ADHD/ADD

Ensimmäinen päivä Elvansella ja melko kaksijakoiset ajatukset. Aamupäivästä kaikki tosiaan meni yhdeksi mössöksi ja oli melko unelias olo vaikka unta oli viime yönä varsin hyvin.

Iltapäivästä huomasin jopa hiukan unohtelevani asioita ja jonkin verran saman toistoa.

Vielä neljän jälkeen olin kovasti lähdössä pyöräilemään mutta siitä vajaat pari tuntia eteenpäin ei oikein enää täysin samalta tuntunutkaan. On tottunut siihen että virta lisääntyy iltapäivästä ja jaksaa tehdä asioita - nyt on hiukan plääh-fiilis. Toki tässä on vielä muutakin ohjelmaa mutta Concertalla olisin todennäköisesti ajatellut että "minä nopeasti käväisen" ja käväissyt sen kummempia pohtimatta.

Ts. ei varsinaisesti väsytä mutta pää tahtoo jumia eikä oikein saa aikaiseksi.

Itse en yleensä ehdi aamusta tekemään juurikaan asioita ja pidän mm. aamusta tai aamupäivästä liikkumista sangen epämiellyttävänä kun syke ei tahdo kestää alhaalla, hikoiluttaa jo pienempikin liikunta ja jäsenet ovat jäykät.

Siispä nuo liikunnat on tullut lähes aina harrastettua illasta, enemmän tai vähemmän sopivaan aikaan. Viikonloppuisin voi sitten jopa ehtiä hoitamaan jotain aiemmin iltapäivästä, mutta hyvin harvoin aamulla.

Tätä vasten peilaten sanoisin päivän kokemuksen perusteella että voihan tämä illasta paremmin nukuttaa, mutta hinta siitä on kokolailla hirvittävä jos koko päivä menee enemmän tai vähemmän sumussa.

Mutta sinänsä tämä ei varsinaisesti itseä yllättänyt - aika iso osa lääkkeistä ei joko itsellä toimi tai sitten toimii juuri päinvastaisella tavalla.

Näitä ei vissiin saa sotkea että ottaisi Concertaa päivällä ja Elvansea illalla. :D
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Hmm. Sen lisäksi että Elvanse vetää pään sumuun päiväksi, näyttää se vielä lisäksi blokkaavan oivasti Zopinoxin vaikutuksen.

Myönnettäköön nyt toki että heitin tuossa reilu tunti sitten myös Elvansen naamaan. Viikko sitten kokeilin nukkua doksepiini+olutboost (2x0,5l) ja nukahdin mutta heräsinaamukahdelta.

Silloinkin sa syödä kokonaisen Zopinoxin ja lisäksi heitin 27mg Concertan naamaan kun pääkin tahtoi taas käynnistellä itseään.

Nukahdin siitä melko pikaiseen ja nukuin aamuun asti ihan sujuvasti. Nyt tässä sitten on taiteiltu jo kaksi tuntia eikä unesta ole tietoakaan.

Aamuyöstä kävin kevyessä unessa ja ensimmäisen Zopinox-puolikkaan kanssa n. puolen tunnin horroksessa. Toinen puolikas ei enää sanonut juuri mitään.

Edellinen yö Concerta aamusta ja puolikas unilääke illasta ja kiskoin koko yön unta. On tää upeaa.
 
Ensimmäinen päivä Elvansella ja melko kaksijakoiset ajatukset. Aamupäivästä kaikki tosiaan meni yhdeksi mössöksi ja oli melko unelias olo vaikka unta oli viime yönä varsin hyvin.

Iltapäivästä huomasin jopa hiukan unohtelevani asioita ja jonkin verran saman toistoa.

Vielä neljän jälkeen olin kovasti lähdössä pyöräilemään mutta siitä vajaat pari tuntia eteenpäin ei oikein enää täysin samalta tuntunutkaan. On tottunut siihen että virta lisääntyy iltapäivästä ja jaksaa tehdä asioita - nyt on hiukan plääh-fiilis. Toki tässä on vielä muutakin ohjelmaa mutta Concertalla olisin todennäköisesti ajatellut että "minä nopeasti käväisen" ja käväissyt sen kummempia pohtimatta.

Ts. ei varsinaisesti väsytä mutta pää tahtoo jumia eikä oikein saa aikaiseksi.
Saattaahan tuo olla, että annos on liian pieni. Itsellä kokemus metyylifenidaatista oli, että se oli aloitekyvyn kannalta parempi, mutta Elvanse on keskittymiskyvyn suhteen tehokkaampi. Vaikea näitä on sanoiksi pukea, mutta metyylifenidaatti jotenkin puski eteenpäin ja koko ajan teki jotain, joskin ihan järkeviä asioita vrt. ilman lääkitystä. Elvansen kanssa pitää kyllä piiskata itseään enemmän että saa aloitetuksi, mutta pystyn pitkäjänteisempään työskentelyyn ja pää rauhoittuu paremmin. Nämä on tietysti varmaan pitkälti yksilöllisiä asioita. Lisäksi itse huomasin sen, että siinä missä metyylifenidaatista tuli "pärinät" ja lääkkeen vaikutuksen alkaminen oli todella selkeä niin Elvanse alkaa tosi hienovaraisesti vaikuttaa 1-2 h kuluessa ja jossain kohtaa vaan huomaa, että aivot toimii nyt.
Näitä ei vissiin saa sotkea että ottaisi Concertaa päivällä ja Elvansea illalla. :D
En kyllä lähtis tuolla tavalla sekoittamaan, molemmat on tarkoitettu aamulla otettavaksi ja ajatus on, että vaikuttavat iltaan asti. Metyylifenidaattia ja d-amfetamiinia kyllä sekoitetaan keskenään, mutta nin, että vaikka aamulla Concerta ja iltapäivällä Attentin, joka on lyhytvaikutteinen. Tai sitten aamulla Elvanse ja iltapäivällä Medikinet IR. Kuitenkin tarkoitus on, että iltapäivän annos on lyhytvaikutteinen buusteri, jos siitä pitkävaikutteisesta alkaa teho hiipua päivän mittaan.

Luulen, että on ihan oikeasti haitallista esim. riippuvuuden, nukkumisen ja mielialojen kannalta, jos on kellon ympäri stimuissa, vaikka tarkoitus olisikin puhtaasti lääkinnällinen. Ne vaikutukset kuitenkin perustuu aivokemian muuttamiseen ja ymmärtääkseni ympärivuorokautinen käyttö altistaa aika hyvin sille, että dopamiinin ja serotoniinin vaikutukset aivoissa hiipuvat, jolloin motivaatio ja mielialat menevät päin helvettiä. Tämän voi korjata joko annosnostolla (ts. päihdekäyttö on alkanut ja riippuvuus on syntynyt) tai sitten vieroittautumalla lääkkeestä, jolloin psyykkinen toimintakyky romahtaa, kun reseptorit on resistenttejä ja välittäjäaineiden erittäminen päättyy lääkkeen poistuttua elimistöstä. Voin olla väärässä tässä ja saa korjata, jos on parempaa tietoa.
 
Lähinnä tuo tuli yöllä otettuakin lähinnä testiksi - jos se olisi niin mahdottoman hyvin auttanut nukkumaan, niin olisi pitänyt kovinkin riittää. Joskus on saanut jopa jatkettua unia pelkällä Concertalla mutta näemmä ei toimi toisin päin.

Eikä tuo nyt mikään tavoitetila ole, mieluummin ilman stimulantteja yö ja käy se kalliiksikin popsia noita ympäri vuorokauden.

Itsellä tuo tietynlainen saamattomuus ja vetämättömyys tuolla korostui kyllä melkoisen selvästi. Itselläkin Concerta antaa virtaa tehdä kaikenlaista pitkin päivää mikä nyt on itsellä ollut tähänkin asti pitkälti normaali olotila. Tuon kanssa siitä vaan jää pois se turha hosuminen ja turhautuminen.

Kyllä 54mg varmaan itsellä riittää Concertaa työpäiväksi vaikka vähän ylitöiksi menisikin, kuten tällä viikolla muutamanakin päivänä. Eikä nyt sinänsä mistään taikaiskusta ala härvääminenkään sillä kellonlyömällä,.

Elvanse laittaa kyllä ainakin tuollaisella ensikosketuksella ukon kokolailla seis - vielä illalla kaupassakin tuntui kuin olisi lähinnä aineissa ollut, jäi tuijottamaan ja toinen puoliskokin sanoi että "melkoiset pirisilmät sulla kyllä on". Tuo jumittaminen saattaisi kyllä olla kokolailla silmiinpistävää töissäkin joten epäilen siinä mielessä lääkkeen sopivuutta jatkuvaan käyttöön.

Kaipa nuo oireet voivat toki tuosta vähentyä jos käyttöä jatkaa, mutta jos tuon kanssa olet hiukan kuutamolla koko päivän etkä saa urheiltua etkä tehtyä oikein muutakaan - ja sen lisäksi unettava vaikutus on sellainen että sillä saa tunnin, puolitoista unta, en oikein näe tässä sitä hyötyä, miksi tuota pitäisi vaihtaa. Lisätään nyt vielä että lähtökohtaisesti inhoan yli kaiken paikallaan lojumista ja kroppa voi tykätä ja olla muuten rauhallista, mutta sitten psyyke ei tahdo oikein moista kestää. Otti eilenkin yli kaiken päähän että tein pyöräilemään lähtöä koko iltapäivän mutta sitten kun olisi oikeast päässyt muun ohjelman puolesta, oli kutakuinkin että "plääh". Siinähän se ilta meni sitten samalla sohvalla lojuessa jossa tuli jo työpäiväkin tehtyä. Ei hyvä.
 
Olen tavaillut sun kirjoituksia ja niistä välittyy määrätynlainen hermostuneisuus. Tekee mieli kysyä kuinka hyvin olet perehtynyt omaan stressitasoon ja yleensäkin mistä se syntyy ja miten se vaikuttaa sinuun? Olisiko pysähtyminen, downsiftaaminen, vähempi suorittaminen mitään?
 
Olen tavaillut sun kirjoituksia ja niistä välittyy määrätynlainen hermostuneisuus. Tekee mieli kysyä kuinka hyvin olet perehtynyt omaan stressitasoon ja yleensäkin mistä se syntyy ja miten se vaikuttaa sinuun? Olisiko pysähtyminen, downsiftaaminen, vähempi suorittaminen mitään?

Se voi johtua siitä että näitä aina enemmän tai vähemmän harmistuksissaan tulee naputeltua. En sanonut lääkärille muuta kuin että en ole kokeillut muita lääkkeita joten en osaa sanoa, toimisiko jokin niistä paremmin. Tutkimuslapun mukaan mielestäni kohtuullisen hyvin onnistuin kuvaamaan entisen lääkkeen vaikutuksia ja olisin selvittänytkin että tärkeimpänä pysyvät oireet pysyvät kyllä Concertalla poissa.

En ole oikeastaan osannut pysähtyä koskaan, kyllä toki ajoittain tulee levättyä mutta esim. eilen oli oikeasti hankala olla, kun olisi tehnyt mieli tehdä mutta tuntuu ettei ole intoa ja tarpeesi tahtoa tehdä.

Lisäksi tässä koko vuoden ajan ja vähän edellistäkin on ollut kokolailla paljon sellaista kiirettä johon ei itse ole pystynyt vaikuttamaan, ts. omat vanhemmat alkavat olemaan jo siinä iässä että alkaa olla minun vuoroni huolehtia - etenkin kun äidillä vielä muistisairaus vie toimintakyvyn. Lisäksi haluan kuitenkin olla tyttäreni elämässä mukana niin paljon kuin suinkin mahdollista, mikä yleensä tarkoittaa sitä että minä ajelen häntä tapaamaan. Sitten on vielä lisäksi tuon uuden puolison sukulaiset joita ei toki paljoa ole, mutta niilläkin omat murheensa ja avuntarpeensa.

Eihän varsinkaan oman lapsen tapaaminen nyt pitäisi mitenkään kuormittavaa olla eikä olekaan, mutta tarkoittaa se kuitenkin sitä että aamupalan jälkeen on lähdettävä ja joskus iltapäivällä olet takaisin kotona. Tässä kevään aikana on varmaan ollut lähestulkoon enemmän sellaisia viikonloppuja, ettei kumpanakaan päivänä ehdi olemaan kotona, kuin sellaisia että ehtii.

Töissä nyt ei suuremmin hommat paina mutta voinet kuvitella, millaista on vetää projekteja, joihin ei tahdo saada oikein minkäänlaisia linjauksia ja substanssi sooloilee jatkuvasti omiaan. Sanoisin kuitenkin että työstressi ei tässä ole ratkaisevana tekijänä.

Tämähän nyt sitten tarkoittaa sitä, että omille projekteille ja hommille ei juurikaan jää aikaa - viime viikolla ajoin kesän ensimmäiset pyörälenkit kun ei yksinkertaisesti aiemmin ollut sellaista hetkeä, että tuohon olisi ehtinyt paneutua kun piti täytellä renkaita ja tehdä muuta huoltoa ennen ajamista.

Että joo, kyllä itselle pitäisi olla varmaan enemmän aikaa ja kaikkea ei voi ratkaista lääkkeellä. Mutta se onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty. On aikaa riittänyt nyt kesän tullen hiukan paremmin, mutta muistaa tuo isäukko soitella kerran, pari viikossa ja viimeksikin kysyi että "tuletteko juhannuksenä käymään kun on pitkät pyhät". "Pitkät" tarkoittaa kolmea päivää joka on juuri ja juuri normiviikonloppua hiukan pidempi, tavallinen viikonvaihde nyt menee niin hujauksessa ettei yleensä ehdi edes huomata.

Mutta kuten todettu, tähän malliin sitä on painettu pieni ikä ja vielä hoidettu harrastuksetkin siinä ohessa. Että käytännössä yllä olevia lukuunottamatta on kyllä downshiftattu jo ihan jonkin verran.

Todennäköisesti johtuu perintötekijöistä mutta pieni ainainen kiire on aina läsnä, nyt sen osaa ottaa lääkityksen kanssa hiukan rennommin kuin aiemmin. En tiedä, miten tuo alkuvuosi olisi sujunut ilman lääkitystä, tuntuu ajoittain että alkaa itselläkin ikä painaa.
 
Tarkoitin hermostuneisuudella luultavasti mainitsemaasi "En ole oikeastaan osannut pysähtyä koskaan".

Kirjoituksesi kuvaa aika paljon juttuja jotka pitää tehdä. Aika vähissä se mitä haluat tehdä. Kalenteri on kuitenkin täynnä. Minusta ihmisen on hyvä toteuttaa omia tarpeitaan (ja pitää niissäkin mopo hallinnassa). Ulkopuolelta tulleet ja tulevat kuuluu, tarvii, pitää tehdä vaatimukset syö onnellisuutta.

Se mitä olet kertonut töistä voisi ainakin minusta olla hyvinkin kuormittavaa. Työt voi kuormittaa, henkilöstä riippuen, niin monenlaista syistä. Ei se ole pelkästään määrä.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitin hermostuneisuudella luultavasti mainitsemaasi "En ole oikeastaan osannut pysähtyä koskaan".

Kirjoituksesi kuvaa aika paljon juttuja jotka pitää tehdä. Aika vähissä se mitä haluat tehdä. Kalenteri on kuitenkin täynnä. Minusta ihmisen on hyvä toteuttaa omia tarpeitaan (ja pitää niissäkin mopo hallinnassa). Ulkopuolelta tulleet ja tulevat kuuluu, tarvii, pitää tehdä vaatimukset syö onnellisuutta.

Se mitä olet kertonut töistä voisi ainakin minusta olla hyvinkin kuormittavaa. Työt voi kuormittaa, henkilöstä riippuen, niin monenlaista syistä. Ei se ole pelkästään määrä.

Kunhan hauskuuttelen kun meno ei petä koskaan tuolla. Myönnetään että kyllä se alkuun kuormitti mutta viime aikoina on joku sentään jopa myöntänyt että kyllähän sinä ihan oikeassa olit. Sanotaanko näin että on tullut keitettyä sen verran kovissa liemissä tähän asti että jonkun tekemiset tai tekemättä jättämiset ei mahdottomia stressaa.

Sen sijaan inhoan suuresti sitä jos syytetään ilman syytä tai yritetään ohjata syy toisen niskoille ilman syytä. Sitä en ole sitänyt koskaan enkä oikein siedä vieläkään. Ja siitä tulee sanottua välillä melko korkeillekin tahoille, ovat ilmeisesti onneksi oppineet tyylin, niin tuota esiintyy nykyään vähenevässä määrin.

Syksylllä on uusi organisaatio jossa kieltämättä on hyviäkin elementtejä niin katsotaanpa sitten, miten hommat lähtee luistamaan. Nyt on käytännössä ensi viikko kun on vielä jotain töitä ja sitten luuhaan pari viikkoa töissä ennen neljän viikon lomaa värkkäämässä jotain.

Toivottavasti tuota tarkoittamaasi pysähtymistä ehtii tekemään sillä tulevalla lomalla. Ei ole lomamatkoja eikä muita suunnitelmia joten sen puolesta pitäisi onnistua.

12k pyörälenkki ja suihku takana niin olo on taas ihan erilainen. Tykkään purkaa tuota liikaa virtaa liikuntaan ja se kyllä näkyy heti, jos ei ole ehtinyt pyörän päälle tuulettumaan tms.
 
Koskee lähinnä ADHD:ta mutta myös unettomuutta joten hiukan vaikea valita, kumpaanko ketjuun laittaa.

Kun tässä on asiaa pohtinut taas muutaman päivän aikana, mikään muu ei itselläkään muuttunut kuin adhd-lääkitys lisättiin. Siitä vajaat puoli vuotta ja kas kun ei nukuta.

Lähdin sitten tutkimaan asiaa tarkemmin. Suomessa yritetään vaikka sun mitä kikkakolmosia tuohon nukkumiseen mutta tutkimustietoa ei juuri tahdo olla.

Ulkomailla asiaa on sen sijaan jopa viitsitty käydä hiukan läpi sen sijaan että ignoroitaisiin adhd tyystin ja hoidettaisiin unettomuutta tavalliseen tapaan.


Oheisen pitkähkön linkin takaa löytyy jenkkiläisen lääkärin esitys adhd:sta ja insomniasta. Tuota kun selailee eteenpäin, niin kohtuullisen selkein sanakääntein todetaan useassa otteessa että adhd-lääkkeiden sivuvaikutuksena on insomnia ja se nimenomaan kehittyy vähän kerrassaan lääkityksen aloittamisen jälkeen. Joillakin se voi olla lievempi, joillain taas vaikeampi, liittynee yksilön taipumukseen unettomuuteen ja adhd:n tyyppiin.

Keskivaikeassa sitten lähdetäänkin jo lääkitsemään - kappas kummaa tsopiklonilla, annosta vieläpä suurennetaan adhd-lääkkeen annoksen mukaan ja 54mg Concertalla kiskotaankin jo 3 tablettia suomalaisittain Zopinoxia.

Seuraavaksi todetaan että tässähän saattaa sitten potilaalle kehittyä toleranssia ja riippuvuutta. Mutta eipä hätää, tsopikloni voidaan vaihtaa tsolpideemiin, jonka tsekkasin jo aiemmin olevan sen verran eri valmiste että vaikuttaa eri reseptoreihin. Tsolpidemia on suomalaisittain Stillnoctissa ja Stellassa.

Näin ollen Zopinoxin/Imovanen ja Stillnoctin/Stellan välillä olisi mahdollista vaihdella riippuvuuden ja toleranssin kasvun välttämiseksi. Ja yhtäkkiä puhjennut insomnia jolloin potilas ei saa välttämättä yhtään unta ja päätyy kierteeseen, kehittyy nimenomaan adhd-lääkkeen käytön yhteydessä, mikäli muuta elimellistä tai psyykistä vaivaa ei ole - kuten välttämättä monella ei olekaan.

Sääli että on pelkkä soittoaika psykiatrille - muutoin olisin tulostanut tuon mukaan ja vienyt tutkittavaksi. Toki pitää ensin sulkea pois perinteiset unettomuuden aiheuttajat kuten kilpirauhanen, rauta yms. Mutta jos niistä ei löydy selitystä unettomuuteen, niin seuraavaksi olisi ihan aiheellista epäillä adhd-lääkityksen aiheuttamaa insomniaa - ja siihen nyt sitten valitettavasti paras hoito on z-lääkkeet joita voi vaihdella tarpeen mukaan jotta haittavaikutuksilta vältytään. Hyödyntäkää vapaasti jos käytte lääkärin luona puhumassa unettomuudesta.

Suomessa se nyt on varmaan kauhistus määrätä kahta huumeeksi luokiteltavaa lääkettä yhdellä kertaa samalle potilaalle (kummasti kyllä voi määrätä kahta eri vahvuista Concertaa ilman suurempia tunnontuskia). Tämän pitää kehittyä jotta lääkitystä käyttävät ihmiset eivät joudu tappelemaan hyvinvoinnistaan lääkäreitten kanssa, jotka yrittävät survoa kaikki samaan muottiin diagnosoidusta, nukkumiseen vaikuttavasta häiriöstä huolimatta.
 
Seuraavaksi todetaan että tässähän saattaa sitten potilaalle kehittyä toleranssia ja riippuvuutta. Mutta eipä hätää, tsopikloni voidaan vaihtaa tsolpideemiin, jonka tsekkasin jo aiemmin olevan sen verran eri valmiste että vaikuttaa eri reseptoreihin. Tsolpidemia on suomalaisittain Stillnoctissa ja Stellassa.
Lueskelin kanssa noita lääkejuttuja tänään jonkin verran, että osaisin sitten lääkärille jonkinlaisen toiveen esittää. Tsopiklonin ja tsolpideemin lähisukulainen tsaleploni vaikuttaisi hyvältä vaihtoehdolta, koska sitä on tutkittu pitkäaikaiskäytössä ja sen ei ole todettu aiheuttavan rebound-unettomuutta tai toleranssia. Lisäksi sen vaikutus nukahtamisajan lyhenemiseen on parempi kuin muilla z-lääkkeillä ja sen puoliintumisaika on niin lyhyt, että 4 tuntia lääkkeenottamisen jälkeen vaikutukset on hävinneet. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta ja niin onkin. Lääkkeen myyntilupa on päättynyt 2015, en löydä syytä miksi näin on.
 
Yksityisen kautta tuli saatua vihdoin sitten ADD-diagnoosi omalle kohdalle, kun kerran julkkarilla oli jo kertaalleen käännyttetty neuroklinikan puolelle. Tässäkin prosessissa meni sen reilusti yli puoli vuotta ja 4 käyntiä psykiatrilla sisältäen läheistesten haastattelut. Jonkinmoinen kivi putosi harteilta, vaikka toisaalta ärsyttää miksi tässä on menty yli 35 vuotta ilman diagnoosia.

Concertaa määrättiin ja päivä ollut kokeilussa. Ekan tunnin jälkeen olo oli varsin zombiemainen, lähes kuin olisi unilääkkeen napannut. Sitten sai jonkin hetkellisen "innon" suorittaa ja tuli kylille lähdettyä asioille. Jotenkin lähteminen ehkä auttoi oloon ja sai hommiakin aikaan, tosin vaikea sanoa mikä oli lääkkeen osuus tähän ja mikä jotain muuta. Tuli vielä suht myöhään itselle ominaisesti lähdettyä pyörälenkille. Ihan mukavasti sekin meni, vaikka tuntui, ettei keho ihan terävimmillään ole,joka yleensä yötä kohti on ollut tilanne. Saunaoluet nyt sitten jäi välistä, mutta ei sekään nyt suurempi tappio ole isossa kuvassa.

Jatketaan ihmettelyä ja katsotaan mihin suuntaan vaikutukset lähtee menemään. Ehkä nyt sitten voi uskoa, että aivot ainakin toimii ainakin jollain tapaa vastoin neurologisestinormaalia, kun vaikutus ei ollut millään tapaa piristävä. Aikanaan itsellä oli Voxraa määrätty, jolla vaikutus oli ihan positiivinen ajan kanssa. Tosin silloin vielä ei osannut yhdistää asioita ADD-oireisiin.
 
Lueskelin kanssa noita lääkejuttuja tänään jonkin verran, että osaisin sitten lääkärille jonkinlaisen toiveen esittää. Tsopiklonin ja tsolpideemin lähisukulainen tsaleploni vaikuttaisi hyvältä vaihtoehdolta, koska sitä on tutkittu pitkäaikaiskäytössä ja sen ei ole todettu aiheuttavan rebound-unettomuutta tai toleranssia. Lisäksi sen vaikutus nukahtamisajan lyhenemiseen on parempi kuin muilla z-lääkkeillä ja sen puoliintumisaika on niin lyhyt, että 4 tuntia lääkkeenottamisen jälkeen vaikutukset on hävinneet. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta ja niin onkin. Lääkkeen myyntilupa on päättynyt 2015, en löydä syytä miksi näin on.

Tuottanut liian huonosti.:D

Tottahan se on lääketeollisuudelle hyvä juttu jos ihmiset koukuttuu.

Insomnia on kuitenkin käsittääkseni siin määrin yksilöä invalidisoiva sairaus että sen kanssa ei välttämättä kannattaisi leikkiä. Siinä on vaarassa ensinnäkin työkyky ja perässä aika monta muuta asiaa.
 
Tutkailin tässä vaihtoehtoja. Zopinoxia on määrätty jo melko pitkään joten kohta voi olla vaikea tinkiä yhtään mitään lääkettä. Täytyy vielä varata aika kiireellisenä koska Elvanse oli täysin sopimaton. Jos lisää lääkettä ei tipu, taitaapa olla sitten edessä Concertan ajaminen alas. Eihän tästä muuten mitään tule, kellään.
 
Jatkoin edelleen tutkimuksia välittäjäaineista. Concerta siis lisää noradrenaliinia avioissa. Trisykliset masennuslääkkeet joita niin kovin usein määrätään nykyään unilääkkeiksi, ovat noradrenaliinin takaisinoton estäjiä. Käytännössä aivoihin siis jää noradrenaliinia enemmän. Tämä välittäjäaine taas käsittääkseni säätelee nimenomaan vireystilaa.

Viisaammat voi korjata jos menee metsään, mutta tässäpä saattaa olla yksi syy, miksi nuo trisykliset lääkkeet eivät tahdo toimia ainakaan Concertan kanssa. :hmm:
 
Viimeksi muokattu:
Eipä tullut sanottavampaa tulosta tth:n kanssa keskustellessa joten huomisesta alkaen sitten loppuu Concerta. Ei nuo käytännössä anna mitään muuta vaihtoehtoa kun sivuvaikutuksena tulevaa unettomuutta ei vaivauduta hoitamaan mitenkään vaikka kuinka pyytää.

Käytännössä olen jo eilisestä asti mennyt 27mg annoksella ja nyt jätän kokonaan pois ja toivon että unettomuus korjaantuu ajastaan.
 
Eipä tullut sanottavampaa tulosta tth:n kanssa keskustellessa joten huomisesta alkaen sitten loppuu Concerta. Ei nuo käytännössä anna mitään muuta vaihtoehtoa kun sivuvaikutuksena tulevaa unettomuutta ei vaivauduta hoitamaan mitenkään vaikka kuinka pyytää.

Käytännössä olen jo eilisestä asti mennyt 27mg annoksella ja nyt jätän kokonaan pois ja toivon että unettomuus korjaantuu ajastaan.
Tuohon on olemassa sellainenkin rohto kuin guanfasiini, jolla voi hoitaa adhd:ta joko yksistään tai sitten sen voi yhdistää stimulanttihoitoon juurikin haittavaikutuksia estämään. Ilmeisesti aikuisilla tuo jälkimmäinen vaihtoehto on toimivampi, mutta en muista lähdettä siihen. Klonidiini on samantyylinen lääke. Kauppanimet oli täälläpäin Intuniv ja Catapresan. Mun mielestä tuo jälkimmäinen on ihan tk-lääkärin takana oleva perinteinen verenpainelääke. Jos on ongelmaa nukkumisen ja verenpaineen kanssa niin jompikumpi noista voisi olla ihan hyvä idea kokeilla Concertan tai Elvansen ohella, en tiedä miten täkäläiset psykiatrit suhtautuu tuohon.

Sitten kun on aika tavata psykiatria niin voisin ottaa siellä puheeksi itsekin, sillä tänään kävin lääkärillä nukahtamisvaikeuksiani valittamassa ja mittasi verenpaineen siellä niin tulos oli 175/110. Vaikea sanoa onko tuo syy vai seuraus valvomisen suhteen, mutta sain sitten reseptin telmisartaaniin ja 1-2 h ekan tabletin jälkeen tuli kyllä itseasiassa jossain määrin rentounut olo. Voi hyvin olla, että se kierroksilla käyminen on johtunut tuostakin.

Nukahtamislääkkeellä ei suostunut hoitoa aloittamaan, sain tuon verenpainelääkkeen lisäksi doksepiinia ohjeella 3-6 mg puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa ja kaveriksi ohjeisti ottamaan melatoniinia, jos ei auta yksistään. Näillä mennään nyt sitten ainakin aluksi. Olisi tietysti kyllä hyvä, jos tuosta saisi avun, koska ilmeisesti tätä voi vetää maailman tappiin saakka vrt. z-lääkkeet tai bentsot. Lisäksi mainitsi, että meillä kuuluu työterveyteen joku unisysteemi, mihin kuuluu 5 hoitajakäyntiä ja unilääkärin konsultaatio ja mitä siinä oli. Luulen, että katson senkin kortin, ellei noi doksepiinit pure tähän. Mielenkiinnolla lähden yötä vastaanottamaan.
 
Soittelin ADHD-tutkimuksien jatkosta ja kyselin neuvoja. Asiakaspalvelusta vastattiin, että psykiatri asioi työterveysasiakkaiden tai vakuutusasiakkaiden kanssa. Hän sanoi, että vakuutukseen voisi saada tai etsisin uuden psykiatrin samalta firmalta, jolloin tiedot siirtyvät nopeasti ja helposti firman sisällä.
 
Tuohon on olemassa sellainenkin rohto kuin guanfasiini, jolla voi hoitaa adhd:ta joko yksistään tai sitten sen voi yhdistää stimulanttihoitoon juurikin haittavaikutuksia estämään. Ilmeisesti aikuisilla tuo jälkimmäinen vaihtoehto on toimivampi, mutta en muista lähdettä siihen. Klonidiini on samantyylinen lääke. Kauppanimet oli täälläpäin Intuniv ja Catapresan. Mun mielestä tuo jälkimmäinen on ihan tk-lääkärin takana oleva perinteinen verenpainelääke. Jos on ongelmaa nukkumisen ja verenpaineen kanssa niin jompikumpi noista voisi olla ihan hyvä idea kokeilla Concertan tai Elvansen ohella, en tiedä miten täkäläiset psykiatrit suhtautuu tuohon.

Sitten kun on aika tavata psykiatria niin voisin ottaa siellä puheeksi itsekin, sillä tänään kävin lääkärillä nukahtamisvaikeuksiani valittamassa ja mittasi verenpaineen siellä niin tulos oli 175/110. Vaikea sanoa onko tuo syy vai seuraus valvomisen suhteen, mutta sain sitten reseptin telmisartaaniin ja 1-2 h ekan tabletin jälkeen tuli kyllä itseasiassa jossain määrin rentounut olo. Voi hyvin olla, että se kierroksilla käyminen on johtunut tuostakin.

Nukahtamislääkkeellä ei suostunut hoitoa aloittamaan, sain tuon verenpainelääkkeen lisäksi doksepiinia ohjeella 3-6 mg puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa ja kaveriksi ohjeisti ottamaan melatoniinia, jos ei auta yksistään. Näillä mennään nyt sitten ainakin aluksi. Olisi tietysti kyllä hyvä, jos tuosta saisi avun, koska ilmeisesti tätä voi vetää maailman tappiin saakka vrt. z-lääkkeet tai bentsot. Lisäksi mainitsi, että meillä kuuluu työterveyteen joku unisysteemi, mihin kuuluu 5 hoitajakäyntiä ja unilääkärin konsultaatio ja mitä siinä oli. Luulen, että katson senkin kortin, ellei noi doksepiinit pure tähän. Mielenkiinnolla lähden yötä vastaanottamaan.

Eipä kai nuo suoraan z-lääkkeitä ala määräämään. Enkä itsekään ole niitä pyytänyt vaan lähinnä maininnut että ne kyllä toimii. Sitten on ukaasien kanssa jaettu vähän lisää. Olen kiltisti puolittanut lähes joka ikisen tabletin, välillä mennyt kokonaisella muttei kertaakaan enempää.

Kuten moneen kertaan todettu, ero on valtava. Koko yö yhtenäistä unta vrt. ei nukahda lainkaan.

Doksepiini+melatoniini itselläkin kombona mutta eipä se oikein yksistään laita nukkumaan. Eilen otin kokeeksi n. 5mg melatoniinia mutta vaikutuksesta on paha sanoa..

Kysäisin eilen fb-ryhmästä että onko Concertan lopettaneita, niin jotkut onnettomat käyneet kaikki lääkkeet läpi ja unet lähtee, niin ei voi syödä. On tämä kerrassa upea maailma kun ei tuollaista osata hoitaa.:beye:
 
Jätin Concertat kaappiin ja lähdin liikenteeseen luomuna. Siltä se kyllä tuntuukin, jalkoja särkee ja väsyttää. Sunnuntaina kävin vielä 50km pyörälenkillä kun virtaa yleensä Concertan kanssa on vähän eri tavalla ja asioita saa tehdyksi.

Että saapa nähdä, minkälaiseen limboon tässä vielä päädytään vai korjaantuuko tilanne ajastaan. En sitten tiedä, korjaisiko tilannetta yhtään jos ottaisi esim. joka toinen päivä - siis mikäli kovin tuskaiseksi käy elo ilman lääkettä.
 
Tuo klonidiini on ihan mielenkiintoinen kun nimenomaan rauhoittaa sympaattista hermostoa. Veikkaan että myös tsopiklonin tehokas vaikutus liittyy nimenomaan keskushermoston pieneen lamaamiseen kun jo pieni annos toimii.

Jos nyt lääkäri antaa ensi viikolla suunvuoroa kysyä, niin täytyy tiedustella että olisiko tuo niin vaarallinen että jos kokeiltaisiin Concertan ohelle ja katsoisi sitten, miten alkaa toimimaan.

Alan jo kyllä taipumaan siihen, että joku lääke doksepiinin lisäksi, testatkoot nyt sitten ihan mitä haluaa. Jos tuo rauhoittaa nimenomaan tuota sympaattista hermostoa, niin saattaisi hyvinkin olla muiden "kevyiden lääkkeiden" kanssa olla väsyttävä vaikutus.
 
Eipä kai nuo suoraan z-lääkkeitä ala määräämään. Enkä itsekään ole niitä pyytänyt vaan lähinnä maininnut että ne kyllä toimii. Sitten on ukaasien kanssa jaettu vähän lisää. Olen kiltisti puolittanut lähes joka ikisen tabletin, välillä mennyt kokonaisella muttei kertaakaan enempää.

Kuten moneen kertaan todettu, ero on valtava. Koko yö yhtenäistä unta vrt. ei nukahda lainkaan.

Doksepiini+melatoniini itselläkin kombona mutta eipä se oikein yksistään laita nukkumaan. Eilen otin kokeeksi n. 5mg melatoniinia mutta vaikutuksesta on paha sanoa..
Doksepiini 3 mg eilen testattu ja n. tunnin kuluttua ottamisesta tuli ihan selkeästi väsynyt olo. Plaseboa tai ei, niin toivon efektin kestävän ajasta ikuisuuteen. 23:30 -> 08:00 nukuin tajuamatta maailmasta mitään. Voi olla, että se verenpainelääkekin jotenkin rentouttaa, koska kyllähän ne paineet aika reippaat oli. Siitä lääkäri tosin sanoi, että alkaa kunnolla vaikuttaa vasta 3-4 viikon kuluessa, kun se on jotenkin kumuloituvaa sorttia.

Mä jätin tuon melatoniinin toissapäivänä pois, koska se ei selvästi tee itselle mitään. Jotkuthan sanoo, että melatoniinia pitäisi annostella pieninä annoksia, ihan alkaen 0,1 mg:stä. Ymmärsin, että melatoniinin fysiologiset pitoisuudet saavutetaan 0,1 - 0,3 mg annoksella ja siitä ei ole oikein selvyyttä mitä vaikutuksia sillä ylimenevällä osalla on. Mulla on noita 3 mg tabletteja niin voisi siitä koittaa vaikka puolikasta tuon doksepiinin kanssa. Mielestäni melatoniinilla on aiemmin ollut jossain määrin annosriippuvainen vaste siten, että 6 tai 9 mg nukuttaa paremmin kuin 3 mg, mutta tämmöinen subjektiivinen kokemus yksilötasolla on aika paska mittari lääkkeen tehosta, kun tietysti on loogisesti voinut uskoa siihen että on tehokkaampaa ottaa enemmän. Toisaalta taas yliannostukset (satoja tai tuhansia milligrammoja) on aiheuttaneet tajunnantason laskua ja verenpaineen alenemista, joten se puoltaisi sitä, että isompi annos on sedatiivisempi. Ja sitten on vielä sekin koulukunta, että fysiologisia annoksia otetaan 1-2 h välein useita kertoja illan mittaan. Tuohon ei kyllä jaksa lähteä, ei sitä viitsi mellukkapurkki taskussa alkaa elämään.
Jätin Concertat kaappiin ja lähdin liikenteeseen luomuna. Siltä se kyllä tuntuukin, jalkoja särkee ja väsyttää. Sunnuntaina kävin vielä 50km pyörälenkillä kun virtaa yleensä Concertan kanssa on vähän eri tavalla ja asioita saa tehdyksi.

Että saapa nähdä, minkälaiseen limboon tässä vielä päädytään vai korjaantuuko tilanne ajastaan. En sitten tiedä, korjaisiko tilannetta yhtään jos ottaisi esim. joka toinen päivä - siis mikäli kovin tuskaiseksi käy elo ilman lääkettä.
Äkkiä ajattelisi, että muutamia päiviä tai viikkoja kestää, kunnes aivokemia palaa ja tottuu vanhoihin uomiinsa. Sinä aikana varmaan adhd-oireet pahenee hetkellisesti ja toisaalta se paheneminen varmaan lisää stressiä ja sitä kautta voi sitten vaikuttaa mihin vaan. Hoitoannoksilla mitään kovia riippuvuuksia ei pitäisi syntyä ja lääkityksen lopettamisen ei luulisi olevan erityisen vaikeaa.
Tuo klonidiini on ihan mielenkiintoinen kun nimenomaan rauhoittaa sympaattista hermostoa. Veikkaan että myös tsopiklonin tehokas vaikutus liittyy nimenomaan keskushermoston pieneen lamaamiseen kun jo pieni annos toimii.

Jos nyt lääkäri antaa ensi viikolla suunvuoroa kysyä, niin täytyy tiedustella että olisiko tuo niin vaarallinen että jos kokeiltaisiin Concertan ohelle ja katsoisi sitten, miten alkaa toimimaan.

Alan jo kyllä taipumaan siihen, että joku lääke doksepiinin lisäksi, testatkoot nyt sitten ihan mitä haluaa. Jos tuo rauhoittaa nimenomaan tuota sympaattista hermostoa, niin saattaisi hyvinkin olla muiden "kevyiden lääkkeiden" kanssa olla väsyttävä vaikutus.
Suomessa tuon käyttöaiheena näyttää olevan vain verenpaineen hoito. Mutta jos kyseessä psykiatri on niin eiköhän se tästä tiedä. Tuolla ei ole mitään viihdekäyttö- tai katukauppa-arvoakaan niin luulisi, että sitä saa perustellulla syyllä kokeilla. En osaa sitä kyllä sanoa miten se vaikuttaa verenpaineisiin, kun on jo olemassaoleva verenpainelääkitys. Tuo on lyhytvaikutteinen ja illalla otettaessa ei se matala verenpaine niin vaarallista ole yötä vasten, kunhan muistaa kusella käydessä hiukan istahtaa sängyn reunalle ennen kuin pomppaa ylös. Eiköhän tuota uskalla puolikkaan tabletin melkein missä tilanteessa tahansa.
 
Doksepiini 3 mg eilen testattu ja n. tunnin kuluttua ottamisesta tuli ihan selkeästi väsynyt olo. Plaseboa tai ei, niin toivon efektin kestävän ajasta ikuisuuteen. 23:30 -> 08:00 nukuin tajuamatta maailmasta mitään. Voi olla, että se verenpainelääkekin jotenkin rentouttaa, koska kyllähän ne paineet aika reippaat oli. Siitä lääkäri tosin sanoi, että alkaa kunnolla vaikuttaa vasta 3-4 viikon kuluessa, kun se on jotenkin kumuloituvaa sorttia.

Mä jätin tuon melatoniinin toissapäivänä pois, koska se ei selvästi tee itselle mitään. Jotkuthan sanoo, että melatoniinia pitäisi annostella pieninä annoksia, ihan alkaen 0,1 mg:stä. Ymmärsin, että melatoniinin fysiologiset pitoisuudet saavutetaan 0,1 - 0,3 mg annoksella ja siitä ei ole oikein selvyyttä mitä vaikutuksia sillä ylimenevällä osalla on. Mulla on noita 3 mg tabletteja niin voisi siitä koittaa vaikka puolikasta tuon doksepiinin kanssa. Mielestäni melatoniinilla on aiemmin ollut jossain määrin annosriippuvainen vaste siten, että 6 tai 9 mg nukuttaa paremmin kuin 3 mg, mutta tämmöinen subjektiivinen kokemus yksilötasolla on aika paska mittari lääkkeen tehosta, kun tietysti on loogisesti voinut uskoa siihen että on tehokkaampaa ottaa enemmän. Toisaalta taas yliannostukset (satoja tai tuhansia milligrammoja) on aiheuttaneet tajunnantason laskua ja verenpaineen alenemista, joten se puoltaisi sitä, että isompi annos on sedatiivisempi. Ja sitten on vielä sekin koulukunta, että fysiologisia annoksia otetaan 1-2 h välein useita kertoja illan mittaan. Tuohon ei kyllä jaksa lähteä, ei sitä viitsi mellukkapurkki taskussa alkaa elämään.

Äkkiä ajattelisi, että muutamia päiviä tai viikkoja kestää, kunnes aivokemia palaa ja tottuu vanhoihin uomiinsa. Sinä aikana varmaan adhd-oireet pahenee hetkellisesti ja toisaalta se paheneminen varmaan lisää stressiä ja sitä kautta voi sitten vaikuttaa mihin vaan. Hoitoannoksilla mitään kovia riippuvuuksia ei pitäisi syntyä ja lääkityksen lopettamisen ei luulisi olevan erityisen vaikeaa.

Suomessa tuon käyttöaiheena näyttää olevan vain verenpaineen hoito. Mutta jos kyseessä psykiatri on niin eiköhän se tästä tiedä. Tuolla ei ole mitään viihdekäyttö- tai katukauppa-arvoakaan niin luulisi, että sitä saa perustellulla syyllä kokeilla. En osaa sitä kyllä sanoa miten se vaikuttaa verenpaineisiin, kun on jo olemassaoleva verenpainelääkitys. Tuo on lyhytvaikutteinen ja illalla otettaessa ei se matala verenpaine niin vaarallista ole yötä vasten, kunhan muistaa kusella käydessä hiukan istahtaa sängyn reunalle ennen kuin pomppaa ylös. Eiköhän tuota uskalla puolikkaan tabletin melkein missä tilanteessa tahansa.

Hienoa jos doksepiini toimii. Ilman adhd-lääkitystä se toimi itselläkin jonkin aikaa mutta nykyään ei ole vaikutusta. Olen kokeillut melkoisen isojakin annoksi malliin 45mg mutta ei tuo muuta tehnyt itselle kuin epämukavan olon. Sen isompia en ole viitsinyt popsia.

Tutkailin tuota lopettamista jenkkisivustoilta niin varsinaisia vieroitusoireita ei kaiketi näin pienillä annoksilla tule, mutta kyllä tuon selkeästi huomasi aiempiin aamuihin verrattuna. Nappi naamaan aamusta ja olet vähän ajan päästä pirteä ja asioiden tekeminen ei tuota minkäänlaista tuskaa eikä päivän ohjelma ahdista jos sitä on hiukan normaalia enemmän.

Kaikissa noissa vaihtoehtolääkkeissä näyttää olevan sivuvaikutuksena unettomuus joten eipä se oikein selviä kuin kokeilemalla että toimiiko joku vai ei. Toisaalta edelleen mielessä pyörii erittäin vahvana se, että minut on varmaan jo leimattu masentuneeksi addiktiksi tuolla tth:ssa jonka unettomuus on ihan oma syy. Se näkyy kaikenlaisesta yhteydenpidosta ja välinpitämättömyydestä vaikka olen kuinka yrittänyt huutaa että en saa nukutuksi ja raahautunut kertaalleen lääkärin eteenkin 3pv valvoneena - kandi ihmetteli että "tehän olette näitä etänä hoitaneet aiemmin". :D

Em. asia sitten aiheuttaa näköjään sen, että asiallista hoitoa ei tahdo saada sitten millään. Ovat todennäköisesti sitä mieltä että nyt kun on varattu labrat ja voidaan laittaa lähete unipolygrafiaan, niin on tehty aivan riittävästi. Olen yrittänyt tiedustella että miten minä nukun sillä välin kun tutkitaan, hutkitaan ja lomaillaan välissä ja sitten ehkä tullaan johonkin lopputulokseen ja aletaan suunnittelemaan hoitoa. En ole lääkäri, mutta osaan sanoa että tuossa menee etenkin kesäaikaan kuukausia. Voivat sitten tulla kertomaan tuloksensa lasarettiin jos unettomuudelle ei tehdä mitään.

e. Ja vielä väsymyksestä huolimatta korpeaa sen verran eilinen kun ilmoitettiin että "No minä laitan tästä soittoajan lääkärille ensi viikolle niin voitte katsoa sitä reseptin uusimista." Ei mitään kysymystä että riittääkö lääkettä, saanko unta tms. Käski vaan ilmoittaa jos en mielestäni ole työkykyinen. :cigarbeye:

Eli edelleen vahva mielipide on että "pitäkää tunkkinne" ja kärvistelen sitten ilman Concertaa ja toivon että unet jossain vaiheessa korjaantuu kun ei kerran mitään apua enää heru.
 
Koko keväänä ei ole ollut mitään tiimin yhteistä tapahtumaa niin tokihan se sitten tänään ns. adhocina tulee. Siihen katkesi selkäranka kun päällimmäinen ajatus oli että "emmää jaksa". Kotiin, nappi naamaan ja purkkiin vähän "varalääkkeitä" ja takaisin toimistolle.

Sehän nyt on sangen selvä asia että jos koetat ilman lääkettä olla niin on jos jonkin sortin kissanristiäistä tiedossa, juhannuksenakin pitäisi taas vaihteeksi porukoilla käydä. Mutta ehkä minä vaan sitten vedän lääkettä ja sammutan kropan unilääkkeellä. Pitänee sitten velvollisuuksien hoidon jälkeen vaan harventaa sitä sammutusta. Concertan kanssa tunnetusti polkee menemään 3pv ilman suurempia vaikeuksia niin siinä kuluu jo merkittävästi vähemmän unilääkettä. :thumbsup:
 
Kyllä kun noita teidän kokemuksia lukee niin ei voi kuin nyökkäillä että "juu juu juu, tuttua on, tiedän tiedän tiedän, oon kokenu saman...."

Itsellä oma diagnoosi on FAS eli fetaali alkoholioireyhtymä ja ekaa kertaa hoitava taho heitti että voisko olla että sieltä löytyy MYÖS AD(H)D, oirekuva näillä kahdella on 99% sama.

Lääkäri on mun kanssa aivan samaa mieltä että mun kohdalla tää homma ei ole niin yksinkertaista, koska comorbiditeetteja (liitännäissairaus /seuraus) FAS:n kanssa on mm ADHD ja autismikirjo ja näitten erottaminen onkin sitten ihan oma perkeleen shownsa että mikä on sairautta ja mikä on sitten vaan ihan omaa persoonallisuutta, tässä kun ei maailman huippututkijatkaan ole samaa mieltä asiasta että mikä piirre on mitäkin vai onko mitään.

Sairauden takana kun on lopultakin ihan oikea ja elävä, tunteva ihminen ominen luonteenpiirteineen että kaikki mitä teet ei ole sen sun sairauden / tilan sanelemaa ja todella monelta tämä tuntuu unohtuvan ett' sanotaan "se on vaan sitä sen autismia /ADHD:ta" eikä tajuta / oteta huomioon että kyseessä voi olla ihan sen henkilön oma persoonallisuuskin, kaikki puheliaat ihmiset ei ole ADHD:t sairastavia, vaan se on luonteenpiirre.

Ja se miten tää sairaus vaikuttaa / näkyy on kanssa hiton yksilöllistä mutta ainakin itellä se että yhtenä päivänä ei saa olla liikaa tekemistä, se on pyykkienpesu ja kaappiin viikkaus, samana päivänä en laita tiskikonetta töihin. Ja auta helkkari jos on lääkärin tapaaminen tai muu isompi meno, loppupäivä menee mulla sängynpohjalla nukkuessa kun se stressi joka kasaantuu sen "ison menon" takia, purkaantuu ja se väsymys vaan valtaa koko kropan ja tulee ihan täys sammuminen. Pahinta tässä ainakin itsellä on kun se stressaaminen ja panikointi alkaa jo vuorokautta ennen joka on aivan saatanan voimiavievää. Ja sitten on se että tätä ei lähipiiri tajua vaan sanoo että liiottelen ja stressaan turhasta "sä oot niin useasti jo sen lääkärin luona käynny että on rutiinia tää..."

SANO SE TOLLE MUN YLIKIERROKSILLA KÄYVÄLLE LÄÄKÄRIKAMMOSELLE HELVETIN PÄÄKOPALLE JOKA EI NYT KUUNTELE YHTÄÄN MITÄÄN!!!! BSOD BSOD BSOD MAYDAY MAYDAY TOTAL FUCKING BLACKOUT !!!

Ja uskallan väittää että aika monella muullakin on näitä samoja komeuksia/ tuntemuksia ja niistä pitää saada ja voida puhua avoimesti, tää ei todellakaan ole mitään ruusuilla tanssimista tän kanssa eläminen.

Tuo mun lääkäri kirjoitteli nyt vaan sen tehostetun terapian (mitä tää sitten taas onkaan) lausunnon että elokuussa pääsee alottaas jos armon KELA vaan antaa myönteisen lausunnon. (Yks perkeleen instanssi sekin jonka kanssa aina saa pelätä että mitä ne keksii...)

Ja jos ette tätä tienneet, ADHD:ta "sairastavilla" on mahdollisuus hakea KELA:n vammaistukea ja KELAN kustantamia terapioita, ja isoimpana asiana se et tällä diagnoosilla voi alottaa työkyvyttömyyseläkeselvittelyt jos tuntuu että ei vaan pysty enää olemaan työelämässä mukana tän paskan kanssa, joten pistäkää ne teidän hoitavat lekurit nyt oikeasti töihin että saatte KAIKEN avun ja tuen mikä teille kuuluu.

Itsehän olen pysyvällä eläkkeellä mutta diagnoosi millä tuo sitten irtos oli tää mun näkövamma joka on 99% varmuudella ton mun FAS:n liitännäisseuraus.

Tulipa avauduttua taas mutta aihe joka koskettaa aika hyvin itseäkin.

(kirjoitusasun siistimistä ja typojen fiksailua)
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tässä jo erittelin skenaariot ensi viikon keskiviikkoa varten. Sitä ennen kokeillaan tässä pelkällä doksepiinilla + melatoniinilla että mitenkä se alkaa nukuttamaan. Nostin doksepiinin näön vuoksi 9mg ja melatoniinia menee 3x1,9 eli 5,7mg imeskelytabletteina eli pitäisi vaikutta hiukan nopeammin. Pari yötä tässä on pakko nukkua kun on sen verran ohjelmaa, niin jätetään Zopinoxia siihen + jatkossa katkaisemaan kierre kunhan on tarpeeksi valvottu.

Tässäpä kaikki enemmän tai vähemmän huonot vaihtoehdot:

1. Concerta alas, mutta silläkään uni ei palaa välttämättä heti -> mitä tehdään?
2. Jatketaan Zopinox ja mahdollisesti sitten pahennetaan ongelmaa jatkossa
3. Jokin muu "vaarattomampi" lääke -> oltava kontrolli ja tarkat ohjeet, miten menetellään jos ei toimi (tsolpideemi eli Stillnoct etc. saattaisi toimia ja on eri valmiste mutta lääkärin silmissä sama joten todenäköisesti joku Atarax, Azona tms. jolla ei todennäköisesti tehoa, neurolepteja en suostu syömään eikä ainakaan Ketipinor tehoa)
4. Katkaistaan jäljellä olevalla Zopinoxilla kierre tietyn ajan välein. Jos ei unta ollenkaan, montako vuorokautta maksimissaan ja kontrolli päälle. Ei nuo 6 tablettia loputtomiin riitä joten jossain vaiheessa todennäköisesti päädytään siihen, että unet häviävät jos Concerta jatkuu.

Toisin sanoen nyt ei enää lääkäri pääse karkuun, vaan joutuu antamaan sellaiset ohjeet ja kontrollin, jolla homma saadaan hallintaan nyt eikä kahden kuukauden päästä - silloin saattaa olla jo liian myöhäistä, kirjoittipa lisää lääkettä tahi ei.
 
Nukuin viime yönä jonkin verran mutta heräilyä n. tunnin välein eli uni huomattavasti rauhattomampaa.

Hyvä kuitenkin noin. Tulevia velvollisuuksia varten joutuu varmistamaan nukkumisen vielä parina yönä mutta sitten kai sitä joutaa harjoitteleemaan.

