AMD CPU-spekulaatio (Zen5/Zen6 ...)

[Spotty]

Zen5 V-cache löytyy kyllä roadmapista.

Se nyt on selvää että tulevaisuudessa julkaistaan tehokkaampaa rautaa ja näin on tapahtunut myös näytönohjainten kohdalla. Voi toki olla että niistä saa pulittaa enemmän.

Ohi pointtini. Pointtini oli, että tuollaisella roadmapilla ei ole paskankaan verran arvoa jos valmistusolosuhteet ja kustannukset esimerkiksi sodan seurauksena nousevat. Roadmap ei velvoita yritystä yhtään mihinkään.

Toki toivossa on hyvä elää. Itse perustan silti "sijoituspäätökseni" muiden asioiden varaan.

 

[Griffin]

Ennen saatiin luotettavasti lisäsuorituskykyä, kun valmistustekniikka otti selkeitä harppauksia. Kyseinen tie on kuitenkin vaikeutunut kokoajan ja nyt siltä saatavat hyödyt ovat hyvin pieniä.

Nyt pitää oikeasti optimoida sitä prossua ja ratkoa pullonkauloja. Siten saadaan kasvatettua suorituskykyä parhaiten. Tässä voi toki varmasti auttaa AI pohjainen piirinsuunnittelu ainakin jonkinverran.

Ytimien määrä on karannut VS tarvittavien ytimien määrä, esim peleissä. Nyt joku 8 ydintä + hyvä muistisysteemi on parempi, kuin esim 16 ydintä + hitaampi muistisysteemi. Muutenkin muistipuoli tuntuu olevan se pullonkaula, sieltä on revitty hyvä nopeusbuusteja lähivuosina..

 

[Joku_242]

Ohi pointtini. Pointtini oli, että tuollaisella roadmapilla ei ole paskankaan verran arvoa jos valmistusolosuhteet ja kustannukset esimerkiksi sodan seurauksena nousevat. Roadmap ei velvoita yritystä yhtään mihinkään.

Toki toivossa on hyvä elää. Itse perustan silti "sijoituspäätökseni" muiden asioiden varaan.

Ehkä tämä sotiin varautuminen menee jo liioitteluksi? Siinä tilanteessa että Kiina hyökkäisi Taiwaniin olisin ihan tyytyväinen myös omaan 7700X:ään. Pelien vaatimukset tuskin olisivat tuossa tilanteessa nousemassa, kun parempaa rautaa ei saisi mistään.

 

[Spotty]

Ehkä tämä sotiin varautuminen menee jo liioitteluksi? Siinä tilanteessa että Kiina hyökkäisi Taiwaniin olisin ihan tyytyväinen myös omaan 7700X:ään. Pelien vaatimukset tuskin olisivat tuossa tilanteessa nousemassa, kun parempaa rautaa ei saisi mistään.

En minä viittaa Kiinan ja Taiwanin väliseen sotaan enkä yhtään mihinkään tiettyyn asiaan, enkä ainakaan itse "varaudu sotaan" Toin vain ilmi, kuinka mielestäni on toiveajattelua ylipäätään luottaa miljardiluokan pörssiyrityksen "roadmappiin" omia ostopäätöksiä tehdessä, kun kyseinen pörssiyritys lopettaisi pelipuolen prosessorien valmistamisen silmänräpäyksessä, jos tämä päätös tuottaisi sille tarpeeksi voittoa ja lisäarvoa osakkeenomistajille. Miljoona eri skenaariota miksi pörssiyritys muuttaisi roadmappiaan tai toimintatapojaan (asiakaskunnan muutos, omien tuotteiden kannibalisoinnin välttäminen, puhdas voittojen kasvatus..).

 

[Halpuuttaja]

Toin vain ilmi, kuinka mielestäni on toiveajattelua ylipäätään luottaa miljardiluokan pörssiyrityksen "roadmappiin" omia ostopäätöksiä tehdessä, kun kyseinen pörssiyritys lopettaisi pelipuolen prosessorien valmistamisen silmänräpäyksessä, jos tämä päätös tuottaisi sille tarpeeksi voittoa ja lisäarvoa osakkeenomistajille.

Roadmap voi toki kusahtaa, tai pitää kutinsa niin että vain Epyceihin tulee V-cachea. Mutta alunperinhän sun pointtisi ei kyllä liittynyt roadmapiin ja mielestäni ei ole toiveajattelua kuvitella, että jatkossa saadaan tehokkaampaa rautaa. Hyvin epätodennäköinen skenaario, että kehitys jumahtaisi paikalleen ja näin ei tosiaan ole näytönohjaimienkaan kohdalla käynyt (viestistäsi sai kuvan että näin on tapahtunut, mutta ehkäpä vika on mun luetun ymmärtämisessäni).

 

[Spotty]

Roadmap voi toki kusahtaa, tai pitää kutinsa niin että vain Epyceihin tulee V-cachea. Mutta alunperinhän sun pointtisi ei kyllä liittynyt roadmapiin ja mielestäni ei ole toiveajattelua kuvitella, että jatkossa saadaan tehokkaampaa rautaa. Hyvin epätodennäköinen skenaario, että kehitys jumahtaisi paikalleen ja näin ei tosiaan ole näytönohjaimienkaan kohdalla käynyt (viestistäsi sai kuvan että näin on tapahtunut, mutta ehkäpä vika on mun luetun ymmärtämisessäni).

Joo nyt kun tuon viestini luin niin aika epäselvästihän tuon muotoilin. Tehokkaampaa rautaa julkaistaan varmasti. Tarkoitin siis:

"En laskisi koskaan sen varaan, että joskus tulevaisuudessa julkaistaan jotain parempaa" = 'Paremmalla' tarkoitan nimenomaan tuotetta, jonka FPS per € tai € per FPS-suhde on edellistä sukupolvea parempi, tuotteen pysyessä samassa hintakategoriassa kuin edellisessäkin mallistossa. Näytönohjaimien kohdalla toki on saanut vuosi vuodelta tehokkaampaa, mutta mielestäni "parempaa" ei ole saanut moneen vuoteen Turing-näytönohjaimista lähtien.

