130 km/h nopeus moottoriteille?

[Tehoreca]

Muistat aivan oikein. Tukholmasta E18 etelään päin on osin tällainen 130km/h pätkä.

Ei ainakaan Ruotsin liikenneviraston mukaan Ruotsissa ole kilometriäkään tietä millä olisi 130 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Ja eipä kyllä E18 mene Tukholmasta etelään. Lähde: https://nvdb2012.trafikverket.se/SeTransportnatverket (Pudotusvalikko oikealta -> Hastighetsgräns)

Eikä Ruotsin tieliikenneasetuskaan tunne 130 kilometrinrajoituksia: Trafikförordning (1998:1276) | Lagen.nu

 

[dot1q]

No jopas on. Ovat sitten viimeisen 10vuoden sisään hävittäneet 130 pätkät pois. Siitä sen verran monesti tullut etelään ajettua, että ei se 130 sieltä aina ole poissa ollut.
1990 - 2010 välissä tullut kuitenkin useampi kymmenen reissua tuosta vedettyä..

(Ja E4 jatkuu Suomessa E18:na )

Jumankekka. Ovat tosiaan tuunanneet.
Itä-Götanmaan lääni
https://maps.app.goo.gl/ut3h16JRrQWDpjvM8

 

[Hesemonni]

Hyvä, ettei tullut. 130 km/h on nopeutena aivan todella raivostuttavan ruma. Kuten myös 70 km/h.

 

[oriental]

Huono päätös, mutta oltiin sentään rehellisiä syistä. Ei puhuttu paskaa turvallisuudesta, johon 120->130-muutoksella ei olisi käytännnössä mitään merkitystä.

Mutta toki tällainen "pakottaminen joukkoliikenteesee"n muuta liikennettä keinotekoisesti huonontamalla on aivan neuvostoliitto-tason touhua.

Ehkä ei sitten tilastollisesti eroa(en ole tutustunut), mutta kyllähän toi yksilötasolla voi vaikuttaa.

Eniten varmaan riippunee autosta. Kaikki kotterot ei edes kulje kunnolla 130km/h, alkaa olemaan epävakaita, kiihtyy huonosti jne.

Ja toisaalta on paljon hermoheikkoisia "audi&bmw" kuskeja jotka aiheuttaa muutenkin vaaratilanteita jos on hitaampia edessä, vaikka motarilla yleensä helpommin ohi pääseekin.

Esim omalla Fiat puntolla on jo 120 semmonen päräyttävä kokemus että tuntuu menevän auton suorituskyvyn/ominaisuuksien rajamailla tärisee, vaeltelee ja ei sitä mekkalaa ilman korvatulppia kestä.

+ 100 -> 120 kiihdytys vie nelosellakin 20-40s, jos sattuu hyvin pieni ylämäki kuten täälläpäin nopeuden vaihtuessa.

Hyvähän näissä on muistaa ettei kaikki asu etelässä, eikä kaikilla ole hyvää/uudehkoa autoa.

Etelän motareilla mitä olen ajellut niin siellä voisi toimiakin.

Lisäksi nostaa jonkin verran melupäästöjä mikä pitää ottaa joillain alueilla huomioon

 

[hkultala]

Ehkä ei sitten tilastollisesti eroa(en ole tutustunut), mutta kyllähän toi yksilötasolla voi vaikuttaa.

Eniten varmaan riippunee autosta. Kaikki kotterot ei edes kulje kunnolla 130km/h, alkaa olemaan epävakaita, kiihtyy huonosti jne.

.. ja sitten niillä ei ajeta 130ntä vaan ajetaan hitaampaa oikealla kaistalla ja muut ajavat ohi, ei ongelmaa.

Ja toisaalta on paljon hermoheikkoisia "audi&bmw" kuskeja jotka aiheuttaa muutenkin vaaratilanteita jos on hitaampia edessä, vaikka motarilla yleensä helpommin ohi pääseekin.

Esim omalla Fiat puntolla on jo 120 semmonen päräyttävä kokemus että tuntuu menevän auton suorituskyvyn/ominaisuuksien rajamailla tärisee, vaeltelee ja ei sitä mekkalaa ilman korvatulppia kestä.

+ 100 -> 120 kiihdytys vie nelosellakin 20-40s, jos sattuu hyvin pieni ylämäki kuten täälläpäin nopeuden vaihtuessa.

Sieltä löytynee myös kolmosvaihde, joka on soveltuvampi vaihde tuollaiseen kiihdytykseen. Nelosella kiihdytys (ja sen hitauden tuskailu) on tällöin vain kuskin kädettömyyttä.

Hyvähän näissä on muistaa ettei kaikki asu etelässä, eikä kaikilla ole hyvää/uudehkoa autoa.

Vanha 1994-vuosimallin 1.3-litrainen corollani kulki yli 170 km/h, ja kiihtyi 140km/h nopeuteen ihan inhimillisessä ajassa, kun tajusi vaan kiihdyttää kolmosella rajoittimeen asti. Ei tarvi uutta kallista autoa että voi ajaa 130km/h.

Lisäksi nostaa jonkin verran melupäästöjä mikä pitää ottaa joillain alueilla huomioon

Moottoriteillä on jo meluvallit.

Ja suurin melu tulee kuitenkin rekoista jne, joiden nopeutta ei olisi kasvamassa.

 

[spede]

Vanha 1994-vuosimallin 1.3-litrainen corollani kulki yli 170 km/h, ja kiihtyi 140km/h nopeuteen ihan inhimillisessä ajassa, kun tajusi vaan kiihdyttää kolmosella rajoittimeen asti. Ei tarvi uutta kallista autoa että voi ajaa 130km/h.

Kun viimeiset tuhat kierrosta on punaisella merkitty, niin voisi se alue ennen rajoittimen vyöhykettä olla vaikka vihreää. Auttaisikohan siihen, että ihmiset uskaltaisivat antaa koneelle kierroksia. Monikaan auto ei varmaan koko elämänsä aikana käy yli kolmosen.

 

[SgtTodd]

No juurikin näin! Ymmärrän ympäristönäkökulman, mutta toisaalta tuolla nopeuden nostolla olisi ollut omienkin havaintojeni perusteella mitätön vaikutus päästöihin. Polttomoottorin hyötysuhde kuitenkin paranee kovempaa ajettaessa, mikä kompensoi kasvavaa ilmanvastusta. Etenkin jos korimalli on sedan eikä katumaasturi, niin ei se ilmanvastus niin kova kumminkaan vielä noissa nopeuksissa ole. Lyttyperät vastukseltaan sitten jotain näiden väliltä.

Paljon enemmän kulutusta nostaa jarruttelut ja pysähtelyt eli kaupunkiajo. Ja siellä liikenteen sujuvuutta haitataan liikennesuunnittelulla. Sopisi mennä katsomaan johonkin suurkaupunkiin miten sen liikenteen saa sujuvaksi. Keskustatunnelihan Helsinkiin olisi maanalaisine parkkihalleineen laskenut päästöjä (ja parantanut ilmanlaatua) paljon enemmän kuin mikään marginaalinen nopeudennosto olisi motarilla nostanut kulutusta. Mutta eihän se käynyt, koska joukkoliikennettä pitää tukea kaikin keinoin.

Muutenkin Suomen nopeusrajoitukset olisi paremmin kohdallaan, jos ne lukee maileina tunnissa Ihan naurettavan alhaiset rajoitukset joka paikassa verrattuna vaikka juurikin Saksaan. Puhumattakaan ylinopeussakoista... (Mainittakoon etten ole yksiäkään sakkoja saanut, ennen kuin joku leimaa kaahariksi)


Joo, välitykset kyllä on muuttuneet paljon. Oma 2l bensa vuodelta -99 kiersi 3500rpm motarilla ja nykyinen 2l vm -14 kiertää 2200rpm. Kummankaan moottori ei kuitenkaan kuulunut sisälle vaan renkaista lähti se kovin mökä.

Tiedän kyllä, että Top Gear on viihdettä, kunhan mainitsin sen piruillakseni. Mutta itse testin pitäisi kyllä sinänsä olla oikein, koska niillä nimenomaan ajettiin samalla lailla. Eli Bemarin paremmat rata-ajo ominaisuudet ei päässet vaikuttamaan, koska sillä jarrutettiin siinä missä Toyotallakin.

Niillä ajettiin samaa vauhtia ympäri vanhaa testirataa: Prius edellä, M3 kiltisti perässä, 10 kierrosta.
Priusta rääkättiin suorituskyvyn äärirajoilla, Bemari lomaili imussa. Voi siis argumentoida että M3 sai jopa epäreilun etulyöntiaseman kun Prius puhkoi sille ilmaa.

Itse testi ei kuitenkaan ollut täysin merkityksetön, sillä kyseinen segmentti lopetettiin väittämään "ajotavalla on eniten merkitystä kulutukseen".



Autokantaa olisi hyvä saada uudistettua mutta miten sen tekee järkevästi on jo toinen asia, sillä itse en näe ostavani upouutta autoa vaikka kuinka valtio sitä tukisi.
Saa tulla jo lähes 15k€ vastaan että laitan niinkin järjettömiä summia uuteen autoon kuin 25k€ ja silläkin irtoaisi vain joku vakiovarusteinen kiia 1.0l kahvinkeittimellä moottoritilassa.

 

[Jims]

Liikenteelle tehdään jotain, mutta suunta ei suinkaan ole yksityisautoilun lisääminen. Väki liikkuu huomattavasti polttoainetehokkaammin töihin joukkoliikennevälineillä kuin vastaavalla määrällä henkilöautoja. Se tuo myös tilaa teille, kun kaikkien ei tarvitse tunkea sinne omalla halpa-tojotallaan, mikä taas nostaa keskinopeuksia kun liikennemäärät vähenevät. Hyvin hoidettua ja suunniteltua joukkoliikennettä on helpompi käyttää kuin omaa autoa.

Verojen alennuksessa on sellainen ongelma, että niitä ei alkujaankaan kerätä aivan huvikseen, vaan rahoja käytetään yleensä johonkin yhteiskunnallisesti hyödylliseen kohteeseen, jonka rahoittaminen ei ole kaikille omista tuloista mahdollista.

Näin homma toimisi täydellisessä maailmassa, mutta käytännössä yksityisautoilua helpomman joukkoliikenteen luominen vaatisi sitä, että suurin osa ihmisistä asuisi todella tiiviissä keskittymissä, jotta näiden välille saataisiin riittävän nopea ja tiheä liikenneverkko.
Silti meille jää tämä viimeisen kilometrin ongelma, eli jos ihmisen asuinpaikka tai matkan kohde ei ole järkevällä kävelyetäisyydellä joukkoliikennepysäkistä, pitää sinne mennä jollain muulla kulkuneuvolla.

Valitettavasti ainakaan Suomessa kaavoitus ei tue tätä ratkaisua ja parhaat saatavilla olevat joukkoliikenneratkaisutkin ovat pääosin puolivillaisia kyhäelmiä, jotka eivät todellakaan ole todellinen vaihtoehto omalle autolle.

Vaikka hallituksen punaviher hipit yrittävätkin verotuksella ja muilla säännöksillä luoda mallia, jossa onnelliset kansalaiset asuvat tyytyväisinä ylihintaisissa sosialismikuutioissaan radan varressa ja matkaisivat siitä joka aamu riemuiten junalla täyttämään päivän tuotantotavoitteensa, niin tämä ei tule onnistumaan.

Tässä maassa on kuitenkin pitkät etäisyydet ja taajamat ovat harvassa, joten tehokkaan joukkoliikenteen tarjoaminen edes 80% ihmisistä on aika utopistinen vaihtoehto.

Verojen alennuksessa ei ole mitään todellista ongelmaa, nyt niitä kerätään suorastaan huvikseen ja jaetaan täyteen tehottomaan typeryyteen.
Nyt olisi aika luopua kaikkea kaikille yhteiskunnasta ja antaa yksilölle vapaus sekä vastuu itsestään.

Valitettavasti hallitus ja virkamiehet eivät tätä ymmärrä, että kun verotusta muutettaisiin dynaamisemmaksi ja keskityttäisiin sellaisiin ratkaisuihin, jotka nostaisivat tuottavuutta sekä tuottaisivat ihmisille työpaikkoja pysyisivät valtion verotulot parempina ja menot pienenpinä, kuin kuristavalla nykymallilla, jossa ainut ratkaisu on aina pelkkä verojen korotus.

 

[Super Hessu]

Eniten varmaan riippunee autosta. Kaikki kotterot ei edes kulje kunnolla 130km/h, alkaa olemaan epävakaita, kiihtyy huonosti jne.

Esim omalla Fiat puntolla on jo 120 semmonen päräyttävä kokemus että tuntuu menevän auton suorituskyvyn/ominaisuuksien rajamailla tärisee,
vaeltelee ja ei sitä mekkalaa ilman korvatulppia kestä.

+ 100 -> 120 kiihdytys vie nelosellakin 20-40s, jos sattuu hyvin pieni ylämäki kuten täälläpäin nopeuden vaihtuessa.

Hyvähän näissä on muistaa ettei kaikki asu etelässä, eikä kaikilla ole hyvää/uudehkoa autoa.

Kulkeminen on vähän suhteellista, mulla oli joskus Datsun Cherry 120A vm. 1980 ja ei sillä ilman suurempaa kuormaa pahemmin jalkoihin jäänyt.
Kärryäkin tuli vähän vedettyä. Ilmoitettu teho oli 52 DIN hv? ja muotoilu nykypäivän autoihin verrattuna tiiliskivi.

Kulki kyllä vakaasti sen mitä kulki, tasasella mittariin 150km/ja alamäkeen 160km/h. En tarkalleen muista sisämeteliä, mutta lienee ollut riittävä.
Tykkäsin kys. autosta, harmi vaan, että ruostui pois alta.

 

[blastermaster]

Eikai tuota 130 tarvitsisi jokaiselle motarille pakottaa koko matkalla jos tie on huono. Tuoreilla ja suorilla pätkillä voisi hyvin olla vaikka 160 rajoitus, pysyisi vähän paremmin hereilläkin. Vanhoilla huonokuntoisilla tai mutkaisilla sitten nykytyyliin 100 - 120.

Ne ketkä haluaa voi ajaa kovempaa ja maksaa siitä tietysti verona. Ketkä haluaa säästellä niin rekat siellä menee kuitenkin 80.

 

[vemkki]

Mun mielestä moottoritienopeuksien nostossa nykyisestä suurin ongelma on se, että kaistoja on vain kaksi. Oikealla kaistalla nopeus putoaa usein 90 km/h luokkaan rekkojen takia. Polttoaineenkulutuksen kasvun ja ajo-ominaisuuksien huonontumisen takia kaikki eivät halua ajaa muutenkaan maksimivauhtia motarilla, mutta sitten se 90 km/h on kuitenkin liian vähän. Jos nopeuksia nostetaan, niin vasemmalla kaistalla ajelee kaikkea väliltä 110-140 km/h (plus tietty satunnaiset isommat kaaharit). Nopeusskaalan yläpään kuskit tietty ajavat kiukkuisina 110 km/h kuskien persiissä, joita taas ärsyttää perässäroikkujat. Kaikkea tätä tapahtuu tietysti jo nyt, mutta ongelmat lisääntyvät maksiminopeuden kasvaessa.

Jos motareilla olisi 3 kaistaa, homma hoituisi hyvin, mutta liikennemäärien kannalta todellista tarvetta kolmelle kaistalle ei ole.

Tien kapasiteettiin nähden suht hiljaisella Turun motarilla suurempi nopeusrajoitus voisi sinänsä toimia, tosin siellä on aika paljon tunneleita, joissa pitää joka tapauksessa laskea nopeutta.

 

[Ormu]

No jopas on. Ovat sitten viimeisen 10vuoden sisään hävittäneet 130 pätkät pois. Siitä sen verran monesti tullut etelään ajettua, että ei se 130 sieltä aina ole poissa ollut.
1990 - 2010 välissä tullut kuitenkin useampi kymmenen reissua tuosta vedettyä..

(Ja E4 jatkuu Suomessa E18:na )

Jumankekka. Ovat tosiaan tuunanneet.
Itä-Götanmaan lääni
https://maps.app.goo.gl/ut3h16JRrQWDpjvM8

Oma hämärä muistikuva 130 km/h teistä on juuri vuosilta 2010-2011 ja Tukholmasta etelään (lounaaseen) lähdettäessä.

Ruottissa on tosiaan matalat rajoitukset, mutta ei niitä kukaan noudata. Joka kesä olen paahtanut Eurooppaan roadtripille ruottin läpi ja muiden mukana pudotellut tukholma-malmö välin motarit 140-150 lasissa eikä ketään kiinnosta.

Tämäkin pitää muistikuvieni mukaan paikkansa.

 

[salamoi]

Mun mielestä moottoritienopeuksien nostossa nykyisestä suurin ongelma on se, että kaistoja on vain kaksi. Oikealla kaistalla nopeus putoaa usein 90 km/h luokkaan rekkojen takia. Polttoaineenkulutuksen kasvun ja ajo-ominaisuuksien huonontumisen takia kaikki eivät halua ajaa muutenkaan maksimivauhtia motarilla, mutta sitten se 90 km/h on kuitenkin liian vähän. Jos nopeuksia nostetaan, niin vasemmalla kaistalla ajelee kaikkea väliltä 110-140 km/h (plus tietty satunnaiset isommat kaaharit). Nopeusskaalan yläpään kuskit tietty ajavat kiukkuisina 110 km/h kuskien persiissä, joita taas ärsyttää perässäroikkujat. Kaikkea tätä tapahtuu tietysti jo nyt, mutta ongelmat lisääntyvät maksiminopeuden kasvaessa.

Jos motareilla olisi 3 kaistaa, homma hoituisi hyvin, mutta liikennemäärien kannalta todellista tarvetta kolmelle kaistalle ei ole.

Tien kapasiteettiin nähden suht hiljaisella Turun motarilla suurempi nopeusrajoitus voisi sinänsä toimia, tosin siellä on aika paljon tunneleita, joissa pitää joka tapauksessa laskea nopeutta.

Tavallaan samaa mieltä, että kaksikaistaisella tiellä pitäisi muuttaa liikennekulttuuria siten, että takaa kovaa vauhtia tulevan eteen ei ponkaista rekan takaa. Nythän noita välillä näkee, ettei peiliin katsota tai sitten ei hahmoteta nopeuseroa ja tullaan siihen 120km/h ohituskaistaa ajavan eteen 90km/h eikä edes kiihdytetä mainittavasti. Ongelma vaan pahenisi kovemmalla rajoituksella.

Yleisesti ottaen Suomen motarit ovat kuitenkin todella rauhallisia ajaa eikä jarruun tarvitse välttämättä koskea 50 kilometrin aikana kertaakaan. Ja nyt ei puhuta mistään yöstä vaan ihan kahdeksalta arkiaamuna. Tämä onkin yksi (vai ainoa?) oikeasti parempi asia Suomen motareilla verrattuna vaikka Saksaan, jossa jarrulle saa pomppia aidosti ihan vähän väliä ja muutenkin joutuu olemaan paljon tarkempana. Mutta siellä kuitenkin on noita vapaan rajoituksen kaksikaistaisia motareita ja varmasti suuremmalla liikennemäärällä, kuin Suomessa missään. Eli ei se nopeuksien (reipas) nosto ihan mahdotonta täälläkään olisi.

En ole Suomessa nähnyt missään lisäkilvellä ohjattua nopeusrajoitusta. Vaihtuvia rajoituksia on jossain, mutta ne ovat aina valotauluja eli kalliita asentaa. Mutta miksei motarin rajoitusta voisi nostaa öiksi ja viikonlopuiksi lisäkilvellä vaikka 160+km/h? Joku selkeä määrittely vaan milloin saa ajaa kovempaa, niin ei haittaisi ketään, mutta ei tarvitisi jurnuttaa tyhjää motaria 120km/h ilman mitään syytä. Kesällä ei edes ole pimeää öisin eli sekään ei kelpaa perusteluksi. Yöllä pääsee muutenkin ohittamaan helposti, jos joku haluaa kumminkin ajaa hitaammin vaikka autonsa ajo-ominaisuuksiensa takia.

Ja loppuun vielä vähän suhteutusta päästöihin, niin henkilöautot tuottavat alle 10% koko Suomen CO2 päästöistä. Eli vaikka kukaan ei ajaisi metriäkään, päästöt laskisi alle 10%. Miksi tähän osuuteen silti halutaan takertua voimaakkaammin kuin vaikka turpeen polttoon, josta tulee ensin polttaessa CO2 päästöjä ja sitten 10 kertaa pahemmat metaanipäästöt sieltä auki kaivetulta turvemaalta? No tietysti siksi, että tuosta poltosta saadaan veroja, joten siksi sen annetaan olla ja autoilijoilta saa lypsettyä entistä enemmän rahaa viheragendalla.

 

[vemkki]

Ja loppuun vielä vähän suhteutusta päästöihin, niin henkilöautot tuottavat alle 10% koko Suomen CO2 päästöistä. Eli vaikka kukaan ei ajaisi metriäkään, päästöt laskisi alle 10%. Miksi tähän osuuteen silti halutaan takertua voimaakkaammin kuin vaikka turpeen polttoon, josta tulee ensin polttaessa CO2 päästöjä ja sitten 10 kertaa pahemmat metaanipäästöt sieltä auki kaivetulta turvemaalta? No tietysti siksi, että tuosta poltosta saadaan veroja, joten siksi sen annetaan olla ja autoilijoilta saa lypsettyä entistä enemmän rahaa viheragendalla.

Eiköhän turpeenpolttoa saada vähennettyä kunhan Keskustasta päästään eroon hallituksessa. Siihen asti pitää vain kärvistellä, kun Keskusta haluaa tukea turpeen käyttöä maaseudun työllisyyden takia.

 

[salamoi]

Eiköhän turpeenpolttoa saada vähennettyä kunhan Keskustasta päästään eroon hallituksessa. Siihen asti pitää vain kärvistellä, kun Keskusta haluaa tukea turpeen käyttöä maaseudun työllisyyden takia.

Toivotaan. Tuo nyt oli vaan kuitenkin esimerkki ettei mene ihan offtopikiksi. Pointtina lähinnä että aika naurettavaa perustella jotain nopeusrajoituksen noston mahdottomuutta ympäristönäkökulmalla samaan aikaan kun paljon pahemmat ongelmat saa olla rauhassa. Kuten vaikka kivihiilenpoltto (joo, on siitä luopumiseen jotain suunnitelmia) tai terästeollisuus.

Toki kaikki vaikuttaa enkä tarkoita, ettei autojen päästöihin tarvitse puuttua mitenkään. Lähinnä vaan ärsyttää, kun se tuntuu olevan se ainoa keino ja siitä lypsetään jo nyt älyttömiä summia rahaa. Olisi sitten edes tiet kunnossa, mutta kun eivät ole.

 

[Tzandels]

Tässä maassa on kuitenkin pitkät etäisyydet ja taajamat ovat harvassa, joten tehokkaan joukkoliikenteen tarjoaminen edes 80% ihmisistä on aika utopistinen vaihtoehto.

Tilastollisesti 85% Suomen väestöstä asuu taajama-alueilla, eli kaupungeissa ja lähöissä. Tämä vastaa pinta-alaltaan 2,2% maan kokonaispinta-alasta, eli vesistöt poistaen 6 747,6 neilökilometriä, joka olisi neliön muotoisena alueela sivumitaltaan 82,14 kilometriä. Kyllä, välimatkat ovat sitä pidempiä mitä kauemmas suurista väestökeskuksista mennään ja silloin oman auton käyttö on käytännön pakottamaa. Joukkoliikenteen järjestämisessä laajasti ei kuitenkaan ole kyse mistään utopiasta, vaan yksinkertaisesti liikenteen suunnittelusta.

Verojen alennuksessa ei ole mitään todellista ongelmaa, nyt niitä kerätään suorastaan huvikseen ja jaetaan täyteen tehottomaan typeryyteen.
Nyt olisi aika luopua kaikkea kaikille yhteiskunnasta ja antaa yksilölle vapaus sekä vastuu itsestään.

Valitettavasti hallitus ja virkamiehet eivät tätä ymmärrä, että kun verotusta muutettaisiin dynaamisemmaksi ja keskityttäisiin sellaisiin ratkaisuihin, jotka nostaisivat tuottavuutta sekä tuottaisivat ihmisille työpaikkoja pysyisivät valtion verotulot parempina ja menot pienenpinä, kuin kuristavalla nykymallilla, jossa ainut ratkaisu on aina pelkkä verojen korotus.

Menee vähän ketjun aiheen ulkopuolelle, mutta kerro toki lisää näistä tehottomaan typeryyteen luokittelemistasi rahankäyttökohteista.

En ole itse löytänyt sellaisia kohteita ainakaan valtion budjetista, vaikka muutamia kertoja olen käynyt läpi sekä ehdotettuja että toteutuneita budjettiesityksiä menneiltä vuosilta. Tosin kirjanpitoonhan on mahdollista merkitä erilaisten nimikkeiden alle monenlaista sisältöä ja tiettyjen erien rahoitusmääristäkin voi olla eri mieltä. Kuntatason budjetteja en ole jaksanut kaivella, koska ne vaihtelevat kunnasta toiseen ja yhden kunnan budjetista puhuminen on vähän epärelevanttia toisella puolen maata asuvalle. Sekä valtion että kuntien budjetit ovat julkisia ja nykyään helposti kaikkien tarkasteltavissa valtiovarainministeriön ja kuntien kotisivuilla.

Minusta tuntuu että nettikeskusteluissa näistä aiheista puhutaan yleensä aika hataralla mututietopohjalla, jolta käsin voi helposti vaikuttaa siltä että kyse on vain veroprosentin säätämisestä ja sen jälkeen mennään automaattisesti toivottuun suuntaan ilman haittavaikutuksia. Sellaisia on toki hankala kuvitellakaan, jos mielipide pohjautuu vain omaan kokemukseen asioista.

Jos elämä on ollut opiskeluaikojen jälkeen pelkkää menestymistä uraputkessa, niin veroprosentti voi tosiaan vaikuttaa hidasteelta itselle ja sitä madaltamalla menestystä tulisi vaan entistä nopeammin. Tämä ei kuitenkaan skaalaudu yksilötasolta suoraan kaikille muille, koska kaikki eivät elä samoista lähtökohdista samaa elämään. Toisessa ääripäässä, kun ei tienaa mitään, veronlaskut tuntuvat suoraan päinvastaisilta, mutta tällöin ei kyse ole vaurastumisen hidasteesta vaan suoraan pakollisiin tarpeisiin käytettävän tulon leikkautumisesta.

 

[hkultala]

Tilastollisesti 85% Suomen väestöstä asuu taajama-alueilla, eli kaupungeissa ja lähöissä. Tämä vastaa pinta-alaltaan 2,2% maan kokonaispinta-alasta, eli vesistöt poistaen 6 747,6 neilökilometriä, joka olisi neliön muotoisena alueela sivumitaltaan 82,14 kilometriä. Kyllä, välimatkat ovat sitä pidempiä mitä kauemmas suurista väestökeskuksista mennään ja silloin oman auton käyttö on käytännön pakottamaa. Joukkoliikenteen järjestämisessä laajasti ei kuitenkaan ole kyse mistään utopiasta, vaan yksinkertaisesti liikenteen suunnittelusta.

Taajama vaan käsittää esim. sellaisia paikkoja kuten vanhan kotipaikkakuntani keskuspaikka, jossa on ehkä n. 500 asukasta.

Sen läpi menee rautatie, mutta matkustajajunat eivät pysähdy siellä, koska kyseistä rataa ei mene lähijunia, ja pitkän matkan junan pysähtyminen liian pienen poisjäävän/kyytiintulevan matkustajamäärän takia ei ole kannattavaa, junan jarrutuksesta ja kiihdytyksestä tulevan energianhukan eikä muille matkustajille koituvan ajanhukan takia.

Taajaman vierestä menevää isoa tietä pitkin menee pikavuorobussi 11 kertaa vuorokaudessa (eli keskimäärin n. 1.5 tunnin välein siihen aikaan kun niitä kulkee, yöllä sitten monen tunnin tauko, mutta pysäkin luo on itse taajamasta parin kilometrin kävelymatka.

Minkäänlaista sisäistä joukkoliikennettä tuossa taajamassa ei ole.


Sieltä voi sitten haluta käydä esim. töissä 20km tai 25km päässä olevissa pikkukaupunkien keskustoissa tai niiden vieressä olevilla teollisuusalueilla. Omalla autolla 15-25 min, julkisilla helposti pari tuntia suuntaansa jos aikataulut ei ole optimaaliset.

Se, että jossain on taajama ei todellakaan tarkoita, että sinne saadaan helpolla ja järkevästi tehtyä hyvä ja toimiva joukkoliikenne.


Silloin kun itse vielä seudulla asuin, pikavuorobussin lisäksi kulki myös (molempien pikkukaupunkien välillä meneviä) hitaampia busseja, jotka kiersivät tuon pikkutaajaman keskustan kautta, mutta ne ovat ilmeisesti kannattamattomina poistuneet.


Ja tässä esimerkissä on vielä kyse paikasta, joka on melko ison maantien ja rautatien varrella. Vähän syrjemmällä löytyy todella paljon taajamia joiden tilanne liikenteen suhteen vielä paljon huonompi. Siellä ei ole niitä vierestä isoa tietä kulkevia pikavuorobussejakaan.

 

[petepeluri]

Tilastollisesti 85% Suomen väestöstä asuu taajama-alueilla, eli kaupungeissa ja lähöissä. Tämä vastaa pinta-alaltaan 2,2% maan kokonaispinta-alasta, eli vesistöt poistaen 6 747,6 neilökilometriä, joka olisi neliön muotoisena alueela sivumitaltaan 82,14 kilometriä. Kyllä, välimatkat ovat sitä pidempiä mitä kauemmas suurista väestökeskuksista mennään ja silloin oman auton käyttö on käytännön pakottamaa. Joukkoliikenteen järjestämisessä laajasti ei kuitenkaan ole kyse mistään utopiasta, vaan yksinkertaisesti liikenteen suunnittelusta.

Joukkoliikennettä ei suomen väkimäärällä saa toimivaksi edes kaupungeissa.

 

[Jims]

Tilastollisesti 85% Suomen väestöstä asuu taajama-alueilla, eli kaupungeissa ja lähöissä. Tämä vastaa pinta-alaltaan 2,2% maan kokonaispinta-alasta, eli vesistöt poistaen 6 747,6 neilökilometriä, joka olisi neliön muotoisena alueela sivumitaltaan 82,14 kilometriä. Kyllä, välimatkat ovat sitä pidempiä mitä kauemmas suurista väestökeskuksista mennään ja silloin oman auton käyttö on käytännön pakottamaa. Joukkoliikenteen järjestämisessä laajasti ei kuitenkaan ole kyse mistään utopiasta, vaan yksinkertaisesti liikenteen suunnittelusta.

Utopiaa tämä on, edes pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien joukkoliikennettä ei ole saatu toimivaksi 80%:tille alueen ihmisistä, vaikka täällä siihen pitäisi olla parhaat onnistumisen mahdollisuudet.
Tai sitten se suunnittelu ei olekkaan niin yksinkertaista.

Menee vähän ketjun aiheen ulkopuolelle, mutta kerro toki lisää näistä tehottomaan typeryyteen luokittelemistasi rahankäyttökohteista.

Tämä menee pahasti ohi aiheen, joten on fiksumpaa, että perustetaan uusi ketju tuonne yleistä keskustelua alueelle ja väitellään siellä valtion rahankäytön typeryydestä.

Lyhyesti sanottuna olen tutkinut valtion budjettiesityksiä yli 10 viime vuoden ajalta ja sieltä saisi helposti viilattua noin 10 miljardin säästöt vuosittain karsimalla turhia tukia, valtionosuuksia kunnille ( joilla kunnat toteuttavat tyhmiä hankkeita ) ja valtion turhia hankkeita ( niin fyysisiä kuin digitaalisia ).

 

[Kautium]

Hyvä, ettei tullut. 130 km/h on nopeutena aivan todella raivostuttavan ruma. Kuten myös 70 km/h.

Häh?! Miten nopeus/nopeusrajoitus voi olla "ruma"?

 

[Hesemonni]

Häh?! Miten nopeus/nopeusrajoitus voi olla "ruma"?

Näin se vain on.

100 km/h - Jessöör
110 km/h - Hyissaatana
120 km/h - Jessöör
130 km/h - Hyissaatana

 

[Kautium]

Näin se vain on.

100 km/h - Jessöör
110 km/h - Hyissaatana
120 km/h - Jessöör
130 km/h - Hyissaatana

Edelleenkin askarruttaa, että mistä se rumuus tulee? Koetko joidenkin rajoitusten numeraalisen merkinnän jotenkin epämiellyttävänä, vai mistä tässä on kyse? Varmaan samalla logiikalla myös taajamien yleinen 50km/h on "ruma"?

 

[vemkki]

Edelleenkin askarruttaa, että mistä se rumuus tulee? Koetko joidenkin rajoitusten numeraalisen merkinnän jotenkin epämiellyttävänä, vai mistä tässä on kyse? Varmaan samalla logiikalla myös taajamien yleinen 50km/h on "ruma"?

Mä pystyn piirun verran samaistumaan alkuperäiseen kirjoittajaan, vaikka ei nyt suuremmin häiritse kuitenkaan. 50 km/h ei ole ruma, koska se on puolet 100 km/h nopeudesta.

 

[hkultala]

Mä pystyn piirun verran samaistumaan alkuperäiseen kirjoittajaan, vaikka ei nyt suuremmin häiritse kuitenkaan. 50 km/h ei ole ruma, koska se on puolet 100 km/h nopeudesta.

Jos ajattelee asiaa siitä näkökulmasta, että käytännössä mittarivirheen yms. takia pidetään mittarissa 10km/h suurempi nopeus kuin mitä rajoitus sanoo, sitten nuo 90, 110 ja 120 ovat käytnnössä paljon "kauniimpia" kuin 80,100 ja 120, osuvat mukavasti kohdakkain useimpien autojen mittaristossa 20 välein olevien numeroiden kanssa.

 

[vemkki]

Jos ajattelee asiaa siitä näkökulmasta, että käytännössä mittarivirheen yms. takia pidetään mittarissa 10km/h suurempi nopeus kuin mitä rajoitus sanoo, sitten nuo 90, 110 ja 120 ovat käytnnössä paljon "kauniimpia" kuin 80,100 ja 120, osuvat mukavasti kohdakkain useimpien autojen mittaristossa 20 välein olevien numeroiden kanssa.

Omassa Polossani on 20:llä jaolliset mittarilukemat paljon selvemmin näkyvillä. Riippuu automerkistä.

 

[Kautium]

Omassa Polossani on 20:llä jaolliset mittarilukemat paljon selvemmin näkyvillä. Riippuu automerkistä.

Niin se useimmissa on ja sitähän tuossa juuri tarkoitettiin. Jos virallinen rajoitus on 130km/h, niin voit ajaa mittarisi mukaan 140km/h. Nyt kun rajoitus on 120km/h, niin pitää ajaa mittarin mukaan 130km/h, joka on siis tämän yhden näkemyksen mukaan "ruma nopeus".

 

[Pakana]

Itseasiassa "yleismaailmalliset" nopeudethan ovat nimenomaan nuo parittomat 50, 70, 90 jne.. Eikä mittaristot jotka näyttävät juurikin nuo parittomat pääluvut ole erityisen harvinaisia.

Tuon laajalti käytössä olevan nopeusjaottelun huomaa uudella tai uudehkolla automaattivaihteisella autolla ajaessa, kun ajaa tasaista nopeutta tuolla parittomalla nopeudella, niin ollaan aina vaihteen "alussa" sillä kaikkein taloudellisimmalla alueella.

"Yleismaailmallisiin" nopeusrajoituksiin nähdenhän suomessa on pääsääntöisesti 10km/h alhaisemmat rajoitukset.

 

[Pakana]

Täällä meilläpäinkin menee kyllä bussit upean polttoainetaloudellisesti. Monesti tulee vertailtua, kumpikohan saastuttaa enemmän: 12m pitkä bussi jossa 12l diesel vai meikäläisen 2l diesel henkilöauto? Subjektiivisen näkemykseni mukaan noissa paikallislinjureissa on klo 9-15 ja 18-22 välisenä aikana kuljettaja mukaan lukien 1-4 ihmistä kyydissä

Ts. Ne vähät bussit mitä menee tunnin välein, suhailee tyhjänä.

Itseasiassa maantieajossa jo tuo 4 ihmistä on jokseenkin sama kulutus lärviä kohden kuin yksin henkilöautossa. Raskas kalusto on suhteessa huomattavan polttoainetaloudellista, mutta kyllähän keskustoissa liikennevalojenväliä polkevat bussit kuluttavat ihan hemmetisti, ei se massan nopeus kuitenkaan ilmaiseksi muutu.

 

[Super Hessu]

Omassa Polossani on 20:llä jaolliset mittarilukemat paljon selvemmin näkyvillä. Riippuu automerkistä.

Käy sitteen specsaversilla, jos ei mittaristoa erota..

 

[vemkki]

Käy sitteen specsaversilla, jos ei mittaristoa erota..

No siis tuossa Polossa ei ole edes numeroita noiden ei-20:llä jaollisten nopeuksien kohdalla. VAGarenalla on jotkut ihmiset hakkeroineet mittaristoa, jotta saisivat välinumerot näkyviin (onnistuu siis jollain softakikalla). Onneksi sentään digimittaristoon saa konffattua nykyisen nopeuden numerolukemana mittarin keskelle, jolloin tuolla perinteisemmällä mittarilla on lähinnä esteettinen merkitys.

 

[pulatunnus]

Paljon enemmän kulutusta nostaa jarruttelut ja pysähtelyt eli kaupunkiajo. Ja siellä liikenteen sujuvuutta haitataan liikennesuunnittelulla.

Mutta ei moottorie kulutuksen nosto auta kaupunkiajon kulutukseen vähentävästi. Joku voi jopa väittää että voi lisätä kaupunki kulutustakin, jos ei muuten niin sillä lokiikalla että yksityisautoilu lisääntyy.

Jos turvallisuus taataan, niin eikö kannattaisi ehdottaa linja-autojen max nopeuden nostoa.

 

[Hesemonni]

Edelleenkin askarruttaa, että mistä se rumuus tulee? Koetko joidenkin rajoitusten numeraalisen merkinnän jotenkin epämiellyttävänä, vai mistä tässä on kyse? Varmaan samalla logiikalla myös taajamien yleinen 50km/h on "ruma"?

Kuten aiemmin todettua. 50 km/h on puolet 100 km/h eli jumalaisen kaunis ja symmetrinen luku.

 

[sf78]

Münsterissä oli aikanaan ihana 70 km/h nopeusrajoitus keskustan tuntumassa. Sitten joku pyöräilijä jäi alle ja rajoitus putosi jonnekin 40-50 km/h tuntumaan. Mitä itse muistan, niin niitä pyöräilijöitä oli ihan helvetisti joka valoristeyksessä autojen väleissä ja ympärillä. Ei ihme jos joku silloin tällöin sattuu jäämään alle. Silti päälimmäisenä jää mieleen, että kun niitä ei kuitenkaan tuon enempää päässyt hengestään, niin oliko tässäkin painettu paniikkinappulaa vähän liian herkästi? Tosin sama linjaus on aika pitkälti nähtävissä muuallakin Saksassa eikä pelkästään liikenteen suhteen.

 

[pulatunnus]

Münsterissä oli aikanaan ihana 70 km/h nopeusrajoitus keskustan tuntumassa. Sitten joku pyöräilijä jäi alle ja rajoitus putosi jonnekin 40-50 km/h tuntumaan. Mitä itse muistan, niin niitä pyöräilijöitä oli ihan helvetisti joka valoristeyksessä autojen väleissä ja ympärillä. Ei ihme jos joku silloin tällöin sattuu jäämään alle. Silti päälimmäisenä jää mieleen, että kun niitä ei kuitenkaan tuon enempää päässyt hengestään, niin oliko tässäkin painettu paniikkinappulaa vähän liian herkästi?

Länsimaissa jos kuvalitu paikka, missä paljon pyöräilijöitä joita silloin tällöin jää (auton?) alle, niin olisko enemmänkin outoa jos ei jotain tehtäisi.

Nopeuksien pudottaminen ei ehkä se ykkösjuttu, mutta jos ei parempaa, niin tuolla saa vahinkoa pienennettyä, ehkä vähän määriäkin.

Länsimailla viittaa maihin joissa ihmishenki on arvokas ja vähän joka saralla pyritään kohti nollaan.

 

[Jims]

Münsterissä oli aikanaan ihana 70 km/h nopeusrajoitus keskustan tuntumassa. Sitten joku pyöräilijä jäi alle ja rajoitus putosi jonnekin 40-50 km/h tuntumaan. Mitä itse muistan, niin niitä pyöräilijöitä oli ihan helvetisti joka valoristeyksessä autojen väleissä ja ympärillä. Ei ihme jos joku silloin tällöin sattuu jäämään alle. Silti päälimmäisenä jää mieleen, että kun niitä ei kuitenkaan tuon enempää päässyt hengestään, niin oliko tässäkin painettu paniikkinappulaa vähän liian herkästi? Tosin sama linjaus on aika pitkälti nähtävissä muuallakin Saksassa eikä pelkästään liikenteen suhteen.

Poliitikot ja virkamiehet tekevät yleensä sen helpoimman ( ja joskus myös tehottomimman ) ratkaisun, jotta näyttäisi siltä että asialle on jotain tehty ja homma hoidettu näennäisesti kuntoon, vaikka asiaan paremmin perehtymällä sieltä saattaisi löytyä parempiakin vaihtoehtoja ongelman ratkaisuun.

Tuossakin tapauksessa se auton alle jäänyt pyöräilijä on saattanut juhoilla itsensä väärään paikkaan ihan itse ja omilla valinnoillaan, jolloin nopeusrajoituksella ei ole suurta merkitystä tai sitten hän on voinut päätyä väärään paikkaan puutteellisen pyörätien/suojatien/opasteiden yms. takia, jolloin silloinkaan nopeusrajoituksella ei ole suurta merkitystä.

 

[vemkki]

Münsterissä oli aikanaan ihana 70 km/h nopeusrajoitus keskustan tuntumassa. Sitten joku pyöräilijä jäi alle ja rajoitus putosi jonnekin 40-50 km/h tuntumaan. Mitä itse muistan, niin niitä pyöräilijöitä oli ihan helvetisti joka valoristeyksessä autojen väleissä ja ympärillä. Ei ihme jos joku silloin tällöin sattuu jäämään alle. Silti päälimmäisenä jää mieleen, että kun niitä ei kuitenkaan tuon enempää päässyt hengestään, niin oliko tässäkin painettu paniikkinappulaa vähän liian herkästi? Tosin sama linjaus on aika pitkälti nähtävissä muuallakin Saksassa eikä pelkästään liikenteen suhteen.

Tuollaiseen olisi ratkaisuna se, että tehdään pyöräilijöille kunnon väylä, ettei heidän tarvitse henkensä kaupalla kulkea autojen seassa. Jos väylän rakentaminen ei onnistu esim. tilanpuutteen takia, niin eipä siinä juuri muu auta kuin nopeusrajoituksen pudottaminen. Voi tietysti olla, ettei Saksassa onnistu autoiluideologisista syistä esim. yhden autokaistan ottaminen pyöräilykäyttöön (tuntematta sen kummemmin sitä, että miten monta kaistaa tuolla oli).

 

[Ramba]

Mä pystyn piirun verran samaistumaan alkuperäiseen kirjoittajaan, vaikka ei nyt suuremmin häiritse kuitenkaan. 50 km/h ei ole ruma, koska se on puolet 100 km/h nopeudesta.

Mites 70? Noitakin rajoituksia löytyy

 

[sf78]

Tuossakin tapauksessa se auton alle jäänyt pyöräilijä on saattanut juhoilla itsensä väärään paikkaan ihan itse ja omilla valinnoillaan.

Tämä on se pääsyy asiaan, mielestäni tuossa paikassa oli vastuu pyöräilijöillä etteivät tötöile itseään auton alle koska varsinaista pyörätietä ei ollut ja joutuivat luovimaan autojen seassa. No, asia ei ole enää validi kun rajoitukset ovat astuneet voimaan eivätkä sieltä enää nouse. Tuli vaan mieleen, että noissa pikkukaupunkien keskustoissa on joskus muinoin päässyt laskemaan meikäläisittäin ajateltuna aika huimia nopeuksia.

Mitä moottoriteiden nopeuksiin tulee, niin olisihan se korkea aika nostaa meilläkin sinne 130 km/h mitä esim. Latvia, Liettua ja Puola jo noudattavat. Tai no, kuka noudattaa siellä mitäkin. Toisaalta monet unohtavat ruotsinmallissa sen, että siellä vedetään myös talvella samat 110 koska eivät ole lähteneet mihinkään talvirajoitukseen toisin kuin täällä. Voisi ehkä lähteä vyyhtiä purkamaan sillä, että unohdetaan talvirajoitukset ja siirrytän kelin mukaisiin rajoituksiin joita eräissä muissakin maissa harrastetaan. Etänä säädettävät rajoituskyltit olisi se fiksuin tapa, mutta senhän tietää ettei miljardeista veroeuroista huolimatta siihen löydy rahoitusta.

 

[hkultala]

Itseasiassa maantieajossa jo tuo 4 ihmistä on jokseenkin sama kulutus lärviä kohden kuin yksin henkilöautossa. Raskas kalusto on suhteessa huomattavan polttoainetaloudellista, mutta kyllähän keskustoissa liikennevalojenväliä polkevat bussit kuluttavat ihan hemmetisti, ei se massan nopeus kuitenkaan ilmaiseksi muutu.

Bussi n. 30 litraa satasella maantieajossa, henkilöauto maantieajossa 5-6l satasella => vaatii sen 5-6 matkustajaa siihen bussiin, että pätee.

Ja sitten kun huomioidaan se, että henkilöauto vie ihmiset juuri sinne minne täytyy optimaalsita reittiä siinä missä bussi ajaa ylimpääräistä kierrosta tai ihminen joutuu vielä jollain liikkumaan perille asti, bussin todellinen hyötysuhde vielä huononee.

 

[dude86]

No ei todellakaan tarkoita mitään 10l kulutusta millään järkevällä moottorikoolla. Saksassa pidin normaalina marssivauhtina 160km/h motareilla ja silti kulutus jäi alle tuon 10l. Ja autona ihan perus 4-pyttyinen 2l bensa.

Edit. Isommalla koneella olisi siis vielä pienempi kulutus. Top Gear (vai oliko 5th gear?) testasi aikanaan Priusta ja BMW M3 radalla siten, että molemmilla ajettiin samaa vauhtia. Prius vei huomattavasti enemmän bensaa kuin M3. Priuksella siis ajettiin käytännössä lappu lattiassa ja Bemarilla pintakaasulla.

Isompi kone kuluttaa enemmän, jos on sama auto ja sopivat välitykset, tietysti poikkeuksia voi löytyä moottorivalikoimien takia. Meidän motarilla ei tarvita isoa moottoria pitämään normaalia matkavauhtia, eihän siellä kiihdytellä jatkuvasti.

 

[Vihreä Sankari]

Ehkä kysymys on samalla lailla väärin aseteltu kuin ”Pitäisikö moottoriteillä sallia 200 km/h-nopeus?” Eikö raskaalla liikenteellä oli joku nopeusrajoitin 100 km/h? Vai oliko se peräti 80 km/h? Mikään nopeus maanteillä sen yli ei ole perusteltua. Moottoritie maksaa järjettömästi ja kaikki vain sen takia, että henkilöautoilijat pääsevät maaseutukartanoistaan kaupungissa oleville työpaikoilleen ja takaisin. 100 km/h motareille ja jatkossa rahat raideverkon kehittämiseen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

 

[sf78]

Isompi kone kuluttaa enemmän, jos on sama auto ja sopivat välitykset, tietysti poikkeuksia voi löytyä moottorivalikoimien takia. Meidän motarilla ei tarvita isoa moottoria pitämään normaalia matkavauhtia, eihän siellä kiihdytellä jatkuvasti.

Isompi kone kuluttaa juurikin vähemmän, koska sitä pyöritetään pienemmillä kierrosluvuilla. Joku 1.6 bensa menee jo helposti 3k motarilla siinä missä 3-4 litranen (tai 2-3 turbo) roikkuu 2k nurkilla. Tällöin myös pikkukoneen kulutus nousee suhteessa huomattavasti enemmän mitä isommalla koneessa. Yleensä rajapyykkinä on juuri tuo siirtyminen maantienopeuksista ylöspäin.

Omia mittauksia esim. 3.5 litran vapari vei moottoritieajossa (120+ km/h) 8.5/100, 3.0 vapari 8 litraa ja 2.5 turbo 8-8.5. Huom! Nämä 90- ja 2000-luvun puolen vanhoja koneita, ei tosiaan mitään bensapihejä. Muorin Nissani vei samat 8 litraa noilla nopeuksilla, mutta kone huusi kuin sikaa tapettaisiin.

 

[dude86]

Isompi kone kuluttaa juurikin vähemmän, koska sitä pyöritetään pienemmillä kierrosluvuilla. Joku 1.6 bensa menee jo helposti 3k motarilla siinä missä 3-4 litranen (tai 2-3 turbo) roikkuu 2k nurkilla. Tällöin myös pikkukoneen kulutus nousee suhteessa huomattavasti enemmän mitä isommalla koneessa. Yleensä rajapyykkinä on juuri tuo siirtyminen maantienopeuksista ylöspäin.

Omia mittauksia esim. 3.5 litran vapari vei moottoritieajossa (120+ km/h) 8.5/100, 3.0 vapari 8 litraa ja 2.5 turbo 8-8.5. Huom! Nämä 90- ja 2000-luvun puolen vanhoja koneita, ei tosiaan mitään bensapihejä. Muorin Nissani vei samat 8 litraa noilla nopeuksilla, mutta kone huusi kuin sikaa tapettaisiin.

Mitä kohtaa sopivilla välityksillä ja samalla autolla et ymmärtänyt? Jos vaikka verrataan 2l:n tai 3l:n koneita 8-lovisella askilla normaalissa matka-ajossa niin kumpi kuluttaa normaalisti vähemmän?

 

[Pakana]

Ei siitä mihinkään pääse että isompi moottori kuluttaa luonnostaan enemmän polttoainetta, mutta käytännön tilanteissa voi tuo kääntyä päälaelleen, koska henkilöautoissa polttoainetalous ei ole ollut kovinkaan tärkeässä osassa auton ominaisuuksia suunnitellessa. 90-luvulla valmistajia ei kiinnostanut kulutus pätkääkään, joka tuli selkeämmin esiin juuri pienimoottorisissa autoissa, joissa suorituskyky otettiin sieltä taloudellisuudesta, isolla padalla ei ole vastaavaan tarvetta, ja pidemmillä välityksillä autosta saatiin hiljaisepi ja mukavampi. Samalla se tietysti teki siitä myös taloudellisemman.

Nykyään Co2:n metsästyksessä tuosta kulutuksesta on tullut tärkeämpi prioriteetti, jonka takia mikään 3 litrainen ei ole taloudellinen verrattuna puolta pienempiin moottoreihin.

Bussi n. 30 litraa satasella maantieajossa, henkilöauto maantieajossa 5-6l satasella => vaatii sen 5-6 matkustajaa siihen bussiin, että pätee.

Ja sitten kun huomioidaan se, että henkilöauto vie ihmiset juuri sinne minne täytyy optimaalsita reittiä siinä missä bussi ajaa ylimpääräistä kierrosta tai ihminen joutuu vielä jollain liikkumaan perille asti, bussin todellinen hyötysuhde vielä huononee.

Tuo 30l/100km on _maantieajossa_ aika reilu bussille, mutta eihän busseilla yleensä mitään maantieajoa ajella 4 matkustajan kanssa. Käytännössä bussit pysähtelevät kesken matkan, joka nostaa kulutusta.

En mäkään ole henkilöautoa vaitamassa julkiseen liikenteeseen, mutta voisihan sitä tietysti bussilla töihin mennä, mutta kun sille on niin hankala löytää parkkipaikkaa..

 

[hkultala]

En mäkään ole henkilöautoa vaitamassa julkiseen liikenteeseen, mutta voisihan sitä tietysti bussilla töihin mennä, mutta kun sille on niin hankala löytää parkkipaikkaa..

Yksi puolituttu vuokrasi joskus kymmenisen vuotta sitten "autottomana päivänä" bussin ja ajoi sillä töihin.

Siitä oli joku blogipostauskin olemassa usean valokuvan kera, mutta nyt en enää löytänyt sitä, voi olla kadonnut bittiavaruuteen.

 

[Pakana]

Yksi puolituttu vuokrasi joskus kymmenisen vuotta sitten "autottomana päivänä" bussin ja ajoi sillä töihin.

Siitä oli joku blogipostauskin olemassa usean valokuvan kera, mutta nyt en enää löytänyt sitä, voi olla kadonnut bittiavaruuteen.

Samoin muistan kerrotun kaupunki legendan äijästä, jolle muija motkotti siitä kun tuli aina baarista illalla taksilla kotiin. Oli sitten jokin ilta järjestänyt itselleen kylän komeimman turistibussin yövuoroon, jonka jälkeen muijalle taas kelpasi että ukko tulee taksilla.

 

[_j03_]

Saisivatpa Oulussa edes sen 120km/h laitettua. 3v moottoritiremontin jälkeen kelpaisi myös edes se vanha 100km/h koko pätkälle.

 

[_Bandit_]

No hyvä hyvä hyvä, me pelastettiin taas maailma!

Mitenhän ne muualla euroopassa, esim. Saksassa pärjäilee? Ai niin..

 

[Jims]

Ehkä kysymys on samalla lailla väärin aseteltu kuin ”Pitäisikö moottoriteillä sallia 200 km/h-nopeus?” Eikö raskaalla liikenteellä oli joku nopeusrajoitin 100 km/h? Vai oliko se peräti 80 km/h? Mikään nopeus maanteillä sen yli ei ole perusteltua. Moottoritie maksaa järjettömästi ja kaikki vain sen takia, että henkilöautoilijat pääsevät maaseutukartanoistaan kaupungissa oleville työpaikoilleen ja takaisin. 100 km/h motareille ja jatkossa rahat raideverkon kehittämiseen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Ainut väärin aseteltu asia tässä kysymyksessä on tuo ehdotettu nopeus 130 km/h, todellisuudessa hyväkuntoisilla moottoriteillä rajoituksen voisi nostaa huoletta johonkin 140-160 km/h ilman todellista vaaraa.

Raskaassa kalustossa rajoitin on teoriassa 80 km/h ( busseissa ABS-jarruilla 100 km/h ) yleensä se asetetaan välille 85-90 km/h.

Junarata se vasta maksaakin helvetisti ja vaatii jatkuvaa ylläpitoa, saisivat junan käyttäjät ja ne jotka haluavat asua sosiaalikuutiossa aseman vierellä maksaa koko raideinfran rakentamisen ja ylläpidon vaikkapa matkalipuissa ja asuntojen hinnoissa, sen sijaan että autoilijat subventoisivat tästä lystistä sen 90%.
Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

 

[Jims]

Tuo 30l/100km on _maantieajossa_ aika reilu bussille, mutta eihän busseilla yleensä mitään maantieajoa ajella 4 matkustajan kanssa. Käytännössä bussit pysähtelevät kesken matkan, joka nostaa kulutusta.

Tuo kulutus riippuu paljolti bussin tyypistä tuollainen matalalattiainen allisonin automaatilla oleva citybussi kuluttaa äkkiä sen 40-60 litraa/100 km, kun sillä ajetaan isoilla kierroksilla 100 km/h.
Citybussin keskikulutus kaupunkilenkillä on siellä 30-40 litran välillä, joku uusi pitkänmatkan bussi manuaalilla menee taas tyhjänä rauhallista 80-90 km/h maantienopeutta jopa alle 20 litran per 100 km.

Busseja ei todellakaan kannattaisi ajattaa tyhjinä tai puolityhjinä paikasta toiseen, jonkun maksimissaan 20 ihmisen "maaseutu" tai lähiö linjan ajattaminen isolla citybussilla siten, että kuski ajaa parhaimmillaan varikolta / toiselta lyhyeltä linjalta lähtöpisteeseen ja kiertelee sieltä tunnin tai puolitoista kaupungin keskustaan on rahallisesti ja päästöjä ajatellen täysin järjetöntä.

Bussiliikennekkin pitäisi avata aidosti kilpailulle, lakkauttaa kuntajohtoinen liikenteen suunnittelu ja tilaaminen sekä antaa markkinoiden muokata liikenteen tarjonta ja linjakartta järkeväksi.
Kunta voisi tarjota liikennöitsijöille infran omakustannehintaan tai jopa ilmaiseksi.

Tällöin keinotekoiset kuntarajat ja vyöhykkeet poistuisivat lipuista ja linjoja ajettaisiin sen mukaan ja sellaisella kalustolla, miten niillä on matkustajia.
Samalla uskoisin monen taajaman ja lähiön bussiyhteydet jopa paranisivat, kun joku pienyrittäjä voisi ajattaa sieltä ne 10-15 ihmistä keskustaan ja takaisin jollain järkevällä pikkubussilla kysynnän mukaan.