Varmaankin suurimpana vaikuttajana tässä Concertan annoksen tiputtaminen 54->27mg. Pitäisi saada laimeampia tabletteja jos haluaisi lisää tiputtaa mutta näyttäisi toimivan auttavassti.

Kesällä kun meno rauhoittuu muutenkin, niin varmaan ihan toimiva annos ja aina voi ottaa enemmän jos on jotain niin haastavaa ohjelmaa.

En viitsi enää tapella noista unilääkkeistä. Josko siis kokeillaan pienemmällä Concerta-annoksella ja voisi vaikka mirtatsapiinia ja sitä triptyliä kirjoittaa, niin ehkä niillä päästäisiin eteenpäin.

Sitten toki ohjeet että mitä jos unet häviää taas kokonaan. Kandi nyt varmaan olisi kiireellisenä kirjoittanut melkein mitä hyvänsä niin täytyy pyytää sitten Stillnoctia jos vielä joutuu noihin turvautumaan. Toivottavasti pahin alkaa olemaan jo takanapäin.
 
Tän kanssa pitää jokaisen mennä sillä mikä ITSELLE toimii parhaiten, muut voidaan antaa ohjeita et "kokeile tätä, toimi mulla, ehkä sullakin" mutta itse teette ne päätökset ja se juttu mikä toimii sulle itselles parhaiten ¨vähimmillä haittavaikutuksilla on sitten se mitä teet, sanoi muut helvetti mitä tahansa.

Lääkkeet on hyvä apu mutta ne ei aina ole se paras eikä välttämättä ainoakaan ja lopullinen ratkaisu, terapia on yks jota itse suosittelen vahvasti jos hoitotaho vaan suostuu moiseen niin ota se mahdollisuus vastaan.

Ja yks minkä moni unohtaa niin on VERTAISTUKIRYHMÄT !!! Näitä on jo monella paikkakunnalla, ehdottomasti sen arvoisia että liittyy noitten toimintaan, saa seuraa joka ymmärtää puolesta sanasta mistä puhut.
 
Näinpä se on. Jokaisen pitää itse hakea sopiva kombinaatio kun nämä on kovin yksilöllisiä juttuja. Parastahan se olisi taas oppia nukkumaan ilman apuja mutta onpahan vaan ollut siinä mielessä mukavat pari kuukautta, että kertaakaan ei ole tarvinnut pohtia että nukuttaako vai ei. Muuten se on mielessä jollain tasolla joka ikinen ilta.

Itse en ole oikein terapiamiehiä, ts. kertaalleen voi käydä kertomassa että mikä mättää mutta monesti sitä ei jaksa tehdä. Sen verran on moisesta myös kokemusta että en oikein usko olevan siitä valvomiseen apua. Saatan toki olla totaalisen väärässäkin mutta onneksi se nähdään kohta. Toinen puolisko haki myös itselleen mirtatsapiinireseptin tänään - annoin puoli liuskaa omia lääkkeitä kun totesin ettei niistä siihen hetkeen ollut mitään apua. Näyttää puolikas toimivan kuin nuijanukutus niin ohjeistin hakemaan oman reseptin. Samalla lääkäri oli laittanut lähetteen myös tuohon uniterapiaan netissä. Eiköhän noista ohjeista ja neuvoista sitten pääse osalliseksi itsekin jahka tuon aloittaa.

Vertaistukiryhmiä olen yrittänyt hyödyntää netissä, mutta ei liene yhtään FB-ryhmää, jossa ei alettaisi vänkäämään turhasta. Kerroin että Zopinoxia on kulunut, mutta univaje on ilmeisesti pikkuhiljaa nukuttu pois ja unta alkaa löytyä jo muutenkin. Sitten käytiin pitkä tolkuttaminen, miten Z-lääke ei ole bentsoa. Sen jälkeen minulle kerrottiin auliisti että Concertan kanssa ei kaikilla ole unettomuutta ja että eri lääkkeet vaikuttavat eri ihmisiin eri lailla. :btooth:

Korkeakoulutetut..

Muuhun kuin nettimallin juttuihin ei valitettavasti oikein tahdo riittää aikaa - tai kai sitä riittäisi jos tekisi aikaa mutta ei oikein nyt huvita alkaa raivaamaan kalenteria tuota varten. Katsellaan nyt että miten tämän kanssa alkaa sujumaan, yhden sortin henkinen ahdistus jo noista labroista joten ensi yön nukun unilääkkeellä.
 
*hellä halaus* Ymmärrän ton labrapaniikin, sama vika itsellä. Mutta toivottavasti saat edes tällei netissä puhumalla jotain helpotusta omaan oloon. Muista, sä eikä kukaan muukaan, ette oo yksin.

Itellä menossa nyt Youtube videoluentosarja jossa yks maailman huippututkijoista selittää juurta jaksain mistä ADHD:ssa on kyse, aika raskas mutta perkeleen mielenkiintonen setti, nimi on Russel A. Barkley, useampi vuosi sitten pitäny tän seminaaripuheensa mutta ne mitä siinä sanotaan, pätee ihan edelleenkin.

Jätän sen linkin tähän spoilereihin siihen soittolistaan, kuunnelkaa/katselkaa jos vaan kiinnostaa, tietomäärä mikä tossa tulee on HELVETILLINEN mutta 200% asiaa.

 
Oli tuossa ollut hieman taukoa Attentinista, koska ajattelin kokeilla hetken ajan ilman tuota.

Siinä päivittäin käytin Concertaa ja jotenkin sitä joka päivä huomasinsen nahkean olon lääkkeen hiipuessa ja olo ei ollut yhtään sellainen tehokas/skarppi kuin odottaisi.

Nyt aamusta kävin hakemassa paketin Attentinia ja otin vanhasta tottumuksesta yhteensä 20mg Attentinia. Jossain vaiheessa se 30mg ei pahemmin tuntunut mitenkään erikoisesti, joten tuohon se tolerabssi nousee aika nopeasti.

Havahduin sitten tilanteeseen, jossa olin saanut fokuksen siihen tasoon, jossa olin jumittanut paskafoorumeita joku 3h yhteen putkeen, vaikka aluksi oli suunitelmassa hakea vain laturi.

Ehkä ihan hyvä on muistaa nuo lääkkeet ja niiden toleranssin laskut.
 
Täällä todettu 12-vuotiaasta Aspergerin oireyhtymä. Diagnoosi tuli kun lapsena oli ongelmana sosialisoitua ja kiinnostuksen kohteet huomattiin olevan poikkeuksellisen intensiivisiä. Nyt 28 taulussa ja edelleen iso ongelma sosialisoitua, tai no, enemmän uusien kavereiden/parisuhteen hankkiminen, kun takaraivossa pyörii jatkuvasti se pelko epäonnistumisesta ja itsensä nöyryyttämisestä niin kuin on tapahtunut lapsuudesta tähän asti ja myös se että on erilainen verrattuna "normaaleihin" ihmisiin ja näin koen alemmuuden tunnetta. Tyyliin haluan olla extrovertti mutta pääkoppa sanoo toista. Nuorisopsykiatrille silloin nuorempana kävin juttelemassa asiasta mutta ei hirveämmin lohduttanut.

Nyt aikuisena alkanut pikkuhiljaa miettimään ihan oikeasti että miten tätä asiaa kannattaisi lähteä parantamaan. Vanhemmat ovat maininneet että voisi aloittaa etsimällä yhteisöjä jossa olisi muita AS-ihmisiä.
 
Kyllä eilen taas tuli sellainen olo, että asioista tehdään vaikeita pelkästään vaikeuttamisen vuoksi.

Elvanse Adult 70 mg on loppu valtakunnasta ja lisää tulee kuulemma kuukauden päästä. Hyllyissä on sen sijaan runsaasti Elvanse 70 mg, joka on täysin identtinen tuon adultin kanssa ja Elvanse Adulttia 50 mg:n vahvuudella oli myös melkein joka apteekissa. Kumpaakaan näistä ei kuulemma saa myydä, ellei käy hakemassa uutta reseptiä, vaikka toinen on täysin sama lääke ja toinen vaan vähän laimeampi.

Mun on tosi vaikea keksiä mitään järkevää syytä miksi nuo valmisteet ei ole vaihtokelpoisia keskenään tai miksi lääkettä ei voida myydä pienemmällä vahvuudella, erityisesti jos syynä on toimitusvaikeudet eikä se, että potilas muuten vaan haluaisi kikkailla.

Työterveyden puolesta meillä on joku chat-lääkäri, joka voi uusia reseptejä, mutta kun kirjoitin pyyntöön lääkkeen nimen niin se ilmeisesti triggeröi jonkun narkkarihälyttimen ja automatisoitu viesti ohjasi varaamaan vastaanottoaikaa reseptiä varten. Sitten ihmetellään. että vastaanotot ruuhkautuu, kun ihmiset käy hoitamassa siellä tämmöisiä asioita.
 
Kyllä eilen taas tuli sellainen olo, että asioista tehdään vaikeita pelkästään vaikeuttamisen vuoksi.

Elvanse Adult 70 mg on loppu valtakunnasta ja lisää tulee kuulemma kuukauden päästä. Hyllyissä on sen sijaan runsaasti Elvanse 70 mg, joka on täysin identtinen tuon adultin kanssa ja Elvanse Adulttia 50 mg:n vahvuudella oli myös melkein joka apteekissa. Kumpaakaan näistä ei kuulemma saa myydä, ellei käy hakemassa uutta reseptiä, vaikka toinen on täysin sama lääke ja toinen vaan vähän laimeampi.

Mun on tosi vaikea keksiä mitään järkevää syytä miksi nuo valmisteet ei ole vaihtokelpoisia keskenään tai miksi lääkettä ei voida myydä pienemmällä vahvuudella, erityisesti jos syynä on toimitusvaikeudet eikä se, että potilas muuten vaan haluaisi kikkailla.

Työterveyden puolesta meillä on joku chat-lääkäri, joka voi uusia reseptejä, mutta kun kirjoitin pyyntöön lääkkeen nimen niin se ilmeisesti triggeröi jonkun narkkarihälyttimen ja automatisoitu viesti ohjasi varaamaan vastaanottoaikaa reseptiä varten. Sitten ihmetellään. että vastaanotot ruuhkautuu, kun ihmiset käy hoitamassa siellä tämmöisiä asioita.

Niin, eipä tuo potilaan vika luulisi olevan.

Itse olen taiteillut tuon Concerta-annoksen kanssa, kun ei oikein ole tietoa, että aiotaanko tuolle unettomuudelle tehdä mitään.
 
Täällä todettu 12-vuotiaasta Aspergerin oireyhtymä. Diagnoosi tuli kun lapsena oli ongelmana sosialisoitua ja kiinnostuksen kohteet huomattiin olevan poikkeuksellisen intensiivisiä. Nyt 28 taulussa ja edelleen iso ongelma sosialisoitua, tai no, enemmän uusien kavereiden/parisuhteen hankkiminen, kun takaraivossa pyörii jatkuvasti se pelko epäonnistumisesta ja itsensä nöyryyttämisestä niin kuin on tapahtunut lapsuudesta tähän asti ja myös se että on erilainen verrattuna "normaaleihin" ihmisiin ja näin koen alemmuuden tunnetta. Tyyliin haluan olla extrovertti mutta pääkoppa sanoo toista. Nuorisopsykiatrille silloin nuorempana kävin juttelemassa asiasta mutta ei hirveämmin lohduttanut.

Nyt aikuisena alkanut pikkuhiljaa miettimään ihan oikeasti että miten tätä asiaa kannattaisi lähteä parantamaan. Vanhemmat ovat maininneet että voisi aloittaa etsimällä yhteisöjä jossa olisi muita AS-ihmisiä.
Toki voi myös osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa ja esimerkiksi tällä foorumilla, tarkoitan siis että jos säännöllisellä keskustelulla joku toinen henkilö alkaisi vaikuttamaan sellaiselta että tämän kanssa voisi viettää aikaa. Olihan teksti, en näköjään osaa suomea.
 
Moi! Tässä lueskellu lähes jokaisen kirjoitukset ja tuntuu kuin kirjottaisitte omasta elämästäni. Pienestä asti tuntunu, et jokin ei nyt oo kohdallaan. Keskittymisvaikeuksia, päässä vilisee jatkuvasti ajatuksia, hommat jää melkein aina puolitiehen, koska löytyy jotai mielekkäämpää. Tuntuu et on joutunu tekee aina vähintään tuplasti hommia kuin muut et edes pärjää jotenkin. 30v tuli just mittariin, en haluais näin elää loppuelämää.

Lukenu paljon näitä eri vaiheita ja alkaa pelkästään ajatus ahdistaa et kuinka kauan tässä tosissaan menee, et sais edes diagnoosin lääkityksestä puhumattakaan. Ja lopulta ei edes tiedä toimiiko lääkitykset itselle. Siks lähdin tässä kyselemään kuinka nopeasti huomaa sopiiko lääke itselle? Sanotaan jos ois mahdollisuus saada kokeiluun Elvansea/Concertaa. En ole päihteidenkäyttäjä enkä muutenkaa hae mitään olotiloja vaan haluan saada elämästä kiinni. Työt juuri loppuu ja lähden takaisin opiskelemaan, siksi lähdinkin juuri nyt kyselemään asiasta. Pitäs saada tuon pään vilinä rauhottumaan ja pystyä keskittymään paremmin opiskeluun.
 
Moi! Tässä lueskellu lähes jokaisen kirjoitukset ja tuntuu kuin kirjottaisitte omasta elämästäni. Pienestä asti tuntunu, et jokin ei nyt oo kohdallaan. Keskittymisvaikeuksia, päässä vilisee jatkuvasti ajatuksia, hommat jää melkein aina puolitiehen, koska löytyy jotai mielekkäämpää. Tuntuu et on joutunu tekee aina vähintään tuplasti hommia kuin muut et edes pärjää jotenkin. 30v tuli just mittariin, en haluais näin elää loppuelämää.

Lukenu paljon näitä eri vaiheita ja alkaa pelkästään ajatus ahdistaa et kuinka kauan tässä tosissaan menee, et sais edes diagnoosin lääkityksestä puhumattakaan. Ja lopulta ei edes tiedä toimiiko lääkitykset itselle. Siks lähdin tässä kyselemään kuinka nopeasti huomaa sopiiko lääke itselle? Sanotaan jos ois mahdollisuus saada kokeiluun Elvansea/Concertaa. En ole päihteidenkäyttäjä enkä muutenkaa hae mitään olotiloja vaan haluan saada elämästä kiinni. Työt juuri loppuu ja lähden takaisin opiskelemaan, siksi lähdinkin juuri nyt kyselemään asiasta. Pitäs saada tuon pään vilinä rauhottumaan ja pystyä keskittymään paremmin opiskeluun.

Diagnoosissa menee mikä menee, riippuu kovin paljon alueesta - siis jos julkisesta puhutaan. Sitten jos on laittaa pinkkaa muutama tonni pöytään, niin diagnoosissa ei välttämättä mene kovinkaan kauaa.

Lääkityksestä että kyllä sen huomaa, jos lääke sopii itselle. Concertan kohdalla oli ensimmäienn tabletti suorastaan euforinen, kun turha kiire rauhoittui ja sai oikeasti keskityttyä ilman turhaa kouhkaamista. On tuo tuosta sittemmin rauhoittunut, mutta kyllä sen huomaa jos ei ota lääkettä ollenkaan tai yrittää olla pienemmällä annoksella kuten tänään, kun päätin mennä 36mg annoksella koska yön vedin sikeitä Stillnoctin voimalla, enkä herännyt ottamaan lääkettä.

Toisaalta ei-adhd saa lääkkestä todennäköisesti melko epämukavan olon joten uskoisin, että kokeilemalla selviää - tosin sitten se diagnoosin puute harmittaa vielä enemmän jos lääke toimii. Siksi lähtisin ehkä mieluummin liikkeelle diagnoosista tavalla tai toisella.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Diagnoosi on se tärkein saada koska vain sillä saat ylipääätään ne lääkkeet ja se oikeuttaa myös muihin etuuksiin kelalta. Se sopiiko jokin lääke just sulle on mahdotonta sanoa, se miten vaikuttavat on yksilöllistä, jotain suuntaviivoja voidaan antaa. Juttele hoitavan lääkäris kanssa tuosta niin osaa varmaan antaa muutamia neuvoja mitä kannattaa testata, kuten eri terapiat, lääkitys ei ole se ainoa ja autuaaks itekevä asia tämän kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: a-p
Julkisella on nettikeskustelujen perusteella hirmujonot. Yksityisellä vaikuttaisi löytyvän nopeitakin reittejä. Yksityisellä on enemmän omaa kontrollia tapahtumiin. Siellä olet maksavana asiakkaana etkä virkamiehen käskytettävänä. Sivuvaikutuksena maksat lystin itse, ellei ole terveysvakuutusta. Vakuutus voi olla hyödyllinen myös lääkekuluihin jos niissä päädytään Elvanse/Attentin osastolle jolloin kulut voi olla tyyliin 150e/kk. Jostain luin kun henkilö oli kesken prosessin huomannut että tämähän tulee kalliiksi ja kyseli mistä saisi vakuutuksen. Siinä vaiheessa sitä ei enää saa.

Yksityisellä kulupuoli voisi olla noin 1000e diagnoosiin saakka. Jos jostain syystä tarvii neuropsykologisia testejä niin ne taitaa olla luokkaa 800e lisää. Niitä ei pitäisi tarvia ellei hae kuntoutuksia tai ole muuten vaan utelias.

Diagnoosin jälkeen säädetään lääkitystä. Joillekin sopii heti ensimmäinen ja joillekin ei mikään. Jos ensimmäinen sopii niin selviää ehkä parilla soittoajalla ja vuosittaisilla miten on mennyt tarkastuksilla. Hankalammissa tapauksissa tarvii useampia soittoaikoja ja ehkä vastaanottoaikojakin. Ensimmäinen vuosi ei välttämättä riitä että päästään maaliin. Näissä vaikuttaa myös lääkärin tavat toimia.
 
Yksityisellä kulupuoli voisi olla noin 1000e diagnoosiin saakka. Jos jostain syystä tarvii neuropsykologisia testejä niin ne taitaa olla luokkaa 800e lisää. Niitä ei pitäisi tarvia ellei hae kuntoutuksia tai ole muuten vaan utelias.
Mulla psykiatri vaati nuo testit, hinta taisi olla 500€. En enää ihan tarkkaan muista kuinka monta käyntiä kaikkineen vaadittiin, mutta sain itse onneksi työnantajan piikkiin psykologin kolme käyntiä. Sitten piti muistaakseni kaksi kertaa käydä omaan laskuun psykiatrilla, että sai diagnoosin. Taudinmääritys ei kuulunut tt-sopimukseen ja julkiselle ei päässyt missään järjellisessä ajassa

Kun oli saanut diagnoosin niin lääkityksen aloittamiseen tarvittiin muutama psykiatrin käynti. Nämä meni onneksi taas työnantajan laskuun, koska tulkittiin lääkityksen parantavan työkykyä.

Lopputulema oli siis, että n. 1000€ meni omaa rahaa ja työnantaja maksoi kuitenkin ~80% vaadittavista käynneistä. Luulen tuon ehdottamasi summan olevan aika alakanttiin. Toki kun netistä lukee muiden kokemuksia niin aika vaihtelevia nuo prosessit, eikä tämä oma rumba ollut lyhimmästä päästä.
 
Varalta kysyn kun näitä taidetaan joskus sekoittaa. Vaatiko se nimenomaan neuropsykologiset testit vai diagnostisen testin (diva ja elämänhistoria)?

Neuropsykologiset testit tarvii että tiedetään henkilön kykyprofiili ja varsinkin lasten ja vakavampien tapausten kohdalla voidaan suunnitella kuntoutusta ym.

Voi mun summa olla vähän alakanttiin. Jos diagnostisen tutkimuksen tekee sairaanhoitaja niin tulee halvemmaksi kuin psykologi tai lääkäri. Tuossa ei ollut myöskään mitään labratutkimuksia. Sellaisiakin jotkut vaatii.
 
Viimeksi muokattu:
Varalta kysyn kun näitä taidetaan joskus sekoittaa. Vaatiko se nimenomaan neuropsykologiset testit vai diagnostisen testin (diva ja elämänhistoria)?

Neuropsykologiset testit tarvii että tiedetään henkilön kykyprofiili ja varsinkin lasten ja vakavampien tapausten kohdalla voidaan suunnitella kuntoutusta ym.

Voi mun summa olla vähän alakanttiin. Jos diagnostisen tutkimuksen tekee sairaanhoitaja niin tulee halvemmaksi kuin psykologi tai lääkäri. Tuossa ei ollut myöskään mitään labratutkimuksia. Sellaisiakin jotkut vaatii.
Molemmat. Diva tehtiin alussa psykologilla ja jotain muitakin kartoituksia. sitten nuo neuropsykologiset testit vaati psykiatri kun menin psykologin papereiden kanssa. Jotain labrojakin otettiin. Tuskin on kahta samanlaista tietä siihen, että saa hoitoa :D

Melko pitkä ja sekava kokemus moneen muuhun tautiin verrattuna. Esim. kun verenpaine oli koholla, jonka lääkäri huomasi sattumalöydöksenä, kun asioin vastaanotolla muun syyn vuoksi. Vastaanottokäynnin jälkeen resepti kädessä. Ei tarvinnut puolta vuotta ravata tutkimuksissa ennen kuin sai avun.
 
Molemmat. Diva tehtiin alussa psykologilla ja jotain muitakin kartoituksia. sitten nuo neuropsykologiset testit vaati psykiatri kun menin psykologin papereiden kanssa. Jotain labrojakin otettiin. Tuskin on kahta samanlaista tietä siihen, että saa hoitoa :D

Melko pitkä ja sekava kokemus moneen muuhun tautiin verrattuna. Esim. kun verenpaine oli koholla, jonka lääkäri huomasi sattumalöydöksenä, kun asioin vastaanotolla muun syyn vuoksi. Vastaanottokäynnin jälkeen resepti kädessä. Ei tarvinnut puolta vuotta ravata tutkimuksissa ennen kuin sai avun.

No tämä. Ja nyt kun sitten on diagnoosi, ja erikoissairaanhoito on määrittänyt käytettävän annoksen, niin työterveyslääkäri tuntuu suorastaan voitonriemuiselta jos sanon että joudun käyttämään vähemmän lääkettä että saan nukutuksi. Eilen tosin menin 36mg ja olipa muuten vauhtia illalla - ja vielä yölläkin siinä määrin, että piti ottaa ensimmäisen 27mg jo yhdeltä aamuyöstä.

Sitä olen itse pohtinut noiden unilääkkeiden kohdalla, että eipä kyllä verenpainelääkkeistäkään sanota että "No saat tästä nyt 20 tablettia ja näiden pitää sitten riittää puoleksi vuodeksi - ja kyllä pitää pystyä pitämään välillä verenpainelääkkeettömiä päiviäkin." :D

Jos nyt otetaan sitten tuolta mielen puolelta, niin masislääkkeet saat kun käyt vastaamassa viiteen kysymykseen lääkärille. Eihän ne nyt toki PKV-lääkkeitä ole, mutta siitä huolimatta kontrasti on melkoinen.
 
Lukenu paljon näitä eri vaiheita ja alkaa pelkästään ajatus ahdistaa et kuinka kauan tässä tosissaan menee, et sais edes diagnoosin lääkityksestä puhumattakaan. Ja lopulta ei edes tiedä toimiiko lääkitykset itselle. Siks lähdin tässä kyselemään kuinka nopeasti huomaa sopiiko lääke itselle? Sanotaan jos ois mahdollisuus saada kokeiluun Elvansea/Concertaa.

Ymmärrän hyvin että joku saattaa haluta selvitellä itse etukäteen stimujen vaikutuksen. Onhan se melko pettymys jos ison operaation jälkeen käy ilmi että lääkkeistä ei olekaan apua. Jää vielä turhaan diagnoosi tietoihin ja siitä voi olla ylimääräistä haittaa. Omista kokeiluista ei sitten kannata hiiskua mitään. Parhaat ammattilaiset ymmärtää mutta enemmistön mielestä olet päihdehäiriöinen ja se on tiedoissasi loppuelämän.

Concertan osalta sanoisin että 5-7 kpl:n jälkeen sopivaa kokoa on aika hyvä ymmärrys vaikutuksesta.

Virallinen ohje menee että aloitetaan pienimmällä eli 18mg:llä ja viikon välein nostetaan annosta 18mg. Olen kuullut luotettavalta taholta että lapsille aloitettu 27:llä.
 
Ymmärrän hyvin että joku saattaa haluta selvitellä itse etukäteen stimujen vaikutuksen. Onhan se melko pettymys jos ison operaation jälkeen käy ilmi että lääkkeistä ei olekaan apua. Jää vielä turhaan diagnoosi tietoihin ja siitä voi olla ylimääräistä haittaa. Omista kokeiluista ei sitten kannata hiiskua mitään. Parhaat ammattilaiset ymmärtää mutta enemmistön mielestä olet päihdehäiriöinen ja se on tiedoissasi loppuelämän.

Concertan osalta sanoisin että 5-7 kpl:n jälkeen sopivaa kokoa on aika hyvä ymmärrys vaikutuksesta.

Virallinen ohje menee että aloitetaan pienimmällä eli 18mg:llä ja viikon välein nostetaan annosta 18mg. Olen kuullut luotettavalta taholta että lapsille aloitettu 27:llä.

Itse käyttelin kyllä kiltisti aina yhtä vahvuutta ja sitten nostettiin seuraavaksi kuukaudeksi seuraavaan. Pari kuukautta ehti siis syödä 18mg ja 36mg, ennen kuin päästiin siihen 54mg.
 
Näin minäkin olen toiminut. Minulla oli välissä myös 27. Viime kontaktissa lääkäri ehdotti 54:ää mutta halusin reseptin 18 milligrammaseen että voi palata kokeilemaan pienempiä annoksia :)

Olen Rapilysin kanssa samaa mieltä että tämä suhtautuminen näihin lääkkeisiin on aivan naurettavaa. Mikä ongelma on haluta miedompi versio kun ei ole tahdonvastaisessa hoidossa. Ja tuo Elvanse esimerkki, saman firman sama tuote pikkusen eri nimellä. No can do. Consertalla taas kaksi rinnakkaisvalmistetta ja molemmat selvästi erilaisia. No problem.

Muutenki tämä kauhistus HUUMETTA suhtautuminen. Onkohan ne nihkeilijät kokeillet näitä nappeja koskaan että olisi jotain ymmärrystä mistä on kyse? Olisi ihan syytä kuulua koulutukseen.

Siinä vaiheessa, kun saadaan kantaan merkintä että tällä mennään, taidan käydä uusimassa reseptin julkisella, ihan huvin ja urheilun vuoksi.
 
Näin minäkin olen toiminut. Minulla oli välissä myös 27. Viime kontaktissa lääkäri ehdotti 54:ää mutta halusin reseptin 18 milligrammaseen että voi palata kokeilemaan pienempiä annoksia :)

Olen Rapilysin kanssa samaa mieltä että tämä suhtautuminen näihin lääkkeisiin on aivan naurettavaa. Mikä ongelma on haluta miedompi versio kun ei ole tahdonvastaisessa hoidossa. Ja tuo Elvanse esimerkki, saman firman sama tuote pikkusen eri nimellä. No can do. Consertalla taas kaksi rinnakkaisvalmistetta ja molemmat selvästi erilaisia. No problem.

Muutenki tämä kauhistus HUUMETTA suhtautuminen. Onkohan ne nihkeilijät kokeillet näitä nappeja koskaan että olisi jotain ymmärrystä mistä on kyse? Olisi ihan syytä kuulua koulutukseen.

Siinä vaiheessa, kun saadaan kantaan merkintä että tällä mennään, taidan käydä uusimassa reseptin julkisella, ihan huvin ja urheilun vuoksi.

Jep, kyllä itsekin pyysin sitten 36mg ja 27mg, että voin tarvittaessa mennä pienemmällä annoksella. Ne on jopa pidetty eikä lähdetty poistamaan toista. Se on ihan tutkittu juttu, että isommilla aanoksilla Concerta tahtoo alkaa aiheuttamaan sitä unettomuutta joillakin yksiköillä. Tuo viimeinen sana tahtoo näköjään kovin helposti unohtua ainakin työterveyslääkärillä, joka on tottunut vetämään samalla muotilla työntekijät läpi vuosikymmenestä toiseen.

Itsekin mietin vaihtamista julkiselle - etenkin jos joka ikisen reseptinuusinnan yhteydessä pitää juosta kaikki labrat ja sydänfilmit läpi, että saa taas lääkettä puoleksi vuodeksi. Pitänee nyt käydä lunastamassa kaikki reseptillä olevat lääkkeet, jos meinaa taas kovinkin hankalaksi mennä.
 
Tossa aikasemmin vähän uhkailin, et lähen kokeilee itekseen noita lääkkeitä. Sain kaverilta yhden Concertan(54mg) ja Elvansen(72mg). Jäi kyllä aika ristiriitaset ajatukset noista. Toki tiedostan et noi oli vahvimpia ja yleensä vissii alotellaan pienimmästä.

Concerta:
Otin tabun tuhdin aterian perään. Aika nopeasti huomasin, et alko ahdistaa perkeleesti. Sekin tais kadota jossain välis. Nousut tuli jossain 3h kohdalla ja meni aika veltoks. Sit kun alko tasaantua olot, aloin tekemään asioita mitä en normaalisti helposti saa alotettua. Mut joudyin kyllä pakottelemaan itseni tekemään ja sain kuitenkin hoidettua homman loppuun. Päätä rupes särkemään loppuillasta/yöstä mikä taitaa olla aika normaalia kun vaikutus loppuu. Myös tuli jossain vaihees aika tyhjä olo. Ei jotenkin tuntunu yhtään itteltään. Silmät seiso päässä eikä uni tullu oikeestaa missää vaiheessa. 7 aamulla kattelin kelloa ja 11 jälkeen nousin sängystä. En tiedä nukuinko yhtään. Tää kokemus ei kyllä ollu kovinkaan positiivinen.

Elvanse:
Tosiaan otin elvansen heti seuraavana päivänä kun concertaa olin syönyt. Oli ehkä hieman tyhmä idea, koska unta ei juurikaan tullut. Otin kuitenkin ja tää kyllä pärähti aika kovaa. Mitään ahdistusta ei tullut ja muutekin aika mukava fiilis. Sen jälkeen kun kovat nousut tasottu, kaikki hommat mitä alottelin tuntu ihmeen helpolta. Tää oli näistä ihan selvästi parempi. Kiinnostais melkeen kokeilla tätä uudestaan pienemmällä annoksella, mut en nyt kuitenkaan lähde enään popsimaan noita omin luvin. Negatiiviset vaikutukset oli tässä ihan älytön suun kuivuminen ja loppuillasta taas päänsärky. Nukuttuu sain ihan ok, eli tää ei valvottanu samalla tavalla kun concerta.

Jäi kyllä aika paljon kysymyksiä näistä. Tuleeko noilla pienemmillä annoksilla nousuja, koska tuli ihan selvästi olo et ois huumeissa. Joskus junnuna kokeillu amfea ja oli aikalail tuttu tunne. En voi ees kuvitella et nappaisin aamulla tollasen ja lähtisin kouluun/töihin tai ylipäätänsä minnekkään julkiselle paikalle.

Kirjottelen tätä iltavuorossa, toivottavasti tästä saa jotain irti :) Aamulla kun heräsin oli sellainen krapulainen olo ja tosi tyhjäpää, eikä mikään oikeen huvittanu. Onneks nyt en kuitekaa lähteny saikuttaa, olo hieman helpottunut. Hälinä pään sisällä taas palannut. Oli kyl mukavaa vaihtelua, kun varsinkin ton elvansen kans kaikki hiljenty ja pysty keskittymään.

Hassua, itsellä vaikutukset juuri päinvastaiset eli Elvansella menee aivan jumiin, mutta Concerta toimii.

Kävin tänään apteekista lisää lääkkeitä, vaihdoin nyt kokeeksi Concertan. Sandoziin kun se oli mahdollista. Muistelen että on ollut aiemminkin jollain vahvuudella, mutta en huomannut suurta eroa.
 
Mietiskelin tässä, että onko päivittäiskäyttäjällä samoja negoja eli tota päänsärkyä kun aine lopettaa vaikuttamasta, suun kuivumista ja unettomuutta? Vai onko vaan alussa
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 503
Viestejä
4 523 400
Jäsenet
74 631
Uusin jäsen
Kuazzimo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom