Yleismittarin syvempi olemus

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei kertokaan mulle viisaat, miksi helvetissä jokainen asia minkä vastusta mittaan, antaa täysin kummallisia lukemia tai ei lukemia lainkaan.
Mulla on siis ohjeessa näin:

Saan yleismittarilla 1-2 pinnin vastukseksi 1.420k ohm kun "kaasu" on kiinni (pitäisi olla 2.15k)
Saan yleismittarilla 1-2 pinnin vastukseksi 2.59k ohm kun "kaasu" on auki (pitäisi olla 6.76k)

Lukemat on täysin erilaisia kuin mitä pitäisi olla, joten mikäli osa ei ole paskana, niin onko yleismittarissa jotain sellaista mitä minun pitää mittaushetkellä ymmärtää. En koske käsin johtimiin.. mikä muu voi aiheuttaa täysin erilaisia tuloksia?

 

[ississ]

Hei kertokaan mulle viisaat, miksi helvetissä jokainen asia minkä vastusta mittaan, antaa täysin kummallisia lukemia tai ei lukemia lainkaan.
Mulla on siis ohjeessa näin:

Saan yleismittarilla 1-2 pinnin vastukseksi 1.420k ohm kun "kaasu" on kiinni (pitäisi olla 2.15k)
Saan yleismittarilla 1-2 pinnin vastukseksi 2.59k ohm kun "kaasu" on auki (pitäisi olla 6.76k)

Lukemat on täysin erilaisia kuin mitä pitäisi olla, joten mikäli osa ei ole paskana, niin onko yleismittarissa jotain sellaista mitä minun pitää mittaushetkellä ymmärtää. En koske käsin johtimiin.. mikä muu voi aiheuttaa täysin erilaisia tuloksia?

Eipä siinä paljon muuta kuin tuo käsin koskeminen pitäisi olla.

Sitten on tietysti mahdollista että mittarissa on liian tyhjä patteri ja siksi mittaa väärin.
Oletko kokeillut mitä mittari näyttää mittajohdot yhdessä ?
Oletko mitannut tiedetyn kokoista vastusta, näyttääkö sillä oikein ?
Jos mittari on ok niin sitten voisi olettaa että mitattava laite on eri kuin tuossa manuaalissa mainittu tai siinä oin joku vialla.

 

[TemeV]

Jos on sähköt päällä niin resistanssimittari näyttää aivan mitä sattuu.

Muutaman kilon resistanssilla ei juuri haittaa vaikka koskis johtoihin, koska ihmisen resistanssi DC:llä on puolen megaohmin luokkaa. Monessa tapauksessa se vaan parantaa mittaustulosta kun voi sormilla painaa kunnon kontaktin probeen.

 

[djmake]

Jos haet puolan ensiön huippujännitettä niin sen ehkä saa, tosin Fluke ja muut saman hintaiset taitaa olla ainoita tarpeeksi nopeita.
Kuten @Ormu mainitsi oskilloskooppi olisi myös oikea mittalaite, siinäkin jännitteet huomioiden.
Toision jännite eli tulpalle menevä on hankalampi mitata, suoraan mittaamalla saa vain mittarin rikki. Eli skoopille sikakallis suurjännitemittapää ja/tai lisäksi iso kasa Mohm luokan vastuksia jaoksi.

En aivan joko ymmärtänyt kysymystä tai sitten en vastauksia. Eli jos tässä on kyseessä joku oikeasti wanha auto, on tilanne eri. Mutta oikeastaan missä tahansa uudessa puola saa jatkuvasti jännitteen ja sen lisäksi liipaisupulssin. Kunnossa olevassa jännite ei käytännössä merkittävästi notku ja liipaisun pituus / jänniteteso taas on selvitettävissä oikeastaan vain skoopilla. Jos taas perinteinen puola ja katkoja, on lähinnä skooppi se, jolla saa oikeasti luotettavia lukemia ensiöpuolelta.

Tulpalle menevää on tosiaan turha yrittää normikaluilla mitata eikä läheskään jokaisessa autossa ole edes mahdollisuutta sellaiseen.

Eli mitähän oikeasti oli ajatus mitata ja mitä mittauksella on ajatus saavuttaa? On oikeastaan helpoin neuvoa jos kerrotaan, millainen lopputulos halutaan.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

En aivan joko ymmärtänyt kysymystä tai sitten en vastauksia. Eli jos tässä on kyseessä joku oikeasti wanha auto, on tilanne eri. Mutta oikeastaan missä tahansa uudessa puola saa jatkuvasti jännitteen ja sen lisäksi liipaisupulssin. Kunnossa olevassa jännite ei käytännössä merkittävästi notku ja liipaisun pituus / jänniteteso taas on selvitettävissä oikeastaan vain skoopilla. Jos taas perinteinen puola ja katkoja, on lähinnä skooppi se, jolla saa oikeasti luotettavia lukemia ensiöpuolelta.

Tulpalle menevää on tosiaan turha yrittää normikaluilla mitata eikä läheskään jokaisessa autossa ole edes mahdollisuutta sellaiseen.

Eli mitähän oikeasti oli ajatus mitata ja mitä mittauksella on ajatus saavuttaa? On oikeastaan helpoin neuvoa jos kerrotaan, millainen lopputulos halutaan.

Tällainen ohje:

"If your meter has a peak voltage function - try measuring peak voltage on the black and white wires going to coil - typically it will be about 100v - if the voltage is good and you have a new plug, try a new wire and cap and finally a coil. "

No mullahan ei ollut peak voltage -mittaria, jos mä oikein ymmärsin. Siis kaksi mittaria kotoolta löytyy, toinen on Fluke DT850L ja toinen Mastech MS8301D.
Kyseessä on mönkijä. Multa puuttuu kipinä laitteesta ja etenen steppi kerrallaan yrittäen selvittää missä vika on. Haasteita tässä on sen takia, että mä en ole ikinä sisäistänyt yleismittarin käyttöä enkä sähköistäkään oikeastaan ymmärrä kun perusasiat. Resistanssin osaan mielestäni mitata, mutta häiritsee kaiken mitattavan täysin eri luokan tulokset kuin mitä huoltomanuaali kertoo. Tai no itse asiassa noin puolet mitatuista vastuksista näytti oikeaa tulosta, joten ehkä osat ovat ajan saatossa kulahtaneet tai sitten ovat rikki. Jos arvo saa olla esim. + - 15% niin olen katsonut, että osuuko skaalaan. Ei osassa osu..
Mutta tahtoisin tuon yhden mustan puolalle menevän johdon tilanteen selvittää, joten ymmärtääkseni pitäisi katsoa ensinnäkin onko johto päästä päähän toimintakykyinen. Tämän osaan tehdä, yleismittarilla "ääni" valinta päälle ja toinen mittausjohto toiseen päähän ja toinen toiseen. Jos ääntä kuuluu niin hyvä. Peak voltage menee yli hilseen ja tämä tarvitsi nyt sitten erillistä parempaa laitetta..

 

[ississ]

Tällainen ohje:

"If your meter has a peak voltage function - try measuring peak voltage on the black and white wires going to coil - typically it will be about 100v - if the voltage is good and you have a new plug, try a new wire and cap and finally a coil. "

Aika mielenkiintoinen jännite jos puhutaan puolan ensiöstä...
Edit: onha se varmaan mahdollista että tulee noinkin iso piikki. Tosin ainakaan oma mittari ei ole tarpeeksi nopea eli skooppi olisi oikea mittalaite.
Mutta jos kerrot vehkeen mallin ja huoltomanuska/kytkis löytyy jostain niin voi arvata paremmin.

Ja tietysti tesistansseja mitattaessa mitattavat pitäisi olla irti muusta kytkennästä...

 

[Ogeli]

Mä kyllä yrittäisin mitata peak arvon syöttämällä diodin kautta DVM:n napoihin kytkettyä konkkaa, joku 100n varmaan riittää?

En ole moottorimiehiä mutta tuo 100V tuntuu yllättävän pieneltä, jo perinteisillä katkojan kärjillä saadaan useampi !00 volttia (resonanssi konkan ja puolan välillä)

 

[ississ]

Mä kyllä yrittäisin mitata peak arvon syöttämällä diodin kautta DVM:n napoihin kytkettyä konkkaa, joku 100n varmaan riittää?

En ole moottorimiehiä mutta tuo 100V tuntuu yllättävän pieneltä, jo perinteisillä katkojan kärjillä saadaan useampi !00 volttia (resonanssi konkan ja puolan välillä)

Totta, piti oikein virkistää muistia... 200-400v piikit on ilmeisesti yleisiä ainakin autoissa, mönkijässä voi olla vähän pienempi puola ja siten vähän pienempi piikkikin.
Toisaalta uusissa elektronisissa sytytyksissä on todennäköisesti filtteri pienentämässä piikkiä kun >400v fetit ja transistoritkin on melko harvassa... sen puoleen n. 100v voisi olla ihan ok.

Mutta mennään alkuperäiseen ongelmaan eli kipinän puuttumiseen.
Vaihtoehtoja:
- tulppa
- tulppajohto
- puola
- johto/johdot puolan ja ohjaimen välissä
- ohjain
- ohjaimen anturi
- ohjaimen syöttö

Noista sitten helpoimmasta alkaen mittaamaan onko ok.

 

[Pakana]

Hei kertokaan mulle viisaat, miksi helvetissä jokainen asia minkä vastusta mittaan, antaa täysin kummallisia lukemia tai ei lukemia lainkaan.
Mulla on siis ohjeessa näin:

Saan yleismittarilla 1-2 pinnin vastukseksi 1.420k ohm kun "kaasu" on kiinni (pitäisi olla 2.15k)
Saan yleismittarilla 1-2 pinnin vastukseksi 2.59k ohm kun "kaasu" on auki (pitäisi olla 6.76k)

Lukemat on täysin erilaisia kuin mitä pitäisi olla, joten mikäli osa ei ole paskana, niin onko yleismittarissa jotain sellaista mitä minun pitää mittaushetkellä ymmärtää. En koske käsin johtimiin.. mikä muu voi aiheuttaa täysin erilaisia tuloksia?

Jos mittaat tuota "liittimen takaa", eli niin että se johtosarja on yhtenäinen, sä mittaan sillä yleismittarilla tuon mitattavan kohteen vastuksen lisäksi ecun sisäistä vastusta

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Jos mittaat tuota "liittimen takaa", eli niin että se johtosarja on yhtenäinen, sä mittaan sillä yleismittarilla tuon mitattavan kohteen vastuksen lisäksi ecun sisäistä vastusta

Tuolloin kun mittasin (ongelmaa ei siis enää ole eikä liittynyt edes tähän kytkimeen), niin eculle menevä johtosarja oli irti ja mittasin tuon kytkimen resistanssia. Tuolloin ymmärtääkseni tulokset pitäisi olla juuri ne mitä service manualissa mainitaan. En silti saanut mitään järjellistä.

 

[Grez]

Vaihtoehdot kai on että kytkin on viallinen, mittari on viallinen, mittasit väärin tai service manuaalissa virhe.

 

[juhaa]

Nostellaas, kun ei muutakaan näkynyt. Ihan ”Ok” tuloksia nykyisillä halpis mittareilla, joissa hintaluokka Suomessa 10-20€, tuo viimeisin 30€. Tuoreimmassa TM:stä.



Pienellä vastuksella toki reilumpaakin hajontaa.

 

[Ogeli]

Pienellä vastuksella toki reilumpaakin hajontaa.

Onkohan mittajohtoja tutkittu tarkemmin?

 

[juhaa]

Onkohan mittajohtoja tutkittu tarkemmin?

Ei. Mainintoja toki.

 

[Hyrava]

Nostellaas, kun ei muutakaan näkynyt. Ihan ”Ok” tuloksia nykyisillä halpis mittareilla, joissa hintaluokka Suomessa 10-20€, tuo viimeisin 30€. Tuoreimmassa TM:stä.



Pienellä vastuksella toki reilumpaakin hajontaa.

Tuosta testistä ei vielä hirveästi noista halpismittareista voi sanoa tuon taulukon perusteella. Todennäköisesti testattu juuri pakasta vedettyjä mittareita eikä mitään pari vuotta käytössä olleita joilla on tehty satoja tai tuhansia mittauksia, kolhittu jossain pakin pohjalla jne. Itsellä on töissä ollut "varamittarina" jotain halpiksia ja ne kyllä rupeavat pari vuotta auton takakontissa kiirimisen jälkeen näyttämään ihan omiaan. Ja mittajohdoissa on eroja, ihan jo piikkien kontaktista itse mittajohtojen resistanssiin jne. Ja noissa halvoissa ne luokitukset (CAT-x) välttämättä pidä paikkaansa ja muutenkin suojauksissa saattaa olla puutteita (ei sulakkeita tms).

Ei sillä, kyllä nuo halpikset ihan hyvin satunnaiselle harrastelijalle käyvät, mutta esimerkiksi ammattikäyttöön en noita ottaisi enkä välttämättä ainakaan noilla kaikilla verkkojännitteisiä asioita mittailisi.

 

[juhaa]

Ei nämä nyt mitään ammattikäyttöön tarkoitettuja ole vaan satunnaiseen peruskäyttöön kotona, jos etsitään vikaa.

Onko tuossa akussa vielä sähköä tallella, saanko tuolta pienen muistutuksen, jos tungen sormeni sinne. Onkohan tuo sulake ehjä. Meneeköhän tästä johdosta liittimelle asti.

 

[Ogeli]

Totta tilapäiseen harrastekäyttöön riittäviä, mitä noita on hypistellyt niin mittajohtojen jäykkyys ja sämpläys (hitaita) on suurimmat puutteet.

Foorumillakin joku oli kokeilut verkon oikosulkuvirtaa seurauksena mustumia ja joku fyysisesti harvinaisen kokoinen sulake hajonnut totaalisesti , shuntti oli säätynyt.
Toinen oli ottanut verkkosulakkeet irti ja koittanut ohmialueella mitata silmukkaimpedanssia?

Ja varmaan on paljon tarinoita joista tänne ei kirjoiteta.

 

[Hyrava]

Totta tilapäiseen harrastekäyttöön riittäviä, mitä noita on hypistellyt niin mittajohtojen jäykkyys ja sämpläys (hitaita) on suurimmat puutteet.

Foorumillakin joku oli kokeilut verkon oikosulkuvirtaa seurauksena mustumia ja joku fyysisesti harvinaisen kokoinen sulake hajonnut totaalisesti , shuntti oli säätynyt.
Toinen oli ottanut verkkosulakkeet irti ja koittanut ohmialueella mitata silmukkaimpedanssia?

Ja varmaan on paljon tarinoita joista tänne ei kirjoiteta.

Ja noista mainitsemistasi syistä olisi hyvä että yleismittarissa olisi toimivat suojaukset ja olisivan mahdollisimman turvallisia maallikonkin käyttää. Osassa halpismittareista on kyllä mittajohdot melkoisen surkeita ja ne nyt kannattaisi vähintään vaihtaa laadukkaampiin, ettei sitten käy esimerkiksi jossain pakkasessa mitatessa että mittajohdon eriste halkeaa ja saa sitä kautta sätkyn.

Jollain harrastelijalla ei välttämättä ole kovin oleellista että mittarilla kestää hetki saada lukema näkyviin eikä tarkkuuskaan tarvitse olla mitään prosentin osia, joten sinänsä tuo TM:n testi on vähän huono kun ainakin itse olisin painottanut vahvasti tuota turvallisuuspuolta. Itsekin olen kämmäillyt yleismittarin kanssa ja vahingossa väärällä alueella mittaillut asioita mutta kun työssäkin olen mittaria käyttänyt niin osaan edes suurimmat vaaranpaikat välttää, joku maallikko tai aloitteleva harrastaja ei välttämättä osaa niin varoa vaan menee vaan mittajohdon piikit edellä "kyllähän mä tän nopeesti tästä katon" -tyylillä ja silloin nuo turvalliset mittajohdot ja mittarin suojaukset ovat mielestäni melkeinpä tärkeimpiä asioita.

 

[kekra]

Ostin juuri Biltemasta uuden yleismittarin, halppis sellaisen (11,90) ja se näyttää akun lepojännitteeksi 12,60V kun taas vanha yleismittarini, halppis sekin, näyttää 12,30V. Ensinmainitun mukaan akun varaus on siis 90%, ja jälkimmäisen mukaan 65%. Kumpikohan näyttää oikein? Miten tuota voisi selvittää? Kummassakin mittarissa on uusi paristo, joten ei ainakaan siitä ole kiinni.

 

[Ogeli]

Kumpikohan näyttää oikein? Miten tuota voisi selvittää?

Tarkista aluksi että molempien mittareiden paristot on kunnossa, joskus halpiksissa vaikuttaa.
Muutenhan nuo arvot mahtunevat mittareiden toleranssiin.

Mikähän akku? josta jänniittellä saa noin tarkat prosentit?

 

[kekra]

Tarkista aluksi että molempien mittareiden paristot on kunnossa, joskus halpiksissa vaikuttaa.
Muutenhan nuo arvot mahtunevat mittareiden toleranssiin.

Mikähän akku? josta jänniittellä saa noin tarkat prosentit?

On tarkistettu että paristoissa täydet virrat. Kyseessä moottoripyörän akku, 12V7Ah. Kokeilin myös vaihtaa mittareiden johdot keskenään, ei vaikutusta.

 

[Ogeli]

Kyseessä moottoripyörän akku, 12V7Ah

Joku LiIon tai muu hybridiakku? Lyijyakullahan jyrkempi käyrä.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen en keksi muuta kuin pitäisi löytää tarkempi referenssijännite tai kolmas mittari osallistumaan arpajaisiin.

 

[kekra]

Huoltovapaa, suljettu akku. Joo, pitänee hankkia vielä kolmaskin mittari, jospa se kertoisi totuuden.

 

[pulatunnus]

Ostin juuri Biltemasta uuden yleismittarin, halppis sellaisen (11,90) ja se näyttää akun lepojännitteeksi 12,60V kun taas vanha yleismittarini, halppis sekin, näyttää 12,30V. Ensinmainitun mukaan akun varaus on siis 90%, ja jälkimmäisen mukaan 65%. Kumpikohan näyttää oikein? Miten tuota voisi selvittää? Kummassakin mittarissa on uusi paristo, joten ei ainakaan siitä ole kiinni.

Jos molemmat mittari yhtäaikaan kiinni ja ero on tuollainen, ja jos se vanha tuntuu muutenkin arvaillan näyttävän väärin, niin todennäköisesti uusi on lähempänä oikeaa. Vertailua voi tehdä muissakin mittauksissa (sama alue). Tosin joku USB 5v ei joka paikasta ole tarkka, mutta jos järjestäin vanha näyttää alla muutaman kymmenyksen niin ja uusi suurinpiirtein 5v.

Alue ilmeisesti sama, eli joku 20 voltin alue, eli ei oikein voi kokeilla tarkempaa aluetta.

Huoltovapaa, suljettu akku. Joo, pitänee hankkia vielä kolmaskin mittari, jospa se kertoisi totuuden.

Sitten on kolme tulosta....
Jos ei nyt päivän päälle, niin jostain joku suht tontilla olevan mittari lainaan tai mennä noiden mittareiden kanssa sellaisen luokse.

Edit, ilmeisesti mittari lämpöisessä, jos toinen ollut "Pihalla" ja toinen sisällä niin no, jos se näissä keleissä aiheuttaa tuolalisen eron niin mittari toteutus on vähän sinne päin.

 

[kekra]

Kyllä uusi mittari järjestään näyttää isompia arvoja, aivan sama mitä mittaa. Olen mitannut mm. 1.5v, ja 9v paristoja. Kun testailin akkulaturin pukkaamaa virtaa, niin vanha mittari näyttää 12v, ja uusi 12,3v. Nimenomaan moottoripyörän akuille tarkoitettu laturi. Akkuporakoneen laturi näyttää uudella mittarilla 13,91v, ja vanha 13,61v. Sama kaava kaikissa. Ja molemmat mittarit ihan lämpimässä olleet koko ajan.

 

[pulatunnus]

Kun testailin akkulaturin pukkaamaa virtaa, niin vanha mittari näyttää 12v, ja uusi 12,3v.

Jos joku simppeli laturi ilman kuormaa tuuppaa 12v, niin vähältä vaikuttaa, ei sillä ladata. Tosin 12,3v ei myöskään riitä, johan se akkusi näytti 12,6v. Jos kovin tyhjäakku ja silloin mitattu niin voi olla tontilla. Rivien välistä tuli mieleen että onko sinulla epäilyksiä tuon akun kunnosta ja nyt ehkä vähän epäilyksiä laturista.

Mutta se selkeää että asteikko tai prosentti ero. ja uskotaan että uusi näyttää lähemmäksi, niin on toki esimerkki että ei sitä tiedetä kuinka tarkkaan se näyttää.

No jos pakasta vedetty 1,5 paristo toisella 1,30v ja toisella 1,60v niin sekin vahvasti viestii että vanha näyttää väärin.

 

[kekra]

Ero ei ole ihan noin suuri 1,5v paristolla. vanha mittari näyttää melkein samoja arvoja, mutta esim. 9v paristolla ero on jo 8,4v -> 8,6v. ja tosiaan 12v jännitteellä ero on jo 0,3v.

Itse asiassa pyörä on startannut aika nihkeästi viime aikoina, siksi aloinkin epäilemään pitäisikö ostaa uusi akku. Mutta tämä Bilteman mittarin mukaan akku on hyvässä hapessa kun varaus on tosiaan 90% lepojännitteessäkin. Mutta vanhan mittarin mukaan vain tyydyttävässä kunnossa. Ja kyllä tuo mainittu laturi vaan lataa akun täyteen iskuun. Sen tarkoitus ei olekaan ladata akkua muutamassa tunnissa, vaan saa ihan yön yli ladata kun lataa tosiaan pienellä jännitteellä, hitaasti.

Pitänee kysellä naapurilta lainaan mittaria kunhan tulee töistä. Jos sillä on edes sellaista. En ole koskaan kysynyt.

 

[pulatunnus]

. Ja kyllä tuo mainittu laturi vaan lataa akun täyteen iskuun. Sen tarkoitus ei olekaan ladata akkua muutamassa tunnissa, vaan saa ihan yön yli ladata kun lataa tosiaan pienellä jännitteellä, hitaasti.

Siihen tartuin sen takia, jos laturin antama jännite tyhjänä (ilman että akkuun kytketty) on 12,3 volttia, niin tulee mieleen että purkaa sitä sun täyttä akku, jos mittasit kun lataat jotain tyhjää akkua, niin voi olla alussa ok. Mutta nousee sitten kun akku ei enään ime niin hanakasti. alle 13v hämmentää.

Jos joku älylaturi niin silti, jos ei joku purku mittaus testi.

 

[Ogeli]

Itse asiassa pyörä on startannut aika nihkeästi viime aikoina,

Sun pitäis mitata akun sisäinen vastus eli paljonko jännite putoaa startissa, varmaan myös varaustila vaikuttaa.
Tunnen huonosti nykyakkuja mutta perinteinen lyijyakku on täynnä 13.8V jännitteessä ja uudemmissa tuotakin korkeampi.

 

[pulatunnus]

Sun pitäis mitata akun sisäinen vastus eli paljonko jännite putoaa startissa, varmaan myös varaustila vaikuttaa.
Tunnen huonosti nykyakkuja mutta perinteinen lyijyakku on täynnä 13.8V jännitteessä ja uudemmissa tuotakin korkeampi.

13,8v kuullostaa pitkäaikaiselta latausjännitteeltä, alle 13v on 12v lyjjyakkujen napajännite täynnä, eli tuo 12,6-12,7 volttia kuullostaa ihan täyden akun jännitteeltä. Tosin jos akku on juuri ladattu täyteen niin ilman kuormaa 12,6v kuullostaa niukalta,(* että kannattaa ihan selvittää mikä se ko akun kemialla pitäisi olla. Ja lataako pyörä tai laturi sitä täyteen.

(*
Yleensä jos akun ottaa latauksesta pois, niin ilman kuormaa lyijyakun napajänitte on jonkin aikaa korkea. Pienen kuormituksen ja odottelun jälkeen normalisoituu.

 

[sahtimonni]

Ero ei ole ihan noin suuri 1,5v paristolla. vanha mittari näyttää melkein samoja arvoja, mutta esim. 9v paristolla ero on jo 8,4v -> 8,6v. ja tosiaan 12v jännitteellä ero on jo 0,3v.

Itse asiassa pyörä on startannut aika nihkeästi viime aikoina, siksi aloinkin epäilemään pitäisikö ostaa uusi akku. Mutta tämä Bilteman mittarin mukaan akku on hyvässä hapessa kun varaus on tosiaan 90% lepojännitteessäkin. Mutta vanhan mittarin mukaan vain tyydyttävässä kunnossa. Ja kyllä tuo mainittu laturi vaan lataa akun täyteen iskuun. Sen tarkoitus ei olekaan ladata akkua muutamassa tunnissa, vaan saa ihan yön yli ladata kun lataa tosiaan pienellä jännitteellä, hitaasti.

Pitänee kysellä naapurilta lainaan mittaria kunhan tulee töistä. Jos sillä on edes sellaista. En ole koskaan kysynyt.

Ei akun lepojännitteestä voi päätellä kovinkaan paljoa akun todellisesta kunnosta. Lähinnä sen, jos akku on totaalisen sökö. Starttaus vaatii akulta paljon virranantokykyä ja ainoastaan sen mittaaminen kunnollisella laitteella kertoo totuuden. Yleensä tulee halvemmaksi vain ostaa suosiolla uusi akku, jos on starttiongelmia.