AMD 3. sukupolven Ryzen kellotukset ja kokemukset (Matisse/Zen2)

Jos täytyisi veikata, niin sanoisin, että suunnitteluvaiheessa sirua on optimoitu ns. normaaliin käyttöön, ja tommonen synteettinen numeroiden murskauskuorma on vaan niin perusteellista, että jännitteiden ja kellojen on pakko tulla vähän vastaan, ettei koko lastu muutu pelkäksi vastukseksi. Toki tässä voi olla myös taustalla se, että mikäli ne servukivet kokee tälläistä kuormaa normaalisti (tietokannat kenties?), niin ytimien lisääminen ja yksittäisten ydinten pieni hidastaminen (ja nimenomaan sen jännitteen pudottaminen) on järkevää. Varsinkin kun ne piirit tulee kaikki samalta tuotantolinjalta.

Käytännössähän nyt sen turvallisen jännitteen voi tosiaan hakea vaikka sovelluskohtaisesti, mutta kyllä ainakin omassa käytössä lämpöjen ja prossun virrankulutuksen perusteella toi cinebench r20 on hyvin lähellä sitä, mitä esim. premiere, media encoder ja photoshop tarjoilee (image processor, raw konversio). Toki tilanne voi olla eri, jos tekee esim. virtausmalli-, kuormitus-, tai mitä tahansa monimutkaisempia ja raskaampia laskelmia.

Ehkä AMD passailee tässä tarkoituksella, kun kaikenmaaiman tubettajat testailee vehkeitä, ja täyttää scoreboardit ryzeneillä. Taitaa olla nykyään marginaalista toimintaa edes mennä biosiin rukkailemaan kertoimia, ja kerran ryzen masterillakaan ei saa kellotuksia automaattisesti käynnistyksen yhteydessä, vaan ne profiilit pitää aina eriksee ladata. Laskevat kenties ne takuisiin menevät prossut markkinointibudjettiin, jos niitä tulee. :hmm:

Lähinnä eniten ihmetyttää se, että jos kerran prossu osaa itse valvoa ja tarkkailla virtaansa, niin miksei sitä saa yhdistettyä manuaalisiin boosteihin. Mikäli jäähdytyksessä on varaa, niin antais mennä vaan (kuten nvidian korteissa).
 
Viimeksi muokattu:
Lähinnä eniten ihmetyttää se, että jos kerran prossu osaa itse valvoa ja tarkkailla virtaansa, niin miksei sitä saa yhdistettyä manuaalisiin boosteihin. Mikäli jäähdytyksessä on varaa, niin antais mennä vaan (kuten nvidian korteissa).

Tämä johtuu chiplet rakenteesta, jossa cpu ytimet ovat erillisiä muistiohjaimesta jolloin cpu ydinten koko on pieni, sekä 7nm valmistustekniikasta. Tästä syystä ne lämpeävät hyvin nopeasti ja tarvitsevat nanosekunnin nopeaa automatiikkaa säätelemään kellotaajuuksia ja jännitteitä. Noi Zen 2 on suunniteltu siten, että ne välillä boostaa ihan hemmetisti, jotta ne ehtivät sitten nukkumaan ja jäähdyttelemään itseään. Tuo systeemmi tarjoaa kuluttajalle suorituskykyä juuri silloin kun hän tarvitsee. Suurin osa jännitteitä monitoroivista softista on liian hitaita edes raportoimaan oikein sitä miten noi zen 2 toimii.

Tästä samasta syystä zen 2 ei pysty ylikellottamaan juurikaan, koska ne on suunniteltu niin eritavalla kuin aikaisemmat cpu:t. AMD ei hirveästi puhu tästä julkisuudessa, koska siitä puhuminen, että uusia zen 2 ei voi ylikellottaa laskisi myyntiä. Teknologia alalla on muutenkin yleinen tapa se, että jos tuotteessa on joku ei toivottu ominaisuus siitä ei puhuta missään mitään. Itseänä tämä nyt ei haittaa kun ostan tuotteen lähinnä hinnan ja reaalimaailman suorituskykytestien perusteella.
 
Niin.. tiedän kyllä. Tarkoitin, että PBO + AutoOC ei anna itselleni lisäarvoa. Parempi tulos tulee manuaalisesti. Rajojen hakeminen ymmärretty.

Mutta niin pienet on hyödyt, että melkein se vakio on paras vaihtoehto.
Ei noi yhden chipletin prossut oikein hyödy noista, kun niiden jäähdyttäminen on niin vaikeaa. 3950x:llä PBO nostaa kelloja ihan tuntuvasti (joku +5%) ja tehonkulutus pomppaa n. sadalla watilla. Se että toi toimii noilla kahden chipletin systeemeillä johtuu lähinnä siitä että niiden vakiovirtarajat on paljon maltillisemmat (per ydin) jotta kokonais TDP ei näytä pahalta paketin kyljessä.
 
Tämä johtuu chiplet rakenteesta, jossa cpu ytimet ovat erillisiä muistiohjaimesta jolloin cpu ydinten koko on pieni, sekä 7nm valmistustekniikasta. Tästä syystä ne lämpeävät hyvin nopeasti ja tarvitsevat nanosekunnin nopeaa automatiikkaa säätelemään kellotaajuuksia ja jännitteitä. Noi Zen 2 on suunniteltu siten, että ne välillä boostaa ihan hemmetisti, jotta ne ehtivät sitten nukkumaan ja jäähdyttelemään itseään. Tuo systeemmi tarjoaa kuluttajalle suorituskykyä juuri silloin kun hän tarvitsee. Suurin osa jännitteitä monitoroivista softista on liian hitaita edes raportoimaan oikein sitä miten noi zen 2 toimii.

Tästä samasta syystä zen 2 ei pysty ylikellottamaan juurikaan, koska ne on suunniteltu niin eritavalla kuin aikaisemmat cpu:t. AMD ei hirveästi puhu tästä julkisuudessa, koska siitä puhuminen, että uusia zen 2 ei voi ylikellottaa laskisi myyntiä. Teknologia alalla on muutenkin yleinen tapa se, että jos tuotteessa on joku ei toivottu ominaisuus siitä ei puhuta missään mitään. Itseänä tämä nyt ei haittaa kun ostan tuotteen lähinnä hinnan ja reaalimaailman suorituskykytestien perusteella.
Nyt täytyy kyllä myöntää, että aivan en saanut tästä ajatuksesta kiinni, paitsi jos vastasit johonkin toiseen viestiin?

Itse kaipaisin siis lähinnä boostikertoimien offsettia, kun vesillä lämmöissä olisi varaa nostaa yli sen 200MHz mitä pbo tarjoaa. Eli käytännössä manuaalikellotus, ja sen lisäksi prossun turvarajat raskailla kuormilla. Olettaen, että nyt se R20 kuorma on ok vetää kaikilla coreilla lähemmäs 1.4V jännitteellä (puhun omasta kokoonpanosta), niin miksei sitä kellotaajuuskäyrää voisi hilata käsin vähän ylemmäs, kuten afterburnerilla nvidian näyttisten kellottamisessa. Nyt vaihtoehtoina on joko vetää se auto oc ja pbo, ja saada mitätön lisäys käytännön suorituskykyä (liian vähän kelloja jännitteeseen nähden), tai laittaa haluamansa kellot ja jännitteet käsin, ja menettää jännitteen turva-automatiikka. Sitä boostikelloa pitäis saada reilusti lisää, niin ei olisi mitään tarvetta veivata manuaalisesti näitä kelloja.

Jos oma kivi menee kaikilla ytimillä lanseeraamallani "normirasituksella" 4.4GHz pienemmällä jännitteellä kuin mitä PBO syöttää virtaa 4.1GHz, niin itse kyllä näen ihan kohtuullisena kellottuvuutena, enkä liiemmin pelkää sitä kärähtämistä, johtuen altistettavan rasituksen laadusta. Jos 3900X vetää esim. cb20:ssä vakiona sen 7300 pinnaa, näillä omilla 24/7 kelloilla tulee 7800 (+7%), ja hieman kun puristi vielä niin sai 7911 tuloksen, mikä on aika liki 10% parannus vakioon.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt täytyy kyllä myöntää, että aivan en saanut tästä ajatuksesta kiinni, paitsi jos vastasit johonkin toiseen viestiin?

Itse kaipaisin siis lähinnä boostikertoimien offsettia, kun vesillä lämmöissä olisi varaa nostaa yli sen 200MHz mitä pbo tarjoaa. Eli käytännössä manuaalikellotus, ja sen lisäksi prossun turvarajat raskailla kuormilla. Olettaen, että nyt se R20 kuorma on ok vetää kaikilla coreilla lähemmäs 1.4V jännitteellä (puhun omasta kokoonpanosta), niin miksei sitä kellotaajuuskäyrää voisi hilata käsin vähän ylemmäs, kuten afterburnerilla nvidian näyttisten kellottamisessa. Nyt vaihtoehtoina on joko vetää se auto oc ja pbo, ja saada mitätön lisäys käytännön suorituskykyä (liian vähän kelloja jännitteeseen nähden), tai laittaa haluamansa kellot ja jännitteet käsin, ja menettää jännitteen turva-automatiikka. Sitä boostikelloa pitäis saada reilusti lisää, niin ei olisi mitään tarvetta veivata manuaalisesti näitä kelloja.

Jos oma kivi menee kaikilla ytimillä lanseeraamallani "normirasituksella" 4.4GHz pienemmällä jännitteellä kuin mitä PBO syöttää virtaa 4.1GHz, niin itse kyllä itse näen ihan kohtuullisena kellottuvuutena, enkä liiemmin pelkää sitä kärähtämistä, johtuen altistettavan rasituksen laadusta. Jos 3900X vetää esim. cb20:ssä vakiona sen 7300 pinnaa, näillä omilla 24/7 kelloilla tulee 7800 (+7%), ja hieman kun puristi vielä niin sai 7911 tuloksen, mikä on aika liki 10% parannus vakioon.
Ainakin gigabyten biossista löytyy erilaisia jännite ja fit offset säätöjä. Niillä vaan kokeilemaan. Shaminolla oli kans joku fit arvojen sörkkimiseen tarkoitettu työkalu jolla toi varmaan onnistuisi.
 
Ainakin gigabyten biossista löytyy erilaisia jännite ja fit offset säätöjä. Niillä vaan kokeilemaan. Shaminolla oli kans joku fit arvojen sörkkimiseen tarkoitettu työkalu jolla toi varmaan onnistuisi.
Omassa x370 prime prossa ei ainakaan osunut silmään, kun tutkiskelin. Edellisen kivenkin kanssa hommat suju nätisti zenstatesilla, niin biosin säädöistä melkeinpä soc jännite ainut mitä tullut muutettua, eli laskettua, prossun osalta. Alkuun tällä uudella kokeilin kyllä ihan core voltagen offsettiä, mutta muistaakseni sekään ei ihan putkeen mennyt.
 
Liitteenä kuva Ryzen Masterista pelitilanteessa (juu, puhelimella kakkosnäytöltä), näyttääkö tuo normaalilta vai onko jotain kulmakarvoja kohottavaa? Lähinnä jos lisää tehoa saisi pelikäytössä irti jotenkin. Prossu siis Ryzen 3600, jäähy Scythe Mugen 5, emolevynä Asus TUF B450 Pro-Gaming ja muisteina Ballistix 3200 MHz CL16.

Edit: Muisteja ei ole (ainakaan vielä) kelloteltu eikä kiristelty mihinkään suuntaan.
 

Liitteet

  • IMG_0639.jpg
    IMG_0639.jpg
    2,6 MB · Luettu: 93
Viimeksi muokattu:
Edit: Muisteja ei ole (ainakaan vielä) kelloteltu eikä kiristelty mihinkään suuntaan.

No, siellä riittääkin työsarkaa moneksi illaksi. Muistipiirien tyyppi pitäisi selvittää ettei tarvitse keksiä pyörää uudestaan.

Voi tietysti koittaa oikaistakin, saada gear down-mode pois päältä, kiristellä tRC ja tRFC. Melkein voisi kuitenkin katsoa loputkin latenssit jos hommaan ryhtyy.

Soc jännite näytti isolta. Mikähän siinä on. Mulla on 1,1 V (vakiona olikohan 1,15 V) tosin taajuuskin nyt vain 3133.
 
Viimeksi muokattu:
No, siellä riittääkin työsarkaa moneksi illaksi. Muistipiirien tyyppi pitäisi selvittää ettei tarvitse keksiä pyörää uudestaan.

Voi tietysti koittaa oikaistakin, saada gear down-mode pois päältä, kiristellä tRC ja tRFC. Melkein voisi kuitenkin katsoa loputkin latenssit jos hommaan ryhtyy.

Soc jännite näytti isolta. Mikähän siinä on. Mulla on 1,1 V (vakiona olikohan 1,15 V) tosin taajuuskin nyt vain 3133.
Muistit hänellä on varmaan crucialin/micronin e-diet. "muisteina Ballistix 3200 MHz CL16. " Niin varmaan ovat crucial ballistix sport lt kapulat.
Itseänikin ihmetyttää tuo korkea soc voltage 1,363V. Se kannattaisi laittaa siihen vakioon eli 1,1V.

Edit. Ja niiden e-die muistien virittelyyn löytyy ohjeita tuolta Ryzen 3000-sarjan muistit langasta tuon käyttäjän hik linkkaaman viestiketjun lisäksi.
 

Tämmöset käytössä ja tällä hetkellä nämä asetukset käytössä
nopsa.jpg
Eikös nämä ala jo olemaan ihan hyvät asetukset? Tuntuu testejäkin kestävän. OCCT, aida64 extreme ja prime95 käytetty.
 
Tämä johtuu chiplet rakenteesta, jossa cpu ytimet ovat erillisiä muistiohjaimesta jolloin cpu ydinten koko on pieni, sekä 7nm valmistustekniikasta. Tästä syystä ne lämpeävät hyvin nopeasti ja tarvitsevat nanosekunnin nopeaa automatiikkaa säätelemään kellotaajuuksia ja jännitteitä. Noi Zen 2 on suunniteltu siten, että ne välillä boostaa ihan hemmetisti, jotta ne ehtivät sitten nukkumaan ja jäähdyttelemään itseään. Tuo systeemmi tarjoaa kuluttajalle suorituskykyä juuri silloin kun hän tarvitsee. Suurin osa jännitteitä monitoroivista softista on liian hitaita edes raportoimaan oikein sitä miten noi zen 2 toimii.