 

[JonesJones]

Laitanpa tähän, että väitetysti B550 emolevyjen CPU-support rajoittuu Zen 3 Ryzeneihin, mutta emolevyjen CPU support listoissa on myös Zen 2 prosessoreita. Mainittakoon vaikka Ryzen 5 3600, joka on 7 nm tekniikalla tehty Zen 2. Giagbyten Aorus B550 emossa toimii sujuvasti esim. Ryzen 7 2700x ilman mitään ongelmia. Googlailemalla löytyy usempiakin B550 emoja, joissa toimii jopa ykkössarjan Ryzenit. Tuosta päätellen olen tullut siihen tulokseen, että kaikki B550 emot tukee ainakin Zen 2 prosessoreita. Laittakaa tietoa, jos olette sattumoisin kokeilleet tätä. Minulla tämä tuli eteen vahingossa, kun pöydällä oli Ryzen 5 5600x ja tuo 2700x. Otin erehdyksessä sen vanhemman prossan ja huomasin vasta kun olin asentanut Widows 11 ja katsoin HW monitorilla, että kas - koneessa onkin väärä prossa. Siinä se vieläkin hyrrää ja muistit on XMP 3600 MHz. Uusin BIOS meni sukkana perille ja homma toimii. Täytynee vissiin jossain vaiheessa vaihtaa prossa, kun viitsii ja ehtii.

 

[hsalonen]

Laitanpa tähän, että väitetysti B550 emolevyjen CPU-support rajoittuu Zen 3 Ryzeneihin, mutta emolevyjen CPU support listoissa on myös Zen 2 prosessoreita. Mainittakoon vaikka Ryzen 5 3600, joka on 7 nm tekniikalla tehty Zen 2. Giagbyten Aorus B550 emossa toimii sujuvasti esim. Ryzen 7 2700x ilman mitään ongelmia. Googlailemalla löytyy usempiakin B550 emoja, joissa toimii jopa ykkössarjan Ryzenit. Tuosta päätellen olen tullut siihen tulokseen, että kaikki B550 emot tukee ainakin Zen 2 prosessoreita. Laittakaa tietoa, jos olette sattumoisin kokeilleet tätä. Minulla tämä tuli eteen vahingossa, kun pöydällä oli Ryzen 5 5600x ja tuo 2700x. Otin erehdyksessä sen vanhemman prossan ja huomasin vasta kun olin asentanut Widows 11 ja katsoin HW monitorilla, että kas - koneessa onkin väärä prossa. Siinä se vieläkin hyrrää ja muistit on XMP 3600 MHz. Uusin BIOS meni sukkana perille ja homma toimii. Täytynee vissiin jossain vaiheessa vaihtaa prossa, kun viitsii ja ehtii.

Viestisssäsi on hirveän sekavasti.

1000-sarja = Zen 1.
2000-sarja = Zen+
3000-sarja = Zen 2
5000-sarja = Zen 3

Poikkeuksia on, mutta ei sekoiteta enempää ja jätetään ne APUt ja pari erikoismallia pois. Kyllä te tiedätte, mitä ne on.

B550 tukee virallisesti 3000-sarjaa (pl. pari APUa) , eli Zen 2:sta.

--

On kyllä noita havaintoja, että Zen+ (2700X) tai Zen 1 (esim. 1700X) toimii noilla emolevyillä, mutta se on siitä kiinni, mitä prosessorien mikrokoodeja on paketoitu tuohon BIOS:iin. Tämä taas on kiinni emolevyn valmistajasta, emolevyn BIOS-piirin suuruudesta ja siitä, mitä valmistaja on päättänyt laittaa sinne rajalliseen BIOS:iin.

En siis vetäisi mitään johtopäätöksiä yleisesti B550-emolevyistä, vaan käytännössä varmasti toimii vaan samat prosessorit saman valmistajan samalla emolevymallilla, jossa on sama BIOS.

 

[JonesJones]

Joo - kieltämättä kiirjoitin huonosti enkä muistanut tuota Zen+, joka on siis se 2000-sarja. Onneksi korjasit. Tuosta mikrokoodista en sano mitään, mutta prosessoreiden arkkitehtuuri Zen+ ja Zen 2 sarjan välillä on likipitäen sama. Suurin ero taitaa olla viivanleveys. Sinänsä mielenkiintoista, että x570 emot tukee Zen+ prosessoreita CPU support listoissa. Ota näistä sitten selvää, kun yhtämittaa tulee uusia vehkeitä niin, ettei ole kunnolla unboxingia ehtinyt tekemään uuden malliston jo julkistuessa.

 

[JiiPee]

Laitanpa tähän, että väitetysti B550 emolevyjen CPU-support rajoittuu Zen 3 Ryzeneihin, mutta emolevyjen CPU support listoissa on myös Zen 2 prosessoreita. Mainittakoon vaikka Ryzen 5 3600, joka on 7 nm tekniikalla tehty Zen 2. Giagbyten Aorus B550 emossa toimii sujuvasti esim. Ryzen 7 2700x ilman mitään ongelmia. Googlailemalla löytyy usempiakin B550 emoja, joissa toimii jopa ykkössarjan Ryzenit. Tuosta päätellen olen tullut siihen tulokseen, että kaikki B550 emot tukee ainakin Zen 2 prosessoreita. Laittakaa tietoa, jos olette sattumoisin kokeilleet tätä. Minulla tämä tuli eteen vahingossa, kun pöydällä oli Ryzen 5 5600x ja tuo 2700x. Otin erehdyksessä sen vanhemman prossan ja huomasin vasta kun olin asentanut Widows 11 ja katsoin HW monitorilla, että kas - koneessa onkin väärä prossa. Siinä se vieläkin hyrrää ja muistit on XMP 3600 MHz. Uusin BIOS meni sukkana perille ja homma toimii. Täytynee vissiin jossain vaiheessa vaihtaa prossa, kun viitsii ja ehtii.

Ainakin Aorus Pro V2 on varsin laaja tuki

 

[hsalonen]

Ainakin Aorus Pro V2 on varsin laaja tuki

Ja Pinnacle Ridge = Zen + = esim. 2700X puuttuu. Ei ole ihan täydellinen tuki.

 

[Barbarossa]

Ja Pinnacle Ridge = Zen + = esim. 2700X puuttuu. Ei ole ihan täydellinen tuki.

Tämä Ryzen SMU Checker työkalu antaa vähän toisenlaista tietoa kyseiselle (ja edeltävälle) UEFI versiolle:

Spoileri

Olisikin kohtalaisen kyseenalainen veto pudottaa Pinnacle Ridge tuki mutta jättää Summit Ridge?

 

[JonesJones]

Tässä on selkeä epäkohta, joka ei ole kovin epätavallista näiden komponenttien kanssa. Se on tämä komponenttien yhteensopivuus eikä mistään saa varmaa tietoa, Googlailemalla voi yrittää, mutta jollain joku kombinaatio pelittää ja jollain toisella ei ollenkaan.

 

[JonesJones]

Tietysti varminta on ostaa valmistajan support ilmoitusten mukaan. Vastuu ainakin sitten siirtyy myyjälle/valmistajalle.

 

[JiiPee]

Ja Pinnacle Ridge = Zen + = esim. 2700X puuttuu. Ei ole ihan täydellinen tuki.

