"Kun mitataan jännitettä jonkin komponentin yli, yleismittari kytketään mitattavan komponentin rinnalle ja tällöin mittarin sisäisen vastuksen tulee olla mahdollisimman suuri jotta mittarin kytkeminen vaikuttaisi mitattavaan asiaan mahdollisimman vähän."
Käsitin, että pitää olla "komponentti" keinokuorma välissä, että voi jännitettä mitata, että ei poksu, mutta tosiaan viallinen 830.
No ei.
"Komponentti" oli siis se jossa vallitsevaa jännitettä haluat mitata. Yleensä olet kiinnostunut jännitteestä sen napojen välillä, eli päästä päähän, eli koko komponentin "yli". Komponentin sisällä jossain tietyssä kohdassa vallitseva jännite (suhteessa komponentin miinusnapaan, maadoituspisteeseen tai muuhun nollatasona käytettävään pisteeseen) on kiinnostava ehkä potentiometrien tai vastaavien kanssa, mutta harvemmin muuten.
("Jännite jonkin jutun yli" on aika tyypillinen sähkötekniikan ilmaisu, ja jos sitä ei kukaan selitä, ei ole sanottua että kuulija tajuaisi sen automaattisesti oikein ensikuulemalta, vaikka ammattilaisille ja alan harrastajille asia voi tuntua ilmiselvältä. )
Mittarin sisäinen vastus/resistanssi on mittarin rakenteellinen ominaisuus.
Jos mittaat jännitettä jossain virtapiirissä joka on toiminnassa, DC-mittauksissa toinen mittajohto tulee mitattavan kohdan plussan puolelle ja toinen miinuksen puolelle, AC-mittauksessa toinen vaiheen ja toinen nollan puolelle. Jos mitattava kohde on vaikka vastus, tällöin mittarin oma sisäinen resistanssi tulee vastuksen oman resistanssin rinnalle. Rinnan kytkettyjen resistanssien yhteisarvo on pienempi kuin kummankin erikseen, eli mittajohtojen kytkentäpisteiden välillä kulkee kokonaisuutena enemmän virtaa kuin ilman mittaria, ja se vaikuttaa mitattavan virtapiirin toimintaan. Jos mitattavaa virtapiiriä syöttävä lähde ei pysty antamaan enempää virtaa, sitten jännite laskee... ja sitä jännitettähän me halusimme mitata, joten saadaan väärä mittaustulos.
Näin ollen jännitemittaukseen halutaan sellainen mittari, jonka sisäinen resistanssi on mahdollisimman suuri, vaikka kymmeniä tai satoja megaohmeja, jotta sen kytkeminen vaikuttaa mitattavaan piiriin ja sen jännitteeseen mahdollisimman vähän, jotta mittaustulos olisi tarkka eikä mitattava virtapiiri häiriintyisi mittarin kytkemisestä.
Jos mittaat autossa kiinni olevan akun jännitettä akun navoista, mittari kytkeytyy koko auton muiden sähkölaitteiden muodostaman virtapiirin rinnalle. Tai jos akku on irrallaan, mittarin sisäinen resistanssi tulee akun napojen välissä olevan ilman resistanssin rinnalle. Koska jännitemittarin sisäinen resistanssi on suuri, mitään dramaattista ei tapahdu ja saat järkevän mittaustuloksen.
Jos kytket jännitemittarin sarjaan jonkin laitteen kanssa (eli vaikka lähteen plusnapa mittarin plussaan ja mittarin miinuksesta edelleen laitteen plussaan) huomaat pian että kyseessä on virhekytkentä, koska mitattava laite ei tässä kytkennässä toimi. Mitään ei kuitenkaan yleensä mene rikki.
----
Virtamittauksessa taas mittari on kytkettävä sarjaan mitattavan laitteen tai sen osan kanssa, niin että mittarin kautta kulkee kaikki mitattava virta. Eli virtapiiriin pitää tehdä katkos johonkin kohtaan ja laittaa mittari siihen väliin, ja se sitten kertoo paljonko juuri siinä kohdassa kulkee virtaa.
Pihtimittarilla välttää katkaisemisen tarpeen koska se ei mittaa itse virtaa vaan virran ympäristöönsä aiheuttamia seurausilmiöitä, mutta senkin kanssa on päästävä laittamaan pihti sellaiseen kohtaan jossa virta kulkee vain yhteen suuntaan kerrallaan, eli vaihtovirran kanssa pitää mitata yksi vaihe kerrallaan ja vaihe ja nolla eivät saa olla samaan aikaan pihdin sisällä ta muuten tuloksella ei ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa.
Tällöin mittarin sisäisen resistanssin pitää olla mahdollisimman pieni, jottei se itse rajoita mitattavaa virtaa merkittävästi ja näin vääristä mittaustulosta. Tästä seuraa että hyvä virtamittari on käytännössä sama kuin jos sen paikalla olisi pätkä laadukasta kuparijohtoa, eli on syytä vähän miettiä etukäteen minne sen lykkää jos kytkennässä (tai, ammattilaispuolella, mittaajassa) on jotain joka voisi mennä tarjolla olevilla jännitteillä ja virroilla rikki oikosulkutilanteessa.
Yleismittari virtamittausasennossa auton akun napoihin on virhekytkentä jossa tapahtuu asioita aika nopeasti. Jos virtamittauspuoli on sulakkeella suojattu, se palaa varmasti, koska akku pystyy tarjoamaan hetkellisesti paljon virtaa, paljon enemmän kuin 20 A. Jos ei, sitten pettää jokin muu paikka mittarissa tai sitten viimeistään mittajohtojen eristeet ja/tai mittarin kuori shunttivastuksen kohdalla alkavat pehmetä ja sulaa.
Ja juuri kuten valurauta sanoi, jos yleismittarissa on erilliset liittimet virtamittausta varten, niiden kautta kulkee aina pieniresistanssinen yhteys eikä mittarin valintakytkin ainakaan missään minun näkemässäni yleismittarissa katkaise sitä jos mittari ei ole virranmittausalueella.
Ajattelin, että kun se on noin ilmoitettu niin alue olisi 20A asti. Eipä sitä toisaalta oikein voi noin kauaa 20A:lla käyttää, kun siellä on myös 11A fast-sulake, heh.