Tästä samasta syystä zen 2 ei pysty ylikellottamaan juurikaan, koska ne on suunniteltu niin eritavalla kuin aikaisemmat cpu:t. AMD ei hirveästi puhu tästä julkisuudessa, koska siitä puhuminen, että uusia zen 2 ei voi ylikellottaa laskisi myyntiä. Teknologia alalla on muutenkin yleinen tapa se, että jos tuotteessa on joku ei toivottu ominaisuus siitä ei puhuta missään mitään. Itseänä tämä nyt ei haittaa kun ostan tuotteen lähinnä hinnan ja reaalimaailman suorituskykytestien perusteella.

Tuo nyt ei pidä lainkaan paikkaansa että Zen 2 ei pystyisi kellottamaan. Se hyöty vaan ei ole niin suuri koska kuten Zen1:llä valmistusprosessi ei anna juuri kellotusvaraa ja AMD on vetänyt jo kellot niin ylös kuin suinkin mahdollista. Se miksi Zen 2 kellottaminen ei ole tavalliselle käyttäjälle juuri mitään hyötyä on tuo boost teknologia joka antaa parempaa 1-2coren suorituskykyä kuin se että kellot lukittaisiin samaan joka corelle koko ajan. Ohjelmissa jotka kuitenkin käyttävät kaikkia coreja jotain eroja saadaan aikaan manuaalikellotuksellakin vielä kunhan jäähdytys on kunnossa.
 
Löysin tällaisen keskustelun ja mielestäni siinä on hyvät neuvot siihen onko se 1,325V safe kun allcore kellotuksiin alkaa. Eli kannattaa selvittää se oman prosun safe voltage koska muuten voi kosahtaa. Itse olen ajanut tätä R5 3600 prosua PBO + Auto oc +200 asetuksilla ja niillä asetuksilla saan sen 4,4GHz 1 core boostin ja kuormasta riippuen tarpeellisen allcoren kellon. Ja ei tämä neuvo uusi ole kun Stilt on tämän jo kirjoittanut aikoja sitten mutta tämä voi helpottaa asian ymmärtämistä.
r/Amd - 1.325V is not safe for zen 2.
 
Viimeksi muokattu:
Löysin tällaisen keskustelun ja mielestäni siinä on hyvät neuvot siihen onko se 1,325V safe kun allcore kellotuksiin alkaa. Eli kannattaa selvittää se oman prosun safe voltage koska muuten voi kosahtaa. Itse olen ajanut tätä R5 3600 prosua PBO + Auto oc +200 asetuksilla ja niillä asetuksilla saan sen 4,4GHz 1 core boostin ja kuormasta riippuen tarpeellisen allcoren kellon. Ja ei tämä neuvo uusi ole kun Stilt on tämän jo kirjoittanut aikoja sitten mutta tämä voi helpottaa asian ymmärtämistä.
r/Amd - 1.325V is not safe for zen 2.
Kyllähän noissa vaihtelua on, oma 3600 laittaa 1,4V:a cinebench:n aikana ja välillä hieman yli.
 
Miten tuon Xbox Game Passin pitäisi Ryzenin kohdalla toimia? Oman prossun laatikossa ei ainakaan ollut mitään kuponkia, vaikka piti tulla kolmeksi kuukaudeksi tuo.

Ja onko jossain jotain oikeasti kattavaa ja toimivaa kellotusohjetta näille Ryzeneille, jonka lukemalla pääsisi alkuun? Inteliä vain kellotellut aiemmin ja ilmeisesti menee ihan eri tavalla näissä. Ja onko kellotuksesta ylipäätään suurta hyötyä? Jäähynä on Thermalright Macho Rev.B, eli jäähdytystehoa kyllä löytyy reilusti.
 
Miten tuon Xbox Game Passin pitäisi Ryzenin kohdalla toimia? Oman prossun laatikossa ei ainakaan ollut mitään kuponkia, vaikka piti tulla kolmeksi kuukaudeksi tuo.

Ja onko jossain jotain oikeasti kattavaa ja toimivaa kellotusohjetta näille Ryzeneille, jonka lukemalla pääsisi alkuun? Inteliä vain kellotellut aiemmin ja ilmeisesti menee ihan eri tavalla näissä. Ja onko kellotuksesta ylipäätään suurta hyötyä? Jäähynä on Thermalright Macho Rev.B, eli jäähdytystehoa kyllä löytyy reilusti.

Myyjäliikkeen pitäisi se koodi toimittaa, se ei ole tuotelaatikossa.

Edit. Automatiikka hoitaa tuon kellotuksen aika hyvin, voi kokeilla saako paremmat tulokset PBO + AutoOC (+200MHz) päällä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli jyväskylän gigantista haettua 3700x tuon 25% alennuksen takia, jolloin hintaa jäi 261.75€, eli kiitokset tarjoukset ketjuun linkanneelle henkilölle. Ajelin tässä nopeasti cinebench r20 ja sain PBO + 200mhz:lla 4900 / 504, kaverina halppis b450 emo ja nh-d14 ja b-die kammat. Miltä nuo kuulostaa?

Multicoressa boostaili luokkaa 4100-4110mhz ja singlessä pyöri oikeastaan koko ajan 4370mhz, eli ei ainakaan cinessä pbo:lla päästä luvattuihin boosteihin, niin onkohan emolevy tässä jarruna?
 
