5G juttelua

[kurkimies]

Miten niin? 3.5Ghz 100Mhz taajuusalueella pääsee helposti gigabittiin. Jo 4G:lläkin se on teoreettista ja kaikki hypehän aina teoreettista on... 5G:ssä kun se 4x4 MIMO tai oikeastaan massive-mimo, MU-MIMO, Beamforming ovat jo standardissakin jotka nostavat nopeutta 4G:stä ihan reilusti. Eli MIMO:n käyttö 5G:ssä erityisesti korostuu ja lisää tukiasemia tietysti. Mitä tiheämmin sitä enemmän kapasiteettia.

Mutta tukkoon se menee, joten ei sitä kannata nyt pelastajana odotella. Kyllä sitä valokuitua kotiin ihan vedettävä että jos aikoo sinne 10Gbit/s saada kotiin. Se on nyt onnistuu kuidun kautta ihan kivasti jo tänäpäivänäkin. Tekniikka ei sitä estä.

Elisa aloitti testit ensimmäisellä 5g-kotilaitteella – jo nyt 10-kertainen nopeus 4g:hen verrattuna

Kiinalainen päätelaite- ja verkkovalmistaja Huawei esitteli Suomessa aiemmin tällä viikolla tiettävästi ensimmäisen 5g-kotilaitteen esiversion. Reititin on tehty nykyisten lte-verkkojen 4g-version pohjalta.

Huawei esitteli laitettaan teleoperaattori Elisan demotilassa Helsingissä.

Verkon tiedonsiirtonopeudeksi saatiin 1,4 gigabittiä sekunnissa verkosta päätelaitteen suuntaan eli suunnilleen kymmenkertainen nopeus nykyisiin 4g-verkkoihin nähden.

Tässä vaiheessa verkoviiveessä eli latenssissa päästään alle 10 millisekuntiin, mutta Elisa ja Huawei odottavat tämän nopeutuvan alle millisekuntiin tekniikan kehittyessä.

Toiseen suuntaan tiedonsiirtonopeus on 100–400 megabittiä sekunnissa asetuksista riippuen.

"5g-tekniikan kehittyessä nopeus voi vielä 2–3-kertaistua", Elisan verkkojen osastopäällikkö Eetu Prieur arvioi.

"Uskomme tuotteen olevan valmis kauppoihin vuoden loppuun mennessä. Seuraavat 5g-tuotteemme ja lopullinen 5g-piiri tulevat ensi vuonna."

Tosin Elisan demotilassa kännykät ja virtuaalilasit joutuivat tyytymään reilun 300 megabitin tiedonsiirtonopeuteen sekunnissa wifi-verkkojaon kautta, sillä päätelaitteet eivät vielä tue 5g-signaalia. Elisan Prieurin mukaan 1,4 gigabittiä sekunnissa saatiin mitatuksi tukiaseman ja reitittimen välillä.

Odotettavissa on, että 5g-markkina käynnistyy puhelinten sijaan juuri erilaisilla kotien ja pientoimistojen verkkolaitteilla. Laitteita nähtäneen jo ensi vuonna, mutta laajemmin vuodesta 2020 alkaen.

Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen pitää Huawein Suomessa esittelemää 5g-reititintä kuitenkin yhtenä merkittävänä kehitysaskeleena.

"Nyt laite mahtuu pöydälle tai hyllyyn, kun aiemmin nämä olivat vielä jääkaapin kokoisia."

"Laitteen muotoon vaikuttaa, että näin sisälle saadaan monta antennia, joiden suuntaus voidaan lisäksi optimoida automaattisesti", Suomen Huawein johtava tuotekehitysinsinööri Pei Su kertoo.

Elisa toivoo, että ensimmäiset 5g-luvat jaetaan Suomessa vielä tänä vuonna, kun nykyiset 3,5 gigahertsin taajuusalueen luvat päättyvät vuoden lopussa. Tämä taajuus ei siis vaadi uusia päätöksiä EU-tasolla.

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee päätöksiä asiasta vielä alkukevään aikana.

 

[olkitu]

Elisa aloitti testit ensimmäisellä 5g-kotilaitteella – jo nyt 10-kertainen nopeus 4g:hen verrattuna

Katotaan kun kapasiteettia jaetaan mitä todellisuudessa rulee läpi.

 

[haskapakkeri]

Sitä ei kyllä osaa itse edes kuvitella millainen se 5G -verkko on 5 tai 10 vuoden päästä. Hypen perusteella mullistus on iso, käytänössä aika näyttää miten käy. Mielenkiintoista nähdä millaiseksi tukiasemaverkosto muodostuu, hankala kuvitella että mastoja ihan hirveästi halutaan rakentaa lisää haja-asutusalueelle? En osaa sanoa yhtään mitä yksi masto maksaa ja paljonko sen vuosittaiset kustannukset ovat, mutta summa on varmasti melko tähtiteteellinen. Onko noita tukiasemia kohta joka kerrostalossa jne, mutta varmasti niitä nähdään kaupungissa ties mitä ihmeellisimissä paikoissa.

Mutta onhan tuo hienoa että on noin laajalta alueelta taajuksia käytössä, niin voi valita sitten tilanteeseen sopivan.

Mitenhan tuo 3.5 Ghz 5G kantama on verrattuna esim. 1.8 Ghz 4G verkkoon?

Aikaisemmin ketjussa puhuttiin että 1000 Mbit/s per 100Mhz vauhtia, lieneekö se molemmat suunnat yhteensä vai downstreamin osuus vaan?

Mutta siis karkeasti sanottuna 10 tai 20 Mbit/s per Mhz, jos se LTE verkossa on vaikkapa (käytänössä hyvin teoreettinen) 150Mbit/s per 20Mhz eli 7.5 Mbit/s per Mhz. Eli onhan se hurjasti tehokkaampi tai sitten aika vähän vaan tehokkaampaa?

Tästä "5G ready" tuli mieleen että näemmä Elisa on päivittänyt tuota niiden kuuluvuskarttaansa ja siellä on nyt 4G max 100M, max 300M ja max 600M alueet. Elisalla on kyllä hyvä kuuluuvuuskartta kuten Soneralla myös. DNA:n kartta on lähinnä huono vitsi nykyisin, kun aikaisemmin erottelivat siellä taajuusalueet, mutta enää ei mitenkään. Yhtä pinkkiä 4G:tä kaikkialla! Elisan Kartan mukana itsellä kuuluis tuo 600Mbit/s verkko (ja vielä *** tähteä). Huikeeta!

Aikaisemmin ketjussa oli puhetta noista nopeuksien ilmoitttamisesta, ihan älytöntä minusta että esim. Elisa ilmoittaa että entiseen asuinpaikkaani saa nykyisin "vain" 75Mbit/s netin (ymmärsin että todellisuudessa ois silti edelleen 100Mbit/s), vaikka se oli kyllä ihan 100Mbit/s VDSL2 ja kättelikin vielä sillä nopeudella ja toimi hiyvin. DNA:kin taitaa tehdä samaa, jotain kämppiä katselin ja saatavuushaku puhui jostain 30Mbit/s (VDSL2 yhteyksistä?) ja 5 Mbit/s ADSL yhteyksistä. Samaan aikaan näitä mobiiliyhteyksiä markkinoidaan ihan millä tahansa nimellisnopeuksilla, vaikkakin sitten siellä lukee toki että vaihteluväli on tämä ja tämä. Saas nähä paljonko ensimmäisten oikeiden 5G-yhteyksien vaihteluväleiksi muodostuu mainosteksteissä

 

[olkitu]

Sitä ei kyllä osaa itse edes kuvitella millainen se 5G -verkko on 5 tai 10 vuoden päästä. Hypen perusteella mullistus on iso, käytänössä aika näyttää miten käy. Mielenkiintoista nähdä millaiseksi tukiasemaverkosto muodostuu, hankala kuvitella että mastoja ihan hirveästi halutaan rakentaa lisää haja-asutusalueelle? En osaa sanoa yhtään mitä yksi masto maksaa ja paljonko sen vuosittaiset kustannukset ovat, mutta summa on varmasti melko tähtiteteellinen. Onko noita tukiasemia kohta joka kerrostalossa jne, mutta varmasti niitä nähdään kaupungissa ties mitä ihmeellisimissä paikoissa.

Mutta onhan tuo hienoa että on noin laajalta alueelta taajuksia käytössä, niin voi valita sitten tilanteeseen sopivan.

Mitenhan tuo 3.5 Ghz 5G kantama on verrattuna esim. 1.8 Ghz 4G verkkoon?

Aikaisemmin ketjussa puhuttiin että 1000 Mbit/s per 100Mhz vauhtia, lieneekö se molemmat suunnat yhteensä vai downstreamin osuus vaan?

Mutta siis karkeasti sanottuna 10 tai 20 Mbit/s per Mhz, jos se LTE verkossa on vaikkapa (käytänössä hyvin teoreettinen) 150Mbit/s per 20Mhz eli 7.5 Mbit/s per Mhz. Eli onhan se hurjasti tehokkaampi tai sitten aika vähän vaan tehokkaampaa?

Tästä "5G ready" tuli mieleen että näemmä Elisa on päivittänyt tuota niiden kuuluvuskarttaansa ja siellä on nyt 4G max 100M, max 300M ja max 600M alueet. Elisalla on kyllä hyvä kuuluuvuuskartta kuten Soneralla myös. DNA:n kartta on lähinnä huono vitsi nykyisin, kun aikaisemmin erottelivat siellä taajuusalueet, mutta enää ei mitenkään. Yhtä pinkkiä 4G:tä kaikkialla! Elisan Kartan mukana itsellä kuuluis tuo 600Mbit/s verkko (ja vielä *** tähteä). Huikeeta!

Aikaisemmin ketjussa oli puhetta noista nopeuksien ilmoitttamisesta, ihan älytöntä minusta että esim. Elisa ilmoittaa että entiseen asuinpaikkaani saa nykyisin "vain" 75Mbit/s netin (ymmärsin että todellisuudessa ois silti edelleen 100Mbit/s), vaikka se oli kyllä ihan 100Mbit/s VDSL2 ja kättelikin vielä sillä nopeudella ja toimi hiyvin. DNA:kin taitaa tehdä samaa, jotain kämppiä katselin ja saatavuushaku puhui jostain 30Mbit/s (VDSL2 yhteyksistä?) ja 5 Mbit/s ADSL yhteyksistä. Samaan aikaan näitä mobiiliyhteyksiä markkinoidaan ihan millä tahansa nimellisnopeuksilla, vaikkakin sitten siellä lukee toki että vaihteluväli on tämä ja tämä. Saas nähä paljonko ensimmäisten oikeiden 5G-yhteyksien vaihteluväleiksi muodostuu mainosteksteissä

Tukiasemat maksavat edelleen paljon ja ne katos pitää kuiduttaa tai suorilla radiolinkeillä laittaa. Lisäksi virtaa tarvitaan yms. Se tukiasema ei ole iham simppeli juttu ja lupia tarvitaan ja sopiva paikkakin. Mastoja ei saa rakennella tosta vain. - Turhaan sitä nyt ihan ihmeitä maaseudulle odotellessa. Käytetään pääsääntöisesti vanhoja mastopaikkoja.

Keskustellessani teknikoiden kanssa 3.5Ghz 5G:n kuuluvuudesta niin sen kuuluvuus olisi noin samaa kuin 3G 2100Mhz käytännössä. 5G parantaa kuuluvuutta verkon reuna-alueilla entisestään, joten korkeampi taajuus kantaa paremmin mitä aikaisemmissa taajuusalueissa.

Jo 4G:ssä teoreettinen 20Mhz:llä on jo nostettu 180Mbps luokkaan ja 10Mhz:llä 90Mbps luokkaan. Tähän on teleoperaattorit päivittäneet Suomessa meillä verkot, DNA, Elisa ja DNA ovat tämän tehneet. Asiakaspäätelaitteen tulee tukea 256QAM-moduilaatiolla, jota on vähintään CAT11 laitteissa. Lisää lähetysnopeutta saadaan 64QAM-modulaation avulla, jota on CAT12 laitteissa alkaen.

Laajakaistan nopeuden ilmoittamisesta Viestintävirasto on tehnyt kannanoton ja ohjeistanut kiinten laajakaistan nopeuden ilmoittamista: Kannanotto internetyhteyspalvelun nopeuden kohtuullisesta ilmoittamistavasta

Kiinteän laajakaistan ilmoitetun normaalinopeuden tulee olla kohtuullisessa suhteessa maksiminopeuteen. Normaalinopeudesta tulee ilmoittaa sopimuksessa sen saatavuus tietyn ajanjakson aikana. Viestintävirasto suosittelee, että maksiminopeudeltaan enintään 100 Mbit/s olevien liittymien normaalinopeudeksi määritellään 90 % maksiminopeudesta siten, että se toteutuu 90-prosenttisesti jokaisen neljän tunnin aikana.

