- Liittynyt
- 25.10.2016
- Viestejä
- 1 013
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Yhdyn mielipiteisiin ja täytyy sanoa että se Tamberin jaettu kulta Tokiossa ilahdutti kovasti. Mieshän särki jalkansa pahasti pari vuotta sitten piikkarin hajottua kesken hypyn.. :´-( 240 äijä oli jo sillon muistaaxeni.Hitusen piristyivät keihäsmiehet eilisissä Kalevan kisoissa Mutta sokerina pohjalla, Wilma Murron hyppy oli nyt todella hyvässä kuosissa, potentiaalia nykykunnossa on ylittää jopa 480.
Tosin sitten on sellaisia murheenkryynejä, kuin miesten korkeus - kultaa tuloksella 210, joka riitti kyllä myös pronssiin. Lähdin katsomaan aamukahvia juodessani, että milloin on SM-kulta otettu viimeksi huonommalla tuloksella ja sitä saikin etsiä kauan: vuonna 1973 Asko Pesonen voitti tuloksella 209 - ja hän hyppäsi kierähdystyylillä! Ja tässä välissä oli monia Kalevan kisoja, joissa sää oli aivan pepusta, mutta siitä huolimatta tulostaso oli parempi. Harrastajamäärät taitatavat olla nykyään aika olemattomat.
Yh, jaksaisikohan vielä juosta ratakierroksen verran. Lukiossa aika oli liikuntatunnilla 1:04,2, mutta olin parempi korkeushypyssä (172 cm). Sitäkin tuli harrastettua vain omaksi huvikseen, ilman piikkareita tai valmennusta. Kesällä 1989 olen tainnut viimeksi kokeilla kumpaakaan.Syön tämän kevyen höysteillä vahvistetun Lidlin Metwurst pizzan ja aikomus on mennä kokeilemaan ratakierros kauanko menee.. Viimex n. 35 vuotta sitten ehkä n.19 v. kaverin kaa koitettiin ja siinä meni 1:08 tai 1:12, en muista kumpi oli nopeempi ja kumpi oli miun aika. Toivottavasti tuonne Joenzoon Keskuskentälle pääsee esim. ilman aidan yli kiipemistä.. Käytännössä ainut liikunta mitä oon harrastanu tuon jälkeen on ollut ns. hyötyfillarointi tyyyliin Lidliin ja takas. Sekin nyt jäänyt viime vuoden aikana perrkele..
178, en muista oliko piikkarit vai lenkkarit ja omax huvix myös. 25 v. olin tuolloin. Viime kesänä meni piiitkästä aikaa kokeillessa 145.Yh, jaksaisikohan vielä juosta ratakierroksen verran. Lukiossa aika oli liikuntatunnilla 1:04,2, mutta olin parempi korkeushypyssä (172 cm). Sitäkin tuli harrastettua vain omaksi huvikseen, ilman piikkareita tai valmennusta. Kesällä 1989 olen tainnut viimeksi kokeilla kumpaakaan.
Minähän sanoin tuossa ylempänäOlipa kiva kun Alisa Vainio heräsi henkiin viikonloppuna.
Kyllähän tuo W 4x400m on pitkään ollut omia yleisurheilun suosikkeja naisten loikka- ja hyppylajien lisäksi. Alankomaat, Puola, Belgia ovat tasaisia suorittajia . Myös muut lyhyenmatkan juoksumatkat herättävät kiinnostusta. Tallenteina katsottuna kuulat ja moukarit tulee yleensä kelailtua, ei nuo oikein naisten lajeja ole.Hollannin 400m juoksija Lieke Klaver on kyl aika hottis urheilija!
Olihan noita ennenkin toki:Katrin Krabbe ja Tiina Lillak..
Yhdysvaltain 18-vuotias Erriyon Knighton juoksi 200 metriä aikaan 19,49 Yhdysvaltain Baton Rougessa lauantaina käydyssä LSU Invitational -kisassa
Kyllä vähän sen karmean tuulen piikkiin menee et jollain neverhöördeillä (minulle) lentää yli 90 ja jollain sitten taas alle 80.Anderson Peters oli kovassa lyönnissä Dohassa. Kaksi kertaa keihäs yli 90m ja viimeisellä 93,07m. Myös toiselsi sijoittunut Jakub Vadlejch heitti yli 90m (90,88m).
Röhler sen sijaan oli ihan kujalla. Tulos todella vaatimaton 72,50m.
Oli siellä kovaa tuulta ollut mutta toisaalta heittivät stadionilla. Heittopaikka on kylläkin todettu hyväksi, kun mm. Röhler paukutellut pariin otteeseen siellä yli 90m aiemmin. Eikä Peters mikään kuka tahansa ukko ole vaan maailmanmestari vuodelta 2019. Vadlejch puolestaan arvokisamitalisti ja ennen heittänyt 89 metrisiä.Kyllä vähän sen karmean tuulen piikkiin menee et jollain neverhöördeillä (minulle) lentää yli 90 ja jollain sitten taas alle 80.
Että katsotaan jääkö nämä tän kauden piikeiksi heille.
Uskomatonta paskaa sitä joutuu vielä lukemaan herran vuonna 2022Onko naisten seivästä ollut vielä lainkaan ohjelmassa tai näytetty aiemmissa kesän varaosaliike n.n. gp-kisoissa? Tänään on mahdollisesti ruutuaikaa luvassa, kun Wilma Murto tarttuu seipääseen.
Mikä on Wilman päivän kunto? Valitettavan monena kesänä Wilman kondis on ollut kaukana ammattilaisurheilijasta. Löysää liikaa siellä täällä. Se ei ole hyväksyttävää ammattilaisurheilijalla, vaikka nainen olisikin.
Kristiina Mäkelä voi ulista mediassa mitä tahansa kuukautisista yms. naiseuden paineista kentillä. Totuus kuitenkin on, että kuukautiskierto ei vatsamakkaroita aiheuta, vaan ne ovat seurausta mielen heikkoudesta. Treeniä on liian vähän tai käsi käy liian useinherkkukaapilla.
Ammattilaisurheilijalla ei ole vatsamakkaroita, koska keho on ainut työkalu, jolla tulos tehdään. Ja Kristiinallekin tiedoksi, käytän nimitystä ammattilaisurheilija, koska olette kumpikin vielä kaukana huippu-urheilijoista.
Kävihän etelätalokin aika pohjalla monta vuotta, mutta vähän huonolta näyttää.Tuleeko tosta Helanderin urasta mitään? Taas lievä loukkaantuminen..
Piti olla tulevaisuuden keihästähti..tosin olihan Rädylläkin aikoinaan paikat hajalla!
Paino on luonnollisesti merkittävä tekijä varsinkin hyppylajeissa. Ulkonäön perusteella ei kuitenkaan kannata lähteä tekemään kovin isoja päätelmiä. Mäkelä on itse myöntänyt, että painoa oli aiemmin liikaa ja elämänhallinnassa haasteita. Mäkelän tilannetta ei kuitenkaan kannata lähteä yleistämään tai pelkkää ulkonäköä tuijottamaan.Onko naisten seivästä ollut vielä lainkaan ohjelmassa tai näytetty aiemmissa kesän varaosaliike n.n. gp-kisoissa? Tänään on mahdollisesti ruutuaikaa luvassa, kun Wilma Murto tarttuu seipääseen.
Mikä on Wilman päivän kunto? Valitettavan monena kesänä Wilman kondis on ollut kaukana ammattilaisurheilijasta. Löysää liikaa siellä täällä. Se ei ole hyväksyttävää ammattilaisurheilijalla, vaikka nainen olisikin.
Kristiina Mäkelä voi ulista mediassa mitä tahansa kuukautisista yms. naiseuden paineista kentillä. Totuus kuitenkin on, että kuukautiskierto ei vatsamakkaroita aiheuta, vaan ne ovat seurausta mielen heikkoudesta. Treeniä on liian vähän tai käsi käy liian useinherkkukaapilla.
Ammattilaisurheilijalla ei ole vatsamakkaroita, koska keho on ainut työkalu, jolla tulos tehdään. Ja Kristiinallekin tiedoksi, käytän nimitystä ammattilaisurheilija, koska olette kumpikin vielä kaukana huippu-urheilijoista.
Paavo Nurmi games alkoi juuri Yle areenan puolelta. Kuudelta näyttäisi alkavan lähetys tv:n puolella. Heti kärkeen naisten moukaria luvassa, joka on noussut kyllä yhdeksi kiinnostavimmista lajeista. Miesten moukarikin on kyllä menny kiinnostavuudessa esim. keihään ohi ja olisihan se hienoa jos Kangas saisi taas tekniikan kuntoon (vai mistä lie johtuu että taso laskenut parin vuoden takaisesta?).
Helander lähes 90 m ja muutenkin hyviä siivuja muillakin vaikka kisa vasta alussa.
Aiemminhan suomalaiset ovat pärjänneet nimenomaan pitkänmatkan juoksulajeissa, joissa on riittänyt pitkälle se, että vetäisee sen kymmenien kilometrien lenkin päivittäin ja hoitaa palautumisen oikein.
Sittemmin tuohon tuli lisäksi korkean paikan leirit.
Tekniikkaa tai muuta ei tarvinnut hirveästi ihmetellä, koska se oli joko luonnostaan tai sitten sitä ei ollut.
Taisin kirjoittaa tuohon että "aiemmin". Nykyäänhän se ei tietenkään enää ole mahdollista.Aikamoinen kommentti huomioiden, että tältä planeetalta ei taida urheilulajia löytyä jossa olympiamitali olisi vaikeampi voittaa kuin ”pitkänmatkan juoksussa”.
Tai no, helppoahan se on joku 10000m olympiakulta ottaa.. juoksee vaan ekan 100m rennosti jonkin verran alle 16 sekuntiin ja sit hölkkäilee loppumatkan samaa vauhtia.
Taisin kirjoittaa tuohon että "aiemmin". Nykyäänhän se ei tietenkään enää ole mahdollista.
Eli aikana jolloin lähinnä valkoihoiset hallitsivat pidempiä juoksumatkoja.
Ja koska kuitenkin kysyt että milloin oli "aiemmin", niin 70-luvulla ja sitä ennen.
Aikamoinen kommentti sieltäkin. Kaivele vaikka vanhoja tilastoja ja tutustu historiaan, niin saattaa avautua uusi maailma.
Tunnut aiheesta tietävän, niin onko sulla teoriaa miksi kestävyysjuoksun suosio taittui Suomessa? Ennen tosiaan taisi olla harrastajamäärät (ja tosissaan tekevät sellaiset) ihan toisissa luvuissa kuin nykyään.No kyllä se juoksulajeissa menestyminen on ollut ihan aina aivan järjettömän vaikeaa. Se että suomi pärjäsi 70-luvulla ei tarkoita että menestyminen olisi ollut jotenkin helppoa, Suomessa nyt vain juostiin 70-luvulla aivan mielipuolisen kovaa. (Ja kovilla veriarvoilla, mutta unohdettakoon se)
Tilastoja on tosiaan hauska lukea. Vainiot ja Virenit on yllättävän korkealla all time listoilla edelleen, varsinkin huomioiden että nykypinnoitteet ja välineet ovat todella paljon nopeampia (vähintään luokkaa 1s per kierros), käytössä on jänikset sekä valojänikset, puhumattakaan epoc-mittareista tai modernista lääketieteestä.. Ei noita saavutuksia kannata vähätellä, päinvastoin.
Erityisen mielenkiintoisia onkin sitten kotimaan all-time tilastot. Esim 10000m:llä puolen tunnin alittajia taitaa olla koko 2000-luvulla vähemmän kuin 60-luvulla+sitä vanhemmissa tilastoissa. Puhumattakaan nyt 70- ja 80-luvuista jolloin ”joka kylältä” löytyi alta 29 minuutin mies.
Lähes lopullinen ranking on nyt julkaistu ja Keräselle on tulossa kisapaikka. Kolmeen urheilijaan päästään kuin päästäänkin myös naisten korkeudessa ellei "säälipaikat" vie suomalaisten paikkoja (Universality-paikkoja myönnetään maille, jotka eivät ole saaneet yhtään urheilijaa kisoihin). Ihan positiivista, että Junnila saa seuraa, vaikka muut ovatkin statistien roolissa. Karsinnan selvittäminen olisi jo yllätys.Miesten keihääseen saadaan näillä näkymin täysi edustus, kun Toni Keränen nakkasi uuden ennätyksen 82,89m. Ranking-pisteet nousevat sen verran, että kukaan tuskin tulee ohi. Miehen tuloskäyrä on muutenkin mukavan nousujohteinen, joten MM-kisoissa finaalipaikka on ihan mahdollinen mutta sen enempää tulostavoitteita ei kannata ladata. Täydentää kuitenkin mukavasti keihäänheitto trioa.
Kolmeen urheilijaan saatetaan päästä myös naisten korkeudessa, vaikka kukaan ei olekaan saavuttanut kisarajaa. Junnilan paikka on käytännössä varma mutta Tuuri ja Lällä ovat myös rankingissä 32 parhaan joukossa Oulun kisan myötä, jos muut eivät ole samaan tapaan parantaneet tuloksia viikonloppuna. Virallisia tuloksia pitää odottaa keskiviikkoon. Jos täysi edustus toteutuu, niin se johtuu hyvin pitkälti venäläisten ja valko-venäläisten poissaolosta.
Kolmeen urheilijaan mahdollisuudet ovat myös miesten sekä naisten seipäässä ja moukarissa mutta näissä pitäisi jo tapahtua poisjääntejä.
Henri Liipola | moukarinheitto | 38 | 32 |
Tommi Holttinen | seiväshyppy | 33 | 32 |
Urho Kujanpää | seiväshyppy | 36 | 32 |
Saga Andersson | seiväshyppy | 37 | 32 |
Suvi Koskinen | moukarinheitto | 34 | 32 |
Naisten seipääseen ja moukariin saatiin kuin saatiinkin täysi edustus poisjääntien myötä. Miesten puolella näissä lajeissa jäätiin kahteen urheilijaan.Kolmeen urheilijaan mahdollisuudet ovat myös miesten sekä naisten seipäässä ja moukarissa mutta näissä pitäisi jo tapahtua poisjääntejä.
SUOMEN yleisurheilujoukkue viikon kuluttua alkaviin MM-kilpailuihin täydentyi torstaina vielä neljällä urheilijalla. Kisapaikan saivat seiväshyppääjä Tommi Holttinen, pikajuoksija Anniina Kortetmaa 200 metrille, seiväshyppääjä Saga Andersson ja moukarinheittäjä Suvi Koskinen.
– Nämä ovat lisäpaikkoja, joita Kansainvälinen yleisurheiluliitto (WA) tarjosi Suomelle. Paikkoja tuli tarjolle vielä tässä vaiheessa, kun lajien tavoiteurheilijamäärät eivät täyttyneet lopullisten ilmoittautumisten myötä, kertoi Urheiluliiton huippu-urheilun valmennuspäällikkö Tuomo Salonen tiedotteessa.
Sijoituspisteiltään kahden korkeimman kategorian (OW ja DF) kilpailuja olympiakisoja, MM-kilpailuja ja Timanttiliigan finaalia koskee ns. ylipainottumissääntö. Niitä ei voi laskea rankingpisteisiin kahta kertaa.
– Se tarkoittaa, että Tokion olympiakisojen kisojen pisteet putoavat rankingista pois heti, kun Oregonin MM-kilpailujen pisteet on prosessoitu mukaan, Salonen kuvailee.
– Tämä koskee WA:lta saadun vahvistuksen mukaan kaikkien urheilijoiden Tokiossa saavuttamia pisteitä, ei vain niiden urheilijoiden, jotka kilpailevat Oregonin MM-kilpailuissa.
Joillakin urheilijoilla ei siis ole ikään kuin varaa jättää MM-kisoja väliin, vaikka kisat jäisivätkin karsintaan tai alkueriin. Ainakin nuorten urheilijoiden kannattaa siis metsästää pisteitä ja kokemusta isoimmista karkeloista.Mielenkiintoinen seikka on, että Blomqvist ei ole toistaiseksi pääsemässä mukaan elokuun Münchenin EM-kisoihin, vaan hän on niukasti tippumassa kisakoneesta. Tämä johtuu siitä, että EM-kisojen urheilijakiintiö 1500 metrillä on huomattavasti pienempi kuin MM-kisoissa (45 vs. 30).
Eugenesta Blomqvistin olisi otettava tärkeitä pisteitä EM-rankingiin, sillä kisoja ei ole liiaksi ennen EM-kisoja, joissa voisi edistää mahdollisuuksiaan päästä kisoihin mukaan. Kohentaakseen tilannettaan rankingpisteissä, olisi Blomqvistin juostava alkuerissä paremmin kuin aika 4.08,08.