Yleistä keskustelua sähköautoista

[Erakettu]

Miten sähköauton B-mode käytännössä toimii?

Pohdiskelen skenaariota, jossa B-modella lähestytään risteystä. Kaasujalan nostamalla auto hidastuisi liian vikkelästi, joten kevyellä kaasulla voi hallita lähestymisnopeutta. Mittaristo näyttää akun regeneroivan energiaa hidastuessa, joten säädetäänkö tällöin kaasulla vain jotenkin jarrun tehokkuutta vai syötetäänkö moottorille virtaa, jolloin kiihdytetään ja hidastetaan samanaikaisesti?

 

[Meisseli]

säädetäänkö tällöin kaasulla vain jotenkin jarrun tehokkuutta vai syötetäänkö moottorille virtaa, jolloin kiihdytetään ja hidastetaan samanaikaisesti?

Kaasupoljin säätää regeneroinnin voimakkuutta. Ei sinne moottorille mitään virtaa syötetä ellei kaasua paineta niin paljon, että vauhti alkaa jälleen kiihtyä.

 

[kljs]

Miten sähköauton B-mode käytännössä toimii?

Pohdiskelen skenaariota, jossa B-modella lähestytään risteystä. Kaasujalan nostamalla auto hidastuisi liian vikkelästi, joten kevyellä kaasulla voi hallita lähestymisnopeutta. Mittaristo näyttää akun regeneroivan energiaa hidastuessa, joten säädetäänkö tällöin kaasulla vain jotenkin jarrun tehokkuutta vai syötetäänkö moottorille virtaa, jolloin kiihdytetään ja hidastetaan samanaikaisesti?

Jos mittaristo näyttää akun regeneroivan, moottorille ei syötetä virtaa, vaan se toimii silloin generaattorina ja samalla tietenkin hidastaa menoa. Mekaaninen jarru otetaan mukaan vasta kun tarvitaan enemmän hidastuvuutta kuin mitä regenistä saadaan.

Toteutus vaihtelee hieman. Joissain sähköautoissa kaasupolkimen nostaminen saattaa käyttää myös mekaanista jarrua tarvittaessa, lähinnä hyvin hitaissa nopeuksissa. Näin saadaan aikaan kunnollinen yhden polkimen ajo, jossa jarrupolkimeen ei tarvitse koskea kuin silloin, kun tarvitsee voimakkaamman jarrutuksen.

Useissa autoissa B-mode tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että kun kaasupolkimen nostaa, auto hidastuu regenin avulla. Tällöin se ei pysähdy ihan loppuun asti, koska regen heikkenee vauhdin hidastuessa, ja lopullinen pysäyttäminen pitää suorittaa jarrupolkimella. Toisaalta yleensä myös jarrupolkimessa kevyempi jarrutus tehdään regenillä ja mekaaniset jarrut tulevat mukaan vasta kun tarvitaan enemmän jarrutustehoa. Tällöin B-moodin ja D-moodin eron voi ajatella vain olevan, että missä on nollakohta, jossa ei sähkömoottoria käytetä sen enempää eteenpäin menoon kuin regeniinkään. B-moodissa tämä nollakohta on jossain "pintakaasulla" ja D-moodissa kun kumpaakaan poljinta ei paineta. Silloin se on lähinnä omista mieltymyksistä kiinni kumpaa käyttää, mutta tuntuisi siltä että suurin osa tykkää jonkunlaisesta B-moodista.

Ja tuo on sitten vain sähköautojen B-moodista. Esimerkiksi Toyotan "itselataavissa" hybrideissä B-moodi tarkoittaa, että polttomoottoria käytetään moottorijarrutukseen. Koska niissä regen on aika heikko, se on hyödyllinen kyllä pitkissä alamäissä jarrujen säästämiseksi, mutta energiaa siinä menee hukkaan silloin kun sitä ei oikeasti tarvitse.

 

[frogbot]

Pikalatauksesta paljon puhutaan, että se ei usein tehtynä ole hyväksi akulle. Mutta mikä lasketaan pikalataukseksi? Jos 1C tarkoittaa latausta akun kapasiteettia vastaavalla teholla (50 kWh -> 50 kW latausteho), niin onko se jonkinlainen raja? Vai ennemmin jo 0,5C?

Nythän akkujen kapasiteetti monella valmistajalla on jo yli 70 kWh, jolloin nuo yleisimmät 50 kW laturit eivät ole kapasiteettiin verrattuna kuin 0,6 - 0,7C. Ei kuulosta enää kauhean kovalta. Sama kuin vanhempaa 30 kWh Leafia ladattaisiin jollain 20 kW teholla.

 

[Pyrres]

Pikalatauksesta paljon puhutaan, että se ei usein tehtynä ole hyväksi akulle. Mutta mikä lasketaan pikalataukseksi? Jos 1C tarkoittaa latausta akun kapasiteettia vastaavalla teholla (50 kWh -> 50 kW latausteho), niin onko se jonkinlainen raja? Vai ennemmin jo 0,5C?

Nythän akkujen kapasiteetti monella valmistajalla on jo yli 70 kWh, jolloin nuo yleisimmät 50 kW laturit eivät ole kapasiteettiin verrattuna kuin 0,6 - 0,7C. Ei kuulosta enää kauhean kovalta. Sama kuin vanhempaa 30 kWh Leafia ladattaisiin jollain 20 kW teholla.

Tuo muuten kiinnostaisi itseäkin. Mikä on ns se teho/nopeus millä kannattaa ladata. Teslassa ainakin toki saa rajoitettua tuota latauksen määrää mutta mikä on se kovin "turvallinen". Itse ladannut käytännössä vain 25kwh latureissa mutta reissuja yms silmällä pitäen kiinnostaisi.

 

[Naftalan]

Tuo muuten kiinnostaisi itseäkin. Mikä on ns se teho/nopeus millä kannattaa ladata. Teslassa ainakin toki saa rajoitettua tuota latauksen määrää mutta mikä on se kovin "turvallinen". Itse ladannut käytännössä vain 25kwh latureissa mutta reissuja yms silmällä pitäen kiinnostaisi.

Ei tuohon mitään universaalia lukemaa ole. Akuissakin on eroja.

Yksi tapa arvioida liian korkeaa lataustehoa lienee akun nopea kuumeneminen. Jos vaatii kovaäänisen jäähdytyksen, tai mittareista/OBD:sta näkee lämpötilan niin sitä kautta pääsee arvioimaan rasittaako latausteho akkua.

Kyllä sitä haluaisi uskoa, että autonvalmistajan tietävät oman tuotteen rajat, mutta latausnopeus on niin tärkeä myyntivaltti että varmaan siinä vähän ollaan valmiita ”riskiäkin” ottamaan. Etenkin kun haitta koskenee vasta sitä käytetyn ostajaa.

 

[kljs]

Joo niin on. Ruotsin/Norjan lappi missä ajelit, niin on kyllä paljon autuaampaa sähköautoille.

Sen verran täytyy kommentoida, että aika autiota pikalatauksen suhteen Ruotsinkin Lappi on varsinkin muille kuin Tesloille. Plugsharessa on kyllä oranssia läiskää vaikka millä mitalla, mutta kaikki ovat olleet coming soon statuksella jo pitkään. Ilmeisesti joku laittoi ne sinne kun joku paikallinen infratukiohjelma julkaistiin, vaikka aikaa rakentamiselle oli annettu vuosia. Suomessa taas niitä on tupsahdellut välillä ihan yllättäenkin ja taitaa jo nyt olla tilanne selkeästi parempi kuin Pohjois-Ruotsissa.

Kyllä tuo tilanne paranee, mutta Suomen ja Ruotsin puolella pitää vielä suunnitella reittinsä latausmahdollisuuksien mukaan. Norjassa taas voi jo joka kolkassa ennemminkin vaan valita sopivimmat latauspaikat. Tosin ihan hyvin tänä syksynä sai rakennettua Suomenkin puolella mukavan reitin ja ohjelman latausmahdollisuuksien ympärille, ja Norjassa sitten näki kuinka helppoa se voi olla vuoden-parin päästä napapiirin pohjoispuolellakin.

 

[Gugi^]

Viimeinkin sitä farkkusähkistä MG5:n muodossa.
Jännä nähdä mihin hinnat asettuu.

"Kiinalaistunut MG tulee Suomeen ensi vuonna, ja erityisen kiinnostava malli on perinteistä farmaria edustava MG5"

"Neljäs Euroopassa myytävä MG-malli on ensi vuoden alkupuolella myyntiin tuleva MG5, joka on sähköautoksi harvinainen farmarimalli. Aluksi se tulee 61 kWh:n akulla ja myöhemmin valikoimaan liittyy 50 kWh:n versio. Toimintamatkat ovat vastaavasti 400 ja 320 km ja moottoritehot 115 ja 130 kilowattia. Tavaratilan kooksi kerrotaan 479 litraa. Lähtöhinnan pitäisi jäädä alle 30 000 euron."

Tekniikan Maailma

tekniikanmaailma.fi

 

[Manala]

Miten sähköauton B-mode käytännössä toimii?

Pohdiskelen skenaariota, jossa B-modella lähestytään risteystä. Kaasujalan nostamalla auto hidastuisi liian vikkelästi, joten kevyellä kaasulla voi hallita lähestymisnopeutta. Mittaristo näyttää akun regeneroivan energiaa hidastuessa, joten säädetäänkö tällöin kaasulla vain jotenkin jarrun tehokkuutta vai syötetäänkö moottorille virtaa, jolloin kiihdytetään ja hidastetaan samanaikaisesti?

Onhan muuten nuo moottorinohjaukset nykyään jo polttomoottoriautoissakin usein niin "fiksuja", ettet edes halutessasi voi syöttää kaasua, jos jarrua painetaan samalla, vaan ECU kytkee kaasunsyötön pois riippumatta kaasupolkimen asennosta. Tämä syö kovasti meidän vasurillajarruttelijoiden sielua. Yhtäaikainen virransyöttö+regen ei oikein tekisi sähköteknisesti järkeä.

 

[Terro]

Ihan mielenkiintoinen VW ID vs Model Y kolaritesti. Harvemmin näkee näitä kahden auton välisiä testejä. Näyttäisi ID pärjäävän paremmin:

Watch Tesla Model Y Vs Volkswagen ID.6 CROZZ Crash Test

Here we have a very interesting crash test of two modern electric cars, available in China - the Tesla Model Y and Volkswagen ID.6 CROZZ.

insideevs.com

 

[Manala]

Ihan mielenkiintoinen VW ID vs Model Y kolaritesti. Harvemmin näkee näitä kahden auton välisiä testejä. Näyttäisi ID pärjäävän paremmin:

Watch Tesla Model Y Vs Volkswagen ID.6 CROZZ Crash Test

Here we have a very interesting crash test of two modern electric cars, available in China - the Tesla Model Y and Volkswagen ID.6 CROZZ.

insideevs.com

Njoo. Tosin onhan tuossa lähes 300 kiloa enemmän massaakin kuin Teslassa ja keulassa enemmän korkeutta ja laatikkomaisuutta mille jakaa törmäysvoimia niin eipä tuo tulos yllätä.

 

[timppeli]

Jotain ongelmaa Satmaticin lämpötolpan tilalle asennetun latausaseman kanssa... Eli kyseessä on tämä tämmöinen, onko muilla kokemuksia?

Piharasia Muovirasiat - 8MMO466S - Satmatic

2*16A/30mA JS VV YHD.+LUKKO

verkkokauppa.huhta.fi

Se on juuri tuo malli eli max 16A SuperShuko latauspuolella ja lämmityspistorasia naapuripaikan haltijalle. Siinä ei tullut kovin kummoisia ohjeita mukana.
Toimi hyvin tuossa puoli viikkoa 10A latauksen kanssa ja sain sillä viime viikonloppunakin ladattua Renault Zoen 40% => 100%:iin lauantai-iltapäivästä sunnuntai-aamupäivään.

Eilen illalla se alkoi temppuilla. Nyt heti kun liitän Deltago E-Charger kaapelin siihen ja toinen pää autoon, alkaa latausasemassa punainen lamppu vilkkua kWh LED-näytön alapuolella. Sekä kaapelin ledit että itse auto eivät ilmoita mistään ongelmasta,niiden mielestä nyt ladataan ihan normaalisti ja vihreää valoa näytetään, mutta latausasema vilkuttaa punaista led-lamppuaan koko ajan.

Lataus tuntuu erityisen hitaalta, ja yleensä tuntuu loppuvan jossain vaiheessa (auto ja kaapeli ilmoittavat edelleen lataavansa, mutta varaustaso ei enää nouse autossa). Eilen auto latasi 75% asti kunnes jumahti siihen, ja tänään pysähtyi 51%:iin. Töissä latasin tänään ilman ongelmia samalla kaapelilla (10A) jonnekin 78% asti mitä ehdin, joten kaapeli ja auto kyllä tuntuisivat lataavan ok.

Yritän huomenna soittaa latausaseman myyneeseen yritykseen, mutta tietääkö kukaan mistä tuo latausasema nyt saattaisi valittaa vilkuttamisellaan, kun tuota punaista lediä ei mainita missään ohjeissa? Ja mikä on tuon punaisen ledin vieressä oleva sinertävä pieni nappi?

Olen kokeillut laittaa aseman kytkimestä pistorasian sähköt pois ja takaisin, painella testinappulaa (joka laukaisee tuon virtakytkimen), painella sitä punaisen lampun vieressä olevaa sinistä nappia... mutta ei tunnu olevan vaikutusta. Jos laitan latauskaapelin tilalle esim. yövalolampun, se kyllä syttyy eli kyllä sieltä jotain virtaa tulee.

Kun ymmärtäisi mitä tuo punainen led yrittää viestittää...? Latausasema mennyt rikki? Tolppaan ei tule tarpeeksi virtaa?

 

[TommiZeliard]

Jotain ongelmaa Satmaticin lämpötolpan tilalle asennetun latausaseman kanssa... Eli kyseessä on tämä tämmöinen, onko muilla kokemuksia?

Piharasia Muovirasiat - 8MMO466S - Satmatic

2*16A/30mA JS VV YHD.+LUKKO

verkkokauppa.huhta.fi

Se on juuri tuo malli eli max 16A SuperShuko latauspuolella ja lämmityspistorasia naapuripaikan haltijalle. Siinä ei tullut kovin kummoisia ohjeita mukana.
Toimi hyvin tuossa puoli viikkoa 10A latauksen kanssa ja sain sillä viime viikonloppunakin ladattua Renault Zoen 40% => 100%:iin lauantai-iltapäivästä sunnuntai-aamupäivään.

Eilen illalla se alkoi temppuilla. Nyt heti kun liitän Deltago E-Charger kaapelin siihen ja toinen pää autoon, alkaa latausasemassa punainen lamppu vilkkua kWh LED-näytön alapuolella. Sekä kaapelin ledit että itse auto eivät ilmoita mistään ongelmasta,niiden mielestä nyt ladataan ihan normaalisti ja vihreää valoa näytetään, mutta latausasema vilkuttaa punaista led-lamppuaan koko ajan.

Lataus tuntuu erityisen hitaalta, ja yleensä tuntuu loppuvan jossain vaiheessa (auto ja kaapeli ilmoittavat edelleen lataavansa, mutta varaustaso ei enää nouse autossa). Eilen auto latasi 75% asti kunnes jumahti siihen, ja tänään pysähtyi 51%:iin. Töissä latasin tänään ilman ongelmia samalla kaapelilla (10A) jonnekin 78% asti mitä ehdin, joten kaapeli ja auto kyllä tuntuisivat lataavan ok.

Yritän huomenna soittaa latausaseman myyneeseen yritykseen, mutta tietääkö kukaan mistä tuo latausasema nyt saattaisi valittaa vilkuttamisellaan, kun tuota punaista lediä ei mainita missään ohjeissa? Ja mikä on tuon punaisen ledin vieressä oleva sinertävä pieni nappi?

Olen kokeillut laittaa aseman kytkimestä pistorasian sähköt pois ja takaisin, painella testinappulaa (joka laukaisee tuon virtakytkimen), painella sitä punaisen lampun vieressä olevaa sinistä nappia... mutta ei tunnu olevan vaikutusta. Jos laitan latauskaapelin tilalle esim. yövalolampun, se kyllä syttyy eli kyllä sieltä jotain virtaa tulee.

Kun ymmärtäisi mitä tuo punainen led yrittää viestittää...? Latausasema mennyt rikki? Tolppaan ei tule tarpeeksi virtaa?

Muuten en osaa auttaa, mutta minä ainakin kytken ensin type 2 -pistokkeen autoon ja vasta sitten sukon Satmaticiin. Aina on toiminut ja latautunut kesät talvet vaikka sataan prosenttiin.

Tekstin mukaan kytkit juuri päinvastoin.

 

[Viliz03]

ABB C11 kWh-mittarin led ilmoittaa 1000 vilkahduksella 1kWh kuluneen. Melkein jokaisessa kWh-mittarissa on vilkkuva ledi kertomassa kulutusta.

 

[dmn]

Kun ymmärtäisi mitä tuo punainen led yrittää viestittää...? Latausasema mennyt rikki? Tolppaan ei tule tarpeeksi virtaa?

Näkeekö siitä virtamittarista jännitettä kun painaa nappia. Varsinkin jos vertailee toimivan latauksen jännitettä ja kesken jääneen latauksen jännitettä. Autohan voi keskeyttää latauksen jos jännite putoaa liian alas.

 

[P.T]

Muuten en osaa auttaa, mutta minä ainakin kytken ensin type 2 -pistokkeen autoon ja vasta sitten sukon Satmaticiin. Aina on toiminut ja latautunut kesät talvet vaikka sataan prosenttiin.

Tekstin mukaan kytkit juuri päinvastoin.

Olisi parempi tehdä juuri kuten kysyjä onkin tehnyt eli ensin suko ja sitten type2. Tärkeämpää tosin varmaan se että lopetuksessa type2 irti ennen sukoa.

 

[Poppamies]

Mun latauskaapelin ohjeissa on että ensin type2 kiinni.
Sama laatikko itsellä, mielenkiinnolla jään seuraamaan.

 

[tomih]

Jotain ongelmaa Satmaticin lämpötolpan tilalle asennetun latausaseman kanssa... Eli kyseessä on tämä tämmöinen, onko muilla kokemuksia?

Piharasia Muovirasiat - 8MMO466S - Satmatic

2*16A/30mA JS VV YHD.+LUKKO

verkkokauppa.huhta.fi

Se on juuri tuo malli eli max 16A SuperShuko latauspuolella ja lämmityspistorasia naapuripaikan haltijalle. Siinä ei tullut kovin kummoisia ohjeita mukana.
Toimi hyvin tuossa puoli viikkoa 10A latauksen kanssa ja sain sillä viime viikonloppunakin ladattua Renault Zoen 40% => 100%:iin lauantai-iltapäivästä sunnuntai-aamupäivään.

Eilen illalla se alkoi temppuilla. Nyt heti kun liitän Deltago E-Charger kaapelin siihen ja toinen pää autoon, alkaa latausasemassa punainen lamppu vilkkua kWh LED-näytön alapuolella. Sekä kaapelin ledit että itse auto eivät ilmoita mistään ongelmasta,niiden mielestä nyt ladataan ihan normaalisti ja vihreää valoa näytetään, mutta latausasema vilkuttaa punaista led-lamppuaan koko ajan.

Lataus tuntuu erityisen hitaalta, ja yleensä tuntuu loppuvan jossain vaiheessa (auto ja kaapeli ilmoittavat edelleen lataavansa, mutta varaustaso ei enää nouse autossa). Eilen auto latasi 75% asti kunnes jumahti siihen, ja tänään pysähtyi 51%:iin. Töissä latasin tänään ilman ongelmia samalla kaapelilla (10A) jonnekin 78% asti mitä ehdin, joten kaapeli ja auto kyllä tuntuisivat lataavan ok.

Yritän huomenna soittaa latausaseman myyneeseen yritykseen, mutta tietääkö kukaan mistä tuo latausasema nyt saattaisi valittaa vilkuttamisellaan, kun tuota punaista lediä ei mainita missään ohjeissa? Ja mikä on tuon punaisen ledin vieressä oleva sinertävä pieni nappi?

Olen kokeillut laittaa aseman kytkimestä pistorasian sähköt pois ja takaisin, painella testinappulaa (joka laukaisee tuon virtakytkimen), painella sitä punaisen lampun vieressä olevaa sinistä nappia... mutta ei tunnu olevan vaikutusta. Jos laitan latauskaapelin tilalle esim. yövalolampun, se kyllä syttyy eli kyllä sieltä jotain virtaa tulee.

Kun ymmärtäisi mitä tuo punainen led yrittää viestittää...? Latausasema mennyt rikki? Tolppaan ei tule tarpeeksi virtaa?

Tuohan on hyvä laite, mutta ei käy jaetuksi naapurin kanssa, sillä ei täytä yhdenvertaisuusperiaatetta. Molemmilla tulee olla mahdollisuus lämmitykseen ja lataukseen samanaikaisesti. Per ruutu todella hyvä laite, mutta ei kahdelle käyttäjälle.

 

[P.T]

Tuohan on hyvä laite, mutta ei käy jaetuksi naapurin kanssa, sillä ei täytä yhdenvertaisuusperiaatetta. Molemmilla tulee olla mahdollisuus lämmitykseen ja lataukseen samanaikaisesti. Per ruutu todella hyvä laite, mutta ei kahdelle käyttäjälle.

En ehkä menisi ihan niin pitkälle, että sanoisin yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseksi, mutta ei toki ihan ongelmatonkaan. Garon boksi on tässä mielessä parempi, mutta kalliimpi ja ei taida olla supersuko.

 

[Derzu]

Jatkoroikkaa vähän miettinytkin että se vois näin alkuun olla "väliaikainen" ratkaisu erillisen latauslaitteen kanssa.

Siirsin vastauksen tänne kun sopii paremmin tähän yleisketjuun. Itsekin olen pohtinut näitä eri ratkaisuja juuri samasta syystä että 3-vaihe pistoke/kaappi on kaukana autopaikasta. Latausasema on tarkoitus laittaa, vaikka toistaiseksi on pärjätty shukolla.

Voimavirtajatkojohdot ovat kuitenkin paitsi törkykalliita, niin lisäksi pisin mitä löysin oli 25 m. Ei sellaista/sellaisia oikein kannata väliaikaisratkaisuksi hankkia, jos ei roikalle myöhemmin muuta tarvetta ole ja jos matka on useita kymmeniä metrejä. Jatkoroikkaahan ei ole tarkoitettu maakaapelikäyttöön joten sitä ei voi siinä hyödyntää.

Maakaapelistakin voisi periaatteessa tehdä lyhytaikaisen "jatkojohdon". Laskin että hintaa esim. 50 m MCMK + 3-vaihepistokkeet kokonaisuudelle tulee about kolmasosa verrattuna jatkoroikkiin. Ja sitten ei jää sitä tarpeetonta jatkoroikkaa pyörimään nurkkiin, kun laittaa myöhemmin maakaapelin maahan. Täytyy kuitenkin huomioida sääolot tässä skenaariossa. Maakaapelit eivät tykkää UV-valosta, joten jos piuha on pitempään taivasalla niin pitää laittaa joku valosuoja tai putki sen päälle. Mutta miten lie pakkasen laita, eli kestääkö maakaapeli hyvänä jos sitä pitää maan pinnalla pakkastalven yli?

Hmm, ehkä se pitäisi vaan päättää että joko pärjäilee 1-vaihevirralla, tai sitten kerralla latausaseman asennus ja voimavirtakaapeli suosiolla maahan.

 

[Mariini]

...tai sitten kerralla latausaseman asennus ja voimavirtakaapeli suosiolla maahan.

 

[Rikardo]

Siirsin vastauksen tänne kun sopii paremmin tähän yleisketjuun. Itsekin olen pohtinut näitä eri ratkaisuja juuri samasta syystä että 3-vaihe pistoke/kaappi on kaukana autopaikasta. Latausasema on tarkoitus laittaa, vaikka toistaiseksi on pärjätty shukolla.

Voimavirtajatkojohdot ovat kuitenkin paitsi törkykalliita, niin lisäksi pisin mitä löysin oli 25 m. Ei sellaista/sellaisia oikein kannata väliaikaisratkaisuksi hankkia, jos ei roikalle myöhemmin muuta tarvetta ole ja jos matka on useita kymmeniä metrejä. Jatkoroikkaahan ei ole tarkoitettu maakaapelikäyttöön joten sitä ei voi siinä hyödyntää.

Maakaapelistakin voisi periaatteessa tehdä lyhytaikaisen "jatkojohdon". Laskin että hintaa esim. 50 m MCMK + 3-vaihepistokkeet kokonaisuudelle tulee about kolmasosa verrattuna jatkoroikkiin. Ja sitten ei jää sitä tarpeetonta jatkoroikkaa pyörimään nurkkiin, kun laittaa myöhemmin maakaapelin maahan. Täytyy kuitenkin huomioida sääolot tässä skenaariossa. Maakaapelit eivät tykkää UV-valosta, joten jos piuha on pitempään taivasalla niin pitää laittaa joku valosuoja tai putki sen päälle. Mutta miten lie pakkasen laita, eli kestääkö maakaapeli hyvänä jos sitä pitää maan pinnalla pakkastalven yli?

Hmm, ehkä se pitäisi vaan päättää että joko pärjäilee 1-vaihevirralla, tai sitten kerralla latausaseman asennus ja voimavirtakaapeli suosiolla maahan.

Tuli tuossa jo CTEK Njord Go latauslaite hankittua kun halvalla sain. Tarkoituksella tämmöinen ei-kiinteä niin voi ottaa mukaan kun lähtee reissuun sukuloimaan.

Tuossa kuva omasta tilanteesta.


Punaisella merkitty mistä löytyy sähkökaappi missä voimavirtapistoke ja valkoisella autokatos. En ole vielä itse mittaillut paikanpäällä mutta Mapsin arvailujen mukaan 20m jatkojohto riittäis. Jatkojohdolle nyt voi omakotitalossa tulla muutakin käyttöä. En nyt toki tiedä miten massiivinen tuommoinen 20m johto sitten loppupeleissä on

Tai sitten vaan latailee autoa tuossa sähkökaapin vieressä taivasalla. Siinä on vieressä jätekatos niin saa vaikka sen seinään tuon Ctekin kiinni. Lähes varmasti tulee kuitenkin jossain vaiheessa hommattua se voimavirtapistoke ihan tuonne autokatokseenkin.

 

[burmanm]

Eiköhän tuollaisessa rakennelmassa ole halvempi ihan kiinteä latausasema sinne autokatokseen (ei kai sitä nyt tuolta asti tarvi hakea, kai talossa on ryhmäkeskus?).

 

[HEDT]

Maakaapelistakin voisi periaatteessa tehdä lyhytaikaisen "jatkojohdon".

Sori vaan, mutta ei voi. 1. Maalikko ei saa tehdä 3- vaihejatkojohtoja. 2. Kukaan ei saa tehdä maakaapelista jatkojohtoa.

 

[Derzu]

Sori vaan, mutta ei voi. 1. Maalikko ei saa tehdä 3- vaihejatkojohtoja. 2. Kukaan ei saa tehdä maakaapelista jatkojohtoa.

Tosiaan, kirjoitin väärin, piti tietysti kirjoittaa että periaatteessa ei voi tehdä.

 

[Rikardo]

Eiköhän tuollaisessa rakennelmassa ole halvempi ihan kiinteä latausasema sinne autokatokseen (ei kai sitä nyt tuolta asti tarvi hakea, kai talossa on ryhmäkeskus?).

Joo, on ryhmäkeskus talon sisällä. Sieltähän sen varmasti saa helpommin ja halvemmalla.

 

[1n4148]

Voimavirtajatkojohdot ovat kuitenkin paitsi törkykalliita, niin lisäksi pisin mitä löysin oli 25 m. Ei sellaista/sellaisia oikein kannata väliaikaisratkaisuksi hankkia, jos ei roikalle myöhemmin muuta tarvetta ole ja jos matka on useita kymmeniä metrejä. Jatkoroikkaahan ei ole tarkoitettu maakaapelikäyttöön joten sitä ei voi siinä hyödyntää.

5x2,5 kumikaapeli on jotain 4€ per metri ja päät vitosen, ei MCMK ole juuri halvempaa. Sähköliikkestä kun käyt ostamassa laittavat päät halutunpituiseen johdonpätkään. Tosin noin pitkälle vedolle kannattaisi varmaan ottaa 5x6 ja kahtena-kolmena pätkänä, 50 m jatkojohto yhtenä pätkänä on aika ikävä käsitellä.

 

[timppeli]

ABB C11 kWh-mittarin led ilmoittaa 1000 vilkahduksella 1kWh kuluneen. Melkein jokaisessa kWh-mittarissa on vilkkuva ledi kertomassa kulutusta.

Jaa!!! Tuostako sitten olisikin vain kyse, eli ei mistään häiriöstä?!? Se on Satmaticissa nimittäin ihan samannäköinen, eli kWh näyttö noin pystyssä, ja sen alla tuo led ja sininen nappula, tosin nappula ja led toisin päin.

Myyjäliike ei edes tiennyt mitä tuo led merkitsee, arveli sen tarkoittavan jotain vikavirtaongelmaa... Lupasivat kuitenkin selvittää sen ledin, ja sinisen nappulan, merkitystä. Ensin hän luuli sinisen nappulan olevan vikatestinappula, mutta se on erillinen valkoinen nappula jossa taitaa ihan lukea "Test", joka laukaisee kytkimen.

Päivitystä aiempaan viestiini, kun kirjoitin että toisena iltana lataus pysähtyi 51%:iin, niin kun jätin sen kuitenkin yöksi kiinni, se oli yön aikana kuitenkin sitten jatkanut taas latausta johonkin 88% asti. Eli kyllä auto tuntuu onneksi edelleen latautuvan ja yöllä jopa ihan ripeästi, jossain vaiheessa illalla vaan tuntuu tulevan joku "tauko" jolloin se tuntuu jumahtavan tuntikausiksikin johonkin prosenttilukemaan.

Eli voi sitten olla ettei mitään todellista ongelmaa olekaan, mutta tuo lataustason jumittaminen jossain kohtaa ihmetyttää... Teorioita:

1. Tolppaan ei tule aina virtaa, ainakaan tarpeeksi vahvasti. Isännöitsijän mukaan pitäisi kyllä tulla. Auto tai laturi ei myöskään mielestäni missään vaiheessa ilmoita ettei lataus olisi käynnissä. Eli mietin jos iltaisin on taloyhtiössä muuten niin kova sähkönkulutus kun kaikki saunovat ja paistavat joulukinkkujaan joka ilta just samaan aikaan, mutta ehkä ei sitten kuitenkaan, ja näkyisi siellä taloyhtiössä varmaan muuallakin sitten sähköhäiriöitä jos siitä olisi kyse...

2. Voisko Renaultissa olla joku älykäs lataussysteemi eli jos koleana iltana akku alkaa jäähtyä, lämmittää Renaultti sitä sähköllä ennenkuin jatkaa taas latausta? Kylmä akkuhan ei oikein lataudu kunnolla, vai? Eli kylmänä talvena voisi sitten odottaa tuollaisia "lataustaukoja" useammin. Kuten sanottu, akku kuitenkin taas latautui myöhemmin yöllä ihan hyvin ja pääsin ajelemaan 90% latauksella töihin.

 

[Poppamies]

Ei mitään lähtöaikaa tms asetuksissa ole päällä?

 

[timppeli]

Muuten en osaa auttaa, mutta minä ainakin kytken ensin type 2 -pistokkeen autoon ja vasta sitten sukon Satmaticiin. Aina on toiminut ja latautunut kesät talvet vaikka sataan prosenttiin.

Tekstin mukaan kytkit juuri päinvastoin.

Niin, mikä on oikeaoppinen tapa, vai onko sellaista ollenkaan?

Muistan parista artikkelista lukeneeni että sähköauton laturi pitäisi ensin liittää sähköpistokkeeseen ja vasta sitten autoon, mutta ei selitetty miksi. Olen tainnut välillä laittaa myös toisinpäin, tai ainakin irroittaa välillä sähköpistokkeesta vaikka toinen pää on edelleen kiinni autossa. Yleensä olen laittanut vasta viimeksi autoon kiinni, ja myös irroitan kaapelin ensin autosta.

EDIT: Jonkun latauskaapelin ohjeissa taidan muistaa mainitun että kun kaapeli on kiinni pistorasiassa mutta ei vielä autossa, latauskaapelin ohjausboksissa voi siinä vaiheessa valita millä virralla ladataan. Jos kaapeli on jo kiinni autossa, kyseistä asetusta ei sen mukaan voisi enää muuttaa. Kai se pitää ensin määritellä kaapeliin millä max virralla/teholla halutaan ladata, ja sen jälkeen kun kaapeli liitetään autoon, auto ja latauskaapeli neuvottelevat että miläs ladataan... Tuo ainakin voisi olla yksi syy tehdä niin päin kuten minä tein...

Tykkään aina yrittää ymmärtää perustelut miksi jokin suositus on voimassa. Olen jo joutunut sanaharkkaan yhden hammaslääkärin kanssa kun kysyin miksi suositusten mukaan pitää puhdistaa hammasvälit nimenomaan ENNEN hampaiden harjausta, eli miksi ei käy että käyttää hammaslankaa tai hammasväliharjaa hampaiden harjauksen jälkeen, tai harjauksen aikana kun hammastahnat ovat edelleen suussa (kuvittelisin että tämä viimeisin vaihtoehto on paras, hammasväleihin menee silloin hammastahnaakin hammasväliharjan tai hammaslangan mukana).

Hammaslääkäri piti minua tyhmänä "No herran jumala tottakai hammasvälit pitää puhdistaa ennen harjausta, muuten hammasvälit eivät puhdistu!", eli ei edes vastannut kysymykseeni, miksi ENNEN. Yritin vielä erikseen kysyä "Niin, mutta miksi ennen harjausta, eikä harjauksen aikana tai sen jälkeen?". Joko hän ei ymmärtänyt kysymystäni tai ei tiennyt vastausta ja yritti kiertää sen. Ns. asiantuntijat, pah...

 

[timppeli]

Ei mitään lähtöaikaa tms asetuksissa ole päällä?

Mitä ohjeita tavasin, mielestäni tolpan latauspuolelle ei ole mitään tuollaista lähtöaika-asetusta. Naapurinpaikan lämmityspistorasialle, sille asetetaan kellolla lähtöaika ja se antaa virtaa kaksi tuntia ennen sitä, tai sitten jos painaa kahta nappulaa samanaikaisesti, se alkaa antaa virtaa samantien 30 minuutin ajaksi.

Kyllä se tuntuu latauspuolelle virtaa antavan illallakin, mutta se välillä tuleva tauko ihmetyttää... auto ja laturi eivät silloin ilmoita ettei sähköä tulisi. Alan kallistua sille kannalle että kyseessä on jokin Renaultin lataussysteemin ominaisuus, esim. pysähtyy koleana iltana välillä lämmittämään akkua sillä sähköllä, ennenkuin jatkaa varsinaista latausta... Tuo kuulostaisi maallikolle todennäköisimmältä syyltä.

Hommaa sotki että kuvittelin vilkkuvan punaisen ledin olevan ilmoitus viasta jossain... Olis ollut ihan kiva jos tolpan lyhyissä ohjeissa olisi tuonkin merkitys mainittu.

 

[eurokeitai]

Niin, mikä on oikeaoppinen tapa, vai onko sellaista ollenkaan?

Muistan parista artikkelista lukeneeni että sähköauton laturi pitäisi ensin liittää sähköpistokkeeseen ja vasta sitten autoon, mutta ei selitetty miksi. Olen tainnut välillä laittaa myös toisinpäin, tai ainakin irroittaa välillä sähköpistokkeesta vaikka toinen pää on edelleen kiinni autossa. Yleensä olen laittanut vasta viimeksi autoon kiinni, ja myös irroitan kaapelin ensin autosta.

Kun laturin kytkee pistorasiaan, laturi alkaa syöttämään heikkojänniteella CP-pinniin pulssia joka kertoo millä virralla saa ladata. Vasta tästä signaalista auto tietää alkaa lataamaan. Jos laturin kytkee ensiksi autoon ja sitten rasiaan, auton ei kuitenkaan tee mitään ennenkuin heikkojännite-pulssi alkaa tulemaan. Kytkemis-järjestyksellä ei ole siis suurta väliä. Ainakin jos laturi on kuunnollinen eikä syötä jotain häiriöitä CP-pinniin käynnistyessään.

Laturin poistamisessa sensijaan olisi tärkeämpää irroittaa ensin auton ja sitten pistorasian päästä. Jos laturin irroittaa rasiasta kesken latauksen, niin johdosta menee silloin se ~2kW sähköä, ja rasia voi kipinöidä. Auton puolesta irrottaessa lataus katkeaa, kun latausportin lukitus avataan, eli sähköä ei enää kulje.

Mitä tulee itse ongelmaasi, kokeile lataamista jostain muusta pistorasiasta. Vain siten voit sulkea pois johtuuko ongelma satmaticin rasiasta/taloyhtiöstä vai latausjohdosta/autosta.

 

[Poppamies]

Mitä ohjeita tavasin, mielestäni tolpan latauspuolelle ei ole mitään tuollaista lähtöaika-asetusta. Naapurinpaikan lämmityspistorasialle, sille asetetaan kellolla lähtöaika ja se antaa virtaa kaksi tuntia ennen sitä, tai sitten jos painaa kahta nappulaa samanaikaisesti, se alkaa antaa virtaa samantien 30 minuutin ajaksi.

Kyllä se tuntuu latauspuolelle virtaa antavan illallakin, mutta se välillä tuleva tauko ihmetyttää... auto ja laturi eivät silloin ilmoita ettei sähköä tulisi. Alan kallistua sille kannalle että kyseessä on jokin Renaultin lataussysteemin ominaisuus, esim. pysähtyy koleana iltana välillä lämmittämään akkua sillä sähköllä, ennenkuin jatkaa varsinaista latausta... Tuo kuulostaisi maallikolle todennäköisimmältä syyltä.

Hommaa sotki että kuvittelin vilkkuvan punaisen ledin olevan ilmoitus viasta jossain... Olis ollut ihan kiva jos tolpan lyhyissä ohjeissa olisi tuonkin merkitys mainittu.

Tarkoitin nimenomaan auton puolella.

 

[TommiZeliard]

Niin, mikä on oikeaoppinen tapa, vai onko sellaista ollenkaan?

Muistan parista artikkelista lukeneeni että sähköauton laturi pitäisi ensin liittää sähköpistokkeeseen ja vasta sitten autoon, mutta ei selitetty miksi. Olen tainnut välillä laittaa myös toisinpäin, tai ainakin irroittaa välillä sähköpistokkeesta vaikka toinen pää on edelleen kiinni autossa. Yleensä olen laittanut vasta viimeksi autoon kiinni, ja myös irroitan kaapelin ensin autosta.

EDIT: Jonkun latauskaapelin ohjeissa taidan muistaa mainitun että kun kaapeli on kiinni pistorasiassa mutta ei vielä autossa, latauskaapelin ohjausboksissa voi siinä vaiheessa valita millä virralla ladataan. Jos kaapeli on jo kiinni autossa, kyseistä asetusta ei sen mukaan voisi enää muuttaa. Kai se pitää ensin määritellä kaapeliin millä max virralla/teholla halutaan ladata, ja sen jälkeen kun kaapeli liitetään autoon, auto ja latauskaapeli neuvottelevat että miläs ladataan... Tuo ainakin voisi olla yksi syy tehdä niin päin kuten minä tein...

Tykkään aina yrittää ymmärtää perustelut miksi jokin suositus on voimassa. Olen jo joutunut sanaharkkaan yhden hammaslääkärin kanssa kun kysyin miksi suositusten mukaan pitää puhdistaa hammasvälit nimenomaan ENNEN hampaiden harjausta, eli miksi ei käy että käyttää hammaslankaa tai hammasväliharjaa hampaiden harjauksen jälkeen, tai harjauksen aikana kun hammastahnat ovat edelleen suussa (kuvittelisin että tämä viimeisin vaihtoehto on paras, hammasväleihin menee silloin hammastahnaakin hammasväliharjan tai hammaslangan mukana).

Hammaslääkäri piti minua tyhmänä "No herran jumala tottakai hammasvälit pitää puhdistaa ennen harjausta, muuten hammasvälit eivät puhdistu!", eli ei edes vastannut kysymykseeni, miksi ENNEN. Yritin vielä erikseen kysyä "Niin, mutta miksi ennen harjausta, eikä harjauksen aikana tai sen jälkeen?". Joko hän ei ymmärtänyt kysymystäni tai ei tiennyt vastausta ja yritti kiertää sen. Ns. asiantuntijat, pah...

Tässä on hyvät perustelut:

Yleistä keskustelua sähköautoista

Miten sähköauton B-mode käytännössä toimii? Pohdiskelen skenaariota, jossa B-modella lähestytään risteystä. Kaasujalan nostamalla auto hidastuisi liian vikkelästi, joten kevyellä kaasulla voi hallita lähestymisnopeutta. Mittaristo näyttää akun regeneroivan energiaa hidastuessa, joten...

bbs.io-tech.fi

Irrotus aina ensin autosta ja vasta sitten pistorasiasta, niin välttää mahdollisen kipinöinnin.

Kytkeminen ei ole niin tarkkaa, kunhan latauslaite on riittävän laadukas, eli esim. auton lisävarustelistalta valittava malli.

Miin latauslaitteen ohjeissa luki, että ensin autoon kiinni. Miin käyttöohjeessa taas ohje oli, että vasta viimeisenä autoon. Itse olen 1,5 vuotta kytkenyt ensin autoon. Yhtenä syynä on se, että luin vain latauslaitteen ohjeen. Toinen syy on se, että ensin autoon säästää askelia. Otan laitteen kontista ja tökkään sen heti autoon. Sitten kävelen Satmaticille ja työnnän pistotulpan siihen. Tämän jälkeen voin lähteä kävelemään suoraan kotiin palaamatta auton perän tienoille.

 

[timppeli]

Tarkoitin nimenomaan auton puolella.

Juu siellä on käytössä "Lataa heti", eli en käytä mitään ajastuksia tai aloituksen siirtoja (jotka tuntuvat ne kolme vaihtoehtoa olevan Zoessa, ainakin sen My Renault puhelinapplikaatiossa).

 

[timppeli]

Mitä tulee itse ongelmaasi, kokeile lataamista jostain muusta pistorasiasta. Vain siten voit sulkea pois johtuuko ongelma satmaticin rasiasta/taloyhtiöstä vai latausjohdosta/autosta.

Juu kyllä se esim. työpaikalla on toiminut niinkuin pitääkin, ja vaikuttaa siltä että kotilatauskin toimii ja panikoin turhaan:

- se punainen vilkkuva ledi ei ilmeisesti olekaan vikavaroitusvalo, vaan ilmoitus siitä että nyt sähköä liikkuu. Voisi olla parempi jos se led-väri olisi vaikka vihreä tai sininen... Punainen vilkkuva valo vaikuttaa niin varoitusmerkkivalolta, eikä sen merkitystä mielestäni mainittu missään ohjeissa.

- miksi lataus jumitti tietyssä prosenttilukemassa pari tuntia... en tiedä, esim. tänään se on ladannut ihan kiltisti ja latausprosentti nousee hitaasti mutta varmasti aamua kohti. Silloin taisi olla ne etelän vilpoiset -1 asteen yöt joten ehkä Rellu käytti sähköä akun lämmitykseen välillä, lataakseen sitten taas... teho ei ehkä riittänyt molempiin samanaikaisesti. Ihan arvaus, en tiedä onko Rellun lataussysteemissä edes tuollaista älykkyyttä.

 

[timppeli]

Tässä on hyvät perustelut:

Yleistä keskustelua sähköautoista

Miten sähköauton B-mode käytännössä toimii? Pohdiskelen skenaariota, jossa B-modella lähestytään risteystä. Kaasujalan nostamalla auto hidastuisi liian vikkelästi, joten kevyellä kaasulla voi hallita lähestymisnopeutta. Mittaristo näyttää akun regeneroivan energiaa hidastuessa, joten...

bbs.io-tech.fi

Irrotus aina ensin autosta ja vasta sitten pistorasiasta, niin välttää mahdollisen kipinöinnin.

Kytkeminen ei ole niin tarkkaa, kunhan latauslaite on riittävän laadukas, eli esim. auton lisävarustelistalta valittava malli.

Miin latauslaitteen ohjeissa luki, että ensin autoon kiinni. Miin käyttöohjeessa taas ohje oli, että vasta viimeisenä autoon. Itse olen 1,5 vuotta kytkenyt ensin autoon. Yhtenä syynä on se, että luin vain latauslaitteen ohjeen. Toinen syy on se, että ensin autoon säästää askelia. Otan laitteen kontista ja tökkään sen heti autoon. Sitten kävelen Satmaticille ja työnnän pistotulpan siihen. Tämän jälkeen voin lähteä kävelemään suoraan kotiin palaamatta auton perän tienoille.

Tämä selvä. Ehkä se ei sitten ole niin tarkkaa mutta kannattaa irroittaa ensin autosta. Zoe:lla ei ole niin väliä koska latauspiste on keulassa, ei joudu kävelemään auton ympäri. Toivottavasti latausluukku ei talvella jäädy kiinni loskasta, täytynee pitää kaiken varalta jäänpoistajaa suihkepullossa autossa, puolen litran puteli taitaa maksaa alle 5€.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Niin mitä muuta pitää erillisessä lataus asemassa huomioida kuin että lähimmältä ryhmäkeskukselta pitää tehdä veto ja kolme vaihetta.
Tekeekö nämä asennusfirmat koko toimituksen kaapelinvedosta alkaen vai pitääkö olla jotain valmiina?

 

[Mariini]

Kyllä sen sähkömies tietää. Sellanen laite joka osaa säätää kuormaa ellei sulla ole isommat sulakkeet. Esim KOTILATURI.FI latausasema 11kW dynaaminen kuormanhallinta | KOTILATURI

 

[Erakettu]

#avautuminen
Klikkiotsikot rasittaa. Tässä e-tronilla matkassa, toimittaja käyttänyt mäkkärin suurteholaturia Plugsharing-sovelluksella hintaan 33€/min. Tunnustaa kuitenkin oman virheensä ja lataa sovelluksia, joilla saa paremmat (roaming) hinnat.

Lataamisen lisäksi yleinen uutisaihe se, miten mikään auto ei kykene saavuttamaan WLTP-lukemia. Harvemmin edes vaivaudutaan avaamaan standardia sen enempää.

Vähemmän valveutuneita ja muutenkin valmiiksi varautuneita lukijoita viedään kuin pässiä narusta. Ymmärrän toki median motiivit haloo-artikkeleihin, mutta ei auta kovinkaan tässä sähköistymisessä.

 

[Mariini]

Lueskelin pintapuolisesti samaa ryhmässä ja onhan tuo ihan samanlaista 'Jutun sponsorointi kotimaan matkailuyhdistys' tyyliä kun ysärin lopulla, euroajan alussa lähdettiin tuoreina mobiilikäyttäjinä lomalle ja roaming napautti joitakin kynsille, ja lujaa löikin.

Tuo ei oikeastaan ole enää ees toimittajan laiskuutta, saati tyhmyyttä, melkein tasoa "Omatoimimatka Afganistaniin, miksei matkavakuutukseni kata kidnappaamista ja vaimoni myymistä jihadisteille jalkavaimoksi?"

 

[Mariini]

Moottorin käyttötestiin tullut takaveto ioniq5. Korealainen kehitysharppaus – Hyundai Ioniq 5 Moottorin puolen vuoden käyttötestiin

Juttua myös linkkeinä id.3 käyttötestistä ja kuinka auto parani päivityksiensä myötä.

 

[Pakana]

No kylläpä on Norjassa hieman paremmin pikalatureita Kuvassa oranssi ja keltainen on hitaita ja lilat on +100kW pikalatureita

Tuohon liittyen, luin tässä juuri jonkun lehden kolumnin jossa olivat käyneet sähköautoilemassa jäämerellä, ja ongelma oli se että jokin noista laajimmin levinneistä pikalaturiverkoista - tai lähinnä se latureiden applikaatio, ei toimi kuin norjalaisella luottokortilla.

Eli latureita kyllä on, mutta niistä ei saa sähköä. Tuo kuulostaa juuri niin sekopäiseltä, että siinä voisi olla taustalla esim jokin valtion tuki, joka rajoittaa sen tuensaajien norjalaisiin, ja ovat sen noin rajanneet?

Joo, on ryhmäkeskus talon sisällä. Sieltähän sen varmasti saa helpommin ja halvemmalla.

Ei välttämättä, tuon tonttikeskuksen ja talon ryhmäkeskuksen välinen kaapelointi ei välttämättä kestä kovin merkittävää lisäkuormaa, varsinkin jos talo on sähkölämmitteinen. Asia selviää kun selvittää.

 

[burmanm]

Ei välttämättä, tuon tonttikeskuksen ja talon ryhmäkeskuksen välinen kaapelointi ei välttämättä kestä kovin merkittävää lisäkuormaa, varsinkin jos talo on sähkölämmitteinen. Asia selviää kun selvittää.

Veikkaat että ryhmäkeskukselle ei tulisi samaa kestoa kuin pääkeskukselle? Kuulostaisi todella oudolta ratkaisulta OKT:ssa, jos joku on vetänyt niin kapeat piuhat. Eiköhän se rajoittava tekijä noissa yleensä ole pääsulakkeet jotka on sen 3*25A / 3*35A, eikä se laturin sijoittaminen sitä mitenkään muuta.

 

[Pakana]

Veikkaat että ryhmäkeskukselle ei tulisi samaa kestoa kuin pääkeskukselle? Kuulostaisi todella oudolta ratkaisulta OKT:ssa, jos joku on vetänyt niin kapeat piuhat. Eiköhän se rajoittava tekijä noissa yleensä ole pääsulakkeet jotka on sen 3*25A / 3*35A, eikä se laturin sijoittaminen sitä mitenkään muuta.

Sanoisin 99% varmuudella että ryhmikselle tuleva kaapeli ei kestä yhtä kovaa virtaa kuin tonttikeskukselle tuleva.

Sähkölaitokset tekevät nuo tonttisyötöt "vakiona" mitoitettuna 3x63A pääsulakkeelle, jolloin esim jos tontille tulee paritalo, se ei tuota mitään ongelmaa. Tuota sähköinfraa kun tehdään ei ole tiedossa muuta kuin minkätyyppinen kaavoitus alueelle on tarkouts tulla. Sen sijaan kun talo ja sen sähköjärjestelmä tehdään, tiedetään aika tarkkaan toteutuva sähkönkulutus, joka normaalissa omakotitalossa on mitoitettu 3x25A sulakkeille, jolloin tonttikeskuksen ja talon ryhmiksen väliin riittää normaalisti 6mm² kuparikaapelointi. Jos ajatellaan tulevaisuudenvaroja, niin voi olla että sinne vedetään 10mm² kaapeli 35A virtaa silmälläpitäen, tuo täysi 63A edellyttää tavallisesti 16mm² kaapelia, jota sinne ei kyllä ole vedetty, ellei jo rakentamisvaiheessa ole tiedetty että sinne tosiaan tarvitaan noin reilunkokoinen syöttö.

Nuo neliömäärät menee tietysti uusiksi jos tontti on vähän kauempana muuntajasta, mutta noin ne menee normaalilla omakotitaloalueella.

 

[burmanm]

Sähkölaitokset tekevät nuo tonttisyötöt "vakiona" mitoitettuna 3x63A pääsulakkeelle, jolloin esim jos tontille tulee paritalo, se ei tuota mitään ongelmaa. Tuota sähköinfraa kun tehdään ei ole tiedossa muuta kuin minkätyyppinen kaavoitus alueelle on tarkouts tulla. Sen sijaan kun talo ja sen sähköjärjestelmä tehdään, tiedetään aika tarkkaan toteutuva sähkönkulutus, joka normaalissa omakotitalossa on mitoitettu 3x25A sulakkeille, jolloin tonttikeskuksen ja talon ryhmiksen väliin riittää normaalisti 6mm² kuparikaapelointi. Jos ajatellaan tulevaisuudenvaroja, niin voi olla että sinne vedetään 10mm² kaapeli 35A virtaa silmälläpitäen, tuo täysi 63A edellyttää tavallisesti 16mm² kaapelia, jota sinne ei kyllä ole vedetty, ellei jo rakentamisvaiheessa ole tiedetty että sinne tosiaan tarvitaan noin reilunkokoinen syöttö.

En jotenkin jaksa uskoa aloittajan vaihtavan pääsulakkeitaan 3*63A vahvuisiksi (tai vaihtavan ollenkaan) auton latausta varten. Jos se 3*35A menee, niin se riittää joka tapauksessa - myös sähkölämmityksellä. Jopa 3*25A riittää, jos ei tarvitse 11kW teholla aina ladata. Nyt alkaa taas hieman mopo karata käsistä, vaikka toki pika-DC-laturi oikein kiva kotipihalla varmaan olisikin.

Niillä nykyisillä pääsulakkeilla aivan varmasti ryhmäkeskuksesta riittää tarpeeksi puhtia.

 

[pulssi]

Tuohon liittyen, luin tässä juuri jonkun lehden kolumnin jossa olivat käyneet sähköautoilemassa jäämerellä, ja ongelma oli se että jokin noista laajimmin levinneistä pikalaturiverkoista - tai lähinnä se latureiden applikaatio, ei toimi kuin norjalaisella luottokortilla.

Eli latureita kyllä on, mutta niistä ei saa sähköä. Tuo kuulostaa juuri niin sekopäiseltä, että siinä voisi olla taustalla esim jokin valtion tuki, joka rajoittaa sen tuensaajien norjalaisiin, ja ovat sen noin rajanneet?

Muistelisin samaa maksurajoitteisuutta myös Tuulilasin tai TM:n jutusta, jossa ajettiin sähköllä Saksaa tai jonnekin sinne päin.
Olisiko niin, että järjestelmä on ottanut halvemman, vain oman maan kortit sisältävän, palvelupaketin maksuvälittäjältä?

 

[eurokeitai]

Tuohon liittyen, luin tässä juuri jonkun lehden kolumnin jossa olivat käyneet sähköautoilemassa jäämerellä, ja ongelma oli se että jokin noista laajimmin levinneistä pikalaturiverkoista - tai lähinnä se latureiden applikaatio, ei toimi kuin norjalaisella luottokortilla.

Eli latureita kyllä on, mutta niistä ei saa sähköä. Tuo kuulostaa juuri niin sekopäiseltä, että siinä voisi olla taustalla esim jokin valtion tuki, joka rajoittaa sen tuensaajien norjalaisiin, ja ovat sen noin rajanneet?

Kyseessä lienee ishavsveien joka on Teslan lisäksi ainoa pikalatausverkosto pohjoisimmassa Norjassa. Ishavsveienin sovellusta ei saa asennettua kuin norjalaiseen luuriin ja vaikka saisit sovelluksen asennettua tarvitset norjalaisen luottokortin vielä maksamiseen. Se, mitä ei kerrota missään, on että Ishavsveienin sovellus on vain rebrandätty vattenfall inCharge, jolla silläkin voi ladata ishavsveien latureilla. InChargen saa asennettua suomalaiseen luuriin, ja voi käyttää rekisteröitymättä suomalaisellakin luottokortilla. Eli kyseessä ei ole mikään valtion tuki-riippuvuus vaan ihan perinteinen VMP.

 

[Pakana]

En jotenkin jaksa uskoa aloittajan vaihtavan pääsulakkeitaan 3*63A vahvuisiksi (tai vaihtavan ollenkaan) auton latausta varten. Jos se 3*35A menee, niin se riittää joka tapauksessa - myös sähkölämmityksellä. Jopa 3*25A riittää, jos ei tarvitse 11kW teholla aina ladata. Nyt alkaa taas hieman mopo karata käsistä, vaikka toki pika-DC-laturi oikein kiva kotipihalla varmaan olisikin.

Niillä nykyisillä pääsulakkeilla aivan varmasti ryhmäkeskuksesta riittää tarpeeksi puhtia.

Jos sen 11kW laturin vaan täräyttää jonkin sähkölämmitteisen talon 3x25A pääsulakkeiden taakse, niin se kyllä todennäköisesti tuottaa ongelmia, jollaintasolla asiaa kannattaa tutkia, mutta mun pointti oli se että pääkeskukselta harvoin lähtee yhtä vahva kaapelointi eteenpäin, jota pidit "outona" ratkaisuna OKT:ssa.

Jos hankkii täyssähköauton, ja asuu sähkölämmitteisessä talossa, niin mä kyllä lähtisin siitä oletuksestä että pääsulake on kasvatettava 25A -> 35A, tai sitten hyväksyä se että pakkasilla ei välttämättä tyhjää akkua saa ladattua täyteen yössä tai vaihtoehtoisesti tupa vaatii jotain muuta lämmönlähdettä.

 

[P.T]

Jos hankkii täyssähköauton, ja asuu sähkölämmitteisessä talossa, niin mä kyllä lähtisin siitä oletuksestä että pääsulake on kasvatettava 25A -> 35A, tai sitten hyväksyä se että pakkasilla ei välttämättä tyhjää akkua saa ladattua täyteen yössä tai vaihtoehtoisesti tupa vaatii jotain muuta lämmönlähdettä.

Kyllä perusolettamus nähdäkseni kuitenkin on että 25A riittää kuormantasauksella ja miten yleistä on että olisi oikeasti tarve ladata isoakkuinen auto tyhjästä täyteen? Jos on joku +100kWh sähköpaku, jolla ajetaan paljon tai kaksi henkilöautoa joihin tulee reilusti kilsoja niin sitten tuo sulakekoon kasvatus saattaa olla oikeasti tarpeen.