Miten tuon Xbox Game Passin pitäisi Ryzenin kohdalla toimia? Oman prossun laatikossa ei ainakaan ollut mitään kuponkia, vaikka piti tulla kolmeksi kuukaudeksi tuo.

Ja onko jossain jotain oikeasti kattavaa ja toimivaa kellotusohjetta näille Ryzeneille, jonka lukemalla pääsisi alkuun? Inteliä vain kellotellut aiemmin ja ilmeisesti menee ihan eri tavalla näissä. Ja onko kellotuksesta ylipäätään suurta hyötyä? Jäähynä on Thermalright Macho Rev.B, eli jäähdytystehoa kyllä löytyy reilusti.

Itselleni tuli koodi ja ohjeet jolla piti luoda tunnus jonnekin amd sivulle ja käyttää koneessa jotain softaa joka tarkastaa, että siinä on amd prossu. Sen jälkeen sai koodit millä edut aktivoidaan. Ohjeet tuli muistaakseni jollain erillisellä lapulla, jonka ilmeisesti oli tulostanut myyjäliike oletan, että AMD lähettää sähköpostilla ne, jotka sitten tulostavat ne ja antavat asiakkaille. Noi eduthan ja bundlet muuttuu kokoajan niin jos ne koodit olisi laitettu prossulaatikoihin olisi vaikea tietää minkä laatikon mukana tuleemikäkin etukoodi. Tästä on aikaa jo 6kk niin vähän hämärästi muistelen, että jotenkin noin ne edut aktivoitiin.

Halvimman prossun 3600 mukana ei edes anneta mitään etuja. Kalleimmissa prossuissa niitä saa enemmän. Jotenkin noin se myös on aina AMD:lla mennyt.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli jyväskylän gigantista haettua 3700x tuon 25% alennuksen takia, jolloin hintaa jäi 261.75€, eli kiitokset tarjoukset ketjuun linkanneelle henkilölle. Ajelin tässä nopeasti cinebench r20 ja sain PBO + 200mhz:lla 4900 / 504, kaverina halppis b450 emo ja nh-d14 ja b-die kammat. Miltä nuo kuulostaa?

Multicoressa boostaili luokkaa 4100-4110mhz ja singlessä pyöri oikeastaan koko ajan 4370mhz, eli ei ainakaan cinessä pbo:lla päästä luvattuihin boosteihin, niin onkohan emolevy tässä jarruna?
Pisteiden puolesta suorituskyky on ihan linjassa muiden kanssa.
 
Pisteiden puolesta suorituskyky on ihan linjassa muiden kanssa.
Niin arvelin. En oo vielä kerennyt pelailla, niin jää nähtäväks nouseeko boostit korkeammalle. Karhua ajellut tässä, ei jostain syystä tykkää mennä yli 3600mhz, mutta eiköhän 3600 fastit riitä.
 
Hmm.. Eikös tämä lupaile hyvää? 3700x 1.35v, 4.35ghz ja cinebench r20 rasituksen aikainen jännite hwinfo:n mukaan 1.325v
4.35ghz.png
 
Hmm.. Eikös tämä lupaile hyvää? 3700x 1.35v, 4.35ghz ja cinebench r20 rasituksen aikainen jännite hwinfo:n mukaan 1.325v
4.35ghz.png
Cinessä noi saa aika kovillekki kelloille, mut primen kanssa on sit eri tilanne. Voltit 1,23 ja kellot 4250 oli maksimit mitä itellä meni, vaikka cinen sai rullaamaan 4350 mhz.
 
Cinessä noi saa aika kovillekki kelloille, mut primen kanssa on sit eri tilanne. Voltit 1,23 ja kellot 4250 oli maksimit mitä itellä meni, vaikka cinen sai rullaamaan 4350 mhz.
Täytyy vilkaista minkälainen FIT voltage tällä on.
 
Eli jos käsitin oikein, niin pbo päälle ja kaikki asetukset tappiin, sitten p95 small fft ja seurataan SVI2 TFN jännitettä hwinfosta? Mikäli näin on, niin max value oli 1.256v.
 
Eli jos käsitin oikein, niin pbo päälle ja kaikki asetukset tappiin, sitten p95 small fft ja seurataan SVI2 TFN jännitettä hwinfosta? Mikäli näin on, niin max value oli 1.256v.
Näin olen itsekkin käsittänyt. Sulla on siis pikkasen vähemmän virtaa vuotava yksilö ku mulla.
 
Buildzoid on puhunut noista PBO arvoista ja suositteli arvojen laittamista 230/230/230 koska korkeammat arvot eivät toimi kunnolla ja rajoittavat boostia uusimalla AGESAlla.

Ite oon suositellu FIT voltagen selvittämiseksi seuraavia asetuksia:

-Kaikki prossuun liittyvät jännitteet autolle
-PBO enabled, asetukset 230/230/230, scalar 1x (korkeammat scalarit toimivat +offsettina jännitteelle)
-BLCK 100.0, eli spread spectrum off
-Worst case scenario load pyörimään, eli Prime95 small ffts AVX enabled
 
Itselleni tuli koodi ja ohjeet jolla piti luoda tunnus jonnekin amd sivulle ja käyttää koneessa jotain softaa joka tarkastaa, että siinä on amd prossu. Sen jälkeen sai koodit millä edut aktivoidaan. Ohjeet tuli muistaakseni jollain erillisellä lapulla, jonka ilmeisesti oli tulostanut myyjäliike oletan, että AMD lähettää sähköpostilla ne, jotka sitten tulostavat ne ja antavat asiakkaille. Noi eduthan ja bundlet muuttuu kokoajan niin jos ne koodit olisi laitettu prossulaatikoihin olisi vaikea tietää minkä laatikon mukana tuleemikäkin etukoodi. Tästä on aikaa jo 6kk niin vähän hämärästi muistelen, että jotenkin noin ne edut aktivoitiin.

Halvimman prossun 3600 mukana ei edes anneta mitään etuja. Kalleimmissa prossuissa niitä saa enemmän. Jotenkin noin se myös on aina AMD:lla mennyt.
Nykyään näköjään tulee ryzen prosessorien mukana vain se 3kk game pass. Aiemmin oli niin että R5 3600 prosun kanssa tuli pelkästään se gamepass ja parempien mukana tuli joko peli tai kaks mistä valita (tai 3800x ja 3900x tapauksessa sait molemmat pelit) mutta se kampanja on näköjään jo loppunut. Näin ainakin jimm's sivujen mukaan.
Ja kampanjaan osallistuvista liikkeistä on aina saanut sen 3kk gamepassin 3600 prosessorin mukana, kuten saa nykyäänkin
 
Selvitin eilen 3700x:n fit voltageksi 1.256v ja haen nyt manuaalisia kelloja. Laitoin biosista 1.2625v jännitettä, joka laskee cinebench r20 rasituksessa noin 1.250-1.256, eikös tuon luulisi olevan nyt kunnossa?
Cinebench r20 meni noilla asetuksilla läpi ja antoi 5080 scorea, täytyy testailla jos sattuis 4.3 menemään samalla jännitteellä.

*edit* cinebench r20, 3700x 4.3ghz, 1.25-1.256v rasituksen aikainen jännite.
 

Liitteet

  • 4.3ghz 1.256v.png
    4.3ghz 1.256v.png
    123 KB · Luettu: 69
Viimeksi muokattu:
Selvitin eilen 3700x:n fit voltageksi 1.256v ja haen nyt manuaalisia kelloja. Laitoin biosista 1.2625v jännitettä, joka laskee cinebench r20 rasituksessa noin 1.250-1.256, eikös tuon luulisi olevan nyt kunnossa?
Cinebench r20 meni noilla asetuksilla läpi ja antoi 5080 scorea, täytyy testailla jos sattuis 4.3 menemään samalla jännitteellä.

*edit* cinebench r20, 3700x 4.3ghz, 1.25-1.256v rasituksen aikainen jännite.
Sit jos haluat tosta vielä sellaisen että se ei kyykkää missään kuormassa, niin kannattaa ettiä se prime95 avx vakaa kellontaajuus. Oma prossu hörppää melkein tuplaten sähköä tuolla vrt. cinebench.
 
Sit jos haluat tosta vielä sellaisen että se ei kyykkää missään kuormassa, niin kannattaa ettiä se prime95 avx vakaa kellontaajuus. Oma prossu hörppää melkein tuplaten sähköä tuolla vrt. cinebench.
tulikin testailtua sitäkin, 4.2ghz jäi sillä vakaaksi, mitä tossa nyt parisen tuntia ajelin. Mitenhän kriittistä on tuolla testaaminen, kun 99% ajasta käyttö on pelailua.
 
No eipä sillä kauheasti ole väliä, kone vaan saattaa kaatuilla joskus joillain ohjelmilla mitä et nyt satu käyttämään. Kunhan ton jännitteen pidät tossa lukemassa niin ei siitä pitäisi mitään vahinkoakaan tulla.
 
Koitin saada 3800x lämpöjä alaspäin, Scythe Fuma 2 vanhan Arctic cooling eSports 33 tilalle. Arvelin että Fuma 2 on parhaasta päästä mitä koppaan mahtuu.

Vrm siili enimmäkseen ja muistit kokonaan jäi Fuman alta näkyviin.

Fuma 2 kanssa 3800x lämmöt Prime 95 small tökkäisee alle 10 minuutissa 85 asteen lämpörajaan, jonka olen itse biosista laittanut. Kellot on silloin 4 GHz all core joka on kai ok.

Ehkä chipletin ja lämmönlevittäjän kontakti ei ole parhaasta päästä.

Vähän harmittaa että tuli Kryonautin sijasta laitettua coolerin mukana tulleet tahnat, jolla lämmöt ehkä asteen pari korkeammat. Voi joku kerta vaihtaa tahnat kun taas seuraavan kerran jaksaa korjata ehjää.

eSports 33 ei enää muutaman vuoden kulutuksen jälkeen ollut kovin hiljainen cooleri 3800x kuormalla. Uusi Fuma 2 on selvästi mukavampi korville.

fuma2.png
 
Onko ihan normaalia että Cinebench R20 tulokset eivät parane lainkaan muisteja kellottamalla? Kokeilin XMP-profiililla, 1usmus calculaattorin 3600 Safella ja 3600 Fasteilla sekä muuten XMP mutta muutin pelkästään taajuutta 3200->3600. Jännitettä muisteille tarjoilin 1.40V muilla paitsi XMP-profiililla 1.35V. Tulokset mahtunevat virhemarginaaliin, seilaavat väliä 3473 - 3530. Prossuna siis R3600, emona Asus TUF B450 Pro Gaming ja muisteina 2x8GB 3200MHz CL16 Ballistix Micron E-diet.
 
Onko ihan normaalia että Cinebench R20 tulokset eivät parane lainkaan muisteja kellottamalla? Kokeilin XMP-profiililla, 1usmus calculaattorin 3600 Safella ja 3600 Fasteilla sekä muuten XMP mutta muutin pelkästään taajuutta 3200->3600. Jännitettä muisteille tarjoilin 1.40V muilla paitsi XMP-profiililla 1.35V. Tulokset mahtunevat virhemarginaaliin, seilaavat väliä 3473 - 3530. Prossuna siis R3600, emona Asus TUF B450 Pro Gaming ja muisteina 2x8GB 3200MHz CL16 Ballistix Micron E-diet.

Jep, tuo testi ei välitä muistien nopeudesta.
 
Jep, tuo testi ei välitä muistien nopeudesta.
Aivan :) Mikä softa olisi hyvä muistien virittelyjen nopeushyödyn vertailemiseen? Tai siis, mikä antaisi tuloksen lähimmäs reaalimaailman skenaariota. Vaativin käyttö koneella on pelaaminen, toimistohommat nyt lutviutuvat vaikka SPD-kelloilla :tongue:
 
Aivan :) Mikä softa olisi hyvä muistien virittelyjen nopeushyödyn vertailemiseen? Tai siis, mikä antaisi tuloksen lähimmäs reaalimaailman skenaariota. Vaativin käyttö koneella on pelaaminen, toimistohommat nyt lutviutuvat vaikka SPD-kelloilla :tongue:
Aida64 softalla näet read,write,copy arvot ja latenssin. Sitä moni käyttää vertaillakseen arvoja.

Edit. Tästä oli juuri juttua tuolla toisessa ketjussa
Ryzen 3000-sarjan muistit
 
Emolevyä odotellessa aloin pohtimaan, että tuokohan R5 3600 oikeasti apua prossun pullonkaulaongelmaan joissain peleissä. Nyt i5 9600K 4,9Ghz hakkaa jatkuvasti 100% AC Odysseyksessä, BFV Multiplayerissa ja uuden Codin Special Opseissa. FPS heittelee (AC:ssa kaupungissa tippuu jopa 50:een) ja pelaaminen ei ole kovin sulavaa. Rupesin katselemaan testejä ja benchmarkkeja, joissa oli kellotettu R5 3600 vs kellotettu i5 ja oikeastaan i5 vei melkein kaikissa vertailuissa. AMD:n käyttöasteista näki, että kaikkea tehoa ei saatu prosessorista irti :hmm:

Enköhän kuitenkin nakkaa tuon koneeseen, kun melkein ilmainen "päivitys" tulee olemaan. Kuitenkin tulevaisuutta ajatellen kaksinkertainen määrä sykkeitä voi olla ihan hyvä juttu.

AMD:n kellotus näyttää olevan ihan erilaista kuin Intelissä. Kannattaako hyödyntää ennemmin vain PBO:ta manuaalisen kellottamisen sijaan? Ilmeisesti tuollekin voi säätää maksimikelloja ja jännitettä halutessaan. Emolevyn virransyötön pitäisi olla ihan kohtuullinen ja jäähyksi tulee nykyinen järeä ilmajäähy, niin senkin puolesta pitäisi kellotuspotentiaalia riittää.
 
Emolevyä odotellessa aloin pohtimaan, että tuokohan R5 3600 oikeasti apua prossun pullonkaulaongelmaan joissain peleissä. Nyt i5 9600K 4,9Ghz hakkaa jatkuvasti 100% AC Odysseyksessä, BFV Multiplayerissa ja uuden Codin Special Opseissa. FPS heittelee (AC:ssa kaupungissa tippuu jopa 50:een) ja pelaaminen ei ole kovin sulavaa. Rupesin katselemaan testejä ja benchmarkkeja, joissa oli kellotettu R5 3600 vs kellotettu i5 ja oikeastaan i5 vei melkein kaikissa vertailuissa. AMD:n käyttöasteista näki, että kaikkea tehoa ei saatu prosessorista irti :hmm:

Enköhän kuitenkin nakkaa tuon koneeseen, kun melkein ilmainen "päivitys" tulee olemaan. Kuitenkin tulevaisuutta ajatellen kaksinkertainen määrä sykkeitä voi olla ihan hyvä juttu.

AMD:n kellotus näyttää olevan ihan erilaista kuin Intelissä. Kannattaako hyödyntää ennemmin vain PBO:ta manuaalisen kellottamisen sijaan? Ilmeisesti tuollekin voi säätää maksimikelloja ja jännitettä halutessaan. Emolevyn virransyötön pitäisi olla ihan kohtuullinen ja jäähyksi tulee nykyinen järeä ilmajäähy, niin senkin puolesta pitäisi kellotuspotentiaalia riittää.
Average FPS:ssä Intel vie varmasti lähes pelissä kuin pelissä, mutta esim. 99 persentiilin/min FPS:n suhteen tilanne voi olla toinen, ja mielestäni se on tärkeämpi mittari. Kellotus pelikäyttöä ajatellen kannattaa toteuttaa enabloimalla PBO (ja rajoitukset ylös) sekä Auto OC +200 toiminto. Noilla nimityksillä voi olla valmistajien välillä eroja. Manuaalinen kellotus syö yleensä yhden ytimen suorituskyvyn potentiaalia, mikä näkyy huonompana suoriutumisena peleissä.
 
Emolevyä odotellessa aloin pohtimaan, että tuokohan R5 3600 oikeasti apua prossun pullonkaulaongelmaan joissain peleissä.
Ei ole apua. Nykyinen itelisi on reilusti nopeampi pelikäytössä kuin mikään AMD prosessori mitä on myynnissä. Piste.
 
Ihan kokemuksesta sanon. AMD ei vaan osaa tehdä prossuja. T. Ryzen3800X@4350Mhz allcore ja silti 7v vanha intelin 4770K on nopeampi peleissä.
 
Ihan kokemuksesta sanon. AMD ei vaan osaa tehdä prossuja. T. Ryzen3800X@4350Mhz allcore ja silti 7v vanha intelin 4770K on nopeampi peleissä.
Sulla kusee joku ja pahasti. Ettei oli user error? Puhdas windowsin asennus emon ja prossun vaihdon jälkeen ja uusimmat piirisaja-ajurit asennettuna amd:n sivuilta?

Edit. Itellä selvä ero 5820k 4.4Ghz ja ryzenin välillä ryzenin hyväksi
 
Juuri minimien takia tuota vaihtoa AMD:lle mietin. BFV Multiplayerissa 64 pelaajan servulla yhtään isompien räjähdyksien aikana kaikki 6 ydintä pomppaavat 100% rasitukselle ja FPS tulee rytinällä alas. AC Odyssey on vielä pahempi, kun yhdellä saarella FPS pomppi 50-70 välillä, kun oli vähän enemmän porukkaa liikkeellä ja alimmillaan mittasin 46 FPS. Ei vaan yksinkertaisesti riitä säikeet ja vääntö tuossa i5:ssa ja noihin FPS droppeihin juuri parannusta hakusessa. Ainakin noiden kahden pelin videoita katsellessa Ryzen näyttäisi tarjoavan selvästi tasaisempaa ruudunpäivitysnopeutta. Intelin prossulla maksimi ja avg FPS:ssä ei ole mitään valittamista, mutta alle 60:n minimit eivät imartele.

Toki jos en olisi saanut tätä Ryzeniä vielä 3kk Game Passin kanssa 160 eurolla, niin sitten en olisi vaihtamassa, mutta nyt päivitykselle ei jää juuri mitään hintaa, niin ihan hyvä tuplata säikeet tulevaisuuden varalle. Emolevykään ei paljoa maksanut. Mietin myös, kun pari-kolme vuotta sitten i5 7600K oli selvästi nopeampi peleissä kuin R5 1600, mutta raskaissa nykypeleissä 4-säikeinen i5 on aivan pulassa, kun taas R5 1600 porskuttaa vielä menemään. Uusien tehokkaiden konsolien vaikutus näkyy varmaan myös jossain vaiheessa pelien raskaudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Ja tämä oli ketju ryzen 3000 sarjan kellotuksista, eikä mikään i7 haswell vs i5 vs R5 ketju! Noille aiheille löytyy omatkin ketjunsa.

Edit. Tai ei mitään, onhan tämä "kellotukset ja kokemukset" ketju
 
Tein tuonne väittelyketjuun vielä viestin, kun alkoi asia vähän vaivaamaan. Ei tarvitse tätä ketjua sotkea :)
 
Noctua NH-D15S chromax ja DOOM (2016) pelailun aikana hwinfo mitannut tuon lämmön. Oma veikkaus on kuitenkin hwinfon sekoilu. Koneen uptime näytti reilua 82 tuntia ja siinä välissä useampi sleep-tila.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 350
Viestejä
4 535 756
Jäsenet
74 790
Uusin jäsen
anykanen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom