Yleisurheilu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Eepi
  • Aloitettu Aloitettu
Vetter lähentelee 100m ylhäisessä yksinäisyydessään mutta saksalaisen takana tilanne on levällään. Niin ikään saksalainen 90m mies Hofmann on mahdollisesti telakalla Tokioon asti ja Viron Kirt on vasta tekemässä paluutaan olkapääoperaation jäljiltä. Kukaan tuskin kykenee haastamaan Vetteriä Tokiossa mutta mitalin syrjään saattaa päästä kiinni +85m kiskaisulla.

Suomalaisilla on lähtenyt kausi käytiin varsin mallikkaasti, kun 80m ylittäjiä on jo kolme kappaletta.
  • Kuusela 82,63m
  • Etelätalo 81,28m
  • Laine 80,17m
Tilastokärki Kuusela on heittänyt jo useamman kerran päälle 80m, vaikka tekeminen on vähän ailahtelevaa ollutkin. Vantaalla tuli vain yksi mitattu heitto (80,65m). Potentiaalia päälle 85m heittoihin kuitenkin löytyy.

Etelätalo aloitti kauden pirteästi Vantaalla heittämällä kahdesti yli 81m. Heikon tuloskin oli 79,14m, joten tasaisuutta on alkanut löytymään. Jos perustaso pysyy tällä kaudella 80m tuntumassa 77-78m sijaan, niin piikkiheittoja on lupa odottaa päälle 85m. Tähän saakka Etelätalo on päässyt 2cm päähän 85 metrin rajasta vuonna 2014.

Vantaan yllättäjä oli Laine, joka jatkaa kovaa kehitystään. Laine siirtyi vuonna 2019 800g keihääseen ja kolmantena kautena ollaan jo päälle 80m. Tälle kaudelle on lupa odottaa vielä lisää metrejä muttei ehkä 85m asti vielä.

Ruuskanen ja Helander eivät ole vielä aloittaneet kauttaan ja ovat vielä täysiä kysymysmerkkejä. Tokiossa saattaa pärähtää, jos sinne asti päästään mutta kaudesta saattaa tulla myös täysi suutari.

PS. Suomeen tullut keihään uusi ME
Bob Fleming sanoi:
Humalassako ne näitä päätöksiä tekee?

www.iltalehti.fi

Yleisurheiluun tehtiin hiljaisuudessa sääntöuudistus, jota lähes kaikki vihaavat: ”Yleisöä pidetään tyhmänä”

Timanttiliigan viidessä kenttälajissa kilpailu keskeytetään viiden kierroksen jälkeen. Kolme parasta mittelevät yhdellä suorituksella voitosta.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Napsauta laajentaaksesi...
Tuo on aivan käsittämätön uudistus. Urheilijat ja katsojat ovat vastustaneet sitä alusta alkaen mutta päättäjät ajavat väkisin sisään. Ei mitään järkeä.
 
Ohoh..Elmo Lakka uusi pika-aitojen Suomen ennätys 13,31..Bryggaren ennätys kesti 37 vuotta!
 
Dzekoo sanoi:
Ohoh..Elmo Lakka uusi pika-aitojen Suomen ennätys 13,31..Bryggaren ennätys kesti 37 vuotta!
Napsauta laajentaaksesi...
Oli kyllä jäätävä veto ottaen huomioon, miten viime kausi meni. Viime kaudella oli ilmeisesti jonkin sortin ylikuntoa liian kovan treenaamisen seurauksena eikä tulosta päässyt tekemään. Ei se työ kuitenkaan hukkaan mennyt, kun elimistö pääsi lopulta palautumaan. Eikä siitäkään varmaan haittaa ole, että vatsaoireille löytyi lopulta selitys ja oikea hoito (IBD).
 
FlyingAntero sanoi:
Oli kyllä jäätävä veto ottaen huomioon, miten viime kausi meni. Viime kaudella oli ilmeisesti jonkin sortin ylikuntoa liian kovan treenaamisen seurauksena eikä tulosta päässyt tekemään. Ei se työ kuitenkaan hukkaan mennyt, kun elimistö pääsi lopulta palautumaan. Eikä siitäkään varmaan haittaa ole, että vatsaoireille löytyi lopulta selitys ja oikea hoito (IBD).
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä..mites se Antti Ruuskainen?Kilpaileeko vielä??
 
Helander avasi kautensa ihan kelvollisesti heittämällä kertaalleen yli 80 metriä Paavo Nurmen kisoissa. Tarkalleen ottaen tulos oli 80,82m. Selkeästi oli vielä hakemista mutta tuosta on hyvä lähteä parantamaan kauden mittaan. Olympiarajasta ei tarvitse stressata, sillä se on rikkoutunut jo toissa kaudella.

Helanderin lisäksi myös Etelätalo heitti yli 80m parhaallaan (80,42m) mutta muut heitot jäivät alle 75m. Siinä mielessä oli vähän takkuista mutta kasikymppiset kahdessa ekassa kisassa kertovat tasonnostosta. Nyt vain odotellaan niitä piikkiheittoja olympiarajan 85m päälle.

Laineella oli myös ihan hyvää tekemistä, kun toisella kierroksella rävähti uran tähän saakka toiseksi pisin kaari 79,50m. Kuuselalla oli puolestaan heitto hakusessa eikä 78,42m riittänyt kolmelle viimeiselle kierrokselle. Tukijalka näytti olevan vahvasti tuettuna, joten toivottavasti ei ole mitään mennyt rikki.

PNG:n valovoimaisin suomalaissuoritus oli kuitenkin Senni Salmisen uusi SE 14,51m kolmiloikassa. Mäkelä on jahdannut SE:tä jo muutaman vuoden ajan mutta nyt tuli nuori haastaja takavasemmalta ohi. Hypyt olivat sen verran hyvän näköisiä, että tällä kaudella on lupa odottaa vieläkin pidempiä pomppuja.
 
FlyingAntero sanoi:
PNG:n valovoimaisin suomalaissuoritus oli kuitenkin Senni Salmisen uusi SE 14,51m kolmiloikassa. Mäkelä on jahdannut SE:tä jo muutaman vuoden ajan mutta nyt tuli nuori haastaja takavasemmalta ohi. Hypyt olivat sen verran hyvän näköisiä, että tällä kaudella on lupa odottaa vieläkin pidempiä pomppuja.
Napsauta laajentaaksesi...

Senniltä muutenki positiivista esiintymistä haastatteluissa. Puhuu hyvää enkkua ja muutenkin fiksun oloinen tyyppi. Onneksi nousi nyt naisten loikan ykkösnimeksi, se aiempi 'kiikaaja' oli/on vastenmielinen kansikuva typy, nyt jäi Sennin varjoon.
 
Minua Kristiina Mäkelän esiintyminen ei ole haitannut millään tapaa, ihmiset ovat vain erilaisia. Ei hän ole vaikuttanut samalla tavalla ylimieliseltä kuin vaikkapa eräs menestykseltään varsin vaatimattomaksi jäänyt formulatähdenlento takavuosikymmeniltä. Enemmän siinä on ehkä ollut halua pitää jonkinlaista etäisyyttä, kaikki eivät ole luonnostaan välittömiä kuten Antti Ruuskanen.

Mutta asiaan: tilanne naisten kolmiloikassa on hieno, Senni ja Kristiina voivat kirittää toisiaan parempiin suorituksiin ja kaksintaistelut kiinnostavat yleisöäkin. Mononen vaikuttaa oikein hyvältä valmentajalta, joka on selvästi oppinut mokista omalla urheilu-urallaan ja osaa nauraa niille.
 
Viimeksi muokattu:
Alkukesän potentiaalisista 85 metrin kaavailuista realisoitui ensimmäinen, kun Kuusela nakkasi Orimattilassa 85,03m rikkoen samalla Olympia rajan. Pieni puhuri taisi olla taustalla mutta kaikki lasketaan.
Jalka on kipeä mutta ei ole kuulemma ärsytystilaa pahempaa, joten Tokion matka on siinä mielessä mahdollinen. Valintakuvioista saadaan varmaan jälleen kerran soppa aikaiseksi, kun 2019 rajan rikkoneet Ruuskanen ja Helander eivät ole vielä kovia näyttöjä antaneet.

Helander on toistaiseksi lyhimmälle heittänyt 80m mies tälle kesälle ja Ruuskanen ei ole vielä avannut peliä. Näillä näkymin Ruuskanen jättänee näytöt kaiken lisäksi yhden kortin varaan Vaasaan.

80m ylittäneet 2021:
  • Toni Kuusela 85,03
  • Lassi Etelätalo 82,84
  • Jarmo Marttila 82,04
  • Topias Laine 81,08)
  • Oliver Helander 80,82
 
On tosiaan jännä tilanne, kun keihäs ei ole tällä hetkellä läheskään vahvin laji suomalaisessa yleisurheilussa.
 
Senni Salmista on hieno seurata ja sitä mihin se tulos oikein hilautuu. Meneekö 14.83

Ella Junnilalta itse odotan paljon (2 metriä) mutta saa nähdä miten käy.

Kangas on kyllä moukarissa ihan sekaisin ja tuntuu että se yksi aikaisempi 79 taisi olla todellinen onnenkantamoinen.
 
338lm sanoi:
Kangas on kyllä moukarissa ihan sekaisin ja tuntuu että se yksi aikaisempi 79 taisi olla todellinen onnenkantamoinen.
Napsauta laajentaaksesi...
En sanoisi sitä onnenkantamoiseksi, kun kolmessa kisassa meni kuitenkin yli 77 metriä viime kaudella ja kauden toiseksi paras heitto oli 77,82m. Tällä kaudella heitto on ollut yksinkertaisesti hukassa mutta toivotaan, että se vielä löytyy.
 
Kirjoitin Senni Salmisesta niin siitä kysymys että onko jossain mitattua juoksunopeutta Salminen vastaan Mäkelä?

Mäkelän juoksu näyttää todella kankealta mutta onkohan se oikeasti sitä?
 
338lm sanoi:
Kirjoitin Senni Salmisesta niin siitä kysymys että onko jossain mitattua juoksunopeutta Salminen vastaan Mäkelä?

Mäkelän juoksu näyttää todella kankealta mutta onkohan se oikeasti sitä?
Napsauta laajentaaksesi...
Mäkelä on kymmenisen senttiä pidempi, joten vaikutelma voi tulla osin siitä. Korkeushypyssähän vaikkapa Stefan Holmin tai Kajsa Bergqvistin askellukset näyttivät aikoinaan selvästi sähäkämmiltä kuin pidemmillä hyppääjillä.
 
Ja Salmisen mielenmaisema lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. Kun uusi SE syntyi, niin toki oli siihen haastattelussa kisan jälkeen tyytyväinen, mutta kertoi tähyävänsä yli 15 metrin kerhoon ja se 15 metriä on nimenomaan tavoitteena. Kristiina Mäkelähän on jo vuosia tavoitellut sitä Suomen ennätystä, mutta tuntuu että se on ollut se ainoa tavoite. En ainakaan muista, että tähtäin olisi oikeasti ollut siellä maailman huipulla, mitä Salminen selvästi tavoittelee. Salmisella tuntuisi olevan enemmän kunnianhimoa.
 
Katselin videolta hyppyä ja tuo toinen loikka on sellainen että sen kun saa balanssiin kolmannen kanssa niin 15 metriä on hyvinkin haarukassa.
 
minix sanoi:
Ja Salmisen mielenmaisema lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. Kun uusi SE syntyi, niin toki oli siihen haastattelussa kisan jälkeen tyytyväinen, mutta kertoi tähyävänsä yli 15 metrin kerhoon ja se 15 metriä on nimenomaan tavoitteena. Kristiina Mäkelähän on jo vuosia tavoitellut sitä Suomen ennätystä, mutta tuntuu että se on ollut se ainoa tavoite. En ainakaan muista, että tähtäin olisi oikeasti ollut siellä maailman huipulla, mitä Salminen selvästi tavoittelee. Salmisella tuntuisi olevan enemmän kunnianhimoa.
Napsauta laajentaaksesi...
Ja Mäkelällä tuntuu olevan aina syyllinen tiedossa huonosti menneisiin kisoihin. Milloin syy on netissä pahaa kirjoittavien ihmisten, toisella kertaa kuukautisten.

Pisteitä kuitenkin Mäkelälle siitä, että on aiempia kausia kiinteämmässä kunnossa. Melkein jopa vatsalihakset erottuvat tänä vuonna.

Jos olet ammattiurheilija ei voi olla mitään selitystä sille, miksi sinussa olisi ylimääräistä rasvaa (kuten Mäkelällä aiempina kausina). Poislukien tietysti lajit, joissa ylimääräisestä painosta on selvää hyötyä.
 
Eipä ollu Pihtiputaan keihäskarnevaaleissa kovinkaan korkea taso..

Naisten voitto irtosi 59 metrilä ja miesten 80metrillä..

Ruuskanen vain jotain 78..
 
Ruuskasen paras 77,89m on itseasiassa sentilleen sama tulos kuin kauden avaus Saarijärvellä. Hälyttävintä Ruuskasen tekemisessä on, että muut heitot ovat olleet luokkaa 74-75m. Lähes 78 metriset ovat siis olleet niitä sarjan piikkiheittoja. Eiköhän Suomen edustajat Tokiossa ole Kuusela, Helander ja Etelätalo. Tietysti sillä oletuksella, että ovat heittokunnossa.

Naisten keihäässä 60 metrin rajaa kutittelevat Erkkola ja Alanen ovat parantaneet ennätyksiään parina viime vuotena ahkeraan. Tälläkin kaudella tullut reilu parannus. Aiemmat 60 metrin heittäjät Kangas ja Nokelainen puolestaan ihan pihalla.
 
Faija puhu ettei keihäässä oo tarpeeksi harrastajia..pitääkö paikkaansa?
 
Dzekoo sanoi:
Faija puhu ettei keihäässä oo tarpeeksi harrastajia..pitääkö paikkaansa?
Napsauta laajentaaksesi...
Harrastajamäärät ovat olleet laskussa mutta ei niin pahasti kuin esim. takavuosien menestyslajissa mäkihypyssä.
Mäkihypyssä oli Ahosen ja Hautamäen kultavuosina raskaasti laiminlyöty juniori- ja B-maajoukkuetoimintaa. Kun kärkimiehet poistuivat torneista, reserviä ei ollut. Yhdistetystä tullut Anssi Koivuranta antoi hetkellistä tekohengitystä.

Keihään tilanne ei ole yhtä synkkä. Harjoituspaikkatilanne ja harrastajamäärä ovat paljon paremmalla tolalla kuin mäessä.

Esimerkiksi Topias Laine, 19, Emil Porvari, 17, Aku Parviainen, 17, ja Topi Parviainen, 13, ovat kavereita, jotka voisivat joskus menestyä kansainvälisesti miesten kisoissa.
Napsauta laajentaaksesi...
Varsinkin Laineella siirtyminen miesten keihääseen on sujunut hyvin. Siinä on tuleville vuosille mahdollinen menestyskandidaatti. Viime vuosina 80 metrin heittäjiksi on vartuttu parikymppisinä mutta Laine on siinä tilastossa positiivinen poikkeus.
 
Kyllä ennen vanhaan Pihtiputaalla keihäs lensi suomalaisen kädestä 85-90 metriä..
 
Katselin Tokion valintoja ja vaikea on Yleisurheilusta mitalia odottaa. Edes onnenkantamoisella mahdollisuudet todella vähäisiä.

Senni Salminen kolmiloikassa taitaa olla ainut?

Finaalipaikkoja voisi irrota muutamassa lajissa mutta helppoa sekään ei ole.

Salminen, Mäkelä, Murto, Junnila näin äkkiä mietittynä.
 
Salminen on ainoa jossain määrin potentiaalinen mitaliehdokas, sillä tuloskunto on kasvukäyrällä. Mitaliin vaaditaan kuitenkin mitä todennäköisimmin uutta SE:tä. Jollain 14,70-14,80 tuloksella saatetaan olla mitalin syrjässä kiinni.

Miesten keihäässä on mahdollisuudet finaalipaikkaan mutta mitali vaatisi pientä ihmettä. Helander on edelleen katsomaton jokerikortti mutta terveystilanne ei taida mahdollistaa maksimaalista suoritusta, jos edes kisoihin on menossa. Suomen tilastokärki Kuusela on niin ikään vamman jäljiltä kysymysmerkki mutta tasaisuutta ei taida löytyä riittävästi terveenäkään.

Etelätaloa ei kannata koskaan unohtaa arvokisoissa mutta karsinta tulee olemaan jo tiukka paikka. Ruuskasen puolestaan uskon putoavan kisakoneesta, sillä mies ei ole kauden 2019 tai sitä edeltävien vuosien tasolla. Toki nousee kisoihin, jos Helander tai Kuusela ei kykene heittämään.

Kortteella on pienet mahdollisuudet finaalin mutta todennäköisemmin taistelee semi-finaalipaikasta, sillä Korte ei ole rutinoitunut kovin hyvänä nais-naista-vastaan juoksijana kansainvälisissä kisoissa.
 
Naisten moukarissa lienee myös pienet mahdollisuudet yllättää. Kyllä mä niistä kisoista pitäisi mitalia todennäköisempänä kuin miesten keihäästä, vaikka toki vielä Suomen kaksikolla onkin matkaa maailman huipulle.
 
Keihäässä voi tosiaan finaalipaikka irrota kun oikein onni suosii. Uskoisin että 80-82 metriä riittää nytkin ja sen voi esim. Etelätalo vahingossa heittää.

Toivotaan jotain pöljää päivää tai vastaavaa. Olisi kiva nähdä ja kuulla muutakin kuin niitä "Ei vaan syttynyt, tukkoinen olo, ei ollut paras päivä, kynsivallin tulehdus vaivaa" jne jne juttuja.
 
Sveitsiläinen pikajuoksija Alex Wilson teki Atlantassa ihmeellisiä ennätysparannuksia 100 ja 200 metrillä. Ratasuoralla syntyi väitetysti uusi Euroopan ennätys 8,84s (+1,9m/s) ja ratapuolikkaallakin meni 19,89s (+1,8m/s). Myötätuulta kisassa oli optimaalisesti ja kaveri on syntyjään jamaikalainen mutta siitä huolimatta tulokset hämmentävät. Ennen Atlantan kisaa Wilsonin kauden parhaat olivat 10,38 ja 20,98. Aiemmat ennätykset 10,08 ja 19,98 ovat tietysti vähän parempia mutta ne ovat vuodelta 2019.
 
Tämä juttu on varsin mielenkiintoinen, etenkin kun nuorten EM-kisoista on tullut rutkasti menestystä: Nämä luvut paljastavat, että nuorten EM-kultamitali ei tarkoita vielä yhtään mitään – miksi vain harva Suomen yleisurheilija jalostuu timantiksi?

Pari nostoa jutussa esitetyistä kommenteista: 1) Suomen junioreiden menestys on osin harhaanjohtavaa siksi, että täällä omaan lajiin keskittyminen aloitetaan aiemmin kuin muualla ja 2) aika harvasta on lopulta saatu "jalostettua" kansainvälisen tason menestyjä aikuisissa. Tuohon jälkimmäiseen on toki syitä sitten useita, pohja on osalla sen verran heikko, ettei kovempaan harjoitteluun ole välttämättä edellytyksiä, osa taas joutuu lopettamaan tai kehitys jää vajavaiseksi loukkaantumisten vuoksi.

Omaa yksityisajattelua: yksi asia, jossa olisi parantamisen varaa, olisi suomalaisten huippujen saaminen kansainvälisiin kisoihin (Timanttiliiga etc.). Vaikka kirittäjien puutetta kompensoidaan jonkin verran tuomalla tänne sopivan tasoisia vastuksia, niin toiseen suuntaan pitäisi olla enemmän liikennettä. Kyläkisa on kyläkisa vaikka sinne tuotaisiinkin muutama kisaaja ulkomailta ;)
 
Nuorten kisoissa menestymisestä ei yleensä saa kummoista rahallista tukea, mikä vaikeuttaa urheilu-uran rakentamista esimerkiksi opintojen päättymisen jälkeen. Suomessa onnistuu ammattimainen harjoittelu melko hyvin opintojen ohessa mutta valmistumisen jälkeen pudotaan usein tyhjän päälle.

Nuorilla urheilijoilla on usein stipendejä, joilta voi nostaa rahaa kuitteja vastaan harjoituskuluihin mutta niillä ei kuitenkaan makseta vuokraa tai kauppalaskuja. Eli jopa eteläleireihin löytyy rahaa muttei elämiseen. Tiedän muutamia nuorten maajoukkuetason yksilölajien urheilijoita, jotka ovat valmistumiseen jälkeen joutuneet hakemaan toimeentulotukea elämiseen. Lopulta on sitten täytynyt hakea hanttihommia esim. raksalta, mikä ei ole optimaalisin työ harjoittelun kannalta.
"En saa yhtään rahaa suoraan tililleni, vaikka minulla on sponsoreita, joten tuloni on periaatteessa 0€. Kaikki rahat (myös liitosta) menee rahastoon ja sieltä voin nostaa niitä kuitteja vastaan, ei ruokakuitteja eikä vuokra/lainakuitteja. Ei todellakaan ole helppoa. Miten pitäisi maksaa laskut kun niitäkään ei voi laittaa sinne?" (yleisurheilu, olympiaedustaja, tulot alle 1200 euroa)
Napsauta laajentaaksesi...
Tuossa tilanteessa urheilu-uran lopettaminen ja päivätyön etsiminen alkaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, jos menestystä ei ala heti tulla. Etenkin jos on sattunut valmistumaan hyvään ammattiin opintojen ohessa. Esimerkiksi monilahjakkuus Henri Väyrynen voitti alle 20-vuotiaiden EM-pronssia seiväshypyssä 2009 ja osallistui pituushypyssä aikuisten EM-kisoihin 2016 hypättyään kyseisellä kaudella 807. Hallissa Väyrynen hyppäsi 794 vielä kaudella 2019 mutta ilmeisesti ura päättyi siihen. Väyrynen valmistui samaan aikaan myös lääkäriksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo tulopuolen ongelma on tosiaan iso. Mitenkähän tämä on ratkaistu esim. Ruotsissa, joka olisi varmaan paras vertailukohta?
 
Maranki sanoi:
Tuo tulopuolen ongelma on tosiaan iso. Mitenkähän tämä on ratkaistu esim. Ruotsissa, joka olisi varmaan paras vertailukohta?
Napsauta laajentaaksesi...
Suomessa ongelmana ovat pöhöttyneet lajiliitot, jotka kuppaavat merkittävän osan varoista hallinnollisiin kuluihin. Rahaa tulee tukien muodossa automaattisesti mutta se ei ohjaudu urheilijoille, valmentajille tai seuroille. Norjassa julkisten tukien osuus on keskimäärin vain 20% liittojen tuloista ja varat hankitaan pääsääntöisesti kaupallisilta markkinoilta.
Puolet urheilun ja liikunnan lajiliitoista elää – jotkut jopa 90-prosenttisesti – opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen toiminta-avustuksen varassa. Tämä selviää OKM:n lehdelle toimittamasta tuoreimmasta, vuoden 2020 tukipäätösten pohjana olleesta taulukkodatasta, johon se on listannut myös muun muassa lajiliittojen omavaraisuusprosentit (lukemat vuodelta 2018, vaikuttivat 2019–2020 myönnettyihin tukiin).

Toisestakin puolikkaasta löytyy runsaasti liittoja, jotka maksattavat varsinaisen toimintansa kuluista liki neljänneksen julkisilla varoilla, mutta kokonaiskeskiarvoa (liittojen avustuspotti 2019 yhteensä 23,4 miljoonaa) laskevat aina muutamien pitkälti omavaraisten suurten lajiliittojen budjetit – esimerkiksi Jääkiekkoliiton (tuen osuus 5%), Palloliiton (10%) ja Koripalloliiton (11%)...

...Kentällä nähdään jopa yllättävän yleisesti, että osa OKM:n tukemista tahoista on käytännössä olemassa lähinnä tuen vastaanottamiseksi. Hallinnon pyörittämisestä näyttää tulleen itsetarkoitus, ja siksi urheilussa työllistyy iso joukko väkeä sillä, että valmistellaan kokouksia, kirjoitetaan pöytäkirjoja, jaetaan harjoitusvuoroja ja postitetaan kirjeitä.

Hallinnolla tarkoitetaan tässä kohdin myös sitä, että liittoihin on palkattu esimerkiksi paljon valmennuspäälliköitä ja urheilujohtajia, jotka hoitavat liitoissa pitkälti hallinnollisia tehtäviä varsinaisen ruohonjuuritason kenttätoiminnan sijaan...

...Kaikkein eniten kannatusta saa ajatus, että pienet ja jotkut keskisuuretkin lajiliitot yhdistäisivät hallinnolliset toimintonsa. Laajasti esitetään, että yksi toiminnanjohtaja voisi hoitaa keskitetysti vaikkapa 5–6 nykyliiton hallinnolliset tehtävät.

Välttämättä ei tarvittaisi edes uutta keskusliittoa, mutta jos siihen mentäisiin, toiminnanjohtajan – ja tarvittaessa muiden urheilun ja hallinnon kannalta välttämättömien työntekijöiden – alaisuudessa toimisi eri lajien jaostot, joihin ei tulisi erikseen palkattua henkilökuntaa.

Yleisseura Tampereen Pyrintö on kuin tällainen keskitetty lajiliitto. Sen vuosittaista 2,2 miljoonan euron liikevaihtoa on hallinnollisesti pyörittämässä vain kaksi vakituista työntekijää.
Napsauta laajentaaksesi...
Kovaa urheilullista tulosta takova ja vuoden 2020 urheiluseuraksi valittu Tampereen Pyrintö kykenee kuitenkin toimimaan vain kahdella vakituisella hallinnollisella työntekijällä. Isossa kuvassa jotain on pahasti pielessä.

Yleisurheiluliiton tulot ovat Suomessa suuremmat kuin Ruotsissa ja Norjassa mutta tulosta on tullut huomattavasti vähemmän. Ei kai sitä tulosta voi odottaakaan, kun varat eivät ohjaudu ruohonjuuritasolle vaan kahvipöytiin. Asia tuli ilmi jo vuonna 2010 toteutetussa tutkimuksessa.
Huippu‐urheilun näkökulmasta on kuitenkin oleellista se, kuinka paljon maiden lajiliitot käyttävät kokonaistaloudestaan sen hyväksi. Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että Suomessa osuus on pienempi mutta nämä luvut ovat tulkinnanvaraisia.
Napsauta laajentaaksesi...

Screenshot_20210721-100532~2.jpg
 
Tuossa on todella mielenkiintoista taustatietoa. Suomessa ei siis ole yleisurheilussa mitään puutetta julkisessa rahoituksessa suhteessa vastaaviin maihin. Mitenkähän tästä tilanteesta pääsisi eteenpäin? Eräällä paikkakunnalla aktiiviurheilijat kyllästyivät vuosikymmeniä paikkakunnalla vaikuttaneisiin kahteen seuraan, jotka ilmeisesti jatkoivat vanhaa SVUL vs. TUL -vääntöä ja perustivat uuden seuran :)
 
FlyingAntero sanoi:
Sveitsiläinen pikajuoksija Alex Wilson teki Atlantassa ihmeellisiä ennätysparannuksia 100 ja 200 metrillä. Ratasuoralla syntyi väitetysti uusi Euroopan ennätys 8,84s (+1,9m/s) ja ratapuolikkaallakin meni 19,89s (+1,8m/s). Myötätuulta kisassa oli optimaalisesti ja kaveri on syntyjään jamaikalainen mutta siitä huolimatta tulokset hämmentävät. Ennen Atlantan kisaa Wilsonin kauden parhaat olivat 10,38 ja 20,98. Aiemmat ennätykset 10,08 ja 19,98 ovat tietysti vähän parempia mutta ne ovat vuodelta 2019.
Napsauta laajentaaksesi...
Nyt on sitten Alex Wilsonin EE pyyhitty tilastoista.
Uusien videomateriaalien perusteella olikin päivänselvää, että ajanotto oli pysähtynyt liian aikaisin Wilsonin kohdalla.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Aika uskomaton toi Karsten Warholm..juossu tänä vuonna 400metrin aitojen uuden ME:n..Kevin Youngin entinen ennätys oli melkoinen,muistan 1992 kun Young juoksi sen..
 
Piikkarikohuun liittyen Samuel Purola sanoi, että 400 metrillä niiden vaikutus on suurempi kuin lyhyemmillä matkoilla. Väsyneenä energiaa palauttava kenkä auttaa kummasti loppusuoralla :hmm:. Ajasta lähtenyt kuulemma noin puoli sekuntia pelkillä tossuilla.

Viimevuotinen ratakierroksen oma ennätys koheni 0,81 sekunnilla.

– Tuohon 47 ja puoleen sekuntiin ajattelin, että pystyn juoksemaan, Purola sanoi ja kiitteli uusien piikkareiden tuomaa apua.

– Noilla uusilla kengillä tuppaa olemaan aika hyvä vaikutus varsinkin 400 metrin juoksuun. Ajasta saattaa lähteä puoli sekuntia pelkillä tossuilla. Ne auttavat varsinkin, kun alkaa hyytymään, Turussa vielä sunnuntaina 200 metriä juokseva Purola päätti.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Moilaps sanoi:
Luulisi että 400m aidoissa merkitys ei ole niin suuri kun pitää askeltaa niin tarkasti aitavälit.
Napsauta laajentaaksesi...
Piikkareista on apua myös aidatulla ratakierroksella, kun kenkä kykenee palauttamaan aidan ylityksestä saadun energian oikeaan suuntaan. Urheilijalla ei kulu niin paljon energiaa alastuloon kengän hoitaessa siitä pienen osan.
– Juoksen hyvin paljon päkiällä. Tämän takia haluan, että (kengässä oleva) hiilikuitulevy puskee minua oikeaan suuntaan. Kun jalkani osuu (aidanylityksen jälkeen) maahan, levyn tulee taipua oikeaan suuntaan ja palauttaa energiaa. Pikajuoksussa jalan ja radan välinen kontakti on hyvin lyhyt, joten hiilikuitulevyn tulee reagoida hyvin nopeasti. Siksi haluan, että levy on tarpeeksi jäykkä, jotta saan siitä vastineen nopeasti. Se auttaa minua juoksemaan nopeammin, Warholm selvittää
Napsauta laajentaaksesi...
Lisäksi huiput osaavat rytmittää juoksuaan tilanteen mukaan. Warholm esimerkiksi aitoi kaikki aitavälit 13 askeleella viimeistä väliä lukuunottamatta ME-juoksussa. Hänellä oli vielä sen verran voimia jäljellä, että kykeni tikkaamaan viimeisen välin tiheämmällä askeleella. Juuri tällä välillä Benjamin Rai jäi Warholmista jälkeen.

Tokion ennätysmurskajaisten suurin syy taitaa kuitenkin löytyä radasta. Miesten puolella kärkikolmikko paransi aikojaan 0,6-0,8 sekuntia aiemmin kesällä juostuihin ennätyksiin nähden.
  • Warholm: 46,70 -> 45,94 (-0,76)
  • Rai: 46,83 -> 46,17 (-0,66)
  • Santos: 47,34 -> 46,72 (-0,62)
Ajat käyvät menevät yksiin 1-2% edun kanssa.
Jos valmistajan sanoihin on uskominen, puhutaan merkittävästä edusta, joka heijastuu suoraan aikoihin. Kymmenen sekunnin juoksumatkalla 1–2 prosentin parannus suoraan loppuaikaan vastaisi 0,1–0,2 sekuntia. Jos edun laskee suoraan Karsten Warholmin uuteen ME-aikaan 45,94, puhutaan jopa 0,46–0,92 sekunnista.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Suomalaiset kertoivat lisää näkemyksiään ihmepiikkareista. Sen verran ne antavat lisäponnaria, että kaarrejuoksussa meinaa ajautua ulkoreunaan. Sen vuoksi etu ei ole niin suuri 200 metrillä.
Purola kehui uusia ”vieteripiikkareita”, jotka etenkin 400 metrin juoksussa antavat loppusuoralla selvästi paremman tuntuman rataan kuin vanhat piikkarit. Kyseessä on uudenlaiset hiilikuitulevyllä varustetut piikkarit.

"Kakkosella piikkareista ei ole niin paljon etua, koska ne pakkaavat kaarteessa työntämään juoksijaa ulospäin”, Purola selvitti...

...Myös Baas juoksi uusilla piikkareilla, jotka tuottivat pieniä ongelmia.

”Kaarrejuoksu oli aika vaikea. Se oli vähän haussa ja vaatii harjoittelua. Juoksin toista kertaa uusilla piikkareilla. Tuntui se, että ne työntävät väkisin radan ulkoreunaan”, Baas sanoi.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Leroy Burrellin sprintteripoika kuoli kai viime viikolla hämärissä olosuhteissa..
 
Läspä kehittäny kaatumistekniikkaa lisäämällä siihen kuperkeikan.

Vanninen eilen voitti tyttöjen 7-ottelun.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
291 212
Viestejä
4 980 495
Jäsenet
80 031
Uusin jäsen
arasagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom