihan tarpeeksi siirtokykyä uudemmillekkin näytönohjaimille eli 16x gen4 on n31,5GB/s.:)

PCH on kiinni prossussa x4 pcie väylällä, samaan malliin kuin intelin DMI.
 
En ihmettelisi jos olisi vielä 2x10Gbit lan

Käsittääkseni kaikista ryzeneista löytyy jo 2x10Gbit. Ne on vaan disabloitu desktop ja läppäri kamoissa ja käytössä embedded kamoissa. Zen ytimessä on siis käsittääkseni käytännössä kaikki tarpeellinen jotta voidaan tehdä toimiva kone ilman piirisarjaa. Miksei kaikki ole desktop puolella käytössä? No se voi olla ihan puhtaasti sen takia että desktop puolella voidaan käyttää ne sirut joissa noi on rikki.
 
Pystyykö olettamaan että muisit toimii yhtä hyvin kuin 2700X?
Vai tuliko jotain muutoksia muistiohjaimeen?
Miettiin vain että uskaltaakohan sitä jo ostaa muistit.
Käsittääkseni 2xxx prossuissa toimii jo >2400Mhz muistit ja ongelmat noiden kanssa on suurimmaksi osaksi korjattu eli >3200Mhz toimii?.A320 emoa ei kannata ostaa koska ei tue 3xxx prossuja(joku asrockin a320 sai biossin jolla periaaattessa kai pitäisi toimia?) eli B350 on minimi.
 
Käsittääkseni kaikista ryzeneista löytyy jo 2x10Gbit. Ne on vaan disabloitu desktop ja läppäri kamoissa ja käytössä embedded kamoissa. Zen ytimessä on siis käsittääkseni käytännössä kaikki tarpeellinen jotta voidaan tehdä toimiva kone ilman piirisarjaa. Miksei kaikki ole desktop puolella käytössä? No se voi olla ihan puhtaasti sen takia että desktop puolella voidaan käyttää ne sirut joissa noi on rikki.
Zen1/+(1xxx/2xxx) usb:t ja muut on emon piirisarjassa kun taas zen2:ssa(3xxx) osa noista on ns prossussa(eli siellä on sekä cpu ja io piiri erikseen) ja emon piirisarjalla saadaan lisää usb/sata yms paikkoja.
QxIK5KZwaKoVp0yz.jpg

Eli Zen2:ssa pienempi piiri on io piiri ja isompi prossu jos käsitin oikein.
 
Zen1/+(1xxx/2xxx) usb:t ja muut on emon piirisarjassa kun taas zen2:ssa(3xxx) osa noista on ns prossussa(eli siellä on sekä cpu ja io piiri erikseen) ja emon piirisarjalla saadaan lisää usb/sata yms paikkoja.
QxIK5KZwaKoVp0yz.jpg

Eli Zen2:ssa pienempi piiri on io piiri ja isompi prossu jos käsitin oikein.

Why doesn't Ryzen support SoC Ethernet on AM4? : Amd

Niin on Ryzenissakin käsittääkseni usb ja 2x10Gbit itse prosessorissa. Tainnu täälläkin olla puhetta että toi Zen on ihan täysiverinen SoC, AM4 kanssa vaan ei käytetä niitä.
 
AMD Ryzen 3rd Gen 'Matisse' Coming Mid 2019: Eight Core Zen 2 with PCIe 4.0 on Desktop
"The new parts, codenamed Matisse, will be coming to market in mid-2019 (sometime in Q2 or Q3). The processor the company had on display was made from two pieces of silicon on the package: one eight-core 7nm chiplet made at TSMC, and a 14nm input/output chiplet with the dual memory controllers and the PCIe lanes, made at GlobalFoundries"
cpu22_678x452.jpg

"Doing some measurements on our imagery of the processor, and knowing that an AM4 processor is 40mm square, we measure the chiplet to be 10.53 x 7.67 mm = 80.80 mm2, whereas the IO die is 13.16mm x 9.32 mm = 122.63 mm2."

Joops,tehty isommalla viivanleveydellä joten isompi.:)
 
Joops,tehty isommalla viivanleveydellä joten isompi.:)
Viivanleveydellä ja piirin fyysisellä koolla ole juuri mitään korrelaatiota. Nyt vain sattuu olemaan noin päin. :D

Se IO on tehty isomalla prosessilla myös siksi että ne IO:t ei skaalaudu juuri pienemmäksi. Siksi juuri chiplet. Tehään halvemmalla vanhalla prosessilla ne mitkä ei skaalaudu ja uudella ne mitkä skaalautuu.
 
Zen1/+(1xxx/2xxx) usb:t ja muut on emon piirisarjassa kun taas zen2:ssa(3xxx) osa noista on ns prossussa(eli siellä on sekä cpu ja io piiri erikseen) ja emon piirisarjalla saadaan lisää usb/sata yms paikkoja.
QxIK5KZwaKoVp0yz.jpg

Eli Zen2:ssa pienempi piiri on io piiri ja isompi prossu jos käsitin oikein.
Tässä kuva ZEN1 ajalta jossa näkyy että 4 usbia on ollu prossussa jo ennen Ryzeniä.

ryzen-usb.jpg
 
Prossuun integroitu FCH tuli käyttöön Carrizossa (/ Bristol Ridgessa).

Gen. 1 Zenien FCH on kuluttajakäyttöön täysin ylimitoitettu ja suureksi osaksi käyttämättä kuluttaja-alustoilla.

Syy siihen on se, että yhtä ja samaa designia on käytetty kaikissa muissa paitsi mobiiliosissa.
AM4 prosessorikanta ei muutenkaan mahdollista edes pinnimääränsä puolesta kaikkien ominaisuuksien käyttämistä.
 
Olen aika skeptinen noiden suhteen. Muistaakseni tuo 16-core mallin väitettiin tulevan vasta muiden jälkeen, joten sillä brassailu tekee hommasta entistä epäilyyttävämpää

Joo huhujahan se kaikki tieto on kunnes julkaistu, että varauksella näihin pitää suhtautua. Monesti eivät tiedä talon sisälläkään, kun vasta ihan julksisun kynnyksellä, että mitä sitä loppujen lopuksi julkaistaan.
 
Yritin pari päivää sitten löytää selitystä AMD:n omituisille kurssiliikkeille, mutta sen sijaan tuli tälläinen tieto vastaan:

"AMD is placing a $950+ billion bet in the form of inventory build that new product launch is going to be successful. This is up over 15% from the inventory level from 4Q18. If AMD saw any weakness in 2H19 the company would not be building inventory at these levels."

15% enemmän inventaariota vrt. viime vuoden loppuun, jolloin earnings callsissa Su mainitsi kanavassa olevan vielä bitcoin-boomin jäljiltä reilusti näytönohjaimia. Tilanne oli näin vielä myös Q1/2019, joten oletettavissa on että kasvu olisi näitä uusia Ryzen prossuja? Viittaako toi nyt sitten hyvään tuottoon 7nm prosessille vai voiko tästä päätellä mitään?
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 593
Viestejä
4 501 530
Jäsenet
74 232
Uusin jäsen
asic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom