Eikö niitä töitä tekevälle löydy vai ei kelpaa?
Löytyy toki. Ongelma on se, etten suostu tekemään oikeita töitä 9€-päiväpalkalla. Mitään muuta ei sitten olekaan tarjolla täällä sudenperseessä. Kaikki kynnelle kykenevät käyttävät häikäilemättömästi työttömiä hyväkseen, lain sanasta vähät välittämättä. Omituisinta koko touhussa on se, että mediaa asia ei tunnu kiinnostavan, tekemistäni juttuvinkeistä huolimata. Tai niin no, ei kai siinä mitään omituista ole, kun ottaa huomioon että media on yhtä kuin Sanoma Media. Oikeusasiamies, joka on se taho mille näistä valitetaan, ehtikin jo pesemään kätensä koko hommasta ja vaikuttaa meikäläisen kokemuksen perusteella puljulta, jonka pääasiallinen tehtävä on piilotella virkamiesten rötöksiä.
Olen vahvasti vakuuttunut siitä, että mikäli ikinä tulen työllistymään tässä maassa, se tapahtuu niin että työllistän itse itseni. Jos jonkin näköistä projektia on ollut vuosien saatossa tulilla, mutta mikään ei ole tehnyt meikäläisestä pohattaa, ainakaan vielä.
On tullut pyörittyä myös jos jonkinlaisissa työkkärin palveluissa, ja kuten sanottu, olen sitä mieltä että noista on rehelliselle ja itsenäiseen ajatteluun kykenevälle ihmiselle pelkkää haittaa, kun näkee käytännössä millaiseen paskaan niitä verovaroja syötetään. Ammantinvalintapsykologillakin tuli rampattua useampaan otteeseen, joka on horroskooppeihin verrattavissa olevaa hölynpölyä ja josta ei ollut yhtään vitun minkäänlaista hyötyä meikäläiselle, eikä siitä pitäisi maksaa kenellekään yhtä hyödyttömälle pennin jeniä.
Niin kauan kuin rikollisuus on paras vaihtoehto rehelliselle ihmiselle taloudellisen toimeentulon turvaamiseksi, on järjestelmässä jotain vikaa.
Saako kysyä @erikoisninja sellaista, että jos yrität mennä ulos ja kävellä seuraavat 3 tuntia. Todella pitkä kävelylenkki, niin onnistuuko tuollainen ylipäätään?
Että pääset ulos ja tosiaan pystyt sen 3 tuntia siellä kulkemaan... Jos nimittäin jo tuo on mahdottomuus..... niin ... ymmärrän kyllä sen että aivot saattavat sanoa "ei tuossa ole mitään järkeä", "ei kiinnosta", "en pysty", "en halua", "painu vittuun", jne.
Noin pitkä lenkki tämänhetkisellä kunnolla tuskin onnistuu, tai ainakin pitää huolen siitä että jalat ovat niin muusia ettei voi kävellä viikkoon. Ymmärrän toki, että liikunta on yksi asioista joka masennukseen vaikuttaa, mutta ymmärrät kai itsekin, että harvempi parantaa mielenterveysongelmansa pelkällä liikunnalla. Sekä sen, että niillä joilla on paha masennus, tekee tiukkaa päästä edes sängystä ylös.
Nyt kun oli nuo karanteenit päällä, eikä tarvinnut lusia kuntouttavassa (eli unirytmi ei mennyt vituralleen kerran viikossa, joka taas pilaa ainakin 3 päivää viikosta, kun tulee nukahdeltua pitkin päivää milloin mihinkin), aloitin liikkumaan taas pitkästä aikaa. Tein suunnitelman siitä paljonko teen ja mitä, sekä aloitin pitämään päiväkirjaa, johon merkkaan aina paljonko olen liikkunut. Ja nimenomaan sellaisella idealla, että alkuun ei tehdä mitään 3h lenkkejä, vaan lähdetään liikkeelle mahdollisimman maltillisesti, ettei nyt taas käy ties kuinka monetta kertaa niin, että homma kusee sen takia, että on tullut rehkittyä alussa liikaa.
Voisi sanoa, että kun lähtötaso on tasan nolla, niin kehitys on varsin nopeaa. Huomasin eron jo ensimmäisen viikon jälkeen. Päämääränä on palata erääseen harrastukseen sitten kun kunto antaa myöten, tosin tiedän jo nyt, että siihen tuskin on nykyisillä tuloilla varaa, varsinkaan kisareissuihin, mikäli sellaiselle tasolle vielä joskus pääseen. Sekä sen, että pidemmällä aikavälillä itsensä motivoiminen yhtään vitun mihinkään on masentuneelle varsin haastavaa. Yrittää kuitenkin pitää.