Yliopisto/AMK työn ohessa

[lors lara]

HOPS oli viime viikolla ja saan 20op vapaasti valittavista suoritettua yliopiston kursseilla. En ole vielä hakenut, mutta näin sanottiin. Riippuu varmaan paljon koulusta ja mikä ala.

olisiko syynä se että ne on yliopistokursseja eikä AMK tasoa

 

[jeppejehu]

olisiko syynä se että ne on yliopistokursseja eikä AMK tasoa

Siis koitin just selittää tossa aiemmassa viestissä että YAMK:ssa saa yliopiston suorituksia hyödyntää muttei AMK tason

 

[lors lara]

Siis koitin just selittää tossa aiemmassa viestissä että YAMK:ssa saa yliopiston suorituksia hyödyntää muttei AMK tason

jees

 

[Nälkäinen Setä]

YAMK:hon ei meinaa saada mitään hyväksiluettua vaan kaikki pitäisi käydä ns. puhtaalta pöydältä

Kolme vuotta sitten kun kävin YAMKia, niin sain kolme kurssia hyväksiluettua työkokemuksen perusteella. Ainoa oli, että piti muutama kehittämisraportti tehdä kylkeen, mutta se oli aika pientä verrattuna siihen, että säästin kolmen kurssin verran aikaa. Koulu tosin mainosti silloin, että työkokemuksen avulla saa helposti hyväksiluettua. Onkohan sitten ajat muuttuneet yleisestikin, ettei hyväksilukuja saa niin helposti tms.

 

[lors lara]

Kolme vuotta sitten kun kävin YAMKia, niin sain kolme kurssia hyväksiluettua työkokemuksen perusteella. Ainoa oli, että piti muutama kehittämisraportti tehdä kylkeen, mutta se oli aika pientä verrattuna siihen, että säästin kolmen kurssin verran aikaa. Koulu tosin mainosti silloin, että työkokemuksen avulla saa helposti hyväksiluettua. Onkohan sitten ajat muuttuneet yleisestikin, ettei hyväksilukuja saa niin helposti tms.

voi olla ihan eri asia hakea niitä työkokemuksen perusteella
mutta noita avoimen yliopiston kursseja ei meinaa saada yamk:hon vaikka ala on samaa

 

[kjns]

Eikös noissa hyväksiluvuissa lähtökohta ole, että sen hyväksiluettavan kurssin pitää olla saman tasoinen kuin suoritettava tutkinto jotta se hyväksytään? YAMK-tutkinnossa sen kurssin siten pitäis olla YAMK/yliopistotasoinen kurssi, joita avoimessa AMKissa varmaan vähemmän on tarjolla... Uskoisin että ainakin valinnaisiin pitäis saada suht helpostikin vietyä suorituksia jos on tehnyt alakohtaisia opintoja oikealla asteella.

Onhan joillain kouluilla/koulutusohjelmilla YAMKiinkin ns. "avoimen väylä", jossa tutkinto-opiskelijaksi voi päästä myös opiskelemalla ensin avoimessa tutkintoon kuuluvia kursseja, ja kun tietty määrä on täynnä saa suoraan opinto-oikeuden koulutusohjelmaan ja ne avoimessa suoritetut kurssi tulee suorituksina mukaan.

Itsekin harkinnut YAMKiin hakemista ja opintojen mahdollistamisesta duunissa keskustellut. Soitin myös tuonne miettimäni tutkinnon yhteishenkilölle ja kyselin miten noita hyväksilukuja voisi mahdollisesti saada, ja siellä ainakin esim. tunnettujen sertifiointien avulla voi saada kursseja hyväksiluettua.

 

[jeppejehu]

Eri työnantajilla on myös erilaisia tapoja tukea noissa opinnoissa. Meillä saa jopa 10 päivää vuodessa palkallisia opiskelupäiviä, jos se mitä opiskelet liittyy työhön tai siitä muuten on jotain hyötyä työnantajalle.
Lisäksi voi käyttää palkattomia vapaapäiviä, mutta niistä neuvotellaan erikseen ja ei luonnollisesti saa vaikuttaa työhön.

Edellisessä työpaikassa joustettiin paljon työvuorosuunnittelussa että pääsin etä-/lähipäiville. Se olikin vuorotyötä jossa se onnistuu varmasti paremmin kuin ma-pe 8-16 työpaikoilla

 

[makke95]

Miten olisiko avoin amk hyvä? Vai onko siinäkin tuo sama juttu?

Kannattaa katsoa AMK omia sivuja läpi. Käyn työnohella Konetekniikan monimuotoa läpi. 4-5 omasta vuosikerrasta aloitti avoimen kautta ja menevät nyt toisena vuotena samaa tahtia koulunkirjoilla. Ensinmäisen opinnot maksoi 250-500e ja vaatimuksena päästä kursseista läpi.

 

[dragon age]

Kannattaa katsoa AMK omia sivuja läpi. Käyn työnohella Konetekniikan monimuotoa läpi. 4-5 omasta vuosikerrasta aloitti avoimen kautta ja menevät nyt toisena vuotena samaa tahtia koulunkirjoilla. Ensinmäisen opinnot maksoi 250-500e ja vaatimuksena päästä kursseista läpi.

Katsoin avoimen AMK:n kursseja ja siellä olisi yksi kiinnostava kurssi videon ja musiikin yhdistämisestä, eli videot tarinaksi, mutta se on maksullinen ja ei ehkä tule käytyä. Avoimessa yliopistossa taas onkin näköjään testi, joka karsii aika hyvin pois sellaiset, jotka ei sinne kuulu. Spostiin tulee muutama ilmoitus kirjautumisesta ja kun linkistä sinne menee, niin siellä on loppumaton määrä erilaisia sivustoja/ohjeita ja linkkejä joista pääsee seuraaviin sivustoihin/linkkeihin ja ohjeisiin.

Täytyy varmaan jättää virallisten opiskelujen haaveet vähäksi aikaa pois, mutta jotain täytyy kuitenkin tehdä, joten pitää keskittyä omiin retroprojekteihin, vaikka ne eivät oikein meinaa edetäkään.

Joskus näin avoimessa yliopistossa/AMK:ssa mahdollisuuden ehdottaa omia kursseja, en nyt enää löytänyt sitä. Olisi ehkä voinut ehdottaa vaikka retrokonekurssia, jossa voitaisiin käsitellä vanhempia koneita ja komponentteja. Muitakin kiinnostavia ideoita voisi olla.

 

[Coppis667]

Mitä kaikkia kursseja/opintoja on mahdollista opiskella avoimessa amk:ssa/yliopistossa ilmaiseksi?
Millä hakusanoilla näitä voi etsiä?

Entä jos opiskelee amk/yamk/di linjalla töiden ohella, avautuuko enemmän vaihtoehtoja, kun on jo "sisällä" koulussa?

 

[kjns]

Mitä kaikkia kursseja/opintoja on mahdollista opiskella avoimessa amk:ssa/yliopistossa ilmaiseksi?
Millä hakusanoilla näitä voi etsiä?

Voi korjata jos olen väärässä, mutta käsittääkseni avoimen kursseista joutuu pääsääntönä maksamaan sen 15 eur per opintopiste. Joskus joitain kursseja voi olla poikkeuksellisesti tarjolla ilmaisena.

Entä jos opiskelee amk/yamk/di linjalla töiden ohella, avautuuko enemmän vaihtoehtoja, kun on jo "sisällä" koulussa?

Jos olet tutkinto-opiskelija niin monesti tarjolla on opintoja yhteistyöjärjestelyiden kautta, jolloin voit opiskella esim. toisissa kouluissa tarjolla olevia kursseja ja sisällyttää ne tutkintoosi.


edit: FiTechin ja MOOCin kautta voi suorittaa ilmaisia kursseja

Opiskelu FITechissä | FITech

FITech tarjoaa maksuttomia yliopistokursseja aikuisopiskelijoille sekä tutkinto-opiskelijoille.

fitech.io

Etusivu - MOOC.fi

www.mooc.fi

 

[tootsi]

Onko kokemusta sivutoimisista tohtoriopinnoista työn ohella? Eli samalla siis itse rahoittaen.

Tuollaista ajatusta tässä kypsytellyt kun aika on kullannut YAMK opiskelut työn ohessa

Netti selattu läpi näihin liittyen, mutta aika hintsusti löytyy kokemusta tällaisesta kuviosta. Siksi olisi mukava saada täältä omakohtaista kokemusta asiasta.

 

[Kautium]

Tuollaista ajatusta tässä kypsytellyt kun aika on kullannut YAMK opiskelut työn ohessa

En tiedä tohtoriopinnoista, mutta tähän on pakko yhtyä. Joka kerta jonkin opinnon lopussa on ollut fiilis, että "olipahan homma, nyt ei kyllä enää tartte lisää tätä laatua", niin silti sitä vähän ajan päästä eksyy kuitenkin etsimään lisää uusia mahdollisuuksia.

 

[juhei]

Onko kokemusta sivutoimisista tohtoriopinnoista työn ohella? Eli samalla siis itse rahoittaen.

Tuollaista ajatusta tässä kypsytellyt kun aika on kullannut YAMK opiskelut työn ohessa

Netti selattu läpi näihin liittyen, mutta aika hintsusti löytyy kokemusta tällaisesta kuviosta. Siksi olisi mukava saada täältä omakohtaista kokemusta asiasta.

Tohtoriopinnot ovat sen verran vapaamuotoisempia, että siellä ei varsinaisesti niinkään opiskella kursseilla, vaan tehdään tutkimustyötä. Tutkinnoissa on vaatimuksena tieteelliset jatko-opinnot 60op, mutta niiden suorittaminen on aika pieni osa tutkintoa lopulta, ja sisältö riippuu ainakin jonkin verran yliopistosta ja tiedekunnasta.

Maisterin (ja YAMK:n) saa halutessaan hyvin pitkälti istumalihaksilla eli suorittaa vaan kurssit ja lopuksi opinnäytetyö. Väikkärin vääntäminen vaatiikin sitten huomattavasti enemmän, perussääntö taitaa olla että väikkärin laajuus on 4 tieteellistä artikkelia, ja hyvästä gradusta voi saada yhden julkaisun jos jaksaa tehdä töitä sen muokkaamiseen artikkeliksi. Tämä siis ihan vaan että ymmärtää työmäärän, ja toki sen työn laatuvaatimukset kasvaa samalla.

En sano että on mahdotonta, mutta jos ei ole tiedossa aihetta joka sivuaa nykyistä työnkuvaa tarpeeksi läheltä, ja työn ohjaajaa joka ymmärtää tilanteen, niin ei kannata lähteä.

Sinänsä tohtoriopinnot taitavat olla vapaampia ajan suhteen, itsellänikin meni 10v jatko-opiskelijasta ilmoittatumisesta väitöksen valmistumiseen. Ihan varma en ole, mutta samanlaista opinto-oikeuden vanhenemista ei taida olla, mutta omasta väitöksestäkin on jo useampi vuosi. Itsekin tein väikkärin työn ohessa, mutta työsuhde oli yliopistoon ja oltiin sovittu että osa ajasta menee tutkimukseen. Siltikin meni tosiaan tuo 10v.

Voin yrittää vastailla kysymyksiin tarkemmin jos haluat, mutta nämä on aina vähän tapauskohtaisia.

 

[tootsi]

Tohtoriopinnot ovat sen verran vapaamuotoisempia, että siellä ei varsinaisesti niinkään opiskella kursseilla, vaan tehdään tutkimustyötä. Tutkinnoissa on vaatimuksena tieteelliset jatko-opinnot 60op, mutta niiden suorittaminen on aika pieni osa tutkintoa lopulta, ja sisältö riippuu ainakin jonkin verran yliopistosta ja tiedekunnasta.

Maisterin (ja YAMK:n) saa halutessaan hyvin pitkälti istumalihaksilla eli suorittaa vaan kurssit ja lopuksi opinnäytetyö. Väikkärin vääntäminen vaatiikin sitten huomattavasti enemmän, perussääntö taitaa olla että väikkärin laajuus on 4 tieteellistä artikkelia, ja hyvästä gradusta voi saada yhden julkaisun jos jaksaa tehdä töitä sen muokkaamiseen artikkeliksi. Tämä siis ihan vaan että ymmärtää työmäärän, ja toki sen työn laatuvaatimukset kasvaa samalla.

En sano että on mahdotonta, mutta jos ei ole tiedossa aihetta joka sivuaa nykyistä työnkuvaa tarpeeksi läheltä, ja työn ohjaajaa joka ymmärtää tilanteen, niin ei kannata lähteä.

Sinänsä tohtoriopinnot taitavat olla vapaampia ajan suhteen, itsellänikin meni 10v jatko-opiskelijasta ilmoittatumisesta väitöksen valmistumiseen. Ihan varma en ole, mutta samanlaista opinto-oikeuden vanhenemista ei taida olla, mutta omasta väitöksestäkin on jo useampi vuosi. Itsekin tein väikkärin työn ohessa, mutta työsuhde oli yliopistoon ja oltiin sovittu että osa ajasta menee tutkimukseen. Siltikin meni tosiaan tuo 10v.

Voin yrittää vastailla kysymyksiin tarkemmin jos haluat, mutta nämä on aina vähän tapauskohtaisia.

Kiitokset vastauksesta!

Itse olen yksityisellä puolella ja siellä pysyisinkin, eli työsuhde yliopistoon ja perinteinen tutkijan ura ei kiinnosta. 8-10v kesto olikin jo tiedossa osa-aikaisena. Eihän se ole kuin 4-5x pitempään kuin yamk

Aihe olisi itse (tai yhdessä työnantajan kanssa) valittu ja liittyisi omiin työtehtäviin oleellisesti. Eli aihe tulisi olemaan kiinnostava. Aihe liittyisi teollisuuden investointiprojekteihin, eli tuotantotalouden puolella tässä oltaisiin. Oma 10v työkokemus on täysin tuolta alalta.

Seuraavat asiat epäilyttävät itseäni:
- Minulla on ammattikoulu + konetekniikan AMK + YAMK tausta. Miten yliopisto suhtautuu tällaiseen? Selviää tietysti kysymällä, mutta voiko olla deal breaker heti kättelyssä?
- AMK ja YAMK keskiarvo vajaa 4. YAMK opinnäytetyö arvosanalla 3. Sama kysymys kuin yllä.
- Miten valmis tutkimussuunnitelman tulisi olla siinä kohtaan kun kontaktoisi mahdollista ohjaajaa?
- Jos tekisi artikkeliväikkärin, riittääkö että suunnitelmassa on käsitelty tutkittava aihe yleisesti vai pitäisikö olla määritetty ihan artikkelitasolla (lähes mahdotonta)?
- Tutkimusosaamisen puute johtuen AMK taustasta. Yamk opinnäytetyössä käytetään tutkimusmenetelmiä (ilmeisesti) gradun tapaan, mutta siinä on vahva kehittämisote käytäntöön. Deal breaker vai kurssituksilla/motivaatiolla hoidettavissa?
- Miten suhtaudutaan työn ohessa opiskelevaan kun tarkoitus on pysyä yksityisellä puolella eikä suuntautua tutkijaksi?
- Miten suhtaudutaan jos haluaisi ottaa opintoihin ”käytännön” otteen työelämään? Tavoitteena voisi olla ”käytännön akateemikko”, mutta voiko tätä tuoda esille opinnoissa/artikkeleissa vai onko ne pakotettu tiettyyn muottiin jossa tällaiselle ei ole sijaa? Käytännön akateemikko on typerä termi, mutta en keksinyt parempaakaan.

Paljon kysymyksiä, mutta olettaisin että paljon valtavirrasta poikkeavia taustatekijöitä tohtoriopintojen kannalta.

 

[juhei]

Kiitokset vastauksesta!

Itse olen yksityisellä puolella ja siellä pysyisinkin, eli työsuhde yliopistoon ja perinteinen tutkijan ura ei kiinnosta. 8-10v kesto olikin jo tiedossa osa-aikaisena. Eihän se ole kuin 4-5x pitempään kuin yamk

Aihe olisi itse (tai yhdessä työnantajan kanssa) valittu ja liittyisi omiin työtehtäviin oleellisesti. Eli aihe tulisi olemaan kiinnostava. Aihe liittyisi teollisuuden investointiprojekteihin, eli tuotantotalouden puolella tässä oltaisiin. Oma 10v työkokemus on täysin tuolta alalta.

Seuraavat asiat epäilyttävät itseäni:
- Minulla on ammattikoulu + konetekniikan AMK + YAMK tausta. Miten yliopisto suhtautuu tällaiseen? Selviää tietysti kysymällä, mutta voiko olla deal breaker heti kättelyssä?
- AMK ja YAMK keskiarvo vajaa 4. YAMK opinnäytetyö arvosanalla 3. Sama kysymys kuin yllä.
- Miten valmis tutkimussuunnitelman tulisi olla siinä kohtaan kun kontaktoisi mahdollista ohjaajaa?
- Jos tekisi artikkeliväikkärin, riittääkö että suunnitelmassa on käsitelty tutkittava aihe yleisesti vai pitäisikö olla määritetty ihan artikkelitasolla (lähes mahdotonta)?
- Tutkimusosaamisen puute johtuen AMK taustasta. Yamk opinnäytetyössä käytetään tutkimusmenetelmiä (ilmeisesti) gradun tapaan, mutta siinä on vahva kehittämisote käytäntöön. Deal breaker vai kurssituksilla/motivaatiolla hoidettavissa?
- Miten suhtaudutaan työn ohessa opiskelevaan kun tarkoitus on pysyä yksityisellä puolella eikä suuntautua tutkijaksi?
- Miten suhtaudutaan jos haluaisi ottaa opintoihin ”käytännön” otteen työelämään? Tavoitteena voisi olla ”käytännön akateemikko”, mutta voiko tätä tuoda esille opinnoissa/artikkeleissa vai onko ne pakotettu tiettyyn muottiin jossa tällaiselle ei ole sijaa? Käytännön akateemikko on typerä termi, mutta en keksinyt parempaakaan.

Paljon kysymyksiä, mutta olettaisin että paljon valtavirrasta poikkeavia taustatekijöitä tohtoriopintojen kannalta.

edit: tajusin vasta jälkeenpäin että mainitsit heti alussa tuon alan, jotenkin jäi se huomaamatta, niin kaikki alla oleva on kirjoitettu vähän yleisemmästä näkökulmasta.

edit2: jos puhutaan teollisuuden investointiprojekteista, niin varmaan tuohon kuuluu jotain kannattavuuslaskelmia yms., uusien mallien / teorioiden kehittämistä, oikea datan hyödyntämistä jne, niin tässä kannattaa alusta alkaen miettiä tutkimuksen julkisuutta. Väikkäristä voi varmaan osan salata, artikkeleista en suoraan osaa sanoa. Kannattaa itse tunnistaa asia, mutta tuta-proffalle varmasti tuttua asiaa tämäkin, niin sieltä saa varmasti apua. Toki oman firman kanssa kannattaa pelisäännöt tehdä selväksi alusta alkaen.

Ihan kaikkeen en uskalla varmasti sanoa mitään, kun omasta aloituksesta kohta 15v, paljon on asiat muuttuneet ja varmaan yleisesti järjestyneempään suuntaan, ja yliopistojen omia käytänteitä on yhtenäistetty.

Oikeastaan kolmeen ensimmäiseen kohtaan: tee jonkinlainen kooste (ei vielä tutkimussuunnitelma) siitä mitä olet ajatellut tutkia, miksi ja mitä uutta tuo alalle. Selvittele mistä yliopistosta löytyisi sopiva proffa ohjaajaksi, käy läpi tyypin tuoreimpia tutkimuspapereita ja katso jos saat sieltä nostoja siihen omaan ajatelmaan tutkimuksen aiheesta. Sitten vaan proffaan yhteyttä, sanot että väikkäri kiinnostaisi ja mitä olet miettinyt, ja sopivasti teet niitä nostoja että sopisi myös proffan tutkimukseen. Siitä sitten lähtee selviämään nuo muut asiat YAMK:n suhteen, vaikka ei se käsittääkseni mikään automaattinen este olla. Toki kannattaa yliopistojen tutkijakoulujen sivuja myös selailla. Kannattaa siis ihan reilusti kysellä asioita noista, eikä yrittää vääntää itse liian pitkälle tutkimussuunnitelmaa sokkona. Omana aikana haku jatko-opintoihin oli päällä käytännössä kokoaika, nykyään taitaa monessa paikassa olla tutkijakouluhaku kahdesti vuodessa.

Tutkimussuunnitelmassa on syytä olla se väikkärin rakenne artikkelitasolla, eli vaikka 1. artikkeli Laaja literature rewiew ja aiheen best practices analyysi tms., 2. artikkeli aineiston keruu paikasta x, teorian y kautta pohdiskelu miten tämä vaikuttaa asiaan z. Eli karkeasti 1-2 lausetta sisällöstä, sellainen karkea suuntaviiva. Ei se haittaa vaikka myöhemmin ei juuri sitä tulisikaan, mutta antaa lukijalle kuvan että tiedät mitä aiot tehdä. Toki tässä sama kuin edellä, se ohjaava proffa sitten kertoo millaista suunnitelmaa odottaa.

Tutkimusosaamisen saa kyllä perselihaksilla kuntoon, jaksaa vaan käydä ja opetella menetelmät. Omalla mutulla sanoisin että humanistisissa aineissa korostuu menetelmäosaaminen enemmän kuin luonnontieteissä.

Työn ohessa väikkärin teko ei ole mitenkään erikoista, luulisin että onnistuu. Toki voi olla hyvä miettiä, että varaudut ottamaan otat opintovapaata siihen viimeistelyyn. Se voi olla melkoinen urakka. Ainakin teoriassa yliopistojen pitäisi suhtautua positiivisesti siihen, että tohtorit siirtyvät vaikkapa teollisuuden palveluun väitöksen jälkeen, kun ei niitä tutkijapaikkoja kaikille riitä kuitenkaan.

Alasta riippuen, jos tutkimuksilla voidaan osoittaa selvät hyödyt käytäntöön, niin varmasti plussaa. Se ei usein voi kuitenkaan olla se asian pihvi, eli tutkimusaiheena ei mene läpi "Firman x tuotantoprosessien parantaminen". Sen sijaan yleisesti jonkun tuotantoprosessin parantaminen jonkun frameworkin kautta ja kehittämismenetelmien vaikutus voisi mennä läpi, mutta se käytännön hyöty tulee ehkä enemmän niiden tutkimuspapereiden ulkopuolelta.

Nämä nyt sitten vain omia näkemyksiä ja kokemuksia, korostan sitä että motivoitunut ja sopiva proffa ohjaajaksi on kullanarvoista, sen takia kannattaa käyttää aikaa siihen että käy läpi sopivien yliopistojen sopivien tutkimusryhmien sisältöjä läpi, ja yrittää sieltä kaivella sopivaa tyyppiä ja muokata sitä omaa aihetta siihen suuntaan. Jos ei ole aikaisempia suhteita johonkin tiedekuntaan tai tutkimusryhmään, voi olla hankalaa saada ohjaajaa kiinnostumaan omasta, ehkä hyvinkin irrallisesta aiheesta. Sitten kun löytyy hyvä proffa ja näytät että motivaatiota on, niin asiat alkaa helpottamaan. Ei siis tutkimuksen tekemisen kannalta, vaan kaikkien ympärillä olevien byrokratiajuttujen osalta

 

[tootsi]

edit: tajusin vasta jälkeenpäin että mainitsit heti alussa tuon alan, jotenkin jäi se huomaamatta, niin kaikki alla oleva on kirjoitettu vähän yleisemmästä näkökulmasta.

edit2: jos puhutaan teollisuuden investointiprojekteista, niin varmaan tuohon kuuluu jotain kannattavuuslaskelmia yms., uusien mallien / teorioiden kehittämistä, oikea datan hyödyntämistä jne, niin tässä kannattaa alusta alkaen miettiä tutkimuksen julkisuutta. Väikkäristä voi varmaan osan salata, artikkeleista en suoraan osaa sanoa. Kannattaa itse tunnistaa asia, mutta tuta-proffalle varmasti tuttua asiaa tämäkin, niin sieltä saa varmasti apua. Toki oman firman kanssa kannattaa pelisäännöt tehdä selväksi alusta alkaen.

Ihan kaikkeen en uskalla varmasti sanoa mitään, kun omasta aloituksesta kohta 15v, paljon on asiat muuttuneet ja varmaan yleisesti järjestyneempään suuntaan, ja yliopistojen omia käytänteitä on yhtenäistetty.

Oikeastaan kolmeen ensimmäiseen kohtaan: tee jonkinlainen kooste (ei vielä tutkimussuunnitelma) siitä mitä olet ajatellut tutkia, miksi ja mitä uutta tuo alalle. Selvittele mistä yliopistosta löytyisi sopiva proffa ohjaajaksi, käy läpi tyypin tuoreimpia tutkimuspapereita ja katso jos saat sieltä nostoja siihen omaan ajatelmaan tutkimuksen aiheesta. Sitten vaan proffaan yhteyttä, sanot että väikkäri kiinnostaisi ja mitä olet miettinyt, ja sopivasti teet niitä nostoja että sopisi myös proffan tutkimukseen. Siitä sitten lähtee selviämään nuo muut asiat YAMK:n suhteen, vaikka ei se käsittääkseni mikään automaattinen este olla. Toki kannattaa yliopistojen tutkijakoulujen sivuja myös selailla. Kannattaa siis ihan reilusti kysellä asioita noista, eikä yrittää vääntää itse liian pitkälle tutkimussuunnitelmaa sokkona. Omana aikana haku jatko-opintoihin oli päällä käytännössä kokoaika, nykyään taitaa monessa paikassa olla tutkijakouluhaku kahdesti vuodessa.

Tutkimussuunnitelmassa on syytä olla se väikkärin rakenne artikkelitasolla, eli vaikka 1. artikkeli Laaja literature rewiew ja aiheen best practices analyysi tms., 2. artikkeli aineiston keruu paikasta x, teorian y kautta pohdiskelu miten tämä vaikuttaa asiaan z. Eli karkeasti 1-2 lausetta sisällöstä, sellainen karkea suuntaviiva. Ei se haittaa vaikka myöhemmin ei juuri sitä tulisikaan, mutta antaa lukijalle kuvan että tiedät mitä aiot tehdä. Toki tässä sama kuin edellä, se ohjaava proffa sitten kertoo millaista suunnitelmaa odottaa.

Tutkimusosaamisen saa kyllä perselihaksilla kuntoon, jaksaa vaan käydä ja opetella menetelmät. Omalla mutulla sanoisin että humanistisissa aineissa korostuu menetelmäosaaminen enemmän kuin luonnontieteissä.

Työn ohessa väikkärin teko ei ole mitenkään erikoista, luulisin että onnistuu. Toki voi olla hyvä miettiä, että varaudut ottamaan otat opintovapaata siihen viimeistelyyn. Se voi olla melkoinen urakka. Ainakin teoriassa yliopistojen pitäisi suhtautua positiivisesti siihen, että tohtorit siirtyvät vaikkapa teollisuuden palveluun väitöksen jälkeen, kun ei niitä tutkijapaikkoja kaikille riitä kuitenkaan.

Alasta riippuen, jos tutkimuksilla voidaan osoittaa selvät hyödyt käytäntöön, niin varmasti plussaa. Se ei usein voi kuitenkaan olla se asian pihvi, eli tutkimusaiheena ei mene läpi "Firman x tuotantoprosessien parantaminen". Sen sijaan yleisesti jonkun tuotantoprosessin parantaminen jonkun frameworkin kautta ja kehittämismenetelmien vaikutus voisi mennä läpi, mutta se käytännön hyöty tulee ehkä enemmän niiden tutkimuspapereiden ulkopuolelta.

Nämä nyt sitten vain omia näkemyksiä ja kokemuksia, korostan sitä että motivoitunut ja sopiva proffa ohjaajaksi on kullanarvoista, sen takia kannattaa käyttää aikaa siihen että käy läpi sopivien yliopistojen sopivien tutkimusryhmien sisältöjä läpi, ja yrittää sieltä kaivella sopivaa tyyppiä ja muokata sitä omaa aihetta siihen suuntaan. Jos ei ole aikaisempia suhteita johonkin tiedekuntaan tai tutkimusryhmään, voi olla hankalaa saada ohjaajaa kiinnostumaan omasta, ehkä hyvinkin irrallisesta aiheesta. Sitten kun löytyy hyvä proffa ja näytät että motivaatiota on, niin asiat alkaa helpottamaan. Ei siis tutkimuksen tekemisen kannalta, vaan kaikkien ympärillä olevien byrokratiajuttujen osalta

Kiitos paljon näkemyksistäsi ja vaivastasi tähän asiaan!

Tässä onkin pureskeltavaa, näillä eväillä pääseekin jo pohdiskelemaan aihetta tarkemmin ja miten mahdollisesti lähestyisi potentiaalisia proffia.

 

[kjns]

Kevään yhteishaku päättyy huomenna 27.3., onkos porukkaa tänä vuonna hakenut opiskelemaan tai onko jollain vielä homma mietintämyssyn alla?

Itse nyt muutaman vuoden pähkimisen jälkeen päätin laittaa hakemuksen sisään YAMK-tutkintoon kun alkaa elämäntilanne olemaan jälleen sellainen että alkaa olemaan välillä vapaa-aikaakin (eli muksu on jo alakouluikäinen eikä täysin hoivattava) ja tarjolla oli just omiin mielenkiinnonkohteisiin osuva koulutusohjelma. Koska koulutus tukis omaa työtä ja kehittymistä niin sain myös työnantajan kanssa keskusteltua käytännön järjestelyt sellaisiksi, että lisäopiskelu onnistuu järkevästi.

Sitten vaan tuloksia odottelemaan pääseekö sitä sisään todistuksella tai valintatehtävällä.
Jos sisään pääsee niin jää vielä nähtäväksi alkaako jossain vaiheessa kaduttaa kun painaa taas kirjallisia tehtäviä kasaan kymmenen aikaan illalla...

Pontimena opiskeluun ihan halua oppia lisää sekä tavoite laajentaa omaa osaamista. On nimitäin tullut tungettua itsensä aika kapean sektorin asiantuntijaksi jolle työpaikkoja ei ole liian paljoa tyrkyllä jos haluaa välttää matkustamista kuten minä. Lisäopinnot tois mahdollisuuksia siirtyä tai laajentaa uusiin hommiin laajemmalla skaalalla niin nykyisen työnantajan palkkalistoilla kuin mahdollisesti toisen työnantajan palveluksessa jos haluaa joskus suurempaa muutosta (tai jos nykyinen työnantaja esim. ajaa etätyömahdollisuudet alas).

 

[Make]

Kysymys jos haluaisi AMK-taustalla yliopistoon maisterin tutkintoon: paljonko AMK-lopputyön arvosana merkitsee oikeasti? Luin oman alan maisterintutkinnon vaatimuksia ja siellä luki, että opinnäytetyön arvosanan pitäisi olla vähintään 3. Itsellä meni se heikommin eikä siinä vaiheessa enää kiinnostanut sitä alkaa parantelemaan. Koskaan ei ole opinnäytetyön arvosanaa kysytty työelämässä tai missään, mutta olisko tämä nyt se paikka jossa asia nousee ongelmaksi?

Eli jos opinnäytetyön arvosana on alempi kuin 3 niin onko maisterin tutkinnon ovet täysin suljettu vai onko vaan vaikeampi päästä sisään?

 

[kjns]

Kysymys jos haluaisi AMK-taustalla yliopistoon maisterin tutkintoon: paljonko AMK-lopputyön arvosana merkitsee oikeasti? Luin oman alan maisterintutkinnon vaatimuksia ja siellä luki, että opinnäytetyön arvosanan pitäisi olla vähintään 3. Itsellä meni se heikommin eikä siinä vaiheessa enää kiinnostanut sitä alkaa parantelemaan. Koskaan ei ole opinnäytetyön arvosanaa kysytty työelämässä tai missään, mutta olisko tämä nyt se paikka jossa asia nousee ongelmaksi?

Eli jos opinnäytetyön arvosana on alempi kuin 3 niin onko maisterin tutkinnon ovet täysin suljettu vai onko vaan vaikeampi päästä sisään?

No siis jos katsomaasi koulutukseen on hakukriteerinä että arvosana opparista min. 3 niin silloin se varmaan vaaditaan. Kannattaa tarkistaa sieltä koulusta/koulutusohjelmasta onko siellä jotain vaihtoehtoisia tapoja korvata alhaisia arvosanoja, mitään yleismaailmallista sääntöä tähän ei varmaan ole vaan se riippuu siitä mihin olet hakemassa.

Esim. Chydeniuksessa johon voi hakea AMK-pohjalta opiskelemaan tietojenkäsittelyn maisteriopintoja voi alhaisia arvosanoja ja puuttuvia opintoja korvata suorittamalla lisäkursseja. Sinänsä vaatimukset esim. tietystä keskiarvosta on ihan yleisiä, mutta en ole utse törmännyt vielä vaatimukseen tietystä opparin arvosanasta.

Maisterivalinta - CiNetCampus

CiNetCampus tarjoaa opiskelijoille opintoihin liittyvät videomateriaalit ja sekä virtuaaliset ohjaushuoneet, joita käytetään erilaisten opinnäytetöiden ohjaamisessa ja seminaarissa, sekä joillakin kursseilla yhteistyöskentelyn toteuttamiseen.

cinetcampus.fi

 

[Make]

No siis jos katsomaasi koulutukseen on hakukriteerinä että arvosana opparista min. 3 niin silloin se varmaan vaaditaan. Kannattaa tarkistaa sieltä koulusta/koulutusohjelmasta onko siellä jotain vaihtoehtoisia tapoja korvata alhaisia arvosanoja, mitään yleismaailmallista sääntöä tähän ei varmaan ole vaan se riippuu siitä mihin olet hakemassa.

Esim. Chydeniuksessa johon voi hakea AMK-pohjalta opiskelemaan tietojenkäsittelyn maisteriopintoja voi alhaisia arvosanoja ja puuttuvia opintoja korvata suorittamalla lisäkursseja. Sinänsä vaatimukset esim. tietystä keskiarvosta on ihan yleisiä, mutta en ole utse törmännyt vielä vaatimukseen tietystä opparin arvosanasta.

Maisterivalinta - CiNetCampus

CiNetCampus tarjoaa opiskelijoille opintoihin liittyvät videomateriaalit ja sekä virtuaaliset ohjaushuoneet, joita käytetään erilaisten opinnäytetöiden ohjaamisessa ja seminaarissa, sekä joillakin kursseilla yhteistyöskentelyn toteuttamiseen.

cinetcampus.fi

Näin lukee tarkalleen katsomani tutkinnon valintaperusteissa:
”Ensisijaisesti ratkaisevat opintosuoritukset. Lisäksi edellytetään, että AMK-tutkinnon opintosuoritusten tulee olla vähintään hyvää tasoa ja lopputyön tulisi olla hyväksytty vähintään arvosanalla 3 (asteikolla 1-5).”

Ei lue että tulee olla vaan tulisi olla. Eli ehkä ei ole 100-varmasti karsiva tekijä, mutta vaikuttanee merkittävästi kuitenkin.

No, en mä tänä keväänä mihinkään vielä hae, aikaisintaan syksyllä. Muutaman vuoden jo miettinyt jatko-opiskelua kuitenkin.

 

[kjns]

Näin lukee tarkalleen katsomani tutkinnon valintaperusteissa:
”Ensisijaisesti ratkaisevat opintosuoritukset. Lisäksi edellytetään, että AMK-tutkinnon opintosuoritusten tulee olla vähintään hyvää tasoa ja lopputyön tulisi olla hyväksytty vähintään arvosanalla 3 (asteikolla 1-5).”

Ei lue että tulee olla vaan tulisi olla. Eli ehkä ei ole 100-varmasti karsiva tekijä, mutta vaikuttanee merkittävästi kuitenkin.

No, en mä tänä keväänä mihinkään vielä hae, aikaisintaan syksyllä. Muutaman vuoden jo miettinyt jatko-opiskelua kuitenkin.

Joo, kyllähän tuohon selkeästi on laitettu lievempi sanamuoto, toisin kuin suoritusten tason kohdalla jossa selkeästi lukee ”tulee olla”. Helpoiten varmaan selviää kun soittaa tuonne, siellä varmaan on joku yhteystieto hakutoimistoon tai koulutusohjelmavastaavalle tms jolta voisi kysellä lisätietoa.

Sitten taas jos tuota lukee kuin piru raamattua, niin tarkoittaako ”opintosuoritusten tulee olla vähintään hyvää tasoa” että jokaisen arvosanan tulee olla vähintään 3 ja yksikin sen alle jäänyt kurssi karsii sut pois vai sitä että keskiarvon tulee olla yli 3..?

Ainakin joissain YO maisterihauissa missä katsoin hakukelpoisuusvaatimuksia luki, että todistuksen keskarvon pitää olla vähintään 3, joten ehkä tässäkin sitä ajetaan takaa mutta vähän epämääräisemmillä sanamuodoilla.

 

[Ad_Astra]

Ajattelin itse lähteä taas koittamaan YAMKia. Viimeksi pari vuotta sitten kun hain, oli hakijoita pirusti. Tyhmänä hain vain yhteen tuolloin. Ihan hyvät pisteet tuolloin tuli, mutta hakijoiden määrän takia oli korkealla rima.

Nyt laitoin kuuteen paikkaan haut ja mitä nyt kutsuja tullut niin tosi erilaisia ovat pääsykokeet. Vasta kolmeen tullut, mutta niistä ehkäpä yhden voi karsia pois. Siinä minkä tiputtaa pois, tehdään yksi 5op kurssi. Mieluummin
panostaa enemmän kahteen muuhun, kun suht samantyyliset keskenään. Odotellaanpa jos vielä tulee lisää kutsuja.

 

[Pei12345]

Itse myös laitoin pariin YAMK-ohjelmaan hakemuksen, samaan laitokseen molemmat. 5op strateginen johtaminen "pääsykoe" kurssina. Saapa nähdä, että kuinka käy.
Tätä miettinyt pari vuotta ja nyt kun on vanhempi lapsi menossa syksyllä kouluun, niin on jo muutenkin kevyempää.
Viime vuonna kävin avoimen opintoja keväällä 15 op ja syksyllä 18 op data-analytiikkaa/koneoppimista ja nuo nyt meni aika kevyesti työn ja lapsien ohessa.

Tuli tuossa muutama vuosi sitten käytyä pyörähtämässä tietotekniikan maisteriopinnoissa (JYU) AMK:n jälkeen, mutta silloin kävi turhan raskaaksi työn ja perhe-elämän ohessa, kun esikoinen oli 2v ja toinen syntyi juuri (tulipahan kokeiltua).
Silloin pääsin tietojenkäsittely tradenomipapereilla syksyn hausta sisälle (ka n. 4 ja oppari 3). Täydentäviksi kursseiksi tuli suoritettavaksi algoritmit 1 ja 2.

 

[Ad_Astra]

Itse myös laitoin pariin YAMK-ohjelmaan hakemuksen, samaan laitokseen molemmat. 5op strateginen johtaminen "pääsykoe" kurssina. Saapa nähdä, että kuinka käy.
Tätä miettinyt pari vuotta ja nyt kun on vanhempi lapsi menossa syksyllä kouluun, niin on jo muutenkin kevyempää.
Viime vuonna kävin avoimen opintoja keväällä 15 op ja syksyllä 18 op data-analytiikkaa/koneoppimista ja nuo nyt meni aika kevyesti työn ja lapsien ohessa.

Tuli tuossa muutama vuosi sitten käytyä pyörähtämässä tietotekniikan maisteriopinnoissa (JYU) AMK:n jälkeen, mutta silloin kävi turhan raskaaksi työn ja perhe-elämän ohessa, kun esikoinen oli 2v ja toinen syntyi juuri (tulipahan kokeiltua).
Silloin pääsin tietojenkäsittely tradenomipapereilla syksyn hausta sisälle (ka n. 4 ja oppari 3). Täydentäviksi kursseiksi tuli suoritettavaksi algoritmit 1 ja 2.

Mulla tyttö täytti just 11 ja touhuilee omiaan ja jotain järkevää pitäisi keksiä tässä. Töissä onneksi sen verta leppoisaa että voinee hyvin hyödyntää työaikaa. Mutta kahtotaan nyt ekaksi jos sattuisi lykästämään.