olisiko syynä se että ne on yliopistokursseja eikä AMK tasoaHOPS oli viime viikolla ja saan 20op vapaasti valittavista suoritettua yliopiston kursseilla. En ole vielä hakenut, mutta näin sanottiin. Riippuu varmaan paljon koulusta ja mikä ala.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
olisiko syynä se että ne on yliopistokursseja eikä AMK tasoaHOPS oli viime viikolla ja saan 20op vapaasti valittavista suoritettua yliopiston kursseilla. En ole vielä hakenut, mutta näin sanottiin. Riippuu varmaan paljon koulusta ja mikä ala.
Siis koitin just selittää tossa aiemmassa viestissä että YAMK:ssa saa yliopiston suorituksia hyödyntää muttei AMK tasonolisiko syynä se että ne on yliopistokursseja eikä AMK tasoa
jeesSiis koitin just selittää tossa aiemmassa viestissä että YAMK:ssa saa yliopiston suorituksia hyödyntää muttei AMK tason
YAMK:hon ei meinaa saada mitään hyväksiluettua vaan kaikki pitäisi käydä ns. puhtaalta pöydältä
voi olla ihan eri asia hakea niitä työkokemuksen perusteellaKolme vuotta sitten kun kävin YAMKia, niin sain kolme kurssia hyväksiluettua työkokemuksen perusteella. Ainoa oli, että piti muutama kehittämisraportti tehdä kylkeen, mutta se oli aika pientä verrattuna siihen, että säästin kolmen kurssin verran aikaa. Koulu tosin mainosti silloin, että työkokemuksen avulla saa helposti hyväksiluettua. Onkohan sitten ajat muuttuneet yleisestikin, ettei hyväksilukuja saa niin helposti tms.
Kannattaa katsoa AMK omia sivuja läpi. Käyn työnohella Konetekniikan monimuotoa läpi. 4-5 omasta vuosikerrasta aloitti avoimen kautta ja menevät nyt toisena vuotena samaa tahtia koulunkirjoilla. Ensinmäisen opinnot maksoi 250-500e ja vaatimuksena päästä kursseista läpi.Miten olisiko avoin amk hyvä? Vai onko siinäkin tuo sama juttu?
Kannattaa katsoa AMK omia sivuja läpi. Käyn työnohella Konetekniikan monimuotoa läpi. 4-5 omasta vuosikerrasta aloitti avoimen kautta ja menevät nyt toisena vuotena samaa tahtia koulunkirjoilla. Ensinmäisen opinnot maksoi 250-500e ja vaatimuksena päästä kursseista läpi.
Mitä kaikkia kursseja/opintoja on mahdollista opiskella avoimessa amk:ssa/yliopistossa ilmaiseksi?
Millä hakusanoilla näitä voi etsiä?
Entä jos opiskelee amk/yamk/di linjalla töiden ohella, avautuuko enemmän vaihtoehtoja, kun on jo "sisällä" koulussa?
En tiedä tohtoriopinnoista, mutta tähän on pakko yhtyä. Joka kerta jonkin opinnon lopussa on ollut fiilis, että "olipahan homma, nyt ei kyllä enää tartte lisää tätä laatua", niin silti sitä vähän ajan päästä eksyy kuitenkin etsimään lisää uusia mahdollisuuksia.Tuollaista ajatusta tässä kypsytellyt kun aika on kullannut YAMK opiskelut työn ohessa
Onko kokemusta sivutoimisista tohtoriopinnoista työn ohella? Eli samalla siis itse rahoittaen.
Tuollaista ajatusta tässä kypsytellyt kun aika on kullannut YAMK opiskelut työn ohessa
Netti selattu läpi näihin liittyen, mutta aika hintsusti löytyy kokemusta tällaisesta kuviosta. Siksi olisi mukava saada täältä omakohtaista kokemusta asiasta.
Tohtoriopinnot ovat sen verran vapaamuotoisempia, että siellä ei varsinaisesti niinkään opiskella kursseilla, vaan tehdään tutkimustyötä. Tutkinnoissa on vaatimuksena tieteelliset jatko-opinnot 60op, mutta niiden suorittaminen on aika pieni osa tutkintoa lopulta, ja sisältö riippuu ainakin jonkin verran yliopistosta ja tiedekunnasta.