On siellä sen tuki myös. Toi SMU checker jota käytin ilmeisesti raportoi väärin. Siitä on viimeisin versio niin helvetin hankala löytää. Aikansa kun etti niin löytyi uudempi

 

[JonesJones]

Näiden sulautettujen järjestelmien koodaus ei ole ihan jokapojan hommia. Koodi on tehty joskus tietyn ensimmäisen sarjan emolevyille ja psossessoreille ja näillä on yhteisiä muuttujia ja funktioita lukuisa määrä uudempien versioiden kanssa. Jokaista saman tyypin prosessoriversiota varten ei kannata väsätä omaa koodia, joka tukisi vain tyypin X CPU:ta eikä tukisikaan tyypin Y CPU:ta. Helpompi on jättää vanhat koodit ja muuttaa niitä uusien versioiden tarpeen mukaan. Toki koodiin voitaisiin laittaa vipu, jolla vanhempien prosessoreiden tuki leikataan pois. Tämä aiheuttaisi kuitenkin paljon hommia konekielisen koodin muuttamiseksi C-ohjelmalla, jolla nämä pääsääntöisesti ohjelmoidaan. Jossain vaiheessa uusi laite eroaa toiminnaltaan niin paljon, että koko sulautetun järjestelmän alusta - tässä tapauksessa emolevy - on suunniteltava kokonaan uudelleen. Helpompaa ja halvempaa on keskittyä uusien laitteiden kehittämiseen ja jatkaa jo ikääntyvien laitteistojen satunnaista päivittämistä, joka lopetetaan jossain vaiheessa tuotteen kehitys- ja elinkaarta. Näissä CPU-support listoissa on osittain tai kokonaan väärää tietoa, joka ohjaa kuluttajan hankimaan uuden prosessorin, kun haluaa vaihtaa emolevyn. Voi tietysti olla, että joidenkien prosessoreiden mallikohtainen yhteensopivuus onkin huono eikä valmistajan kannata laittaa ainakaan julkisesti nähtäväksi jonkun emolevytyypin tukevan kaikkia malliston Y prosessoreita. Tuosta ei ota kukaan selvää, onko kyseessä CPU valmistajien ja emolevyvlmistajien välisestä sopimuksesta vai onko nämä support listat tehty varman päälle, jolloin vältetään tarpeeton RMA häslääminen.

 

[Jarnis]

Näissä on se juju tosin että jotkin laudat oikeasti leikkaavat pois vanhojen tukea koska BIOS-piirien koko oli alimitoitettu ja kaikkien mallien mikrokoodit eivät mahdu lautojen BIOSiin. Tämä oli eräällä tavalla moka AMDilta kun ei asettanut platan spekseihin tarpeeksi isoa minimiä. Oletettavasti AM5-puolella on tehty oikein (mm. bios flashback vaatimuksena ja ilmeisesti myös reilusti isommat piirit BIOSille) mutta AM4 on valitettavasti sekava sillisallaatti ja varmaa tietoa ei saa kuin apuohjelmilla BIOSin syövereitä tonkimalla tai käytännön testauksella.

 

[mRkukov]

Zen 5 lähes varmasti 16 corea per chiplet. 3D cachen käyttö tulee todennäköisesti laajenemaan. ... Intel on kusessa eikä saa moneen vuoteen mitään oikeasti vastaavaa (lisäävät vain e-coreja). Se taas mahdollistaa AMD hölläilemään ja tekemään 3D cache vain toiselle chipletille yms. virityksiä.

Katsotaan sitten kun part 2 tulee että onko siinä jotain uutta tietoa Zen 5 puolelta.

 

[finWeazel]

Taitaa olla vielä tässä kohtaa ihan arvailuja zen5 huhut eikä kunnon tietoa? Se toki tiedetään, että zen5:een on satsattu isosti eikä ole pelkkä zen4 viilattuna.

Jos saa villejä arvauksia esittää niin yksi vaihtoehto on perfficore+vcache piiri ja ecore piiri . Pelaajalle saattas riittää pelkät perfficoret, hyötykäyttöön perffi+ecore. Sais pidettyä piirit yksinkertaisina ja chipletillä kustomoitua eri käyttötarkoituksiin. Olisi myös mahdollista tehdä perfficore 3nm kalliilla prosessilla ja efficiency coret halvemmalla prosessilla niin saa valmistuskustannuksia == katteita optimoitua.

 

[Taneli-]

Zen 5 lähes varmasti 16 corea per chiplet. +
AMD hölläilemään ja tekemään 3D cache vain toiselle chipletille yms. virityksiä.

Ei tuo kait haittaa jos se tehdään 16-corea per chiplet. En nyt ihan heti usko tarvitsevani päälle 16-ydintä/32-säiettä pelaamiseen tai hyötyohjelmiin, 3D cashella tai ilman. Tällä hetkellä käytössä 12-ydin/24-säie 5900X ja tunnen että menee kohtuu pitkä aika että oikeasti tulee peleissä tai omissa hyötyohjelmissani tarvetta esim. 2 chiplet prosessorille missä olisi 32-ydintä/64-säiettä 3D cachella tai ilman.

Tai no, pitkään ja pitkään, kyllähän silloin 20007 tunsin että 4-ydin/8-säie on se minkä haluan enkä core2-quadia, samaten "heti perään" 2017 tunsin että 8-ydin/16-säie on se minkä haluan kun 1700X hankin joten voihan olla että jos tuollaisen vaikka 2025 tjsp ostan niin "heti kohta" 2035 mieli muuttuu ja haluankin 32-ydin/64 säie prosessorin 3D cachella tai ilman.

 

[mRkukov]

Jos saa villejä arvauksia esittää

Tämä on juuri oikea paikka niille.

 

[tenux]

Tuossa jos kiinnostaa CPU testejä Fallout 4 pelissä. itekkin hakkailen tätä aika ankarasti nyt, ennenkuin starfield tulee.

Fallout 4 CPU benchmark thread(need some Zen3 and Zen4 results!)

Background A few of us still play some of the old Creation Engine based games such as Fallout 4. Annoyingly a lot of reviewers don't seem to test older games anymore,and these generally benefit the most from better single threaded performance,faster memory speeds,etc. Fallout 4 tends to be...

forums.overclockers.co.uk

Joissain peleissä silti merkitsee eniten se yhden coren/threadin nopeus, ja myös muistien nopeus/latenssit.
5800x3D aika kova. mutta kyl mie mieluiten pidän tän 5900x. seuraava cpu on varmaan 16c taas.

 

[Spotty]

Jokos tämä oli täällä. AMD valinnut muutaman pelin, josta esitellä tuloksia. (Huom. muutamassa vertailussa on 7950X3D.)

AMD Shows First Ryzen 7 7800X3D Game Benchmarks, Up To 24% Faster Than Core i9-13900K

AMD has finally released some of the official gaming benchmark for its 8-core Ryzen 7 7800X3D processor that should be coming in April, and, now that AMD has released some of the first gaming benchmarks, it appears that it outperforms the Intel Core i9-13900K by up to 24 percent. Officially, AMD...

www.techpowerup.com

Spoileri

 

[Kovaluu]

Jokos tämä oli täällä. AMD valinnut muutaman pelin, josta esitellä tuloksia. (Huom. muutamassa vertailussa on 7950X3D.)

AMD Shows First Ryzen 7 7800X3D Game Benchmarks, Up To 24% Faster Than Core i9-13900K

AMD has finally released some of the official gaming benchmark for its 8-core Ryzen 7 7800X3D processor that should be coming in April, and, now that AMD has released some of the first gaming benchmarks, it appears that it outperforms the Intel Core i9-13900K by up to 24 percent. Officially, AMD...

www.techpowerup.com

Spoileri

Minkälaista hintaa tuolle 7800x3d olikaan kaavailtu?

 

[P c L A Y E R]

Minkälaista hintaa tuolle 7800x3d olikaan kaavailtu?

Suora lainaus tuosta TPU:n artikkelista.

"the Ryzen 7 7800X3D, priced at $449, might be a big winner for AMD, and becoming one of the best sellers as it managed to outperform Intel's $579 priced Core i9-13900K SKU, while being $130 less expensive. The Core i7-13700K, which is what AMD is actually putting the Ryzen 7 7800X3D against, is priced at $405."

 

[Kovaluu]

Suora lainaus tuosta TPU:n artikkelista.

"the Ryzen 7 7800X3D, priced at $449, might be a big winner for AMD, and becoming one of the best sellers as it managed to outperform Intel's $579 priced Core i9-13900K SKU, while being $130 less expensive. The Core i7-13700K, which is what AMD is actually putting the Ryzen 7 7800X3D against, is priced at $405."

Nojoo mutta tuohan voisi olla aika mielenkiintoinen pelaajille

 

[Kovaluu]

Jännä nähdä mitä zen 5 ja 6 tuo tullessaan

 

[Derion]

Eli 7800X3D vs 7950X3D 0-3% peleissä.

 

[peikko763]

Mitäs luulette, voisiko Zen5 sukupolven x3d prossussa nousta kuinka montaa prossaa tehot ydintä kohti pelikäytössä. Tarkoitan vs. Zen 4 7800x3d verrattuna tai 7950x3d. Voisiko olla isokin tehonlisä tulossa ? Onko tästä vielä mitään isompia huhuja liikkeellä.

 

[hsalonen]

Taitaa olla vielä tässä kohtaa ihan arvailuja zen5 huhut eikä kunnon tietoa? Se toki tiedetään, että zen5:een on satsattu isosti eikä ole pelkkä zen4 viilattuna.

Jos saa villejä arvauksia esittää niin yksi vaihtoehto on perfficore+vcache piiri ja ecore piiri . Pelaajalle saattas riittää pelkät perfficoret, hyötykäyttöön perffi+ecore. Sais pidettyä piirit yksinkertaisina ja chipletillä kustomoitua eri käyttötarkoituksiin. Olisi myös mahdollista tehdä perfficore 3nm kalliilla prosessilla ja efficiency coret halvemmalla prosessilla niin saa valmistuskustannuksia == katteita optimoitua.

En usko arvauksiisi. Ihan kuvan takia.

Eli seuraava on "Zen 5" ja sen jälkeen "Zen 5 V-Cache". Niin se V-cache tullee varmaan 2024 loppupuolella tai jopa 2025. Sitä ennen tavoitellaan vähintään sen verran eroa "perinteisin menetelmin", että saadaan se generaation välinen hyppy katettua, eikä olla hitaampia kuin "Zen 4 V-cache".
Toki voi olla, että tapahtuu vain tiheysmuutoksia, eli chipletille tuleekin 10 tai 12 ydintä.
Mutta tällä mennään ja sitten tulee perään "Zen 5 V-Cache", jossa on se V-Cache CCD:n päällä. Saadaan taas se välimalli ja "joka vuosi jotain uutta", niin asiat etenee.

--

Itse ennustan, että tällä mennään ja AM5:lle mahtuu vielä Zen6.

 

[JiiPee]

Mitäs luulette, voisiko Zen5 sukupolven x3d prossussa nousta kuinka montaa prossaa tehot ydintä kohti pelikäytössä. Tarkoitan vs. Zen 4 7800x3d verrattuna tai 7950x3d. Voisiko olla isokin tehonlisä tulossa ? Onko tästä vielä mitään isompia huhuja liikkeellä.

Onhan siellä kirittävää koska fakta on että AMD on edelleen hiukan jäljessä yhden ytimen suorituskyvyssä. Mutta aika tiukkaahan se vääntö on mutta ero näkyy selvästi joissain peleissä.

En usko arvauksiisi. Ihan kuvan takia.

Eli seuraava on "Zen 5" ja sen jälkeen "Zen 5 V-Cache". Niin se V-cache tullee varmaan 2024 loppupuolella tai jopa 2025. Sitä ennen tavoitellaan vähintään sen verran eroa "perinteisin menetelmin", että saadaan se generaation välinen hyppy katettua, eikä olla hitaampia kuin "Zen 4 V-cache".
Toki voi olla, että tapahtuu vain tiheysmuutoksia, eli chipletille tuleekin 10 tai 12 ydintä.
Mutta tällä mennään ja sitten tulee perään "Zen 5 V-Cache", jossa on se V-Cache CCD:n päällä. Saadaan taas se välimalli ja "joka vuosi jotain uutta", niin asiat etenee.

--

Itse ennustan, että tällä mennään ja AM5:lle mahtuu vielä Zen6.

AMD:llä on kohta varsin paljon mahdollisuuksia että millaisia prossuja tuodaan markkinoille. Jännä että kukaan ei ole vielä tullut ajatelleeksi vaihtoehtoa että Zen 5 kanssa mentäisiin takaisin tupla CCX ratkaisuun ja siellä olisi siis yhdessä CCD:ssä 8kpl normi ytimiä yhdessä CCX:ssä ja toisessa 8kpl Zen 5c ytimiä. Sitten kun tähän lisätään vielä V-cache niin saisivat varsin laajan kattauksen erilaisia tuotteita markkinoille.

Itse hiukan epäilen noita huhuja 16kpl Zen 5 ytimiä per chiplet, ellei ole sitten juurikin tuo kuvio että puolet on noita c ytimiä ja puolet normi.

 

[mRkukov]

Itse hiukan epäilen noita huhuja 16kpl Zen 5 ytimiä per chiplet, ellei ole sitten juurikin tuo kuvio että puolet on noita c ytimiä ja puolet normi.

Johan tässä on menty monen monta vuotta 8c "chipleteillä", periaatteessa Zen1:sta asti. Kyllä aivan varmasti on jo 16 corea samalla lastulla. Entistä tiiviimmin pakattuna. Varsinkin nyt kun IO/gpu on erillään omalla lastulla niin olisi enemmän kuin outoa jättää nostamatta tuon chipletin coremäärää.

 

[peikko763]

Mielenkiintoisia juttuja. Saa tosiaan nähdä mitä kannattaa jatkossa ostaa kun jotkut vanhat pelit tukevat vain 2-4 ydintä. Silloinhan voi tulla tilanne ettei 7800x3d päivitys välttis ole niin kannattavaa vuoden parin päästä. Konsolit jarruttaa pelien kehitystä useammalle kuin 8 ytimelle. Ehkä kannattaa suoraan am5 kannan 7800x3d ostajan odottaa zen6 sarjan prossuja. Ja sitten vasta päivittää.

Joskus vuosien takaa muistan hämärästi kuinka joko amd tai intel jossain huhussa kehitti ns. "Raid tekniikkaa" useampiytimiselle prossulle. Jos olisi esim. 8 ydintä niin sitä voitaisiin "emuloida raid 0 tilassa" 1-2 kpl nopeana ytimenä. Tämäkin lienee jo täysin poissuljettu tekniikka ? Tuollainen nopeuttaisi varsinkin vanhoja pelejä jotka huonosti hyödyntää monisäikeisyyttä. Jos sen vaan saisi toimimaan.

Tuo samankaltainen tekniikka oli vuosia sitten hyvä normikoneissa kovalevyissä kun montaa hidasta kovoa voi emuloida yhtenä suurempana. Nykyhäänhän kovalevyissä ei ole kaistan nopeus enään ongelma niin tuollaista kaikki normikäyttäjät eivät tarvitse.

 

[Taneli-]

Saa tosiaan nähdä mitä kannattaa jatkossa ostaa kun jotkut vanhat pelit tukevat vain 2-4 ydintä.

Toisaalta sillä ei ole sinänsä väliä. Esim. vaikka edelleen pelaamani ja tälläkin hetkellä kiintolevyllä sijaitseva Total Annihilation: Kingdoms peli on julkaistu armon vuonna 1999 eikä varmasti tule ikinä tukemaan mitään 16-ydin 3D prosessoria vaan on täysin tyytyväinen siihen yhteen ytimeen niin ehkä ne hieman tuoreemmat pelit sitten arvostavat useampia ytimiä?

Lisäksi vaikka se vanha peli ei paljoa vaadi toimiakseen:

platforms	Microsoft Windows x86
media	CD-ROM
requirements	Pentium 233 MHz, 32 MB RAM, Windows 95/98, VGA graphics card, Sound Blaster-compatible sound card, 4x CD-ROM drive, and 80 MB hard-disk space
input	Keyboard, Mouse

Uskoisin että moni uudempi peli sitten arvostaa "hieman" nopeampaa käyttistä, prosessoria, näytönohjainta jne jne.

 

[Spotty]

Silloinhan voi tulla tilanne ettei 7800x3d päivitys välttis ole niin kannattavaa vuoden parin päästä. Konsolit jarruttaa pelien kehitystä useammalle kuin 8 ytimelle. Ehkä kannattaa suoraan am5 kannan 7800x3d ostajan odottaa zen6 sarjan prossuja. Ja sitten vasta päivittää.

En näe, että normaalissa pelikäytössä olisi ikinä kannattavaa päivittää prosessoria yhden tai edes kahden prosessorisukupolven välein. Ellei tietokoneen ainut peli ole Microsoft Flight Simulator.

 

[mRkukov]

Vanhimmatkin pelit alkaa pikkuhiljaa hyötyä noista moniytimisistä prossuista kun aletaan mennä siihen että emuloidaan kokonaista vanhaa x86 konetta ja sen päällä ihan oikea win98/95/dos. Ihan turha enää miettiä sitä että "ei ole hyötyä kun vanhat pelit käyttää vain 1-2 säiettä". GitHub - sarah-walker-pcem/pcem: PCem

Spoileri: LTT video aiheesta

Joskus vuosien takaa muistan hämärästi kuinka joko amd tai intel jossain huhussa kehitti ns. "Raid tekniikkaa" useampiytimiselle prossulle. Jos olisi esim. 8 ydintä niin sitä voitaisiin "emuloida raid 0 tilassa" 1-2 kpl nopeana ytimenä.

Ei ole tainnut kumpikaan sellaisia kehitellä. Joitain tuollaisia on ollut pienemmiltä firmoilta joilta piti tulla tuote ulos tyyliin 2019 mutta aika hiljaista on ollut. Siitä voinee päätellä jotain.

 

[JiiPee]

Johan tässä on menty monen monta vuotta 8c "chipleteillä", periaatteessa Zen1:sta asti. Kyllä aivan varmasti on jo 16 corea samalla lastulla. Entistä tiiviimmin pakattuna. Varsinkin nyt kun IO/gpu on erillään omalla lastulla niin olisi enemmän kuin outoa jättää nostamatta tuon chipletin coremäärää.

Kysehän ei ole siis siitä etteikö voisi tehdä 16-corea. Ongelma on se corejen välinen kommunikointi. On jo nähty lähinnä Intelin toimesta että desktop puolelle ringbus sopii paremmin kuin mesh. Toki muitakin vaihtoehtoja on, mutta ringbus taitaa olla kaikista yksinkertaisin toteuttaa ja sitä myöten halvin. Zen 3:ssa AMD kun Kasvatti CCX:n 8-coreen, jolloin samalla se CCX = CCD, niin AMD:n toteutus on tupla ringbus jos en muista väärin.

16-corea ringbus naittamisella on aivan liikaa ja mesh ilmeisesti kasvattaisi vastaavasti kustannuksia.

Joskus vuosien takaa muistan hämärästi kuinka joko amd tai intel jossain huhussa kehitti ns. "Raid tekniikkaa" useampiytimiselle prossulle. Jos olisi esim. 8 ydintä niin sitä voitaisiin "emuloida raid 0 tilassa" 1-2 kpl nopeana ytimenä. Tämäkin lienee jo täysin poissuljettu tekniikka ? Tuollainen nopeuttaisi varsinkin vanhoja pelejä jotka huonosti hyödyntää monisäikeisyyttä. Jos sen vaan saisi toimimaan.

Johan tuolla isojen poikien hiekkalaatikolla on pitkään menty ns. software raidilla vanhanajan hardware raid korttien sijaan koska CPU:t on nykyisin niin tehokkaita että ne laskee huomattavasti paremmin sitä pariteettiin tarvittavaa laskua raid-5/6 ajossa kuin siihen tehty rauta.
Lisäksi nvidia on koittanut jonkinlaista avausta tehdä että toi pariteetti laskenta toteutettaisiin GPU:lla, niillä on ihan tuotekin tuohon nimeltä graid.

Tuossa video jossa liinus testaa kyseistä härveliä. Ja onhan tuosta vähän pöhisty mdadm (eli linux software raid) postitusryhmässä että vastaavanlainen opensource projekti pitäisi saada liikkeelle.

 

[hkultala]

Joskus vuosien takaa muistan hämärästi kuinka joko amd tai intel jossain huhussa kehitti ns. "Raid tekniikkaa" useampiytimiselle prossulle. Jos olisi esim. 8 ydintä niin sitä voitaisiin "emuloida raid 0 tilassa" 1-2 kpl nopeana ytimenä. Tämäkin lienee jo täysin poissuljettu tekniikka ? Tuollainen nopeuttaisi varsinkin vanhoja pelejä jotka huonosti hyödyntää monisäikeisyyttä. Jos sen vaan saisi toimimaan.

Kaikkea mitä lukee internetistä ei pidä uskoa.

Ei erillisiä prosessoriytimiä voi mitenkään yhdistää yhdeksi nopeammaksi. Prosessorit suorittavat peräkkäisiä käskyjä, ja jos seuraava käsky käyttää dataa jonka edellinen käsky tuottaa, seuraava käsky odottaa kunnes data saadaan siirrettyä sinne.

Data liikkuu yhden prosessiytimien sisällä nopeimmillaan vauhdilla että se saadaan yksinkertaisilta käskyiltä bypassattyä seuraavalle käskylle, yhden kellojakson efektiivinen viive yksinkertaisille käskyille.

Prosessoriytimien välillä taas datansiirron viive on pienimmilläänkin kymmeniä kellojaksoja, ja sen datan pitää tällöin aina mennä muistijärjestelmän kautta (koska eri ytimet eivät näe toistensa rekistereitä), mikä käytännössä tarkoittaa useampia käskyjä siihen datan siirtämiseen. Jos yritettäisiin alkaa jotenkin pilkkomaan yhden säikeen koodia kahdeksi erilliseksi säikeeksi siten että molemmissa tehdään itse laskentaa, se pitäisi tehdä softalla eikä raudalla, ja lisäten suuri määrä lataus- ja tallennuskäskyjä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sellaista >10-kertaista hidastumista, ei nopeutumista. Ja suurempi ydinmäärä ei auttaisi yhtään.

Sen sijaan se, mitä jossain on ehdotettu (mutta ei intelin eikä AMDn vaan Sunin toimesta) on, että samaa säiettä ajettaisiin kahdella saman ytimen virtuaaliytimellä/rautasäikeellä, mutta näistä molemmat eivät yritä tehdä itse laskentaa vaan toisella pyritään tekemään vain prefetchausta ja haarautumisenennustuksen lämmitystä yms. Mutta tämäkin oli lähinnä suunnitelma Sunin köyhän miehen korvikkeeksi käskyjen uudelleenjärjestelylle kun Sun ei saanut aikaiseksi tehdä SPARC-ytimiinsä käskyjen uudelleenjärjestelyä, AMDllä ja Intelillä taas on ollut prossuissaan käskyjen uudelleenjärjestely jo >25 vuoden ajan, ja se käytännössä hoitaa tämänkin paremmin. Mutta tämäkin jäi lopulta Sunilta totetuttamatta.


Ja se, mitä on joissain eksoottisissa suuren luotettavuusvaatimuksen sulautetuissa järjestelmissä käytössä on, että sama koodi samalla datalla ajetaan rinnakkain monella ytimellä, ja näiden eri ytimien laskemia tuloksia verrataan. Ja tällä voidaan tunnistaa tilanne, jossa joku ydin laskee väärin esim. satunnaisen kosmisen säteilyn aiheuttaman virheen takia. Mikäli käytössä oli kolme ydintä, oikeasta tuloksesta sitten äänestetään.

Mutta tämä ei siis nopeuta yhtään, vaan vain hidastaa sen verran mitä niihin vertailuihin/äänestykseen menee aikaa.

 

[hkultala]

Kysehän ei ole siis siitä etteikö voisi tehdä 16-corea. Ongelma on se corejen välinen kommunikointi. On jo nähty lähinnä Intelin toimesta että desktop puolelle ringbus sopii paremmin kuin mesh.

Ei varsinaisesti ole nähty noin, tämä on vaan tämän hetken tilanne.

Tällä hetkellä vaan työpöytäpiireissä mennään sellaisissa kytkentämäärissä joissa rengasväylä on järkevä, mutta tämä voisi hyvinkin muuttua mikäli kytkentäpisteiden määrä lisääntyisi. Sitä kytkentäpisteiden määrän lisääntymistä ei vaan lähivuosina ole näköpiirissä, koska Intelillä monta mont-sarjan ydintä jakaa saman L2-välimuistin ja sen myötä kytkentäpisteen piirin korkean tason kytkentäverkkoon, eli kytkentäpisteiden määrä ei ole merkittävästi lisääntymässä vaikka mont-sarjan ytimiä tulisi merkittävästi lisää, ja AMDllä taas on selkeästi monitasoinen hierarkia jossa minkään yksittäisen hierarkian taso ei nouse kovin suureksi koska CCXn sisällä pysytään maltillisessa ydinmäärässä ja toisaalta CCXin kokonaismääräkään ei kasva suureksi.

Toki muitakin vaihtoehtoja on, mutta ringbus taitaa olla kaikista yksinkertaisin toteuttaa ja sitä myöten halvin.

Kaikkein yksinkertaisin ja halvin on ihan suora jaettu väylä ilman mitään rengasta. Tällainen oli esim. core2duo:ssa ja core2quadissa.

Mutta sitten kun halutaan tehdä montaa yhtäaikaista siirtoa, mennään tyypillisesti suorasta väylästä seuraavaksi crossbariin, jossa kaikki on yhdistetty kaikkiin ja kaikki voi siirtää kaikkialle rinnakkain.

Mutta sitten kytkentämäärän kasvaessa crossbar alkaa käydä liian kalliiksi, ja pitää käytännössä vaihtaa johonkin rajoitetumpaan topologiaan, kuten esim. rengasväylään.

Zen 3:ssa AMD kun Kasvatti CCX:n 8-coreen, jolloin samalla se CCX = CCD, niin AMD:n toteutus on tupla ringbus jos en muista väärin.

Kaksisuuntainen, muttei muuten mitenkään kaksinkertainen.
Intelillä sen sijaan on joissain piireissä montaa rengasväylää samassa hierarkiatasossa.

16-corea ringbus naittamisella on aivan liikaa ja mesh ilmeisesti kasvattaisi vastaavasti kustannuksia.

Ei se 16 ydintä välttämättä mitenkään liikaa ole, mutta meshillä skaalautuu suorituskyvyn suhteen paremmin.

Ja toisaalta - neljällä kytkentäpisteellä mesh ja rengasväylä on käytännössä sama asia.

ja tosiaan tuossa E5v4ssa oli kahdella rengasväylällä yhteensä 24 ydintä, 24 välimuistisliceä sekä 4 IO-kytkentäpistettä.

Mutta tällaisissa paljon painaa myös se, millaiselle väylätopologialle kaikki olemassaolevat IP-lohkot on suunniteltu, väylätopologian vaihtaminen voi olla iso muutos, jota ei tehdä pienten hyötyjen takia koska muutos tulee kalliiksi sekä rahassa että tuotekehitysajassa. AMD lähti jo vuosia sitten CCX-rakenteeseen jossa L3-välimuisti ei ole kaikkien ytimien kesken jaettua vaan siellä on yksi väylähierarkiataso L2-välimuistien ja yhden L3-välimuistin välillä, ja väylähierarkia L3-välimuisti(e)n, keskusmuistin ja IO-laitteiden välillä on oma tasonsa. Intelillä taas nämä ovat samaa hierarkiatasoa.

Ja esim. Intelillä niissä piireissä joissa on vaihdettu rengaväylätopologiasta mesh-topologiaan ei ole näyttistä - ja syy ei liene se, että näyttis ja mesh sopii huonosti yhteen vaan pikemminkin ehkä että Intelin iGPU-IP-lohkoihin ei ehkä (vielä) ole/oltu tehty tukea mesh-topologialle joten piireillä, joilla näyttis on, pitää/piti (toistaiseksi) käyttää rengasväylää.

 

[JiiPee]

Ei varsinaisesti ole nähty noin, tämä on vaan tämän hetken tilanne.

Viittaus siihen että on nähty perustuu siihen kun Intelillä oli vielä HEDT prossuja joissa käytettiin meshiä. Silloin ihmeteltiin kun HEDT prossut otti joissain peleissä pahasti nokkaan suht vastaavalta ringbus prossulta, ihan siis intel vs. intel. Johtopäätöksenä oli että se vaihteleva suorituskyky johtui tuosta meshistä.
Ja taisi jotkut revikat huomata latenssin kasvun noiden 10-core rinbus härveleiden kanssa, että sen takia sanoin jotta ringbus ei välttämättä ole optimaalinen 16 corelle.

ja tosiaan tuossa E5v4ssa oli kahdella rengasväylällä yhteensä 24 ydintä, 24 välimuistisliceä sekä 4 IO-kytkentäpistettä.

Noihan on vuodelta 2016 eli aika vanhaa tavaraa jo. Taisi 2017 mallistossa tulla Inteliltä Mesh xeoneihin ja HEDT prossuihin. Jossain serveri puolella tommoinen iso ring voi ollakin ihan ok jos kuormat ei ole niin latenssi riippuvaisia kuten pelit.

Mikä lie nykyisin Xeoneiden toteutus?

 

[peikko763]

Vanhimmatkin pelit alkaa pikkuhiljaa hyötyä noista moniytimisistä prossuista kun aletaan mennä siihen että emuloidaan kokonaista vanhaa x86 konetta ja sen päällä ihan oikea win98/95/dos. Ihan turha enää miettiä sitä että "ei ole hyötyä kun vanhat pelit käyttää vain 1-2 säiettä". GitHub - sarah-walker-pcem/pcem: PCem

Spoileri: LTT video aiheesta

Ei ole tainnut kumpikaan sellaisia kehitellä. Joitain tuollaisia on ollut pienemmiltä firmoilta joilta piti tulla tuote ulos tyyliin 2019 mutta aika hiljaista on ollut. Siitä voinee päätellä jotain.

Juu pelaan välillä näitä 90 luvun klassikoitakin. Tarkoitan myös esim. 2015 vuoden pelejä. Omalla 6 coresella prossulla ei rasitu kun 2 ydintä yleensä niistä. Sillä mietin sitä, että miten mahtaa nousta nopeus.

 

[peikko763]

En näe, että normaalissa pelikäytössä olisi ikinä kannattavaa päivittää prosessoria yhden tai edes kahden prosessorisukupolven välein. Ellei tietokoneen ainut peli ole Microsoft Flight Simulator.

Sitähän se on. Mulla on i7 4930k vuoden 2013 lopussa ostettu kone. Nyt tuntuu siltä että on vasta aika päivittää. Pelaan isoilla resoluutioilla. Ajattelin että kyllä tuohon am5 emoon silti kannattaa parin vuoden päästä maksimit päivittää 7800x3d mistä lähteä liikkeelle.

 

[peikko763]

Kaikkea mitä lukee internetistä ei pidä uskoa.

Ei erillisiä prosessoriytimiä voi mitenkään yhdistää yhdeksi nopeammaksi. Prosessorit suorittavat peräkkäisiä käskyjä, ja jos seuraava käsky käyttää dataa jonka edellinen käsky tuottaa, seuraava käsky odottaa kunnes data saadaan siirrettyä sinne.

Data liikkuu yhden prosessiytimien sisällä nopeimmillaan vauhdilla että se saadaan yksinkertaisilta käskyiltä bypassattyä seuraavalle käskylle, yhden kellojakson efektiivinen viive yksinkertaisille käskyille.

Prosessoriytimien välillä taas datansiirron viive on pienimmilläänkin kymmeniä kellojaksoja, ja sen datan pitää tällöin aina mennä muistijärjestelmän kautta (koska eri ytimet eivät näe toistensa rekistereitä), mikä käytännössä tarkoittaa useampia käskyjä siihen datan siirtämiseen. Jos yritettäisiin alkaa jotenkin pilkkomaan yhden säikeen koodia kahdeksi erilliseksi säikeeksi siten että molemmissa tehdään itse laskentaa, se pitäisi tehdä softalla eikä raudalla, ja lisäten suuri määrä lataus- ja tallennuskäskyjä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sellaista >10-kertaista hidastumista, ei nopeutumista. Ja suurempi ydinmäärä ei auttaisi yhtään.

Sen sijaan se, mitä jossain on ehdotettu (mutta ei intelin eikä AMDn vaan Sunin toimesta) on, että samaa säiettä ajettaisiin kahdella saman ytimen virtuaaliytimellä/rautasäikeellä, mutta näistä molemmat eivät yritä tehdä itse laskentaa vaan toisella pyritään tekemään vain prefetchausta ja haarautumisenennustuksen lämmitystä yms. Mutta tämäkin oli lähinnä suunnitelma Sunin köyhän miehen korvikkeeksi käskyjen uudelleenjärjestelylle kun Sun ei saanut aikaiseksi tehdä SPARC-ytimiinsä käskyjen uudelleenjärjestelyä, AMDllä ja Intelillä taas on ollut prossuissaan käskyjen uudelleenjärjestely jo >25 vuoden ajan lähtien ja se käytännössä hoitaa tämänkin paremmin. Mutta tämäkin jäi lopulta SUnilta totetuttamatta.


Sen sijaan se mitä on joissain eksoottisissa suuren luotettavuusvaatimuksen sulautetuissa järjestelmissä käytössä on, että sama koodi samalla datalla ajetaan rinnakkain monella ytimellä, ja näiden eri ytimien laskemia tuloksia verrataan. Ja tällä voidaan tunnistaa tilanne, jossa joku ydin laskee väärin esim. satunnaisen kosmisen säteilyn aiheuttaman virheen takia. Mikäli käytössä oli kolme ydintä, oikeasta tuloksesta sitten äänestetään.

Mutta tämä ei siis nopeuta yhtään, vaan vain hidastaa sen verran mitä niihin vertailuihin/äänestykseen menee aikaa.

Mielenkiintoisia speksejä. Menee oman tietotaidon ylitse. Näitä on kiva lukea. Itsellä ei ole niin paljoa tietoa että pystyisin kommentoimaan.

 

[julmuri]

En usko arvauksiisi. Ihan kuvan takia.

Eli seuraava on "Zen 5" ja sen jälkeen "Zen 5 V-Cache". Niin se V-cache tullee varmaan 2024 loppupuolella tai jopa 2025. Sitä ennen tavoitellaan vähintään sen verran eroa "perinteisin menetelmin", että saadaan se generaation välinen hyppy katettua, eikä olla hitaampia kuin "Zen 4 V-cache".
Toki voi olla, että tapahtuu vain tiheysmuutoksia, eli chipletille tuleekin 10 tai 12 ydintä.
Mutta tällä mennään ja sitten tulee perään "Zen 5 V-Cache", jossa on se V-Cache CCD:n päällä. Saadaan taas se välimalli ja "joka vuosi jotain uutta", niin asiat etenee.

--

Itse ennustan, että tällä mennään ja AM5:lle mahtuu vielä Zen6.

Tuleeko Ryzen 8000 olemaan tuo Zen4:n 4nm die shrink versio?

 

[JiiPee]

Tuleeko Ryzen 8000 olemaan tuo Zen4:n 4nm die shrink versio?

Tuskin ainakaan desktop puolelle. Eiköhän sillä väkerretä noi Zen 4c lastut. Mobiili puolelle saattaa vaikka 8000 sarja tullakin. Niinhän taisi edellisessä genissäkin käydä että mobiiliin tuli 6000 sarjan rojua.

 

[hsalonen]

Tuleeko Ryzen 8000 olemaan tuo Zen4:n 4nm die shrink versio?

@JiiPee vastasikin jo hyvin. Mutta kukaan meistä ei oikeasti tiedä, tämä on kaikki spekulaatiota.
Kuitenkin, tulee kolme versiota noissa kalvoissa, mikä oli alkuperäinen pointtini @finWeazel teoriaa "vastaan":

1. Perusversio
2. Versio, jossa on V-cache
3. Laskentaversio (C)

Näin se tuossa roadmapissa on. Siksi tuskin tulee Zen5 suoraan, jossa on V-Cache heti alussa. Taitaa tulla se perusversio kuitenkin.

 

[mRkukov]

Zen 5 lähes varmasti 16 corea per chiplet. 3D cachen käyttö tulee todennäköisesti laajenemaan. ... Intel on kusessa eikä saa moneen vuoteen mitään oikeasti vastaavaa (lisäävät vain e-coreja). Se taas mahdollistaa AMD hölläilemään ja tekemään 3D cache vain toiselle chipletille yms. virityksiä.

Katsotaan sitten kun part 2 tulee että onko siinä jotain uutta tietoa Zen 5 puolelta.

Jatkoa (kohta jossa myöntää virheensä):




Eli Zen 5 tulisi olemaan sittenkin 8 corea per chiplet, ainakin kuluttajille. Servereihin voisi sitten olla se 16c tiheämpi versio.

 

[jive]

Iso määrä ytimiä tarvitsee paljon kaistaa ja/tai hyvin optimoitua kuormaa. Voi olla että perinteiselle työasemakuormalle saati sitten peleille ei ole järkeä lähteä toteuttamaan isompia piirisiä. Ehkä jos passivipii -tekniikat menee eteenpäin huomattavasti mutta epäilen.

 

[Samat]

Jatkoa (kohta jossa myöntää virheensä):




Eli Zen 5 tulisi olemaan sittenkin 8 corea per chiplet, ainakin kuluttajille. Servereihin voisi sitten olla se 16c tiheämpi versio.

Iso määrä ytimiä tarvitsee paljon kaistaa ja/tai hyvin optimoitua kuormaa. Voi olla että perinteiselle työasemakuormalle saati sitten peleille ei ole järkeä lähteä toteuttamaan isompia piirisiä. Ehkä jos passivipii -tekniikat menee eteenpäin huomattavasti mutta epäilen.

Ilmeisesti Infinity Fabric ei skaalaudu hyvin, jos mennään yli 8 ytimen chiplettiin, tuo tiheämpi versio voi olla omansa tuon suhteen?

Ja näinhän se on, pelit skaalautuu eniten kellotaajuuden ja välimuistin määrän mukaan. Perus työasemaan, ja jo suht raskaaseen käyttöön riittää 16 ydintä. Ja jos tarvitsee enemmän suorituskykyä, niin aina voi siirtyä Threadripperiin tms.

 

[demu]

Gigabyte lipsautti tiedon, että AM5 -kannalle olisi tulossa tänä vuonna uusi prosessorigeneraatio

Gigabyte claims next-generation AMD Ryzen AM5 desktop CPUs are coming later this year - VideoCardz.com

Update: Gigabyte has invalidated the previous claim, citing it was an error. The company does not know when exactly next Ryzen series will be released. Gigabyte confirms AM5 support for next-gen Ryzen CPUs An update to the AM5 platform should be launched this year. It looks like the 7000 and...

videocardz.com