En ole uusissa autoissa enää juurikaan törmännyt mittarivirheisiin, ollut ihan 1-2 km/h tunnissa sisällä. Or is it just me?
Ne karttadatat eivät varmaan ymmärrä Suomen nopeusrajoituksia järkevästi kun vaihdellaan talveksi.
Android Automotive osaa jo talvirajoitukset. Ei kyllä ole hirveästi tarvinnut valtateillä ajella mutta parilla pätkällä näkynyt oikein.
Uusia autoja aika vähän mutta käytettyjen juttuja kyllä. 2 polttomoottoriautoa olen sähköauton hankinnan jälkeen myös ostanut. On niissä vielä monta etua suristimiin verrattuna.
Mä en laske edes sähköautoja enää autoiksi, ne on kulkuvälineitä. Ne menee mun laskuissa tietotekniikka-kategoriaan ja oikeet autot on sitten sillä polttomoottorilla
Kyllä ainakin Waze osaa Suomen nopeusrajoitukset ilman ongelmia kesä/talvi ajoissa. Luulisi, että muutkin tämäkin osaisi kun ei ihan mikään Ameriikan temppu ole. Google Mapsikin nämä taisi muistaakseni handlata aika hyvin.
Skodan systeemistä en oikein päässyt kärryille miten se fuusioi lopputuloksen. Tämä on hidastanut moottoritiellä koska aikaisemmin siinä oli useamman vuoden tietyö, mutta tämä on myös poiminut vaalimainoksesta 90 rajoituksen. Nuo muuttuvien nopeuksien kyltit pääsääntöisesti lukee oikein eli talvirajoitukset ei myöskään ole ollut ongelmana.
Osaakohan Wazessa nopeusrajoitukset ym. liikenteen poikkeavuudet ajan tasalla kun käyttäjät kontribuoivat asiaan jatkuvasti? Tiellä jos on väärä lätkä, tietyötä, kolari, poliisi niin käyttäjähän asiasta välittömästi raportoi ja näin kun tekee tarpeeksi moni niin data muuttuu…
Hyvä kysymys, koska en ole ihan varma et miten tuo käyttäjädatan modifiointi tuossa tulee. Siihen tulee toki nopeasti "auto pientareella" jne. ilmoitukset ja poliisien ratsiat yms. Mutta esim. tuo tunnistaa aika nopeasti (esimerkki ei ehkä paras, mutta on viimeisin) jos joku tienpätkä on pois käytöstä. Eli tulee se punainen katkoviiva siihen. Tiellä 40 Turusta Helsinkiin kun tehdään jotain kaivauksua siinä pätkällä, jossa ohitustie liittyy ykköstielle, päivittyi se Wazeen tosi nopsaan. Ja tämäkin toki vain yhteen suuntaan. Itse lähinnä Wazessa heittelen näitä ruuhkia, autoja, kuolleita isompia elukoita jne.
Meneekö se pois päältä koko loppuajamisen ajaksi, vaiko vain tietyksi ajaksi? Sen ymmärrän jos se on päällä kun auto käynnistetään uudestaan.
Luen otsikot ja ihmettelen, miten he jaksavat edelleen julkaista ainakaan Euroopassa uusia polttismalleja.
Miten nykyiset uudet autot ja/tai direktiivin mukaiset tulkitsevat tämän tilanteen? Vai katsooko ne navista? Paikka on vilkkaan hiihtokeskuksen välittömässä läheisyydessä. Tiellä kulkee paljon paikallista läpiajoliikennettä myös. Tuntuu etteivät ihmisetkään tunne enää liikennemerkkejä kun parhaimmallakin säällä jatketaan sitä kuudenkympin jurnuttamista. Ei nyt liity varsinaisesti pelkästään sähköautoihin mutta niihinkin yhä enemmän. Sellainen meilläkin tulee todennäköisesti olemaan jossain vaiheessa.
Joo, eipä ole tullut enää dinonpieruautojuttuja seurattua enää toviin. Jokaisella on toki omat tarpeensa jne. mutta silti tuntuu ihan pähkähullulta, että joku ostaisi enää uuden polttiksen tai edes lataushybridin, varsinkin koska jälkimmäisten hinnat kilpailee ja paikoin jopa ylittää täyssähköjen hinnan.
Lataushybridi on tosi jees, jos matkailee jossain kasvukolmion ulkopuolella tai ulkomailla. Varsinkin Baltia ja Saksa on Suomeen verratessa ihan silkkaa paskaa, suoraan sanottuna, mitä latausinfraan tulee ja varsinkin niiden hintoihin. Meidän perhehän kävi jopa Mazda MX-30:llä Norjassa kesällä, sen 30kWh nettoakun kanssa. Norjassa varsinkin ei ollut mitään ongelmaa.
Baltia ja Puola ehkä vielä aika periferiaa sähköautolle, mutta ainakin Saksassa jo pelkästään Superit + Ionity verkosto alkaa olla kattavaa että voi aika huoletta ajella.
Kyllähän se sähkönhinta vaikuttaa, ja kun moni laturioperaattori ”unohti” laskea hintoja sähkökriisin jälkeen niin ei tuo pikalatureiden sähköllä ajaminen tule kuin noin puolet halvemmaks vrt diesel.
Menee pois päältä siihen asti että auto laitetaan parkille ja kuljettaja poistuu autosta. Tämä luki siis manuaalissa, ei omaa kokemusta.
Kotilatailevalle ei mitään merkitystä jos muutamalla matkalla vuodessa joutuu pikalatailemaan. Isossa kuvassa ei vaikuta vuosikustannuksiin juuri millään lailla.
Ja monesti noissa latauskentissä/-asemissa on paljon muitakin kuluja kuin pelkkä energia ja infra. Siellä tulee käytönjohtajuuksia, määräaikaistarkastuksia, kojeisto/muu laitteisto(katkaisijat/erottimet/muuntajat). Jonkun täytyy terveessä liiketaloudessa kaikki noi pakolliset piilokulutkin maksaa.
Riippuu aika paljon ajoprofiilista. Esim. Meillä valtaosa vuoden kilsoista koostuu noista pikaladattavista pitkistä matkoista. Kotona ollessa ei autolla ajella, mutta lomilla sitäkin enemmän.
Voi paska. Lisäkiristystä siis luvassa.
Miten tähän laskutoimitukseen on päädytty? Nythän näille latauskentille on saanut tukiaisiakin pystytykseen. Eikait se sähkön myynti kauheasti eroa bensan tai diiselin myynnistäkään? Sähkönmyyntihän on (vielä) ollut vähemmän vaivalloisempaakin kun ei ole tarvinnut kenenkään olla vaihtamassa uutta rullaa kuittikoneeseenkaan.
Ei tuossa speksissä näyttänyt olevan mitään tuohon liittyvää, taisin lukea sen joltain toiselta tuon direktiivin valmisteluihin liittyvältä sivulta.
Voin ainakin uuden Model 3 koeajon perusteella vahvistaa että pimputus ei ala välittömästi kun esim. 50alueella ajat 51 tai kovempaa. Myös se pimputus kuuluu muutaman kerran ja lakkaa. Ei siis jatka sitä pimputusta niin kauan että lasket nopeuden sinne 50. Toisaalta sen pimputuksen saa mutelle erittäin helposti model 3:ssa.
Joo tuo taisi olla määritetty että pimputtaa vain jotain 10s. Ja sitä ylinopeutta pitää ajaa tietty sekuntimäärä riippuen ylityksestä ennen kuin se alkaa.
Vaikein osuus on arvioida latasuaseman käyttöastetta.
Päivittäinen tyypillinen ajosuorite? Tuleeko usein pidempiä reissuja ja jos tulee, kuinka pitkiä?
Teslaa kommentoidessa kannattaa muistaa että tunnettu siitä että se nopeusnäyttö/mittari näyttää varsin tarkasti.
Mieleen painu uutinen Volvon auton Diesel mallien valmistuksen loppumisesta, ja siitä että mm suomesta poistunut hinnastosta jo aiemmin.
Huonosti löytynyt artikkeleja missä olisi kerrottu miten meillä (Suomessa) eri automallit arpoo noita rajoituksia.
Hienoa että joku jaksaa miettiä noinkin päin.
Mittarivirhe 4% on omassa Model 3:ssa vakiorenkailla, eli menee jo yli tuon max 3% toleranssin. Ja Teslassa tuo mittarin tosiaan aika tarkka.
Ok, tyypillisesti Teslaa kehuttu vähän kärjistäen 0km/h viiva 1km/h virheestä.
Hyvä kysymys! Ajoprofiilista: 15-20 tkm/a, kesällä pidempiä reissuja, arkina työajoja 20-30 km/päivä, lyhyitä parin km pyrähdyksiä ympäri kaupunkia. Muuten perus ajoja.
Jos unohdetaan omat vaatimukset autolle yleisesti kuten auton koko, tyyppiluokka (sedan, suv, hb), ulkonäkö, varusteet jne. ja keskitytään vain pelkkiin sähköautolle spesifisiin vaatimuksiin niin omasta mielestä nämä ovat aika tärkeitä asioita mietittäväksi omiin ajoihin suhteutettuna:
Sanoisin että valitse auto samoilla perusteilla kuin valitsit polttisautojakin. Käy koeajamassa, tiiraile tiloja jne... mikä miellyttää eniten.
Onneksi laitoit ajoprofiilisi koska sehän sen paljolti määrää mikä on tärkeää sähköautossa.
Auton akun koolla ja kantamalla ei ole suurta väliä, jos pikalatausnopeus on kunnossa. Ts. tuohon profiiliin sopii hyvin suht pieniakkuinen vehje (~50 kWh), jossa on aidosti nopea pikalataus tarjolla. Tällöin kesällä joutuu vähän latailemaan, mutta yksittäisinä reissuina tuskin on dealbreaker. Toki jos rahaa on ja auton koko ei kasva isomman akun takia, niin mikä ettei. Monesti vaan se 70-80 kWh akku on isommassa autossa tai pienentää tavaratiloja tms. Ison auton kulutus on kuitenkin isompaa, joka on tietysti tuhlaamista, jos auton koolle ei ole tarjolle. Toinen juttu on se, että ostaako mieluummin pienempiakkuisen "paremman" vehkeen kuin isompiakkuisen hinnat alkaen.
Mielenkiintoinen näkemys. Sen plugarin kun lataa kuitenkin täyteen 1x16A laturilla siinä 3-4 tunnissa. Ja vaikka ei ihan täyteen ehtisi, niin aina voi käyttää polttomoottoria. Ja eikai kukaan vartavasten pysähdy lataamaan plugaria, vaan sitä ladataan kotona/työpaikalla. En oikein keksi skenaariota, jossa nopeammasta latausnopeudesta hyötyisi konkreettisesti plugarin tapauksessa.