Mobiilipuolella on hyvin ympäripyöreästi sanottu.

Mobiililaajakaistan arvioidun maksiminopeuden pitää olla realistisesti saavutettavissa todellisissa käyttöolosuhteissa. Liittymälle määritetty maksiminopeus ei siten voi olla liittymän teoreettinen maksiminopeus. Maksiminopeus ei voi olla alempi kuin liittymän mainostettu nopeus.

Eli vaikka ilmoitetaan eri tavalla kuten ennen, niin kyseessä on pääsääntöisesti samat nopeusprofiilit mitä ennenkin.

Suurinosa Elisan 600Mbps verkoista on käytännössä teoreettisesti enintään 487Mbps maksimia. Vain Tampereella ja pian Turussa on saatavilla oikeasti tuo 600Mbps nopeus.

 

[Algron28]

Veikkaisin että ainakin nuo korkeampien taajuuksien 5G tukiasema kutistetaan niin pieniksi että niistä tulee Wlan AP:ta muistuttavia helposti maisemoitavia laitteita. Näitä sitten on kiinteistöjen ulkoseinillä ja katuvalopylväissä yms. Mastoja tuskin rakennetaan normaalia enemmän koska ne ovat kalliita rakentaa. Onhan jo nykyisin mahdollista että tukiaseman radioyksikön ja "sisäyksikön" välillä on useampi kilometri kutua ja esimerkiksi Nokian tukiasemat eivät välttämättä tarvitse erillistä laitetilaa vaan ovat rakenteeltaan sellaisia että koko homman pystyy asentamaan vaikka suoraan ulos. 5G verkoissa varmaan tulee emoyksiköitä jotka pystyvät hallitsemaan suurempaa määrää radioita joita sitten on kylvetty lähiympäristöön.

Sähkön syöttö lähinnä muodostaa ongelman, varsinkin se jos noiden pitää olla akkuvarmennettuja (varsinkin jos se on pidempään kuin 15 min). Nykyiset laitteethan toimii -48vdc sähköllä mutta esim voimalaitevalmistajat ovat jo joitain vuosia kehitelleet systeemejä jotka toimivat paljon korkeammalla tasasähköllä. Teoriassa voisi siis olla että jossain vaiheessa tiheään rakennetuilla alueilla olisi tukiasemia varten jonkinlainen operaattorin DC-minijakeluverkosto sähkösyöttöä varten.

 

[kurkimies]

Keskustellessani teknikoiden kanssa 3.5Ghz 5G:n kuuluvuudesta niin sen kuuluvuus olisi noin samaa kuin 3G 2100Mhz käytännössä. 5G parantaa kuuluvuutta verkon reuna-alueilla entisestään, joten korkeampi taajuus kantaa paremmin mitä aikaisemmissa taajuusalueissa.

Onko taajuuksien kantavuus otettu huomioon eli, mitä korkeampi taajuus, sen huonommin se kantaa. 450MHz kantaa reilusti enemmän kuin 800MHz verkko. 800MHz kantaa 2x kuin suunnilleen 1800MHz ja taas 1800MHz kantaa 2x pidemmälle kuin 2600MHz verkko ja taas 2600MHz kantaa taas pidemmälle kuin 3500MHz verkko.

http://www.järkevä.fi/tietopankki/2017/10/05/5-gverkkonkuituverkko/

5G-verkon taajuudet, läpäisy ja kantavuus

Seuraavan sukupolven 5G-mobiiliverkon tulisi tarjota yli 1 Gbps:n tiedonsiirtonopeus, erittäin pieni verkkoviive, huomattavasti suurempi tukiaseman kapasiteetti ja parannus käyttäjän kokemassa palvelunlaadussa. Yleisin visio tämän saavuttamiseksi on uusien yli 6 GHz:n taajuusalueiden käyttöönotto.

Nykyinen 4G-verkko toimii pääosin 0,8 GHz:n, 1,8 GHz:n ja 2,6 GHz:n (800 Mhz, 1800 MHz ja 2600 MHz) taajuusalueilla. Näistä parhaimman kantaman ja läpäisyn tarjoaa 0,8 GHz:n taajuus, ja toisaalta paras tiedonsiirtonopeus saavutetaan 2,6 GHz:n taajuudella, kantaman ja läpäisyn sisätiloihin jäädessä heikommiksi. Tämän lisäksi WiFi-verkot toimivat 2,4 GHz:n ja 5 GHz:n taajuusalueilla. Taajuusalue 6 GHz – 300 GHz sisältää valtavan määrän kaistaa, ja mikäli sitä saadaan vapautettua sääntelystä 5G-verkon käyttöön, voidaan tiedonsiirtonopeuksissa sekä kaistan käyttötehokkuudessa saavuttaa parhaimmillaan tuhansien kertojen parannus. Korkeampien taajuuksien (pienempien aallonpituuksien) käytössä tulee kuitenkin vastaan merkittäviä ongelmia säteilyn huonoon läpäisykykyyn liittyen.

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus on 6 GHz – 300 GHz -alueella millimetrien kokoluokkaa (50 mm – 1 mm). Millimetriaaltoja voidaan käyttää ulkotiloissa suoralla näköyhteydellä ja suuritehoisilla lähettimillä korkeintaan noin kilometrin yhteysvälillä, mutta realistisempi yhteysväli on satoja metrejä. Millimetriaallot kokevat suurta vaimennusta ja sirontaa (suunnanmuutosta) mikäli suoraa näkölinjaa ei ole.

Millimetriaallot läpäisevät huonosti seiniä ja muita esteitä. Korkeammilla taajuuksilla signaalin läpäisyn voi estää pelkästään jo laitetta pitelevä käsi. Tämän vuoksi nykysovelluksissa yhteysväli on sisätiloissa metrien tai korkeintaan kymmenien metrien suuruusluokkaa. Millimetriaallot kuitenkin heijastuvat ja siroavat pinnoista, minkä takia mobiilikommunikaatio on mahdollista myös ilman suoraa näköyhteyttä.

Tämän takia esim. UHF-alueen tv-antenneissa on vahvistusta nostettu yläpäässä usemman dB verran. Eli alapäässä saattaa antaa 10dB ja yläpään taajuuksilla 15dB.

https://www.viestintavirasto.fi/attachments/esitykset/5G2015_Vivi_JI.pdf

 

[Lucas]

Tämän takia esim. UHF-alueen tv-antenneissa on vahvistusta nostettu yläpäässä usemman dB verran. Eli alapäässä saattaa antaa 10dB ja yläpään taajuuksilla 15dB.

https://www.viestintavirasto.fi/attachments/esitykset/5G2015_Vivi_JI.pdf

Itse vähän epäilen kyseistä taulukkoa siinä suhteessa, että esimerkiksi Ka-taajuusalueen satelliittitelevisiossa kanavat näkyvät hyvin 40 tuhannen kilometrin päästä satelliitista pienellä lautasantennilla vaikka taajuus on 20 GHz.

Varmaan tuo 360 metriä 28 GHz taajuudella koskee jotain kännykän tyyppisiä päätelaitteita. Sen sijaan sopivalla ulkoantennilla toiminee hyvin kilometrien päästäkin kunhan antennin ja tukiaseman välillä on suora näköyhteys

Sitä en itse tiedä millaiset antennit toimivat 5G systeemissä vaikka 28 GHz taajuudella. 4G systeemeissähän toimii ristipolarisaatioantenni. Noissa 5G systeemeissähän voi olla huomattavasti useamman antennin systeemi mitä tarvitaan. Tuollainen lähemmäs 30 GHz taajuus ei kulje käytännössä lainkaan antennikaapelissa vaan siirron ajaksi se pitää tiputtaa alemmalle taajuudelle tai kenties valokuidussa kuitumuuntimella siirtää. Em. syista kenties kätevin on joku ulos antennimastoon asennettava 5G-reititin jossa on sopivat antennit sisäänrakennettuina.

 

[haskapakkeri]

Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa - Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

"6G-verkon tuloa tutkitaan eurooppalaisessa . Siinä kaavaillaan 6G-tekniikkaa, jossa käytettäisiin terahertsialueelle yltäviä taajuuksia ja päästäisiin jopa 400 gigabitin sekuntinopeuksiin." ja "Nyt 5G-teknologiassa viive on kutistettu pieneksi, mutta se on edelleen liian iso esimerkiksi automatisoidun liikenteen toimimiselle."

 

[kurkimies]

Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa - Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

"6G-verkon tuloa tutkitaan eurooppalaisessa . Siinä kaavaillaan 6G-tekniikkaa, jossa käytettäisiin terahertsialueelle yltäviä taajuuksia ja päästäisiin jopa 400 gigabitin sekuntinopeuksiin." ja "Nyt 5G-teknologiassa viive on kutistettu pieneksi, mutta se on edelleen liian iso esimerkiksi automatisoidun liikenteen toimimiselle."

Tuo taajuusalue on vasta ongelmallinen eli kuuluvuus pienenee aivan liian pieneksi ja käsi yhtäkään väärässä kohdassa, niin data ei kulje enään. 6G:ssä ehkä realistisempi nopeusluokka 20-50Gbit/s kuin 400Gbit/s. Ja eikä noin korkea taajuusalue olisi enään kenenkään etu vaikka nopeutta löytyykin.

Ja antaako operaattorit edes kuluttajalle käyttöön 6G sisälähettimiä noin vain?

 

[Lucas]

Tuo taajuusalue on vasta ongelmallinen eli kuuluvuus pienenee aivan liian pieneksi ja käsi yhtäkään väärässä kohdassa, niin data ei kulje enään. 6G:ssä ehkä realistisempi nopeusluokka 20-50Gbit/s kuin 400Gbit/s. Ja eikä noin korkea taajuusalue olisi enään kenenkään etu vaikka nopeutta löytyykin.

Ja antaako operaattorit edes kuluttajalle käyttöön 6G sisälähettimiä noin vain?

Sehän terahertzien taajuus tökkää jo suunnilleen paperiin. Esimerkiksi asuntoon tai autoon tuollainen taajuus ei kuulu enää ollenkaan.

Tukiasemia pitäisi rakentaa sisälle asuntoonkin joka huoneeseen oma.

En tiedä mitä hyötyä tuollaisesta olisi verrattuna vaikka sen ajan uusimpiin wlan-verkkoihin.

 

[Algron28]

Voisin ajatella 6G verkon olevan tyypiltää jättimäinen mesh verkko jossa jokainen päätelaite pystyy myös välittämään toisen päätelaitteen liikennettä eteenpäin verkossa ja päätelaitteet voivat myös suoraan toistensa kanssa olla yhteydessä. Mutta tämä on tietenkin ihan vain visiointia.

 

[olkitu]

6G:tä voidaan odotella sinne 2030-luvulle ja 5G:kin tässä vielä kehittyy - mutta uskon valokuituun, jossa nopeutta ajetaan jo 100Gbit/s nopeuksilla vs langattomalla millä ei ole vielä järkevää ympärisuuntaavaa ratkaisua. Katsotaan ensin yksi tekniikka kerralla, eli 5G:tä rauhassa. Siihenkin päästään käytännössä vasta 2020-luvulla että vielä olisi vuosia että kunnolla päästään käyttämään.

 

[DjSunki]

Se on kyllä hauskaa, kun 5G:tä rummutetaan lujaa. Saisi operaattorit edes koko suomenkattavasti 4G kunnolla toimimaan, niin voisi ollakkin ymmärrettävää tästä 5G:stä alkaa puhumaan.

 

[olkitu]

Se on kyllä hauskaa, kun 5G:tä rummutetaan lujaa. Saisi operaattorit edes koko suomenkattavasti 4G kunnolla toimimaan, niin voisi ollakkin ymmärrettävää tästä 5G:stä alkaa puhumaan.

Se toimii markkinaehtoisesti. Sielä missä markkinat niin toimiihan se. Nopeus on jaettua ja kaikki jakavat kapasiteetin. Sillä mennään jatkossakin ja vaihteluvälit kasvavat. Näin saadaan pysymään hinnat alhaisina.

Edelleen kotiin tietysti kiinteänä pitäisi yhteydet toteuttaa, jotta saadaan jotakin nopeuksia taattua ja parempaa toimintavarmuutta.

 

[Jorsetti]

Uskon 5G:n yleistyvän nopeasti, koska teollisuudessa tietyillä aloilla on tarvetta 5G:lle verrattuna 4G:n ominaisuuksiin. Käykö jopa niin, että 5G:tä käytetään pääasiassa vain teollisuudessa?

 

[olkitu]

Uskon 5G:n yleistyvän nopeasti, koska teollisuudessa tietyillä aloilla on tarvetta 5G:lle verrattuna 4G:n ominaisuuksiin. Käykö jopa niin, että 5G:tä käytetään pääasiassa vain teollisuudessa?

Niin teollisten rakennusten sisäpuolella... Mutta en usko nopeuteen vielä sentään. Onhan meillä nyt se NB-IOT -verkkoja tuola 4G:llä saatavilla. Että sinnekin saa näitä IOT-laitteita jo. Privaatti 5G-verkkoja varmaan jatkossa enemmän yrityksissä.

 

[JaniKari]

5G on puhelimen kannalta lähes vain softaa joten se tulee varmasti hyvin pian. Puhelimethan ovat raudan puolesta pystyneet jopa 1G nopeuksiin jo tovin. Nyt kun saadaan lisää taajuuksia 3.5GHz:lta saadaan tämä rauta toden teolla hyötykäyttöön.

Operaattoreiden investointi into 5G:n on iso kysymysmerkki. Toivotaan että lähes jokaiseen mastoon saataisiin 3.5GHz jotta uudet nopeudet olisivat mahdollisimman monen saatavilla. Tuo 3.5GHz kantaa aivan yhtä pitkälle kuin alemmat taajuudet jos seuraavat ehdot täyttyvät. Meillä on käytössä näköyhtys ja antennien koko on vakioitu. Tämä johtuu siitä että antennin suuntaavuus kasvaa kun taajuus kasvaa (koko on vakio). Tämä kompensoi kokonaan tuon ylempänä olevan viestintäviraston taulukon kantaman lyhenemän. Tämän takia 20GHz toimii satelliiteille.

 

[Pikkis]

5G on puhelimen kannalta lähes vain softaa joten se tulee varmasti hyvin pian. Puhelimethan ovat raudan puolesta pystyneet jopa 1G nopeuksiin jo tovin. Nyt kun saadaan lisää taajuuksia 3.5GHz:lta saadaan tämä rauta toden teolla hyötykäyttöön.

Operaattoreiden investointi into 5G:n on iso kysymysmerkki. Toivotaan että lähes jokaiseen mastoon saataisiin 3.5GHz jotta uudet nopeudet olisivat mahdollisimman monen saatavilla. Tuo 3.5GHz kantaa aivan yhtä pitkälle kuin alemmat taajuudet jos seuraavat ehdot täyttyvät. Meillä on käytössä näköyhtys ja antennien koko on vakioitu. Tämä johtuu siitä että antennin suuntaavuus kasvaa kun taajuus kasvaa (koko on vakio). Tämä kompensoi kokonaan tuon ylempänä olevan viestintäviraston taulukon kantaman lyhenemän. Tämän takia 20GHz toimii satelliiteille.

Ei taida ihan heti tulla jokaiseen mastoon 5G:tä. Veikkaan, että pienten kaupunkien mastoihin 5G tulee vasta 2020-luvun alkupuolella, mutta saa nähä mitenkä nopeasti operaattorit viitsivät siihen investoida.

 

[Algron28]

Ei varmasti tule 5G kovin nopeasti syrjemmälle. Syy on ihan siinä että myös se siirtoyhteysinfra pitää olla sillä tasolla että siitä radioverkon kapasiteettilisäyksestä saadaan hyötyä ja investointihalua ei varmaan lisää se että lähes poikkeuksetta maaseudun tukiasemat eivät välttämättä kata edes toimintakulujaan.

Uskon että ratkaiseva tekijä on taas viestintäviraston asettama peittovaatimus taajuuslupia kaupatessa.

Olenkohan niin vanha pieru etten vaan ymmärrä mutta kertokaas mulle mihin ihmeeseen puhelimessa tarvitsee useiden satojen megatavujen tiedonsiirtonopeuksia? En vain itse keksi yhtään todellista tarvetta. Se on eri asia sitten että saadaan isolle määrälle ihmisiä jokaiselle kohtuullinen siirtonopeus mutta se onkin sitten jo eri probleema.

 

[olkitu]

Ei varmasti tule 5G kovin nopeasti syrjemmälle. Syy on ihan siinä että myös se siirtoyhteysinfra pitää olla sillä tasolla että siitä radioverkon kapasiteettilisäyksestä saadaan hyötyä ja investointihalua ei varmaan lisää se että lähes poikkeuksetta maaseudun tukiasemat eivät välttämättä kata edes toimintakulujaan.

Uskon että ratkaiseva tekijä on taas viestintäviraston asettama peittovaatimus taajuuslupia kaupatessa.

Olenkohan niin vanha pieru etten vaan ymmärrä mutta kertokaas mulle mihin ihmeeseen puhelimessa tarvitsee useiden satojen megatavujen tiedonsiirtonopeuksia? En vain itse keksi yhtään todellista tarvetta. Se on eri asia sitten että saadaan isolle määrälle ihmisiä jokaiselle kohtuullinen siirtonopeus mutta se onkin sitten jo eri probleema.

Mobiilihan se jaettua on Kyllä se siirtonopeus jakautuu mukavasti sitten aikanaan... ja kun laitemäärä kasvaa IoT:n mukana sitten kunnolla... Mutta eihän puhelimella tarvita kaistaa kun hetken kun ladataan nopeasti liikkuvassa käytössä. Siihen mobiiliverkko usein soveltuu hyvin kun ei pitkiä latauksia tehdä.

 

[olkitu]

Telia sitten oli 5G Challege tänään Kampissa ja tulipa sielä käytyä jututtamassa Telian että Nokian kavereita.

Sielä oli tosiaan 28Ghz toteutettu 5G-tukiasema ja kohdistettu asiakaspäähän yhteys minkä yli pelaaminen tapahtui. Taajuuskaistaa oli tossa 2x100Mhz.

Pre-5G-toteutuksessa oli nopeutta tässä 600Mbps ja viivettä 4-7ms välillä suurinpiirtein. Tavoitteena se 1ms varmasti tulee kunhan julkaisee sitten tuotantoon ensimmäisiä. Mutta ei tässä mikään kiirettä ja todellinen viive tulee olemaan 1-10ms välillä kuitenkin.

Yli 6Ghz taajuuksista sen verran että vain suunta-antenni asennuksiin luultavammin. 3.5Ghz tulee sitten laajemman kuuluvuuden alueille kuten puhelimiin jatkossa.

 

[kurkimies]

Telia sitten oli 5G Challege tänään Kampissa ja tulipa sielä käytyä jututtamassa Telian että Nokian kavereita.

Sielä oli tosiaan 28Ghz toteutettu 5G-tukiasema ja kohdistettu asiakaspäähän yhteys minkä yli pelaaminen tapahtui. Taajuuskaistaa oli tossa 2x100Mhz.

Pre-5G-toteutuksessa oli nopeutta tässä 600Mbps ja viivettä 4-7ms välillä suurinpiirtein. Tavoitteena se 1ms varmasti tulee kunhan julkaisee sitten tuotantoon ensimmäisiä. Mutta ei tässä mikään kiirettä ja todellinen viive tulee olemaan 1-10ms välillä kuitenkin.

Yli 6Ghz taajuuksista sen verran että vain suunta-antenni asennuksiin luultavammin. 3.5Ghz tulee sitten laajemman kuuluvuuden alueille kuten puhelimiin jatkossa.

Eikö ne saaneet yhtään enempää, kun Elisa demosi 1.4Gbit/s lukemia 5G-verkossa ja 500m päästiin johonkin 700-800Mbit/s lukemiin ja jotain 300Mbit/s uppiin?

Luulisi, että olisivat saaneet enemmän tuolla 200MHz kaistalla vai oliko liittymä rajoittamassa? Luulisi, että tukari olisi suoraan 10Gbit/s linjan takana vai ajoivatko vain 1Gbit/s linjalla eli tukarista nettiinpäin.

Mitä itse oon ping-lukuja (google.fi) seurannu Telian 4G:ssä, niin ainakin Speedtestin aikana ping-luvut nousee aika kivasti. Normaalisti heittelee jossain 20-40 välissä.

 

[olkitu]

Eikö ne saaneet yhtään enempää, kun Elisa demosi 1.4Gbit/s lukemia 5G-verkossa ja 500m päästiin johonkin 700-800Mbit/s lukemiin ja jotain 300Mbit/s uppiin?

Luulisi, että olisivat saaneet enemmän tuolla 200MHz kaistalla vai oliko liittymä rajoittamassa? Luulisi, että tukari olisi suoraan 10Gbit/s linjan takana vai ajoivatko vain 1Gbit/s linjalla eli tukarista nettiinpäin.

Mitä itse oon ping-lukuja (google.fi) seurannu Telian 4G:ssä, niin ainakin Speedtestin aikana ping-luvut nousee aika kivasti. Normaalisti heittelee jossain 20-40 välissä.

Siis tarkoituksella rajoittaneet ettei sielä tosiaan kaikkea otettu läpi... Näin minulle sanottiin. Mikäli halutaan niin kyllä verkosta irtoaa vaikka 10Gps kunhan lyödään lisää kamaa sinne.

Telia 4G:ssä ihan pääsee 11ms parhaimmillan ja usein alle 15ms pääsee mukavasti pingillä. DNA:lla verkossa on alimmillaan se 21ms mutta se johtuu ettei DNA:lla ole lisenssiä ominaisuudelle joka parantaisi latenssia... En tarkemmin tiedä mutta näin se vaan on.

 

[Age of Computers]

Voipi olla, ettei kauppakeskuksessa ole kovin hyvä siirtotie... onko 10Gbps kuitu tuohon testisiteen, suoraan operaattorin coreen? Ellu sentään teki omassa konttorissaan nuo testit.

 

[kurkimies]

Voipi olla, ettei kauppakeskuksessa ole kovin hyvä siirtotie... onko 10Gbps kuitu tuohon testisiteen, suoraan operaattorin coreen? Ellu sentään teki omassa konttorissaan nuo testit.

Itse näkisin, että kauppakeskuksessa on todennäköisesti 1Gbit/s runkolinja operaattorin myymälään ja haluavat rajoittaa, ettei tuu liian hyvää kuvaa ihmisille 5G-liittymistä.

 

[kurkimies]

Telia on tuonut uudet 5G-yhteensopivat liittymät, mutta aika mielenkiintoinen juttu löytyi:

Rajaton liittymä parhaalla 300 Mbit/s nopeudella. Tällä paketilla surffaat rajattomasti kotimaassa, Pohjolassa ja Baltiassa. Muualla EU/ETA-maissa käytössäsi on reilusti netinkäyttöä (20 Gt/kk). Ole myös ensimmäisten joukossa nauttimassa 5G verkosta – avaamme 5G-verkon tähän liittymään heti kaupallisten verkkojen avauduttua. Mahdollistaa tällä hetkellä jopa 450 Mbit/s nopeuden 4G+-verkossa. Toistaiseksi rajattu saatavuus alueittain, vaatii nopeutta tukevan laitteen.

Eli myyvät 300Mbit/s liittymää, jolla pääsee 450Mbit/s nopeuksiin 4G+ verkossa. Eli rajoittamaton liittymä?

 

[TJ74]

Tuoretta testaustietoa tuosta Telia Rajaton 300 M+ liittymästä. Sitten kun sitä alkaa tilaamaan, niin on siellä tekstissä, että se on 500Mbps.

Sitten miten se oikeasti käyttäytyy kentällä: Suurin osa tuloksista jää ihän pikkuisen alle 500 Mbps, joka kertoo rajoittajan olemassaolosta. Upload tukl löytyy 150 Mbps.

 

[Jyrski]

Kyselin onko tulossa entisiin telian 300M liittymiin profiilin nostoa joka on nykyisin 330M niin ei kuulema ole. Enpä taida kehdata kakkos mokkulaan ottaa tuota 300M+ 29,90€/kk kun nykyinen 330M profiililla on sen 21,89€/kk. Eli jos meinaa päästä kunnon nopeuksiin niin ainut vaihtoehto ottaa tuo 300M+ liittymä. Eli saapi ykkös mokkulassa vielä olla dna ja kakkos mokkulassa tuo telian edullinen 300M.

 

[olkitu]

Elisa Kulmassa 5G-ready... tai 4G+ B1+B3+B7 (60Mhz), josta B3 ja B7 ovat 4x4 MIMO. Tukiasemassa on 256QAM/64QAM käytössä.

 

[Kaiser Soze]

Viive varmaan laskee ja modulointo parempi että nopeutta enemmän, teoriassa siis varmaan reilu 100Mbps kun nyt alle 100Mbps. Mutta ei se langaton nyt mitään juhlaa ole ja nopeutta saa valokuidulla katkossa. 700Mhz ei ole standardi 5G:lle vielä joten 2020 -> alkaen ehkä ja kuuluvuutta saa odotella rauhassa.

Siis mikä on alle 100 megaa nyt? Mun luuriin tulee ainaki yli 100 megaa vaikka ihan LTE-puhelin on.

 

[olkitu]

Siis mikä on alle 100 megaa nyt? Mun luuriin tulee ainaki yli 100 megaa vaikka ihan LTE-puhelin on.

Niin 700Mhz/800Mhz verkossa vai ilman mitään LTEA:ta? Eli riippuen taajuuskaistasta mitä voidaan käyttää sekä tekniikasta... Tällä hetkellä 4G:llä 256QAM modulaatiolla sekä 10Mhz taajuuskaistalla ja 2x2 MIMO:lla on mahdollista teoriassa 97.5Mbps, käytännössä jäädään hieman alle 90Mbps ainakin. Oma ennätys 92Mbps alaspäin tässä taajuuskaistalla.

Sitten 20Mhz-puolella toki maksiminopeus tuplataan suoraan melkeinpä, eli 190Mbps olisi sielä mahdollinen yhdellä taajuusalueella... Oma ennätys on 188Mbps alaspäin.

 

[Kaiser Soze]

Niin 700Mhz/800Mhz verkossa vai ilman mitään LTEA:ta? Eli riippuen taajuuskaistasta mitä voidaan käyttää sekä tekniikasta... Tällä hetkellä 4G:llä 256QAM modulaatiolla sekä 10Mhz taajuuskaistalla ja 2x2 MIMO:lla on mahdollista teoriassa 97.5Mbps, käytännössä jäädään hieman alle 90Mbps ainakin. Oma ennätys 92Mbps alaspäin tässä taajuuskaistalla.

Sitten 20Mhz-puolella toki maksiminopeus tuplataan suoraan melkeinpä, eli 190Mbps olisi sielä mahdollinen yhdellä taajuusalueella... Oma ennätys on 188Mbps alaspäin.

Nyt pistit pahan. Mitä tekniikkaa tarkoittaakaan puhelimen "4G+"-merkintä? Speedtestin logeissa useita yli 100 megan "LTE"-tuloksia.

 

[olkitu]

Nyt pistit pahan. Mitä tekniikkaa tarkoittaakaan puhelimen "4G+"-merkintä? Speedtestin logeissa useita yli 100 megan "LTE"-tuloksia.

4G+ = LTEA eli useammalla taajuudella hyödynnettyä 4G:tä. Yhdistäessä useita taajuuksia voidaan saada tällä hetkellä jopa 1 000Mbps 4G-yhteyttä teoriassa - käytännössä nopeudet ovat aina pienempiä ja nopeus jaetaan tukiaseman käyttäjien kesken. 100Mbit/s kuitenkin ihan ok nopeus.

 

[Kaiser Soze]

4G+ = LTEA eli useammalla taajuudella hyödynnettyä 4G:tä. Yhdistäessä useita taajuuksia voidaan saada tällä hetkellä jopa 1 000Mbps 4G-yhteyttä teoriassa - käytännössä nopeudet ovat aina pienempiä ja nopeus jaetaan tukiaseman käyttäjien kesken. 100Mbit/s kuitenkin ihan ok nopeus.

Niinpäniin! Mut toihan on hyvä work around. ISDN oli kova sana yhdistää kahteen linjaan kerralla 90-luvulla. Joku kertoi täällä pitävänsä nykyaikaisessa luurissa 3G-yhteyttä "koska ei 4G tarvi mihinkää" Vähän samat fiilikset 5G:stä.

 

[olkitu]

Niinpäniin! Mut toihan on hyvä work around. ISDN oli kova sana yhdistää kahteen linjaan kerralla 90-luvulla. Joku kertoi täällä pitävänsä nykyaikaisessa luurissa 3G-yhteyttä "koska ei 4G tarvi mihinkää" Vähän samat fiilikset 5G:stä.

Niin 5G tosiaan ei ole pelkkää nopeutta vaan laitemäärien kasvattamistä kun saadaan leluja sinne kotiin paljon enemmän mitä nyt tai erityisesti yrityksille. Monessa tuotantolaitokessa kun näitä sensoreita tarvitaan.

Enemmän odotan palveluja 5G-verkkoon kuin itse verkkoa sinänsä.

 

[Kaiser Soze]

Niin 5G tosiaan ei ole pelkkää nopeutta vaan laitemäärien kasvattamistä kun saadaan leluja sinne kotiin paljon enemmän mitä nyt tai erityisesti yrityksille. Monessa tuotantolaitokessa kun näitä sensoreita tarvitaan.

Enemmän odotan palveluja 5G-verkkoon kuin itse verkkoa sinänsä.

Niin kyllä kyllä. Mutta hyödyt kuluttaja-asiakkaalle eivät ole samat kuin insinöörille tai verkon omistajalle.

 

[Algron28]

Itse toivoisin että 5G myötä alettaisiin tarjota yksitysille vpls tyyppisiä palveluita mobiiliverkon yli. Onhan noita jo nyt saatavilla yrityksille mutta eivät taida ihan halpoja olla.

 

[Kaiser Soze]

Itse toivoisin että 5G myötä alettaisiin tarjota yksitysille vpls tyyppisiä palveluita mobiiliverkon yli. Onhan noita jo nyt saatavilla yrityksille mutta eivät taida ihan halpoja olla.

Ihan mielenkiinnosta. Mitä tarkoitat tolla ja miten se hyödyttäis normaalia kuluttajaa?

 

[Algron28]

Ihan mielenkiinnosta. Mitä tarkoitat tolla ja miten se hyödyttäis normaalia kuluttajaa?

Kun oletettavaa on että "internettiin" tai toisiinsa verkon välityksellä liitettäviä kikkareita tulee kotitalouksiin aina vaan lisää niin näkisin hyödylliseksi myös sen että laitteiden kaikki liikenne ei välttämättä kulkisi aina internetin kautta vaan operaattori tarjoaisi palvelua jossa mobiiliverkossa toimivat laitteet olisivat ihan natiivisti samassa virtuaalisessa lähiverkossa ilman vpn kanssa värkkäämistä.

Tätä käytetään jo nyt monissa m2m sovelluksissa jotka toimii mobiiliverkon kautta. Tai kuten esim oma työnantaja tarjoaa etätöitä tekeville mokkulayhteyttä jossa firman oma apn ja autentikointi niin se yhdistää suoraan firman verkkoon ilman vpn-virityksiä.

 

[Kaiser Soze]

Kun oletettavaa on että "internettiin" tai toisiinsa verkon välityksellä liitettäviä kikkareita tulee kotitalouksiin aina vaan lisää niin näkisin hyödylliseksi myös sen että laitteiden kaikki liikenne ei välttämättä kulkisi aina internetin kautta vaan operaattori tarjoaisi palvelua jossa mobiiliverkossa toimivat laitteet olisivat ihan natiivisti samassa virtuaalisessa lähiverkossa ilman vpn kanssa värkkäämistä.

Tätä käytetään jo nyt monissa m2m sovelluksissa jotka toimii mobiiliverkon kautta. Tai kuten esim oma työnantaja tarjoaa etätöitä tekeville mokkulayhteyttä jossa firman oma apn ja autentikointi niin se yhdistää suoraan firman verkkoon ilman vpn-virityksiä.

Niin. Mutta nythän ne toimivat kotiverkossa WLANin yli.

 

[Algron28]

Niin. Mutta nythän ne toimivat kotiverkossa WLANin yli.

Joo, mutta tällä tavalla voidaan poistaa rajoite että ne toimivat vain yhdellä pienellä alueella. Esim vaikka jotku AR lasit, erillaiset kulkuneuvot tai vaikka joku riista tai mökin valvontakamera.

 

[Kaiser Soze]

erillaiset kulkuneuvot tai vaikka joku riista tai mökin valvontakamera.

Kaikki noi on jo netissä nykyisillä tekniikoilla... No, odotan silti tulevaisuutta innolla!

 

[kurkimies]

Niinpäniin! Mut toihan on hyvä work around. ISDN oli kova sana yhdistää kahteen linjaan kerralla 90-luvulla. Joku kertoi täällä pitävänsä nykyaikaisessa luurissa 3G-yhteyttä "koska ei 4G tarvi mihinkää" Vähän samat fiilikset 5G:stä.

Mitä joskus pelasin ISDN-linjan yli kahdella kanavalla, niin ainakin pingit laskivat sen 20-30 väliltä yhteen ISDN-kanavaan nähden. Tuo oli aika reipas tiputus.

 

[kurkimies]

4G+ = LTEA eli useammalla taajuudella hyödynnettyä 4G:tä. Yhdistäessä useita taajuuksia voidaan saada tällä hetkellä jopa 1 000Mbps 4G-yhteyttä teoriassa - käytännössä nopeudet ovat aina pienempiä ja nopeus jaetaan tukiaseman käyttäjien kesken. 100Mbit/s kuitenkin ihan ok nopeus.

Itse aikanaan sain cat4 tason 4G-puhelimella sinne 130-140Mbit/s lukemia eli maksiminopeus cat4 tason päätelaitteella on 150Mbit/s

 

[Age of Computers]

Tämmöistä DNA:n esi 5G:tä, eli 4CA:ta kyllä jo on tarjolla. Ei nyt mitää älytöntä nopeutta, mutta on se hurjaa, ku kahdeksan samanaikaista streamia käytössä.

Harmi kun esim. Sony XZ1 pitää hakkeroida, että 256/64qam ja 4CA toimivat. Kaupasta ostettuna nämä meikäläiset laitteet ovat "optimoituja".... Saa nähdä onko 5G kanssa sama ongelma.

 

[olkitu]

Itse aikanaan sain cat4 tason 4G-puhelimella sinne 130-140Mbit/s lukemia eli maksiminopeus cat4 tason päätelaitteella on 150Mbit/s

CAT4:lla tosiaan maksimi on 150/50Mbps ja käytännössä nopeus jää 140/45M luokkaan.

CAT11/CAT12 päätelaitteet sitten tukevat yhdellä taajuusalueella jopa 190/70M nopeuksia, kun käytetään 256QAM/64QAM modulaatioita. Operaattorit ovat jo päivittäneet näitä käyttöön, joten hyötyä saadaan.

 

[kurkimies]

Tämmöistä DNA:n esi 5G:tä, eli 4CA:ta kyllä jo on tarjolla. Ei nyt mitää älytöntä nopeutta, mutta on se hurjaa, ku kahdeksan samanaikaista streamia käytössä.

Harmi kun esim. Sony XZ1 pitää hakkeroida, että 256/64qam ja 4CA toimivat. Kaupasta ostettuna nämä meikäläiset laitteet ovat "optimoituja".... Saa nähdä onko 5G kanssa sama ongelma.

Sen verran tuosta hakkeroinnista, että OP3T ei virallisesti tue B28 eli 700MHz taajuusaluetta, mutta sen saisi kyllä modattua käyttöön. Pienellä varauksella aina tuollaiset modit.

 

[Age of Computers]

Sen verran tuosta hakkeroinnista, että OP3T ei virallisesti tue B28 eli 700MHz taajuusaluetta, mutta sen saisi kyllä modattua käyttöön. Pienellä varauksella aina tuollaiset modit.

Onhan nuo toki täysin omalla vastuulla, mutta oikeastaan kun backup tallessa, niin ei voi pahemmin vikaan mennä. Itse operaatio on vain .xml tiedostossa Suomen maatunnuksen, 244 siirtäminen eri riville. Periaatteessa saman asian tekee Sonyn oma ohjelmistopäivityskin, jos konffimuutoksia tulee.

 

[kurkimies]

Suomen ensimmäinen 5g-tukiasema pystytettiin Kirkkonummelle

 

[olkitu]

Elisan 5G-Ready-verkon nopeus on tässä aika hyvin. Laskenta tehty laskimella, joka löytyy täälä: 4G Speed Calculator - Cellular Coverage and Tower Map