Maisterin (ja YAMK:n) saa halutessaan hyvin pitkälti istumalihaksilla eli suorittaa vaan kurssit ja lopuksi opinnäytetyö. Väikkärin vääntäminen vaatiikin sitten huomattavasti enemmän, perussääntö taitaa olla että väikkärin laajuus on 4 tieteellistä artikkelia, ja hyvästä gradusta voi saada yhden julkaisun jos jaksaa tehdä töitä sen muokkaamiseen artikkeliksi. Tämä siis ihan vaan että ymmärtää työmäärän, ja toki sen työn laatuvaatimukset kasvaa samalla.
En sano että on mahdotonta, mutta jos ei ole tiedossa aihetta joka sivuaa nykyistä työnkuvaa tarpeeksi läheltä, ja työn ohjaajaa joka ymmärtää tilanteen, niin ei kannata lähteä.
Sinänsä tohtoriopinnot taitavat olla vapaampia ajan suhteen, itsellänikin meni 10v jatko-opiskelijasta ilmoittatumisesta väitöksen valmistumiseen. Ihan varma en ole, mutta samanlaista opinto-oikeuden vanhenemista ei taida olla, mutta omasta väitöksestäkin on jo useampi vuosi. Itsekin tein väikkärin työn ohessa, mutta työsuhde oli yliopistoon ja oltiin sovittu että osa ajasta menee tutkimukseen. Siltikin meni tosiaan tuo 10v.
Voin yrittää vastailla kysymyksiin tarkemmin jos haluat, mutta nämä on aina vähän tapauskohtaisia.
Kiitokset vastauksesta!
Itse olen yksityisellä puolella ja siellä pysyisinkin, eli työsuhde yliopistoon ja perinteinen tutkijan ura ei kiinnosta. 8-10v kesto olikin jo tiedossa osa-aikaisena. Eihän se ole kuin 4-5x pitempään kuin yamk
Aihe olisi itse (tai yhdessä työnantajan kanssa) valittu ja liittyisi omiin työtehtäviin oleellisesti. Eli aihe tulisi olemaan kiinnostava. Aihe liittyisi teollisuuden investointiprojekteihin, eli tuotantotalouden puolella tässä oltaisiin. Oma 10v työkokemus on täysin tuolta alalta.
Seuraavat asiat epäilyttävät itseäni:
- Minulla on ammattikoulu + konetekniikan AMK + YAMK tausta. Miten yliopisto suhtautuu tällaiseen? Selviää tietysti kysymällä, mutta voiko olla deal breaker heti kättelyssä?
- AMK ja YAMK keskiarvo vajaa 4. YAMK opinnäytetyö arvosanalla 3. Sama kysymys kuin yllä.
- Miten valmis tutkimussuunnitelman tulisi olla siinä kohtaan kun kontaktoisi mahdollista ohjaajaa?
- Jos tekisi artikkeliväikkärin, riittääkö että suunnitelmassa on käsitelty tutkittava aihe yleisesti vai pitäisikö olla määritetty ihan artikkelitasolla (lähes mahdotonta)?
- Tutkimusosaamisen puute johtuen AMK taustasta. Yamk opinnäytetyössä käytetään tutkimusmenetelmiä (ilmeisesti) gradun tapaan, mutta siinä on vahva kehittämisote käytäntöön. Deal breaker vai kurssituksilla/motivaatiolla hoidettavissa?
- Miten suhtaudutaan työn ohessa opiskelevaan kun tarkoitus on pysyä yksityisellä puolella eikä suuntautua tutkijaksi?
- Miten suhtaudutaan jos haluaisi ottaa opintoihin ”käytännön” otteen työelämään? Tavoitteena voisi olla ”käytännön akateemikko”, mutta voiko tätä tuoda esille opinnoissa/artikkeleissa vai onko ne pakotettu tiettyyn muottiin jossa tällaiselle ei ole sijaa? Käytännön akateemikko on typerä termi, mutta en keksinyt parempaakaan.
Paljon kysymyksiä, mutta olettaisin että paljon valtavirrasta poikkeavia taustatekijöitä tohtoriopintojen kannalta.
edit: tajusin vasta jälkeenpäin että mainitsit heti alussa tuon alan, jotenkin jäi se huomaamatta, niin kaikki alla oleva on kirjoitettu vähän yleisemmästä näkökulmasta.
edit2: jos puhutaan teollisuuden investointiprojekteista, niin varmaan tuohon kuuluu jotain kannattavuuslaskelmia yms., uusien mallien / teorioiden kehittämistä, oikea datan hyödyntämistä jne, niin tässä kannattaa alusta alkaen miettiä tutkimuksen julkisuutta. Väikkäristä voi varmaan osan salata, artikkeleista en suoraan osaa sanoa. Kannattaa itse tunnistaa asia, mutta tuta-proffalle varmasti tuttua asiaa tämäkin, niin sieltä saa varmasti apua. Toki oman firman kanssa kannattaa pelisäännöt tehdä selväksi alusta alkaen.
Ihan kaikkeen en uskalla varmasti sanoa mitään, kun omasta aloituksesta kohta 15v, paljon on asiat muuttuneet ja varmaan yleisesti järjestyneempään suuntaan, ja yliopistojen omia käytänteitä on yhtenäistetty.
Oikeastaan kolmeen ensimmäiseen kohtaan: tee jonkinlainen kooste (ei vielä tutkimussuunnitelma) siitä mitä olet ajatellut tutkia, miksi ja mitä uutta tuo alalle. Selvittele mistä yliopistosta löytyisi sopiva proffa ohjaajaksi, käy läpi tyypin tuoreimpia tutkimuspapereita ja katso jos saat sieltä nostoja siihen omaan ajatelmaan tutkimuksen aiheesta. Sitten vaan proffaan yhteyttä, sanot että väikkäri kiinnostaisi ja mitä olet miettinyt, ja sopivasti teet niitä nostoja että sopisi myös proffan tutkimukseen. Siitä sitten lähtee selviämään nuo muut asiat YAMK:n suhteen, vaikka ei se käsittääkseni mikään automaattinen este olla. Toki kannattaa yliopistojen tutkijakoulujen sivuja myös selailla. Kannattaa siis ihan reilusti kysellä asioita noista, eikä yrittää vääntää itse liian pitkälle tutkimussuunnitelmaa sokkona. Omana aikana haku jatko-opintoihin oli päällä käytännössä kokoaika, nykyään taitaa monessa paikassa olla tutkijakouluhaku kahdesti vuodessa.
Tutkimussuunnitelmassa on syytä olla se väikkärin rakenne artikkelitasolla, eli vaikka 1. artikkeli Laaja literature rewiew ja aiheen best practices analyysi tms., 2. artikkeli aineiston keruu paikasta x, teorian y kautta pohdiskelu miten tämä vaikuttaa asiaan z. Eli karkeasti 1-2 lausetta sisällöstä, sellainen karkea suuntaviiva. Ei se haittaa vaikka myöhemmin ei juuri sitä tulisikaan, mutta antaa lukijalle kuvan että tiedät mitä aiot tehdä. Toki tässä sama kuin edellä, se ohjaava proffa sitten kertoo millaista suunnitelmaa odottaa.
Tutkimusosaamisen saa kyllä perselihaksilla kuntoon, jaksaa vaan käydä ja opetella menetelmät. Omalla mutulla sanoisin että humanistisissa aineissa korostuu menetelmäosaaminen enemmän kuin luonnontieteissä.
Työn ohessa väikkärin teko ei ole mitenkään erikoista, luulisin että onnistuu. Toki voi olla hyvä miettiä, että varaudut ottamaan otat opintovapaata siihen viimeistelyyn. Se voi olla melkoinen urakka. Ainakin teoriassa yliopistojen pitäisi suhtautua positiivisesti siihen, että tohtorit siirtyvät vaikkapa teollisuuden palveluun väitöksen jälkeen, kun ei niitä tutkijapaikkoja kaikille riitä kuitenkaan.
Alasta riippuen, jos tutkimuksilla voidaan osoittaa selvät hyödyt käytäntöön, niin varmasti plussaa. Se ei usein voi kuitenkaan olla se asian pihvi, eli tutkimusaiheena ei mene läpi "Firman x tuotantoprosessien parantaminen". Sen sijaan yleisesti jonkun tuotantoprosessin parantaminen jonkun frameworkin kautta ja kehittämismenetelmien vaikutus voisi mennä läpi, mutta se käytännön hyöty tulee ehkä enemmän niiden tutkimuspapereiden ulkopuolelta.
Nämä nyt sitten vain omia näkemyksiä ja kokemuksia, korostan sitä että motivoitunut ja sopiva proffa ohjaajaksi on kullanarvoista, sen takia kannattaa käyttää aikaa siihen että käy läpi sopivien yliopistojen sopivien tutkimusryhmien sisältöjä läpi, ja yrittää sieltä kaivella sopivaa tyyppiä ja muokata sitä omaa aihetta siihen suuntaan. Jos ei ole aikaisempia suhteita johonkin tiedekuntaan tai tutkimusryhmään, voi olla hankalaa saada ohjaajaa kiinnostumaan omasta, ehkä hyvinkin irrallisesta aiheesta. Sitten kun löytyy hyvä proffa ja näytät että motivaatiota on, niin asiat alkaa helpottamaan. Ei siis tutkimuksen tekemisen kannalta, vaan kaikkien ympärillä olevien byrokratiajuttujen osalta
Kysymys jos haluaisi AMK-taustalla yliopistoon maisterin tutkintoon: paljonko AMK-lopputyön arvosana merkitsee oikeasti? Luin oman alan maisterintutkinnon vaatimuksia ja siellä luki, että opinnäytetyön arvosanan pitäisi olla vähintään 3. Itsellä meni se heikommin eikä siinä vaiheessa enää kiinnostanut sitä alkaa parantelemaan. Koskaan ei ole opinnäytetyön arvosanaa kysytty työelämässä tai missään, mutta olisko tämä nyt se paikka jossa asia nousee ongelmaksi?
Eli jos opinnäytetyön arvosana on alempi kuin 3 niin onko maisterin tutkinnon ovet täysin suljettu vai onko vaan vaikeampi päästä sisään?
Näin lukee tarkalleen katsomani tutkinnon valintaperusteissa:No siis jos katsomaasi koulutukseen on hakukriteerinä että arvosana opparista min. 3 niin silloin se varmaan vaaditaan. Kannattaa tarkistaa sieltä koulusta/koulutusohjelmasta onko siellä jotain vaihtoehtoisia tapoja korvata alhaisia arvosanoja, mitään yleismaailmallista sääntöä tähän ei varmaan ole vaan se riippuu siitä mihin olet hakemassa.
Esim. Chydeniuksessa johon voi hakea AMK-pohjalta opiskelemaan tietojenkäsittelyn maisteriopintoja voi alhaisia arvosanoja ja puuttuvia opintoja korvata suorittamalla lisäkursseja. Sinänsä vaatimukset esim. tietystä keskiarvosta on ihan yleisiä, mutta en ole utse törmännyt vielä vaatimukseen tietystä opparin arvosanasta.
Maisterivalinta - CiNetCampus
CiNetCampus tarjoaa opiskelijoille opintoihin liittyvät videomateriaalit ja sekä virtuaaliset ohjaushuoneet, joita käytetään erilaisten opinnäytetöiden ohjaamisessa ja seminaarissa, sekä joillakin kursseilla yhteistyöskentelyn toteuttamiseen.cinetcampus.fi
Näin lukee tarkalleen katsomani tutkinnon valintaperusteissa:
”Ensisijaisesti ratkaisevat opintosuoritukset. Lisäksi edellytetään, että AMK-tutkinnon opintosuoritusten tulee olla vähintään hyvää tasoa ja lopputyön tulisi olla hyväksytty vähintään arvosanalla 3 (asteikolla 1-5).”
Ei lue että tulee olla vaan tulisi olla. Eli ehkä ei ole 100-varmasti karsiva tekijä, mutta vaikuttanee merkittävästi kuitenkin.
No, en mä tänä keväänä mihinkään vielä hae, aikaisintaan syksyllä. Muutaman vuoden jo miettinyt jatko-opiskelua kuitenkin.
Itse myös laitoin pariin YAMK-ohjelmaan hakemuksen, samaan laitokseen molemmat. 5op strateginen johtaminen "pääsykoe" kurssina. Saapa nähdä, että kuinka käy.
Tätä miettinyt pari vuotta ja nyt kun on vanhempi lapsi menossa syksyllä kouluun, niin on jo muutenkin kevyempää.
Viime vuonna kävin avoimen opintoja keväällä 15 op ja syksyllä 18 op data-analytiikkaa/koneoppimista ja nuo nyt meni aika kevyesti työn ja lapsien ohessa.
Tuli tuossa muutama vuosi sitten käytyä pyörähtämässä tietotekniikan maisteriopinnoissa (JYU) AMK:n jälkeen, mutta silloin kävi turhan raskaaksi työn ja perhe-elämän ohessa, kun esikoinen oli 2v ja toinen syntyi juuri (tulipahan kokeiltua).
Silloin pääsin tietojenkäsittely tradenomipapereilla syksyn hausta sisälle (ka n. 4 ja oppari 3). Täydentäviksi kursseiksi tuli suoritettavaksi algoritmit 1 ja 2.
Onnittelut ja tsemppiä koitokseen! Mä oon nyt ensimmäisen vuoden ollut DI:ksi opiskelemassa inssiopintojen jälkeen. Työskentelen työn ohella ja on tässä ollut kyllä puurtamista ihan eri tavalla kuin AMK kursseissa. Riippuu tietysti omasta osaamistasosta ja etenkin kiinnostuksesta, miten kurssit saa suoritettua. Itse otin "grind" metodin käyttöön ja yritän mahdollisimman paljon käydä nyt kursseja. Jos kaikki menee hyvin, niin normaalit 60 op tulee tämän kevään aikana. Keskiarvo on tippunut reippaasti AMK tasosta, mutta en olettanutkaan, että sitä pystyy pitämään. Tärkein itselle on, että oppisi mielenkiintoisista kursseista paljon ja muuten pääsisi läpi. Suosittelen itse ottamaan kursseja "normaalin" määrän ja tiputtelemaan siitä sitten vaikeimmat/eniten työtä vaativat, jos tuntuu siltä. Ainakin itsellä tuo on toiminut ja jotkut ovat harmitelleet jälkeenpäin periodin lopussa, että olisi voinut ottaa 1-2 enemmän.Itselle tuli kutsu yliopistoon DI:ksi opiskelemaan (maisteriohjelma), pohjana insinööri (AMK). Saa nähdä miten sujuu työn ohella. Todistuksella myös sisään.
Onkos muilla tullut vielä tuloksia kevään yhteishausta?
Itse kävin juuri ottamassa vastaan paikan hakemaani YAMK tutkinto-ohjelmaan, joten paluu opiskelijaksi olisi taas syksyllä edessä
Pääsin suoraan todistusvalinnalla sisään niin valintatulokset oli jo nyt saatavilla. Pääsykokeen kautta valittavat joutuvat vissiin vielä tovin odottelemaan tuloksia, ja kai nämä muutenkin on koulu- ja linjakohtaisia.
Mielenkiinnolla odotan syksyä, pitäis olla mielenkiintoisia kursseja edessä ja odotan koulutuksesta olevan konkreettista hyötyä oman työn kannalta!
Onkos muilla tullut vielä tuloksia kevään yhteishausta?
Itse kävin juuri ottamassa vastaan paikan hakemaani YAMK tutkinto-ohjelmaan, joten paluu opiskelijaksi olisi taas syksyllä edessä
Pääsin suoraan todistusvalinnalla sisään niin valintatulokset oli jo nyt saatavilla. Pääsykokeen kautta valittavat joutuvat vissiin vielä tovin odottelemaan tuloksia, ja kai nämä muutenkin on koulu- ja linjakohtaisia.
Mielenkiinnolla odotan syksyä, pitäis olla mielenkiintoisia kursseja edessä ja odotan koulutuksesta olevan konkreettista hyötyä oman työn kannalta!
Kävi niin että pääsin yliopistoon. Hieno tunne. Nyt on kesä aikaa kerrata jo kieltämättä varsin ruostuneiksi jääneitä lukion matematiikan oppeja. Tämän ketjun sisällä näkyi olevan useampi hyvä lukuehdotus aiheeseen, täytyy käydä kirjastossa penkomassa. Hyvää juhannusta ja tsemppiä kaikille muille varttuneemmille opiskelijoille.
Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta. Tässä oikeastaan ollaan erinäisten koulutusuudistusten ytimessä. Ennen oli selkeät polut amis->opisto, lukio->opisto, lukio->korkeakoulu, ja vain korkeakouluopintojen kautta oli mahdollista edetä tohtoriksi saakka.Seuraavat asiat epäilyttävät itseäni:
- Minulla on ammattikoulu + konetekniikan AMK + YAMK tausta. Miten yliopisto suhtautuu tällaiseen? Selviää tietysti kysymällä, mutta voiko olla deal breaker heti kättelyssä?
- AMK ja YAMK keskiarvo vajaa 4. YAMK opinnäytetyö arvosanalla 3. Sama kysymys kuin yllä.
- Miten valmis tutkimussuunnitelman tulisi olla siinä kohtaan kun kontaktoisi mahdollista ohjaajaa?
- Jos tekisi artikkeliväikkärin, riittääkö että suunnitelmassa on käsitelty tutkittava aihe yleisesti vai pitäisikö olla määritetty ihan artikkelitasolla (lähes mahdotonta)?
- Tutkimusosaamisen puute johtuen AMK taustasta. Yamk opinnäytetyössä käytetään tutkimusmenetelmiä (ilmeisesti) gradun tapaan, mutta siinä on vahva kehittämisote käytäntöön. Deal breaker vai kurssituksilla/motivaatiolla hoidettavissa?
Onkos muilla tullut vielä tuloksia kevään yhteishausta?
Itse kävin juuri ottamassa vastaan paikan hakemaani YAMK tutkinto-ohjelmaan, joten paluu opiskelijaksi olisi taas syksyllä edessä
Pääsin suoraan todistusvalinnalla sisään niin valintatulokset oli jo nyt saatavilla. Pääsykokeen kautta valittavat joutuvat vissiin vielä tovin odottelemaan tuloksia, ja kai nämä muutenkin on koulu- ja linjakohtaisia.
Mielenkiinnolla odotan syksyä, pitäis olla mielenkiintoisia kursseja edessä ja odotan koulutuksesta olevan konkreettista hyötyä oman työn kannalta!
Vähän vanha viesti, mutta pystytkö avaamaan millaisella keskiarvolla pääsit ja mihin tutkintoon, vaikka YV? Nimin. haku päällä.
Mun alempi tutkinto on tradenomi sitä myöten seuraava tutkinto tulee olemaan tradenomi (YAMK). Tarkempaa tutkinto-ohjelmaa en nyt viitsi laittaa tähän mutta kyseessä tietojenkäsittelyn/tietotekniikan linja jossa opiskelee sekä tradenomeja että insinöörejä samoilla kursseilla. Erona se, että meidän suppeamman tutkinnon omaavien pitää opiskella enemmän opintopisteitä (90 vs 60) saadaksemme tutkinnon kasaan joten vapaasti valittavia kursseja joutuu ottamaan enemmän kuin inssit, tutkintoon kuuluvat muut kurssit on molemmille samat.
Todistusvalinnassa katsottiin painotettua keskiarvoa, mulla oli pikkuisen päälle 4 ja alin todistusvalinnalla sisään päässyt oli 3,8x. Aloituspaikkoja tutkinnossa oli 15+15 ja puolet otettiin sisään todistusvalinnalla, puolet pääsykokeella.
Edit: pääsykoe oli siis enemmänkin luokkaa motivaatiokirje eikä sellainen perinteinen pääsykoe jossa tehdään tehtäviä.