Yleismittarin syvempi olemus

TheMeII

Übertaktungspotenzial
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
6 985
Kokeilin mitata 5€ yleismittarilla(830 siis se peruskinukki) pelkästään verkkojännitettä niin kyllä välähti ja sen pituinen sen mittarin tarina.
Onko muut uskaltanut kokeilla samaa?
Amiksessa opettaja käski mitata verkkorasian jännitteen, niin yhen ryhmän piti sit kattoa paljon fluke näyttää virtaa sille rasialle. Ilmeisesti oli 0 Amppeeria kun ei näyttäny mitään, eikä tosin enää myöhemminkään.

Edit: selkeytystä
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.03.2017
Viestejä
509
Amiksessa opettaja käski mitata verkkorasian jännitteen, niin yhen ryhmän piti sit kattoa paljon fluke näyttää virtaa sille rasialle. Ilmeisesti oli 0 Amppeeria kun ei näyttäny mitään, eikä tosin enää myöhemminkään.

Edit: selkeytystä
Tarkemmin fluken mallia tietämättä veikkaisin, että flukesta paloi sulake, ja mittapäitä kytkiessä saattoi ehkä vähän kipinä napsahtaa, mutta mitään sen dramaattisempaa tuskin tapahtui.

Vaikka rasia olisi ollut vain tavallinen 10 A pistorasia, tuollaisella tempulla saa aikaan kilpailun siitä kumpi ehtii ensin: Fluken oma 10 A sulake vai rasiaa suojaava 10 A sulake/johdonsuojakytkin. Ilmeisesti sitten Fluken sulake voitti.

Halpismittarin sulakkeettoman 10 A virtamittauksen kanssa olisi voinut tulla valo- tai ääniefektejä enemmän, ja huonolla tuurilla palovammakeikka ensiapuun sille joka piti mittaria kädessään. Varsinkin jos mittapäiden annetaan olla pistorasiassa huomattavasti kauemmin kuin mittarin ohjeissa virtamittauksesta sanotaan.

Eli siis: halpismittarin virtamittauksessa ei ole sulaketta ja shuntti on verrattain suurivastuksinen koska valmistaja tietää että halpismittarin jännitemittauskytkennässä ei oikeasti riitä tarkkuus millivolteille. Siksi shuntin vastusarvo on valittu niin että keskivertokäyttäjän virroilla shuntin yli syntyy sellainen jännite-ero jonka halpismittari pystyy suhteellisen luotettavasti mittaamaan. Tästä sitten seuraa väistämättä että se shuntti kuumenee virtamittausalueen maksimipäässä rajusti, ja valmistaja painattaa mittarin ohjeisiin varolausekkeen tyyliin "virtamittausta saa käyttää enintään kymmenen sekuntia kerrallaan".

Niissä eBayn halvoissa paneelimittareissa on sitten shunttivastus jonka vastusarvo on pienempi jotta lämmöntuotto pysyy pienenä, mutta toisaalta shuntin yli muodostuvaa jännite-eroa mittaamassa parempi mittauskytkentä. Näin shuntti voidaan mitoittaa niin että sen aiheuttama jännite-ero on millivoltteja, ja silti virtamittauksen tarkkuus ja toistettavuus on edes jotenkuten hallinnassa. Veikkaisin että noin pienten jännitteiden mittaus (siis virtamittauksen osana) on helpompi toteuttaa kun kaikki on yhdessä paketissa ja mitattavan virtapiirin ominaisuudet muutenkin tiedossa/ennustettavissa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 077
Tuon 0-40A saa silti suht helposti pienemmäksi alueeksi jos johdossa vapaata ja nippusiteitä käsillä. 4 kierrosta niin alue on 0-10A neljällä jaettuna näyttämä ja kymmenellä kierroksella ollaan jo 0-4A alueella.

Onhan uni-t mallistossa myös elektroniikka harrastajalle järkevillä arvoilla olevia hall-antureita.

Eihän noi tarkkuusmittareita ole eikä pääse millään shuntin luokkaan, mutta usein riittäviä paikassaan. Rel näppäimen lisäksi noissa kyllä kaipais nollaus näppäintä. Säätämällä esim uni-t saa aika nollis oleen jolloin pystyy edes jollain tarkkuudella käyttään rel näppäintä sen oikeassa tarkoituksessaan. Muuten kun menee just nollaukseen toi rel näppäin.
Juu, alussa kirjoitinkin että johdinta jos kiertää lisää pihdin ympäri, niin pääsisi sinne mittarin tarkemmalle keskialueelle ja mittaustulos pitäisi jakaa sitten kuinkamonta johtoa on pihdin sisäpuolelle pyöritetty.

Mutta sattui trolli osumaan kohdalle, olisi pitänyt olla tarkempi sanoissa hävisin väittelyn jossa trolli väitti ja voitti että Amppeerit tuplaantuu jos johtoa pyörittää DC jännitteellä kieppuja. :lol:
Amppeerithan pysyvät samana mutta mittaus tulos nousee joka pitää jakaa aiemmin mainitun mukaisesti että saataisiin oikea tulos.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
31.12.2016
Viestejä
385
Heh, kaveri mittasi joskus aikoja sitten (ilmeisesti tolkku mennyt harmaalle alueelle), verkkojänöä virta-alueella...

No mitäs siinä, onneksi olin jossain 2-3 metrin päässä. Pamaus ja kallisarvoinen muutaman egen paskamittarista räjähti vain sulake, ei johdot tai koko paska. Poks oli kyllä mahtava, wanha 16A nalli keskeyttimenä...
 

MrCasual

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
354
Juu, alussa kirjoitinkin että johdinta jos kiertää lisää pihdin ympäri, niin pääsisi sinne mittarin tarkemmalle keskialueelle ja mittaustulos pitäisi jakaa sitten kuinkamonta johtoa on pihdin sisäpuolelle pyöritetty.

Mutta sattui trolli osumaan kohdalle, olisi pitänyt olla tarkempi sanoissa hävisin väittelyn jossa trolli väitti ja voitti että Amppeerit tuplaantuu jos johtoa pyörittää DC jännitteellä kieppuja. :lol:
Amppeerithan pysyvät samana mutta mittaus tulos nousee joka pitää jakaa aiemmin mainitun mukaisesti että saataisiin oikea tulos.
Vai trolli, tsk tsk, ystävällisesti yritin ohjeistaa sinua oikeaan suuntaan kun luulit että sillä on jokin maaginen kaava sekä et tiennyt suureneeko vai pieneneneekö mittaustulos.
 
Liittynyt
31.12.2016
Viestejä
385
Fenotype osaa ainakin typottaa reippaasti, joten sen elektroniikankin kanssa yrittäminen kannattanee jättää sikseen... Ei ole hyvä yhdistelmä kielen osaamattomuus, plus elektroniikasta käsittämättömyys.
 
Liittynyt
31.12.2016
Viestejä
385
Asiaton käytös
Tietääkö arvoisa Resetor yleismittareista yleensäkään mitään? Muistaakseni ei ole moista nimmaria ainakaan murossa ollut? Emmätiiä...

Vittuun moderoimasta, jos ei tiiä mistään mittään...
 

escalibur

"Random Tech Channel" @ YouTube
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 072
Tietääkö arvoisa Resetor yleismittareista yleensäkään mitään? Muistaakseni ei ole moista nimmaria ainakaan murossa ollut? Emmätiiä...

Vittuun moderoimasta, jos ei tiiä mistään mittään...
Jätetään tälläiset ylilyönnit pois, jookos? Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta annetaan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia. :)
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
300
En lähde näitä kiroilijoita siteeraamaan, mutta on siinä Hallissakin etunsa. Tuo 1,5% oli esimerkki yhdestä piiristä, joka todennäköisesti on markkinoiden halvimmasta päästä, kun tilasin niitä kymmenen kappaletta ruuviterminaaleilla asennettuna valmiiksi piirilevyllä, hintaa tuli 13$. Molemmilla mittaustavoilla hinnat nousee, kun virtaa lisätään. Varsinkin, kun shuntille aletaan valitsemaan jotain eristettyä instrumentointivahvistinta.

Tuossa katselin jonkun Fluken (117) mittarin virta-alueen toleransseja.
DC 1,0 % + 3 (ilmeisesti näytöllä 3 vähiten merkitsevän desimaalin heitto)
AC 1,5 % + 3
Tuossa on toki koko paketin virheet huomioitu, eli mittaustavan sekä ADC:n yms heitot.
Noissakin muuten lukee, että 20 A:n jatkuva ylikuormitus 30 sekunnin ajan enintään. Eli ei tämä ole mikään kiinalaisten mittarien "ongelma", vaan ihan yleinen shunttimittarien vaatimus.

Flukella tietty paremmat osat, niin voidaan luvata korkeammat kuormitusajat ja virrat.
 

MrCasual

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
354
En lähde näitä kiroilijoita siteeraamaan, mutta on siinä Hallissakin etunsa. Tuo 1,5% oli esimerkki yhdestä piiristä, joka todennäköisesti on markkinoiden halvimmasta päästä, kun tilasin niitä kymmenen kappaletta ruuviterminaaleilla asennettuna valmiiksi piirilevyllä, hintaa tuli 13$. Molemmilla mittaustavoilla hinnat nousee, kun virtaa lisätään. Varsinkin, kun shuntille aletaan valitsemaan jotain eristettyä instrumentointivahvistinta.

Tuossa katselin jonkun Fluken (117) mittarin virta-alueen toleransseja.
DC 1,0 % + 3 (ilmeisesti näytöllä 3 vähiten merkitsevän desimaalin heitto)
AC 1,5 % + 3
Tuossa on toki koko paketin virheet huomioitu, eli mittaustavan sekä ADC:n yms heitot.
Noissakin muuten lukee, että 20 A:n jatkuva ylikuormitus 30 sekunnin ajan enintään. Eli ei tämä ole mikään kiinalaisten mittarien "ongelma", vaan ihan yleinen shunttimittarien vaatimus.

Flukella tietty paremmat osat, niin voidaan luvata korkeammat kuormitusajat ja virrat.
 
Liittynyt
31.12.2016
Viestejä
385
Flukessa on ainakin kaliimmat sulakkeet, laatu on kiinanpommia tuskin korkeampi.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Kappas tässä ei räjähtänyt 830 ilmaan ja ei tarttenut keinokuormaa väliin.
 
Liittynyt
18.03.2017
Viestejä
509
Kappas tässä ei räjähtänyt 830 ilmaan ja ei tarttenut keinokuormaa väliin.
Mutta eipä yritettykään mitata virtaa (= ampeereita), vaan jännitettä (voltteja).
Eikä mittajohdotkaan olleet virtamittauspaikoissa.

Jos yrität mitata virtaa (= ampeereita) ilman kuormaa, joko sulake palaa (joko sulaketaulussa tai itse mittarissa, jos sellaista on) tai sitten mittari on pian entinen.

Kun mittari on mittaamassa jännitettä, sen sisäinen resistanssi on (halpismittarissa: pitäisi olla) hyvin suuri ja sitä voi siksi sohia suhteellisen turvallisesti mihin tahansa missä ei ole jännitettä enempää kuin sen mitä mittari kestää.

Mutta kun mitataan virtaa, mittarin sisäinen resistanssi on hyvin pieni eli mittari muodostaa käytännössä oikosulun, jos se kytketään suoraan virtalähteeseen tai rinnan jonkun kuorman kanssa.

Ja sanotaan nyt vielä varmuudeksi näinkin: kun tuntemattomalla 830-halpismittarilla ensimmäistä kertaa mittaa verkkojännitettä, on olemassa pieni jännitysmomentti. Silloin selviää onko juuri kyseisen mittariyksilön eristysvälit edes sinnepäin kunnossa vai ei.

Jos se halpismittari ei posahda ensimmäisellä verkkojännitteen mittauskerralla, se saattaa olla tältä osin kelvollinen... ellei sitten sisällä ole irtonaisia tinanmurusia jotka jonain päivänä aiheuttavat oikosulun, tai jotain vastaavaa.
 

MrCasual

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
354
Otetaan tuohon pari muuttujaa lisää eli lämpötilavaihtelut josta kosteus piirilevylle, sekä ajan mittaan pöly. Eristevälit uutena voi olla ilman ongelmia tullen myöhemmin ongelmaksi.

Mutta niinkuin tuossa viestis todettu ei tehty virheellistä kytkentää ja mitattu virtaa pistorasiasta. Yleismittarin pitää olla turvallinen väärin kytkettynäkin. Vähemmän tärkeätä on se että saako mittarin toimimaan enää sen jälkeen sulakkeen vaihdolla. Eikä toi pistorasiasta virran mittaus olis pahin tilanne kun virta loppuu heti kun jokin paikka antaa peräksi. Pistää tuollaisen induktiivisen kuorman piiriin niin valokaaren synnytyä energia ei ihan heti toppaakaan.
Olisin erittäin yllättynyt jos tietäisit mitä IEC 61010-1: 2001 sanoo asiasta. Mutta kyllähän niillä vaatimuksiakin on.

Kerran ketjun taso on vähän mitä on niin tässäpä hyvä linkki aloittajalle ja heyrstille:
Yleismittarit ja niiden käyttö

Ja sitten varsinkin heyrstille Tukesilla on jo materiaali valmiina:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/Kodin_sahkoturvallisuus_web.pdf
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Mutta eipä yritettykään mitata virtaa (= ampeereita), vaan jännitettä (voltteja).
Eikä mittajohdotkaan olleet virtamittauspaikoissa.

Jos yrität mitata virtaa (= ampeereita) ilman kuormaa, joko sulake palaa (joko sulaketaulussa tai itse mittarissa, jos sellaista on) tai sitten mittari on pian entinen.

Kun mittari on mittaamassa jännitettä, sen sisäinen resistanssi on (halpismittarissa: pitäisi olla) hyvin suuri ja sitä voi siksi sohia suhteellisen turvallisesti mihin tahansa missä ei ole jännitettä enempää kuin sen mitä mittari kestää.

Mutta kun mitataan virtaa, mittarin sisäinen resistanssi on hyvin pieni eli mittari muodostaa käytännössä oikosulun, jos se kytketään suoraan virtalähteeseen tai rinnan jonkun kuorman kanssa.

Ja sanotaan nyt vielä varmuudeksi näinkin: kun tuntemattomalla 830-halpismittarilla ensimmäistä kertaa mittaa verkkojännitettä, on olemassa pieni jännitysmomentti. Silloin selviää onko juuri kyseisen mittariyksilön eristysvälit edes sinnepäin kunnossa vai ei.

Jos se halpismittari ei posahda ensimmäisellä verkkojännitteen mittauskerralla, se saattaa olla tältä osin kelvollinen... ellei sitten sisällä ole irtonaisia tinanmurusia jotka jonain päivänä aiheuttavat oikosulun, tai jotain vastaavaa.
Jännitettä mittasin edelleen, vaikka yrität syöttää sanat suuhun ja tuo keinokuorma juttusi oli puutaheinää, koska tuossa videolla ei mitään ongelmaa mitata verkkojännitettä.
Sinulle on selvästikin tuntematon tuo kiinalainen yleismittari.
 

MrCasual

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
354
Miten 830 kiinamittarit liittyy millään tavalla vaatimuksiin. Kiinalainen painaa mittarin päälle vaiks mitä merkkejä ja ilman että niillä mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jos koitat sitä sanoa että niissä on merkinnät jotka pitäisi taata turvallisuus leimatus katekorian työs. Pätee laatumerkeillä kyllä et jos keskukseen riittävät merkit niin uskallat mittarin kanssa mennä. Mutta kiinamittarilla ei vaikka merkintä olisi.

Jaksa katsoa onko vieläkin mutta tukesin sivuilla on noita 830 mittareita ollut listalla vuosikymmenen verran ennen ainakin. Ei täytä vaatimuksia ja sitähän täs olen noista mittareista kokoaika sanonut. Jokaisen pitäis heittää helvettiin noi katiskat ja varmistaa jatkos ettei niitä vanhossakaan osta uudelleen brändättynäkään.

Mitä sun yllättyneisyyteesi niin pidä tunkkis. Oletukses meni totaalisen saveen.
Enhän minä mistään kiinanmittareista puhunut vaan vastasin viestiisi ja boldasin sen kohdan mitä tarkoitin.
 
Liittynyt
31.12.2016
Viestejä
385
Fluken katiskallakin hirvittää mitata jännitettä jonkun 150A kahvan perästä. Oikosulkuvirta kun on silloin oletettavasti pitkälti yli 10kA...
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 046
Kyllähän käytännössä oikosulkuvirtoja rajoittaa sen mittakärjen pää. Jännitemittauksessa harvemmin tökätään mitään mahdottoman tukevaa otetta mittauskohteeseen, eikä se teroitettu mittapäänkärki kykene mitään mahdottomia virtoja siirtämään, vaan sulaa nopeasti pois.

Olen mäkin yleismittariani rankaissut kun ajatukissani koitin mitata jännitettä ja johto olikin vielä 20A kolossa. Lopputuloksena tylsynyt mittauskärki, mittarin sulake ei edes palanut, toisaalta tökkäsin sen kärjen suunnileen samalla voimalla kuin mitä käytän kirjoittaessa kynällä. Onhan tietysti mahdollista että mittarin tarkkuus on muuttunut, mutta eipä tuolla yleismittarilla mitään kovin tarkkoja lukemia yleensä tarvitse edes mitata.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
106
Se nyt on aika sama mikä 830 sillä maallikolla kädessä kun ei pitäisi olla mitään asiaa mittailla hitujänöjö suurempia puhumattakaan jännitetyöstä tai CAT II mittauksista. Ammattilaisen taas pitäisi ymmärtää mitä hyväksynnät mittarissa tarkoittaa ja käyttää sopivaa mittavälinettä mittauskohteessa.

Mittaus | Sähkötyöturvallisuus
 
Liittynyt
18.03.2017
Viestejä
509
Jännitettä mittasin edelleen, vaikka yrität syöttää sanat suuhun ja tuo keinokuorma juttusi oli puutaheinää, koska tuossa videolla ei mitään ongelmaa mitata verkkojännitettä.
Sinulle on selvästikin tuntematon tuo kiinalainen yleismittari.
Mistä ihmeestä sinä nyt keinokuorman tähän vedit?

Tämä ketju alkoi virran mittaamisesta. Ja itsellänikin sattuu olemaan keltainen kiinalainen yleismittari jossa on mallinumerossa 830. Ja olen mitannut sillä verkkojännitettä. Onnistui ilman välähdyksiä ja posahduksia, ja mittari toimii edelleen. Se sinun poksahtanut mittariyksilösi oli selvästikin rimanalitus jopa halpismittarien joukossa.

Mutta en huvikseni rupeaisi mittaamaan sillä paljonko jostain pistorasiasta tulee virtaa (oikosulkuun), kuten joku tässä ketjussa sanoi joidenkin toisten jossain amiksessa joskus kokeilleen, ja josta rönsyili keskustelu siihen mitä yleismittarin pitäisi kestää ja mitä ei.

Ja jos vielä mietit sitä miksi se 10 A paneelimittari kestää jatkuvan 10 A virran mutta halpa 830-mittari pitää virtamittauksessa pistää välillä tauolle ettei se lämpiä liikaa, niin vastaus on sen shunttivastuksen arvossa. Jos sen ohmimäärää pienennetään vaikka kertoimella 10 niin sen lämpeneminen vähenee kertoimella 100, kuten jo kaavojen kanssa näytin. Sivuvaikutuksena tulee se, että jännite shuntin yli (jonka perusteella mittari sen virtamittaustuloksensa laskee ja näyttää) pienenee myös, joten mittauskytkentä on toteutettava paremmalla laadulla tai virtamittauksen tarkkuus kärsii.

Toisin sanoen: jos 830-mittarin ohjekirjassa on tuollainen lämpenemisvaroitus, se on melkein sama kuin mittarin suunnittelija olisi sanonut suoraan: "Joo, kun en saanut tähän hintaan tehtyä mittariin tarkkaa pienten jännitteiden (millivolttiluokan) mittausta, niin laitoin virtamittauspuolelle verrattain suuriohmisen shuntin jotta virtamittauksen tarkkuus olisi edes jonkinlainen. Se sitten lämpenee aika reilusti, joten älä mittaile isompia virtoja pitkiä aikoja kerrallaan."

Ja jos et vieläkään usko että tuollaisia lämpenemisvaroituksia on olemassa, huomaa että linkkasin yhden tuollaisen 830-mittarin ohjeeseen: katso itse sieltä se varoitusteksti ja kerro mitä se tarkoittaa, jos tiedät paremmin.

Toisaalta on varmaan helpompi tehdä kohtuullisen tarkka millivoltteja mittaava kytkentä jos tietää etukäteen että sen ei koskaan tarvitse kestää paljoakaan suurempaa jännitettä kuin mitä tuon paneelimittarin shuntin yli maksimivirralla tulee, koska jokin muu paikka paneelimittarissa kumminkin pettää ennen sitä. (Ellet sitten ensin irrota shunttia paneelimittarin virranmittauskytkennästä, jolloin valmistajan kannalta rikoit mittarin eikä valmistaja ole enää vastuussa.)
 

MrCasual

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
354
Tuossa katselin jonkun Fluken (117) mittarin virta-alueen toleransseja.
DC 1,0 % + 3 (ilmeisesti näytöllä 3 vähiten merkitsevän desimaalin heitto)
AC 1,5 % + 3
Tuossa on toki koko paketin virheet huomioitu, eli mittaustavan sekä ADC:n yms heitot.
Noissakin muuten lukee, että 20 A:n jatkuva ylikuormitus 30 sekunnin ajan enintään. Eli ei tämä ole mikään kiinalaisten mittarien "ongelma", vaan ihan yleinen shunttimittarien vaatimus.

Flukella tietty paremmat osat, niin voidaan luvata korkeammat kuormitusajat ja virrat.
Selvennetään nyt tämä vielä ettei jollekin jää väärää käsitystä flukesta.
Eli mA alue max on 400mA ja kestää ylikuormituksen 600mA 2 minuuttia jonka jälkeen pitää antaa jäähtyä 10min

A alue on max 10A joka kestää ylikuormituksen 20A 30 sekunttia jonka jälkeen pitää antaa jäähtyä 10min

Eli normaalin alueen mittaukseen fluke ei anna mitään rajaa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Mutta eipä yritettykään mitata virtaa (= ampeereita), vaan jännitettä (voltteja).
Eikä mittajohdotkaan olleet virtamittauspaikoissa.

Jos yrität mitata virtaa (= ampeereita) ilman kuormaa, joko sulake palaa (joko sulaketaulussa tai itse mittarissa, jos sellaista on) tai sitten mittari on pian entinen.

Kun mittari on mittaamassa jännitettä, sen sisäinen resistanssi on (halpismittarissa: pitäisi olla) hyvin suuri ja sitä voi siksi sohia suhteellisen turvallisesti mihin tahansa missä ei ole jännitettä enempää kuin sen mitä mittari kestää.

Mutta kun mitataan virtaa, mittarin sisäinen resistanssi on hyvin pieni eli mittari muodostaa käytännössä oikosulun, jos se kytketään suoraan virtalähteeseen tai rinnan jonkun kuorman kanssa.

Ja sanotaan nyt vielä varmuudeksi näinkin: kun tuntemattomalla 830-halpismittarilla ensimmäistä kertaa mittaa verkkojännitettä, on olemassa pieni jännitysmomentti. Silloin selviää onko juuri kyseisen mittariyksilön eristysvälit edes sinnepäin kunnossa vai ei.

Jos se halpismittari ei posahda ensimmäisellä verkkojännitteen mittauskerralla, se saattaa olla tältä osin kelvollinen... ellei sitten sisällä ole irtonaisia tinanmurusia jotka jonain päivänä aiheuttavat oikosulun, tai jotain vastaavaa.
"Kun mitataan jännitettä jonkin komponentin yli, yleismittari kytketään mitattavan komponentin rinnalle ja tällöin mittarin sisäisen vastuksen tulee olla mahdollisimman suuri jotta mittarin kytkeminen vaikuttaisi mitattavaan asiaan mahdollisimman vähän."

Mistä ihmeestä sinä nyt keinokuorman tähän vedit?

Tämä ketju alkoi virran mittaamisesta. Ja itsellänikin sattuu olemaan keltainen kiinalainen yleismittari jossa on mallinumerossa 830. Ja olen mitannut sillä verkkojännitettä. Onnistui ilman välähdyksiä ja posahduksia, ja mittari toimii edelleen. Se sinun poksahtanut mittariyksilösi oli selvästikin rimanalitus jopa halpismittarien joukossa.

Mutta en huvikseni rupeaisi mittaamaan sillä paljonko jostain pistorasiasta tulee virtaa (oikosulkuun), kuten joku tässä ketjussa sanoi joidenkin toisten jossain amiksessa joskus kokeilleen, ja josta rönsyili keskustelu siihen mitä yleismittarin pitäisi kestää ja mitä ei.

Ja jos vielä mietit sitä miksi se 10 A paneelimittari kestää jatkuvan 10 A virran mutta halpa 830-mittari pitää virtamittauksessa pistää välillä tauolle ettei se lämpiä liikaa, niin vastaus on sen shunttivastuksen arvossa. Jos sen ohmimäärää pienennetään vaikka kertoimella 10 niin sen lämpeneminen vähenee kertoimella 100, kuten jo kaavojen kanssa näytin. Sivuvaikutuksena tulee se, että jännite shuntin yli (jonka perusteella mittari sen virtamittaustuloksensa laskee ja näyttää) pienenee myös, joten mittauskytkentä on toteutettava paremmalla laadulla tai virtamittauksen tarkkuus kärsii.

Toisin sanoen: jos 830-mittarin ohjekirjassa on tuollainen lämpenemisvaroitus, se on melkein sama kuin mittarin suunnittelija olisi sanonut suoraan: "Joo, kun en saanut tähän hintaan tehtyä mittariin tarkkaa pienten jännitteiden (millivolttiluokan) mittausta, niin laitoin virtamittauspuolelle verrattain suuriohmisen shuntin jotta virtamittauksen tarkkuus olisi edes jonkinlainen. Se sitten lämpenee aika reilusti, joten älä mittaile isompia virtoja pitkiä aikoja kerrallaan."

Ja jos et vieläkään usko että tuollaisia lämpenemisvaroituksia on olemassa, huomaa että linkkasin yhden tuollaisen 830-mittarin ohjeeseen: katso itse sieltä se varoitusteksti ja kerro mitä se tarkoittaa, jos tiedät paremmin.

Toisaalta on varmaan helpompi tehdä kohtuullisen tarkka millivoltteja mittaava kytkentä jos tietää etukäteen että sen ei koskaan tarvitse kestää paljoakaan suurempaa jännitettä kuin mitä tuon paneelimittarin shuntin yli maksimivirralla tulee, koska jokin muu paikka paneelimittarissa kumminkin pettää ennen sitä. (Ellet sitten ensin irrota shunttia paneelimittarin virranmittauskytkennästä, jolloin valmistajan kannalta rikoit mittarin eikä valmistaja ole enää vastuussa.)
"Kun mitataan jännitettä jonkin komponentin yli, yleismittari kytketään mitattavan komponentin rinnalle ja tällöin mittarin sisäisen vastuksen tulee olla mahdollisimman suuri jotta mittarin kytkeminen vaikuttaisi mitattavaan asiaan mahdollisimman vähän."

Käsitin, että pitää olla "komponentti" keinokuorma välissä, että voi jännitettä mitata, että ei poksu, mutta tosiaan viallinen 830.

Sen on pakko olla sitten juuri noin, että miksi esim. 10 A paneelimittari kestää jatkuvaa käyttöä paremmin. En kyseenalaista 830 manuskoja.
 

valurauta

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
29.12.2016
Viestejä
3 528
Mutta eipä yritettykään mitata virtaa (= ampeereita), vaan jännitettä (voltteja).
Eikä mittajohdotkaan olleet virtamittauspaikoissa.
Ehkä tätä on vielä hyvä painottaa: jännitemittauksessa mittajohtojenkin on oltava jännitemittausliittimissä eikä niitä sovi unohtaa virtamittausliittimiin. Useimmissa (missään?) yleismittareissa mittausalueen valinta ei vaikuta virtamittausliittimien kytkentään (=oikosulku).

Paremmat mittarit voivat varoittaa käyttäjää mutta useimmat eivät. Kannattaa opetella tapa, että heti virtamittauksen jälkeen johdot palautetaan jänniteliittimiin. Parempien mittareiden parempien sulakkeiden hintalappu opettaa tavoille...
 
Liittynyt
18.03.2017
Viestejä
509
"Kun mitataan jännitettä jonkin komponentin yli, yleismittari kytketään mitattavan komponentin rinnalle ja tällöin mittarin sisäisen vastuksen tulee olla mahdollisimman suuri jotta mittarin kytkeminen vaikuttaisi mitattavaan asiaan mahdollisimman vähän."

Käsitin, että pitää olla "komponentti" keinokuorma välissä, että voi jännitettä mitata, että ei poksu, mutta tosiaan viallinen 830.
No ei.

"Komponentti" oli siis se jossa vallitsevaa jännitettä haluat mitata. Yleensä olet kiinnostunut jännitteestä sen napojen välillä, eli päästä päähän, eli koko komponentin "yli". Komponentin sisällä jossain tietyssä kohdassa vallitseva jännite (suhteessa komponentin miinusnapaan, maadoituspisteeseen tai muuhun nollatasona käytettävään pisteeseen) on kiinnostava ehkä potentiometrien tai vastaavien kanssa, mutta harvemmin muuten.

("Jännite jonkin jutun yli" on aika tyypillinen sähkötekniikan ilmaisu, ja jos sitä ei kukaan selitä, ei ole sanottua että kuulija tajuaisi sen automaattisesti oikein ensikuulemalta, vaikka ammattilaisille ja alan harrastajille asia voi tuntua ilmiselvältä. )

Mittarin sisäinen vastus/resistanssi on mittarin rakenteellinen ominaisuus.

Jos mittaat jännitettä jossain virtapiirissä joka on toiminnassa, DC-mittauksissa toinen mittajohto tulee mitattavan kohdan plussan puolelle ja toinen miinuksen puolelle, AC-mittauksessa toinen vaiheen ja toinen nollan puolelle. Jos mitattava kohde on vaikka vastus, tällöin mittarin oma sisäinen resistanssi tulee vastuksen oman resistanssin rinnalle. Rinnan kytkettyjen resistanssien yhteisarvo on pienempi kuin kummankin erikseen, eli mittajohtojen kytkentäpisteiden välillä kulkee kokonaisuutena enemmän virtaa kuin ilman mittaria, ja se vaikuttaa mitattavan virtapiirin toimintaan. Jos mitattavaa virtapiiriä syöttävä lähde ei pysty antamaan enempää virtaa, sitten jännite laskee... ja sitä jännitettähän me halusimme mitata, joten saadaan väärä mittaustulos.

Näin ollen jännitemittaukseen halutaan sellainen mittari, jonka sisäinen resistanssi on mahdollisimman suuri, vaikka kymmeniä tai satoja megaohmeja, jotta sen kytkeminen vaikuttaa mitattavaan piiriin ja sen jännitteeseen mahdollisimman vähän, jotta mittaustulos olisi tarkka eikä mitattava virtapiiri häiriintyisi mittarin kytkemisestä.

Jos mittaat autossa kiinni olevan akun jännitettä akun navoista, mittari kytkeytyy koko auton muiden sähkölaitteiden muodostaman virtapiirin rinnalle. Tai jos akku on irrallaan, mittarin sisäinen resistanssi tulee akun napojen välissä olevan ilman resistanssin rinnalle. Koska jännitemittarin sisäinen resistanssi on suuri, mitään dramaattista ei tapahdu ja saat järkevän mittaustuloksen.

Jos kytket jännitemittarin sarjaan jonkin laitteen kanssa (eli vaikka lähteen plusnapa mittarin plussaan ja mittarin miinuksesta edelleen laitteen plussaan) huomaat pian että kyseessä on virhekytkentä, koska mitattava laite ei tässä kytkennässä toimi. Mitään ei kuitenkaan yleensä mene rikki.

----

Virtamittauksessa taas mittari on kytkettävä sarjaan mitattavan laitteen tai sen osan kanssa, niin että mittarin kautta kulkee kaikki mitattava virta. Eli virtapiiriin pitää tehdä katkos johonkin kohtaan ja laittaa mittari siihen väliin, ja se sitten kertoo paljonko juuri siinä kohdassa kulkee virtaa.

Pihtimittarilla välttää katkaisemisen tarpeen koska se ei mittaa itse virtaa vaan virran ympäristöönsä aiheuttamia seurausilmiöitä, mutta senkin kanssa on päästävä laittamaan pihti sellaiseen kohtaan jossa virta kulkee vain yhteen suuntaan kerrallaan, eli vaihtovirran kanssa pitää mitata yksi vaihe kerrallaan ja vaihe ja nolla eivät saa olla samaan aikaan pihdin sisällä ta muuten tuloksella ei ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa.

Tällöin mittarin sisäisen resistanssin pitää olla mahdollisimman pieni, jottei se itse rajoita mitattavaa virtaa merkittävästi ja näin vääristä mittaustulosta. Tästä seuraa että hyvä virtamittari on käytännössä sama kuin jos sen paikalla olisi pätkä laadukasta kuparijohtoa, eli on syytä vähän miettiä etukäteen minne sen lykkää jos kytkennässä (tai, ammattilaispuolella, mittaajassa) on jotain joka voisi mennä tarjolla olevilla jännitteillä ja virroilla rikki oikosulkutilanteessa.

Yleismittari virtamittausasennossa auton akun napoihin on virhekytkentä jossa tapahtuu asioita aika nopeasti. Jos virtamittauspuoli on sulakkeella suojattu, se palaa varmasti, koska akku pystyy tarjoamaan hetkellisesti paljon virtaa, paljon enemmän kuin 20 A. Jos ei, sitten pettää jokin muu paikka mittarissa tai sitten viimeistään mittajohtojen eristeet ja/tai mittarin kuori shunttivastuksen kohdalla alkavat pehmetä ja sulaa.

Ja juuri kuten valurauta sanoi, jos yleismittarissa on erilliset liittimet virtamittausta varten, niiden kautta kulkee aina pieniresistanssinen yhteys eikä mittarin valintakytkin ainakaan missään minun näkemässäni yleismittarissa katkaise sitä jos mittari ei ole virranmittausalueella.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 213
Saahan kalliimmankin mittarin rikki jos sitä väärin käyttää. Tuolla testattu muutamia erimerkkisiä ja mallisia mittareita, hieman nauratti kun wanhasta fluken mittarista lenti kiertokytkin irti . Mutta halvemmat mittarit näyttää pamahtavan nasevammin.



Tuolla ihan suomenkielellä millä tavoin voidaan sähkövirtaa mitata
Sähkövirta – Wikipedia
lainaus wikipedia: "Pihtivirtamittarin toiminta perustuu virtaa kuljettavan johtimen ympärille muodostuvan magneettikentän mittaamiseen: pihti toimii muuntajan sydämenä, pihdin sisällä oleva johdin toimii muuntajan ensiönä ja mittarin sisällä on toisiokäämitys."
Yleisesti ottaen hemmetin ärsyttävä elitisti tuo EEVblogin narisija. "Kaikki muu kuin Fluke on paskaa". Aika töhö saa olla, jos onnistuu vahingoittamaan itseään edes sillä halvimmalla viiden euron yleismittarilla normaaleissa sähköhommissa.

Omien kokemuksieni perusteella esim. UNI-T:n mittarit ovat oikein päteviä harrastajille. En keksi mitään lisäarvoa kalliimmalle mittarille omassa käytössäni. Esim. UNI-T:n halpa pihtimittari mittaa yllättävänkin pieniä DC-virtoja (esim. 10mA) ihan riittävällä tarkkuudella ja on todella näppärä monessa hommassa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Yleisesti ottaen hemmetin ärsyttävä elitisti tuo EEVblogin narisija. "Kaikki muu kuin Fluke on paskaa". Aika töhö saa olla, jos onnistuu vahingoittamaan itseään edes sillä halvimmalla viiden euron yleismittarilla normaaleissa sähköhommissa.

Omien kokemuksieni perusteella esim. UNI-T:n mittarit ovat oikein päteviä harrastajille. En keksi mitään lisäarvoa kalliimmalle mittarille omassa käytössäni. Esim. UNI-T:n halpa pihtimittari mittaa yllättävänkin pieniä DC-virtoja (esim. 10mA) ihan riittävällä tarkkuudella ja on todella näppärä monessa hommassa.
EEVblogin tyyppi taitaa saada jotain Flukelta. Huomasin vaan, kun se yhdessä videossa räjäytteli yleismittareita muistaakseni järkyttävällä jännitepiikillä niin Fluke, kun tuli vastaan niin se ei edes ollut päällä toisin kuin ne kuramerkkiset. Kuitenkin siitä flukesta oli irti pyöryläväännin, mutta sitä tilannetta ei oltu taltioitu ollenkaan.

Kuitenkin se teki testiä monesta yleismittarista ja on kova narisemaan niin UNI-T:ssä oli hyvät ominaisuudet siihen hintaan nähden esim. nopea mittaamaan. Ei se UNI-T kyllä sisältä näyttänyt hyvältä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
106
Harrastajalle moni vempula saattaakin olla ihan sopiva. Mutta ammattilaisvehkeet erikseen. Voitte kuvitella mitä tapahtuu kun olette järeää syöttöä mittaamassa ja salama iskee lähistölle mittarin päällä koreilemassa Kiina "CAT III" ja valokaari ottaa syttyäkseen mittarin sisällä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 213
Harrastajalle moni vempula saattaakin olla ihan sopiva. Mutta ammattilaisvehkeet erikseen. Voitte kuvitella mitä tapahtuu kun olette järeää syöttöä mittaamassa ja salama iskee lähistölle mittarin päällä koreilemassa Kiina "CAT III" ja valokaari ottaa syttyäkseen mittarin sisällä.
Aika todennäköinen skenaario ja mahtaako se kaikista kallein ammattimittarikaan suojata salamalta :D

Anyways, ammattilaiskäyttö on toki asia erikseen ja tuskin kukaan lähteekään ydinvoimalaa rakentamaan viiden euron kiinamittarin varassa...
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
106
Aika todennäköinen skenaario ja mahtaako se kaikista kallein ammattimittarikaan suojata salamalta :D

Anyways, ammattilaiskäyttö on toki asia erikseen ja tuskin kukaan lähteekään ydinvoimalaa rakentamaan viiden euron kiinamittarin varassa...
Sitävarten juuri niissä mittareissa on isolla hyväksytty ylijänniteluokitus merkattuna niin mittarissa ja mittajohdoissa. Eristevälejä ei mitoiteta käyttöjännitteen ("testaa 230v kestääkö kiinanmittari") vaan eri luokan jännitelinjoista mitattujen pitkän aikavälin tilastojen pohjalta. Standardien pohjana on oikeasti sadan vuoden tutkimus ja mittaustiedot ja osaaminen joilla pyritään riskit minimoimaan. Tietenkään 100% suojaa ei saavuteta kaikkia erikoistilanteita ajatellen (suora salamanisku) mutta standardin mukaisuus on jo itsessään jotain ja tunnettu laatuvalmistaja jonka laatuun luottaa toinen.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
300
Selvennetään nyt tämä vielä ettei jollekin jää väärää käsitystä flukesta.
Eli mA alue max on 400mA ja kestää ylikuormituksen 600mA 2 minuuttia jonka jälkeen pitää antaa jäähtyä 10min

A alue on max 10A joka kestää ylikuormituksen 20A 30 sekunttia jonka jälkeen pitää antaa jäähtyä 10min

Eli normaalin alueen mittaukseen fluke ei anna mitään rajaa.
Hyvä, että selvensit. Muuten ihan hyvä selvennys, mutta kyseisessä mittarissa, josta minä puhuin, ei ole mA aluetta ollenkaan. Varmaan ihan hyvä tarkistaa jokaiselle mittarille nuo kestot ihan käyttöohjeesta olisi parempi sääntö. ;) Ajattelin, että kun se on noin ilmoitettu niin alue olisi 20A asti. Eipä sitä toisaalta oikein voi noin kauaa 20A:lla käyttää, kun siellä on myös 11A fast-sulake, heh.

Pointti omassa kommentissa ei ollut arvostellat Flukea, vaikka se siltä ehkä kuulostaa. Ongelma ehkä väärä sana. Lähinnä pointti, että jokaisella shunttipiirillä tulee joku kestoraja jossain vaiheessa vastaan. Se tuosta Fluken laadusta kertoo, että se on juuri noin mitoitettu. Flukessa ainoa "huono" asia on hinta, jos on köyhä ja haluaa mittailla elektroniikkaa.

Olen edelleen sitä mieltä, että tuo hall-anturi on joissain paikoissa parempi ratkaisu. Parempi ei tarkoita, että olisi paras tarkkuudeltaan, mutta lähinnä kompromissi hinnan ja tarkkuuden välillä. Jos tekee linkkaamaani chippiä vastaavan shuntin (1m Ohm) niin homman voi kusta jo ihan pelkästään shuntin layoutissa.
Optimize High-Current Sensing Accuracy by Improving Pad Layout of Low-Value Shunt Resistors | Analog Devices
Shuntin vastusarvoa voi toki muuttaa, mutta sitten kasvaa myös shuntin yli oleva jännite. (joissain tapauksissa se voi olla ongelma)

Menee nyt vähän sellaiseksi Canon vs Nikon (kameramiehet tietää) keskusteluksi. Jos jompikumpi olisi merkittävästi huonompi, niin toista ei olisi olemassa.
 

MrCasual

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
354
Hyvä, että selvensit. Muuten ihan hyvä selvennys, mutta kyseisessä mittarissa, josta minä puhuin, ei ole mA aluetta ollenkaan. Varmaan ihan hyvä tarkistaa jokaiselle mittarille nuo kestot ihan käyttöohjeesta olisi parempi sääntö. ;) Ajattelin, että kun se on noin ilmoitettu niin alue olisi 20A asti. Eipä sitä toisaalta oikein voi noin kauaa 20A:lla käyttää, kun siellä on myös 11A fast-sulake, heh.

Pointti omassa kommentissa ei ollut arvostellat Flukea, vaikka se siltä ehkä kuulostaa. Ongelma ehkä väärä sana. Lähinnä pointti, että jokaisella shunttipiirillä tulee joku kestoraja jossain vaiheessa vastaan. Se tuosta Fluken laadusta kertoo, että se on juuri noin mitoitettu. Flukessa ainoa "huono" asia on hinta, jos on köyhä ja haluaa mittailla elektroniikkaa.

Olen edelleen sitä mieltä, että tuo hall-anturi on joissain paikoissa parempi ratkaisu. Parempi ei tarkoita, että olisi paras tarkkuudeltaan, mutta lähinnä kompromissi hinnan ja tarkkuuden välillä. Jos tekee linkkaamaani chippiä vastaavan shuntin (1m Ohm) niin homman voi kusta jo ihan pelkästään shuntin layoutissa.
Optimize High-Current Sensing Accuracy by Improving Pad Layout of Low-Value Shunt Resistors | Analog Devices
Shuntin vastusarvoa voi toki muuttaa, mutta sitten kasvaa myös shuntin yli oleva jännite. (joissain tapauksissa se voi olla ongelma)

Menee nyt vähän sellaiseksi Canon vs Nikon (kameramiehet tietää) keskusteluksi. Jos jompikumpi olisi merkittävästi huonompi, niin toista ei olisi olemassa.
Itsellä on kotona uni-t ut210e ja töissä kasa flukeja. Tuo uni näyttää about samalla tarkkuudella kuin fluke ja maksaa about 20€ tms. Tietenkin pitää pitää mielessä käyttötarkoitus.

Sanoit että fluken 177 joten katsoin sen manuaalista.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Testasin Bilteman yleismittaria verkkojännitteen osalta ja onnistui. Muuten olisi lähtenyt esim. uni-t tilaukseen.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 276
Tuolla aikaisemmin koitin sanoa että heitä se mereen ja kuivata. Pyöritä sitä pari vuotta pitkin autotallin lattiaa. Ja ota ulkoa kylmästä sisälle ja koita sen jälkeen verkkojännitteeseen. Silloin sen todellinen luonne paljastuu. Eli kun piirilevy ei ole enää uutuuttaan rutikuiva ja puhdas vaan pölyn ja kosteuden raiskaama. Silloin ne läpi lyönnit menee piirilevyä pitkin kun asialliset välit jyrsintoineen ja välilevyineen puuttuu. Esimerkit oli hieman karrikoituja ettei nyt ihan kirjaimellisesti tarvitse kuitenkaan ottaa. Mutta lämpötilanvaihtelut kylmässä varastossa pitkään säilytyksestä lämpimään mittaamaan on yksi varma paikka missä mittarissa oleva kosteus kondensoituu piirilevylle. Sen lisäksi että piirilevy itsekin on varastoidessa imenyt kosteutta.
Viimeksi isommassa remontissa tuohon mittariin pääsi hiekkapölyä sisälle asti niin hyvä kun edes se kiekko pyöri, mutta ajan kanssa siitä tuli taas normaalimpi. Varmaan nuo premium mittarit on tiiviimpiä tai ainakin vähemmän noita säätöalueita, kun tuppaavat automaattisesti säätymään.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 213
Tiiviyden lisäksi niissä on jyrsitty piirilevylle aukkoja ja kotelosta muotoiluilla tehty välilevyjä jotka lokeroi noita aukkoja. Ne estää läpilyönnit vaikka piirilevy olisi lähes täysin märkä.

Eli yksinkertaistaen halpaa mittaria ei saa koskaan tuoda kylmästä lämpimään jos sillä aikoo suojajännitteit korkeampia mitata (120VDC tai 50VAC). Sen pitää antaa tunteja ensin lämmetä ja kondenssikosteuden kadota. Ja eikä toi edes harvinainen scenaario ole. Se halpis mittari nimenomaan todennäköisesti pyörii jossain autotallissa tai autos kunnes pitäis sähköjä mitata sen harvan kerran. Riskit on melkoiset kun se 90-luvun 830 variantti kaivetaan jostain esiin.
Okei, eli jos käytän sitä autotallista haettua kostunutta halpamittaria mitatakseni pistorasian toimintaa, niin mitkä ne "melkoiset riskit" sitten ovat? Mittarit ovat kuitenkin muovikuorisia, joten mitään todellista vaaraa en tässä näe. Korkeintaan se viiden pennin mittari sanoo poks ja toimintasavu vapautuu ilmakehään. Vai onko tässä nyt jotain, mitä en ymmärrä?

Kuinka monta halvasta mittarista johtunutta kuolemantapausta on tapahtunut Suomessa?
 

blurris

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
16.11.2016
Viestejä
2 217
Esim yhdessäkin tiedän takakannes olevan ruuvin olevan yhteydessä suojafolioon joka mittarin sisällä oli. Tämä folio joiltain kohdilta kyseenalaisesti eristetty piirilevystä. Parhaimmillaan ohut kirkas muovilevy joka vanhemmiten kovettu ja murtuili. Eli mittarin tipahduksesta koko eristys folioon saattoi kadota ja ruuvista sähkö sormille. Näkymättä ulospäin vikaa. Jos se sun mielestä on ok niin senkun sit vaan.
Montako vainajaa Suomessa tuo foliovika aiheutti? :think:
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 213
Esim yhdessäkin tiedän takakannes olevan ruuvin olevan yhteydessä suojafolioon joka mittarin sisällä oli. Tämä folio joiltain kohdilta kyseenalaisesti eristetty piirilevystä. Parhaimmillaan ohut kirkas muovilevy joka vanhemmiten kovettu ja murtuili. Eli mittarin tipahduksesta koko eristys folioon saattoi kadota ja ruuvista sähkö sormille. Näkymättä ulospäin vikaa. Jos se sun mielestä on ok niin senkun sit vaan.
Yleensä nämä ruuvit ovat sen verran upotettuja, että eipä niihin saa vahingossa näppejään tungettua. Lisäksi yleismittaria harvoin pidetään kädessä, kun mittausta suoritetaan.

Edelleen: en suosittele sitä halvinta mittaria ammattikäyttöön, mutta en myöskään pidä halpaa mittaria "melkoisena riskinä". Monilla on koti täynnä halpaa kiinalaista verkkovirtaelektroniikkaa, mikä on paljon todellisempi riski (sähköisku & palo) kuin joku harvoin käytettävä yleismittari. Onhan näitä ollut mm. usb-latureita, jotka johtavat näppärästi verkkojänön laitteen kuoreen ym.
 

blurris

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
16.11.2016
Viestejä
2 217
Yksikin olisi liikaa. Sekin olisi vältetty noudattamalla niitä sähköturvallisuusstandardeja. Jos kaikki suunnittelisivat laitteet periaatteella "ei välix ennenku joku kuolee" olisi vuosittain aika monta vainajaa enemmän.

Sähkötapaturmat - Tukes
En ottanut mitään kantaa asiaan vaan kysyin vain montako. Ei kannattaisi vastata, jos ei osaa vastata kysymykseen.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 916
Moikka, osaako joku jeesata, että pystyykö Mastechin MS8319D- yleismittarilla mittaamaan "peak voltagea"? Ja oliko nyt niin, että peal voltage on siis jatkuvuuden mitaamista vai olenko ihan ulalla (taas)?
 
Liittynyt
17.01.2018
Viestejä
1 998
Moikka, osaako joku jeesata, että pystyykö Mastechin MS8319D- yleismittarilla mittaamaan "peak voltagea"? Ja oliko nyt niin, että peal voltage on siis jatkuvuuden mitaamista vai olenko ihan ulalla (taas)?
Äkkiseltään hakien 8319 ei löydy ollenkaan, onko mallinumero oikein ?
Manuaalista pitäisi löytyä tai ehkä mittarista. Mun mittarissa (ei mastech) on min/max/avg nappula...

Peak voltage = huippujännite, jatkuvuus on ihan eri juttu. Peal voltagea en ole koskaan kuullutkaan, oletan että on typo ;)
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 916
Äkkiseltään hakien 8319 ei löydy ollenkaan, onko mallinumero oikein ?
Manuaalista pitäisi löytyä tai ehkä mittarista. Mun mittarissa (ei mastech) on min/max/avg nappula...
Peak voltage = huippujännite, jatkuvuus on ihan eri juttu. Peal voltagea en ole koskaan kuullutkaan, oletan että on typo ;)
No mä oon käsi näissä jutuissa..ja mallinumerokin oli väärä :) Eli MS8301D on oikea.
Ja nyt mä huomasin, että olihan mulla siellä Peal Voltage viestissä mainittuna. Oli typo tosiaan :D

Mitähän tää tarkoittaa?
Perus mittari on AC:lla kalibroitu sini aallolle.
Huippuja voi koittaa mitata tasasuuntaamalla konkalle ja mittaamalla DC alueella.
diodin kynnysjännitteen takia ei onnistu pienillä signaali tasoilla.
No nyt kun manuaalista katsoin, niin:
"Jatkuvuuden mittaus"
Laitteen äänimerkki kertoo mitattavan vasteen olevan alle 40ohmia. Eli näin manuaali kertoo ja tuollainen se toiminto on nimeltään.

Joka tapauksessa kuten @ississ tuolla jo kitettykin, niin huippujännitettä mä tässä siis haen enkä mitään jatkuvuuden mittausta. Mun pitäis mitata huippujännite sytytyspuolalle ja ilmeisesti tuossa mun mallissa ei peak voltagea pysty mittaamaan..
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 305
"Jatkuvuuden" mittauksella tarkoitetaan yleensä sen selvittämistä, ovatko tietyt pisteet sähköisesti yhteydessä toisiinsa. Yleensä resistanssille/impedanssille on joku ehto, tuossa mittarissa enintään 40 ohmia.

Joissakin hienommissa mittareissa voi olla hetkellisen huippujännitteen mittaus, mutta mitään tiettyä mallia en osaa heti suositella. Oskilloskoopilla ja sopivalla mittapäällä onnistuu myös.

Sytytysjärjestelmiä mitattaessa kannattaa olla tarkkana, ettei hajota mittariaan. Ensiöpuolen jännitekin voi olla melko suuri, ja toisiopuolen mittaaminen ei onnistu muuten kuin suurjännitemittapäällä.

Termien kanssa kannattaa olla myös tarkkana - "peak voltage" tarkoittaa todennäköisimmin nimenomaan hetkellistä huippujännitettä, mutta jostain mittarista voi löytyä myös tehollisarvon tai huippujännitteen suurin arvo (tai pienin arvo, keskiarvo...) useamman mittauksen ajalta.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 916
"Jatkuvuuden" mittauksella tarkoitetaan yleensä sen selvittämistä, ovatko tietyt pisteet sähköisesti yhteydessä toisiinsa. Yleensä resistanssille/impedanssille on joku ehto, tuossa mittarissa enintään 40 ohmia.

Joissakin hienommissa mittareissa voi olla hetkellisen huippujännitteen mittaus, mutta mitään tiettyä mallia en osaa heti suositella. Oskilloskoopilla ja sopivalla mittapäällä onnistuu myös.

Sytytysjärjestelmiä mitattaessa kannattaa olla tarkkana, ettei hajota mittariaan. Ensiöpuolen jännitekin voi olla melko suuri, ja toisiopuolen mittaaminen ei onnistu muuten kuin suurjännitemittapäällä.

Termien kanssa kannattaa olla myös tarkkana - "peak voltage" tarkoittaa todennäköisimmin nimenomaan hetkellistä huippujännitettä, mutta jostain mittarista voi löytyä myös tehollisarvon tai huippujännitteen suurin arvo (tai pienin arvo, keskiarvo...) useamman mittauksen ajalta.
Jos haluaa todeta onko sytytyspuola kunnossa..niin onnistuuko sen mittaaminen sitten puhtaasti ohmeja katsomalla? Ja jos näin voi tehdä niin pitäisikö ensiöstä ja toisiosta tulla samanlaisia lukemia vai onko tämä tapauskohtaista?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 305
Jos haluaa todeta onko sytytyspuola kunnossa..niin onnistuuko sen mittaaminen sitten puhtaasti ohmeja katsomalla? Ja jos näin voi tehdä niin pitäisikö ensiöstä ja toisiosta tulla samanlaisia lukemia vai onko tämä tapauskohtaista?
Resistanssin voi mitata, ja ensiö- ja toisiokäämien resistanssit ovat selvästi erisuuruiset. Mutta sytytyspuolan resistansseista ei vielä voi vetää mitään varmaa johtopäätöstä puolan kunnosta. Tietyissä tapauksissa rikkinäinen puola voi paljastua niinkin, mutta se on tapauskohtaista.
 
Liittynyt
16.03.2018
Viestejä
1 530
Puola on suurjännitmuutaja ohmipuntarilla ei saa läpilyöntejä selvitettyä

Mutta tuo tasasuuntaus mittaus saattaa onnistua kunhan mitoittaa komponentit kestämään jännitteen
Mistähän jännitteestä puhutaan ?
 
Liittynyt
16.03.2018
Viestejä
1 530
"Jatkuvuuden" mittauksella tarkoitetaan yleensä sen selvittämistä, ovatko tietyt pisteet sähköisesti yhteydessä toisiinsa.
Tuo ei tullut mieleen, ilmeisesti joko mun mittareiisa ole ollut tai en ole "uskaltanut" käytää ohmit olleet luotettavampia. (en ole puhelinukko ;)
 
Liittynyt
17.01.2018
Viestejä
1 998
No mä oon käsi näissä jutuissa..ja mallinumerokin oli väärä :) Eli MS8301D on oikea.
Ja nyt mä huomasin, että olihan mulla siellä Peal Voltage viestissä mainittuna. Oli typo tosiaan :D

No nyt kun manuaalista katsoin, niin:
"Jatkuvuuden mittaus"
Laitteen äänimerkki kertoo mitattavan vasteen olevan alle 40ohmia. Eli näin manuaali kertoo ja tuollainen se toiminto on nimeltään.

Joka tapauksessa kuten @ississ tuolla jo kitettykin, niin huippujännitettä mä tässä siis haen enkä mitään jatkuvuuden mittausta. Mun pitäis mitata huippujännite sytytyspuolalle ja ilmeisesti tuossa mun mallissa ei peak voltagea pysty mittaamaan..
Jos haet puolan ensiön huippujännitettä niin sen ehkä saa, tosin Fluke ja muut saman hintaiset taitaa olla ainoita tarpeeksi nopeita.
Kuten @Ormu mainitsi oskilloskooppi olisi myös oikea mittalaite, siinäkin jännitteet huomioiden.
Toision jännite eli tulpalle menevä on hankalampi mitata, suoraan mittaamalla saa vain mittarin rikki. Eli skoopille sikakallis suurjännitemittapää ja/tai lisäksi iso kasa Mohm luokan vastuksia jaoksi.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 480
Viestejä
4 163 681
Jäsenet
70 414
Uusin jäsen
O&G

Hinta.fi

Ylös Bottom